roger renman

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Kreivi Renman opettaa englantia 31.10.2017.

Kansalaisopistojen käytännöt tietotekniikan hyödyntämisestä osana opetusta vaihtelevat opisto- ja opettajakohtaisesti. Kauniaisten kansalaisopistossa Uudellamaalla oli mahdollisuus ottaa poikkeuksellinen digiloikka AV-välineiden hankinnassa. Aiheesta blogiin kirjoitti opiston rehtori.

Viimeisen 10 vuoden aikana AV-tekniikka kodeissamme on muuttunut valtavasti. TV:n katselu on siirtynyt antenneista nettiin, CD- ja DVD -levyt ovat kadonneet, digiboksit ovat tulleet ja menneet, lautasantenneista on tullut kattojen muinaisjäänteitä ja TV:n kaukosäädin on saanut matkapuhelimen kaverikseen. Samalla lauseemme ovat täyttyneet lyhenteillä ja englantilaisilla sanoilla. Esimerkki olohuoneestamme: ”Kytken nyt HDMI:n ja päivitän iOS:n, niin saadaan taas WWE Network ja YouTube pelaamaan.”

Kauniaisten kansalaisopiston luokissa oli se tilanne, että kaikki kalusto oli kymmenisen vuotta vanhaa ja hajoamassa käsiin. Tarkastin kaikki PC:t, tykit ja dokumenttikamerat eikä yhdessäkään ollut edes HDMI -liitintä. Uusi resoluutio 4K oli jo kolkuttamassa ovea emmekä olleet vielä edes Full HD -ajassa. Miten olin voinut antaa asioiden luisua tähän kuntoon? Vaihtoehtona oli ostaa kaikki samat laitteet uusina versioina, eli uusi PC, tykki ja dokukamera, mutta se ei olisi parantunut luokkien käytettävyyttä ja laitteisto olisi taas pitänyt uusia 5 vuoden kuluttua.

Videotykit päätin korvata 86 tuuman 4K-screeneillä. Näytöt ovat kooltaan samaa kokoa kuin luokkien vanhat valkokankaat. Nyt tykin valokeila ei enää paista opettajaa silmiin, eli opettajalla on vapaa liikkuvuus luokan edessä. Eikä opettaja enää kehollaan blokkaa tykin valokeilaa koska valo tulee toisesta suunnasta, ei edestä vaan takaa.

PC:t korvasin iPadeillä ja Apple TV:illä. Vanhat PC:t olivat johdoilla kiinni tykeissä, opettajat kompastuivat joskus johtoihin ja kun PC:tä käytti, piti aina istua tietyssä paikassa. iPadit on langattomasti kytketty Apple TV:ihin, joten nyt opettaja voi liikkua vapaasti luokassa esimerkiksi näyttää opiskelijan työtä iPadin kameralla näytölle. Näytön alla on soundbar, joten vanhoja CD-soittimiakaan ei enää tarvita. Mikäli opistolle tulee vierailija ja PC, niin käytössä on mokkula-tyyppinen rasia, joten vieras pystyy liittämään PC:nsä näyttöön ilman että mitään ohjelmaa pitäisi asentaa koneelle. Kaikki vanhat johdot eri laitteiden väliltä on poistettu luokan lattialta.

Vielä oli yksi ongelma jäljellä, eli dokumenttikameran korvaaminen. Suunnitelmani tähän oli korvata se 100 euron iPad -standillä. Aloitin questin käymällä Stockmannin Virta-myymälässä*, jossa kysymykseeni myyjä vastasi katsomalla niin kuin olisi jonkun alienin nähnyt. Sieltä lähdin Helsingin roomalaisen ostoskeskuksen* Jättis-myymälään*, jossa myyjä totesi, ettei Suomessa taida olla. Kävin vielä Omenien erikoiskaupassa* ja siellä sain saman tiedon. Olin siis aikaani edellä… tai ehkä Suomi oli aikaansa jäljessä…? Tilasin lopulta telineet Englannin Soturinaisilta* ja asensin vielä ilmaisen Stage-sovelluksen iPadeihin.

Tämän jälkeen oli vielä isoin askel edessä, eli minun piti opettaa opettajat käyttämään uusia laitteita. Alle 35-vuotiaat osasivat yleensä niitä jo käyttää, koska ne olivat käytössä kotonakin. Vanhemmilla opettajilla oli ongelmia, koska tekniikka oli niin erilaista kuin mihin he olivat tottuneet, mutta avullani olemme päässeet siihen tilanteeseen, että melkein kaikki jo osaavat hyvin. Yksi ongelma on vielä ratkaisua vailla, eli opiston netin hitaus, joka johtaa videoiden pätkimiseen tai toimimattomuuteen, mutta uusi operaattori on jo tilattu, joten ongelman pitäisi poistua lähiaikoina.

Projektin loppuhinnaksi per luokka tuli n. 8 000 euroa, eli pari tonnia kalliimpaa kuin olisi korvannut vanhan tekniikan uudella ”perinteisellä” tekniikalla. Toisaalta seuraavan kerran kun tekniikka uudistuu 5 vuoden päästä, niin näyttöjä ei tarvitse uusia koska ne ovat jo 4K. Uudet iPadit ja Apple TV:t maksoivat noin 1 000 euroa per luokka, eli jo 5 vuoden päästä olemme plussan puolella. \(°ᴗ° )/

Roger Renman
Kauniaisten kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

* Power, Forum, Gigantti, iStore ja Amazon.co.uk

Kuva: Nat Renman

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!