osaaminen

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

Kuva: Fotolia / © lukeruk 

Tiedote. Julkaistu: 29.05.2018, 16:30
Kansalaisopistojen liitto KoL

Hallitus käynnistää osana vuoden 2018 lisätalousarvioesitystä uuden Digiaikakauden taidot -ohjelman aikuisten digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi. Kansalais- ja työväenopistojen sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kautta järjestettävä koulutus pyrkii kansalaisten osaamisen vahvistamisen kautta taistelemaan eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan. Syksyllä 2018 käynnistyvä matalan kynnyksen koulutus on suunnattu kaikenikäisille henkilöille, joilla on heikot perustaidot sekä puutteita esimerkiksi monilukutaidossa tai digitaidoissa. Ohjelmaan varataan 7 miljoonan euron rahoitus.

Tietoyhteiskunnan arjessa selviytyminen ja asioiden hoitaminen itsenäisesti edellyttävät monenlaisia uusia taitoja sekä oman osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Lisäksi nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja uudenlainen työelämässä tarvittava osaaminen synnyttävät uusia koulutustarpeita. Kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan jopa 600 000 suomalaisella aikuisella on vajavaiset valmiudet selviytyä tämän päivän ja huomisen tietoyhteiskunnassa. Valmiuksien parantamisella voidaan esimerkiksi auttaa pitkäaikaistyöttömiä saattamaan osaamisensa nykypäivän vaatimusten tasalle sekä pitkittää ikäihmisten aktiivista toimintakykyä ja vahvistaa heidän kokemuksiaan yhä enenevässä määrin digitaalisiin palveluihin siirtyvässä yhteiskunnassa pärjäämisestä.

Kansalaisopistoilla on hyvät lähtökohdat auttaa eri ikäisiä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja. Kansalaisopistot tuntevat omien alueidensa erityispiirteet ja pystyvät ketterinä organisaatioina mukautumaan nopeasti paikalliseen sivistystarpeeseen:

– Opetuksen suunnittelussa ja tarjonnassa pystytään huomioimaan osallistujan lähtötaso sekä soveltuvuus myös erityisryhmille, kuten senioreille, maahanmuuttajille tai erilaisille oppijoille. Kansalaisopistot ovat monipuolinen ja laaja-alainen, kaikenlaisille oppijoille sopiva väylä arjen ja työelämän perustaitojen vahvistamiseen, toteaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Kansalaisopistoissa on vastikään kehitetty Kansalaisen digitaidot -kurssimallia tietotekniikan perusopetuksen tueksi. Malli pyrkii tukemaan tietotekniikan opettajia heidän työssään suomalaisten digivalmiuksien edistämisessä. Tietotekniikan kehittyessä nopeasti vuosituhannen lopulla kansalaisopistojen ATK-kurssit tarjosivat kaikille mahdollisuuden päästä mukaan tietoyhteiskuntaan. Tekniikan ja sovellusten kehitys sekä median digitalisoituminen vaativat kaikilta jatkuvaa uuden oppimista. Nyt valmisteltu kurssimalli sisältää sekä perustaitoja että edistyneempiä sisältöjä ja se nostaa kaiken tietotekniikkaopetuksen yhdeksi tärkeäksi teemaksi digirohkeuden ja tietotekniikkaan liittyvien pelkojen hälventämisen.

­– Kansalaisopistojen tehtävänä on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta sekä osallisuutta edistävää koulutusta. Tartumme kansalaisopistoissa innolla tähän tärkeään yhteiskunnalliseen haasteeseen, lisää Nuottanen.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote aiheesta

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa voi oppia uusia tietoja ja taitoja. Useimmiten opetustarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä.

Monet kansalaisopistot järjestävät myös maksuttomia yleisöluentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajien kotoutumis- ja lukutaitokoulutusta sekä avoimen yliopiston kursseja. Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden toiminta ulottuu kaikkien kuntien alueelle. Kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto. Kansalaisopisto on yksi viidestä vapaan sivistystyön oppilaitosmuodosta.

www.kansalaisopistojenliitto.fi | www.kansalaisopistot.fi

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin Helsingissä 13.−14.9. Kuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille suunnattu tilaisuus keräsi Kuntatalolle tänä vuonna ennätyksellisesti yli 8 000 osallistujaa. Kuntamarkkinoilla käytiin kahden päivän aikana vilkasta keskustelua kansalaisopiston merkityksestä kunnalle ja kuntalaisille.

Kansalaisopistojen ständillä selvitettiin kansalaisopiston tärkeintä roolia tulevaisuuden kunnassa. Tiukan äänestyksen perusteella kuntaväki piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina. Työkykyiset, terveet ja tyytyväiset kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan peruspilareita. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat tutkitusti olevansa tyytyväisempiä elämäänsä, jaksavansa työssään paremmin ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä. Kansalaisopisto on myös monelle ikäihmiselle ja työttömälle tärkeä henkireikä.

Tulevaisuuden sivistyskunta ylläpitää kaikkien osaamista. Äänestyksessä jäi niukasti toiselle sijalle kansalaisopiston merkitys kunnan osaamisen keskuksena, jossa kaikki voivat kehittää itseään. Kansalaisopiston vahvuus on sen helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaikenikäisille koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopiston tuottamat hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Ihmiset voivat hyvin, kun heidän elämässään on mielekkäitä sosiaalisia kohtaamisia. Kuntamarkkinoiden äänestyksessä kolmannelle sijalle pääsi kansalaisopiston rooli kuntalaisten yhteisenä olohuoneena. Kunta tarvitsee aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita kansalaisia: osallisuus sitouttaa toimimaan lähialueen ja kanssaihmisten hyväksi. Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia ihmisten tapaamiseen niin pitkäaikaisille asukkaille kuin maassa- ja maahanmuuttajillekin.

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi. Kuntamarkkinoilla kuultiin myös kaksi Kansalaisopistojen liiton tietoiskua aiheeseen liittyen. Pitkään asiantuntijatehtävissä Kuntaliitossa toiminut HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen kertoi ajatuksiaan kansalaisopiston roolista tulevaisuuden sivistyskunnassa ja Vaasa-opiston rehtori, KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio muistutti kuntapäättäjiä kansalaisopiston merkityksestä kunnan elinvoiman edistäjänä.

www.kansalaisopistot.fi / www.kuntamarkkinat.fi