Tässä webinaarissa tarkastellaan opetusmateriaalien saavutettavuutta. Eri ihmisiä palvelevat erilaiset materiaalit ja monet esimerkiksi oppimisen tai hahmottamisen vaikeuksista kärsivät hyötyvät esimerkiksi tukikuvista, mallin näyttämisestä tai visualisoinnista. Webinaarissa pohditaan myös, miten saavutettavat opetusmateriaalit linkittyvät muuhun opetuksen saavutettavuuteen.
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.
Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.
9.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL
9.20 Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiskatsaus mm. valtionosuuksia ja Ukrainasta tulleiden kielikoulutusta koskien asiantuntija Petra Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö opetusneuvos Annika Bussman, opetus- ja kulttuuriministeriö
10.20 OPH:n tuleva selvitystyö vapaan sivistystyön oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia koskien väitöskirjatutkija Anna Mikkola, Helsingin yliopisto
10.40 Jaloittelutauko
10.45 Opistojen kuulumiskierros ja vertaiskeskustelua pienryhmissä
11.10 Dipoli-täydennyskoulutushankkeesta lehtori Pia Kiikeri, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä rehtoreiden erikseen valtuuttamille henkilöille. Tilaisuus järjestetään hybriditilaisuutena, eli voit ilmoittautua mukaan paikan päälle Helsinkiin (KoL:n toimisto, Annankatu 12) tai osallistua etäyhteyden välityksellä.
Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 455 7276
Perustaitojen opetus kytkeytyy vahvasti kansalaisopistojen tehtävään edistää vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen avulla tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Auralan kansalaisopistossa perustaitojen opetuksen toimintamuotoa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2017 eri hankerahoituksin. Vuonna 2022 päättyneen Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Osaamisen perustaitotreenit – tehokasta tukea työllistymiseen -hankkeen yhtenä tavoitteena oli mallintaa Auralan kansalaisopistossa kehitetty perustaitojen opetuksen ja ohjauksen toimintamalli.
Auralan kansalaisopistossa perustaitojen omaksumisen kannalta tehokkaimmaksi toimintatavaksi on todettu perustaitojen tarvelähtöinen yksilöopetus ja -ohjaus, jossa oppijan senhetkisestä tilanteesta ja aidosta tarpeesta nouseva aihe motivoi ja sitouttaa oppimaan. Perustaitojen opetus ja ohjaus on näin tarkoin kohdennettua, yksilöllistä ja oikea-aikaista, mikä ei ryhmämuotoisessa opetuksessa vastaavalla tavalla toteudu.
Mallinnuksessa, joka tehtiin kevään 2022 aikana, lähdettiin liikkeelle perustaitojen opetuksessa ja ohjauksessa säännönmukaisesti toistuvien vaiheiden tunnistamisesta ja niiden kuvaavasta nimeämisestä. Tästä kokonaisuudesta koostettiin perustaitojen opetuksen ja ohjauksen prosessi: asiakkuuden sykli. Perustaitojen opetusta ja ohjausta saava henkilö nimettiin asiakkaaksi, sillä se sopi tarvelähtöisen ja joustavan palvelun luonteeseen. Asiakkuuden kesto sekä opetuksen ja ohjauksen sisältö vaihtelivat asiakaskohtaisesti, mutta syklin vaiheet toistuivat johdonmukaisesti kunkin asiakkaan kohdalla.
Mallinnettu asiakkuuden sykli (Kuvio 1) muodostuu kahdeksasta vaiheesta, jotka ovat: yhteydenotto, palveluohjaus, tarvekartoitus, asiakassuunnitelma, oppimisen mahdollistaminen, seuranta ja jatkopolutus. Asiakkuuden vaiheet kuvattiin kehämuotoon, sillä sama asiakas saattaa käydä asiakasprosessin läpi useaan kertaan ennen kuin saavuttaa riittävät valmiudet eteenpäin siirtyäkseen. Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on useimmiten asiakkaiden siirtyminen työelämään tai opiskelemaan riittävät perustaidot saavutettuaan.
Kuvio 1. Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen asiakasprosessin vaiheet kaaviokuvana.
Heikkoihin perustaitoihin liittyy usein moninaisia osaamisvajeita ja asiakkaan tilanteiden muuttuessa uusia tarpeita perustaitojen opetukselle ja ohjaukselle ilmenee. Esimerkiksi työelämään siirtyminen saattaa luoda uusia tarpeita perustaitojen oppimiselle ja käynnistää näin uuden asiakkuussyklin. Toisaalta sykli ei aina toteudu kokonaisuudessaan. Se voi keskeytyä asiakkaan siirtyessä toiseen palveluun, työllistyessä nopeasti tai toisinaan asiakkaan jättäytyessä prosessista pois.
Asiakkuuden vaiheiden mallintamisessa on painotettu opetuksen ja ohjauksen henkilökohtaisuutta, kohtaamista ja kokonaisvaltaista asiakkaan tilanteen huomioimista perustaitojen keskeisimpien puutteiden tunnistamiseksi ja oppimisen mahdollistamiseksi. Perustaitojen opetusta ja ohjausta antavien työntekijöiden suorittamia työvaiheita kuvataan kussakin asiakkuuden syklin prosessin mallinnuksessa sekä sanallisesti että yksityiskohtaisesti vuokaavioiden avulla. Mallinnettu asiakkuuden sykli tekee näkyväksi tarjotun palvelun toimintamallin kuvaamalla perustaitojen opetuksen ja ohjauksen asiakkuuden vaiheet monitasoisesti ja mahdollistaa syvällisen perehtymisen Auralan kansalaisopistossa tehtävään perustaitojen opetus- ja ohjaustyöhön.
Perustaitojen opetuksen ja ohjauksen mallinnusdokumentti on kokonaisuudessaan luettavissa Auralan kansalaisopiston sivuilla OSAPE-hankkeen alla: aurala.fi/hankkeet
Maailma ympärillämme on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Covid-pandemian aikana otimme suuria harppauksia kansalaisopisto-opetuksen digitalisaatiossa. Teknologian hyödyntäminen ja etä-, hybridi- ja verkko-opetus ovat tulleet jäädäkseen ja henkilöstön ja kurssilaisten digitaidot kehittyneet. Korona-aikana olleiden opistojen sulkujen takia menetimme monta erityisosaajaa ja pidettyä opettajaa, koska he työllistyivät muualle. Ukrainan sodan vaikutukset ovat puolestaan olleet alueellisia. Jokihelmen opiston alueella suomen kielen ja kotoutumista edistävien kurssien tarjonta on monipuolistunut ja monikulttuurisuus lisääntynyt taito- ja taideaineissa sekä hyvinvointia edistävillä kursseilla. Yhteistyön henki ja kollegan tukeminen uusin keinoin on ollut vahvuutemme kansalaisopistokentällä suurien muutosten keskellä.
Kuluvaa lukuvuotta varjostavat uhka energiakriisistä ja sähkönjakelun keskeytyksistä sekä kohonneet sähkön ja polttoaineiden hinnat. Nämä vaikuttavat suoraan henkilöstön ja kurssilaisten arkeen sekä kansalaisopiston kursseille osallistumiseen. Opistoissa laaditaan varautumissuunnitelmia mm. sähkönjaon keskeytysten varalle eri toimipisteisiin, mietitään opettajien ajomatkojen reitityksiä sekä yritetään löytää uusia opettajia läheltä opetuspaikkoja. Erityistä huolta aiheuttaa kuntalaisten tiukkeneva taloustilanne ja se, voivatko ihmiset harrastaa ja osallistua maksullisille kursseille. Moni aikuinen on kertonut luopuvansa omasta rakkaasta kurssistaan, jotta perheen lapset ja nuoret voivat osallistua omille vapaan sivistystyön tai taiteen perusopetuksen kursseille. Osassa perheitä myös lasten harrastuksista on jouduttu karsimaan polttoaineiden hintojen nousun myötä, kun kaikilla ei ole varaa kuljettaa lapsia harrastuksiin monesti viikossa. Monet ikäihmisetkin ovat peruneet kurssille osallistumisensa, jotta rahat riittäisivät elämiseen ruoan ja sähkön hintojen noususta huolimatta. Nämä ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Kansalaisopistojen arkeen ne vaikuttavat jo nyt.
Kansalaisopistot uuden aikakauden kynnyksellä
Vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavat uudet hyvinvointialueet ja niiden tuottamien palveluiden uudenlainen toteuttamisen malli. Millainen rooli ja tehtävät kansalaisopistoilla on tulevaisuuden sivistys- ja hyvinvointikunnassa jo vuonna 2023 tai vuonna 2030? Millaista yhteistyötä teemme hyvinvointialueiden kanssa? Kenen kanssa meidän on hyvä verkostoitua? Näiden kysymyksen äärellä olemme varmasti Suomen kaikissa kansalaisopistoissa.
Jokihelmen opistossa kansalaisopiston roolia ja tehtäviä on pohdittu eri näkökulmista. Johtokunta hyväksyi kesällä 2022 opistomme uudet arvot ja strategiset tavoitteet vuoteen 2025. Keskeisinä näkökulmina ovat toimintamme ihmiskeskeisyys ja merkityksellisyys. Ihmiskeskeisyyttä tarkastelemme sekä asiakkaan että henkilöstön näkökulmasta. Olemme aidosti kiinnostuneita ihmisten kokemuksista, tarpeista ja toiveista oppia uutta ja kehittyä. Tuotamme personoituja ja oikea-aikaisia kursseja kuntalaisten hyväksi kuuden kunnan alueella ja verkko-oppimisympäristöissä. Jokainen meillä töitä tekevä on oman alansa erityisosaaja ja tärkeä ammattilainen Jokihelmen opiston toiminnan kokonaisuudessa. Henkilöstön hyvinvointi ja hyvä työssäjaksaminen välittyvät kurssilaisille innostavina toteutuksina ja uusina ideoina, hyvänä ilmapiirinä ja arvokkaina kohtaamisina. Myös asianmukaisilla ja terveillä toimitiloilla on iso vaikutus onnistuneeseen lopputulokseen.
Merkityksellisyys syntyy siitä, että tuotamme vapaan sivistystyön opetusta kurssilaisten tarpeisiin ja toiveisiin vastaten. Osallisuus, yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja kohtaamiset opiston kursseilla ovat entistä tärkeämpiä. Taiteen perusopetus on tavoitteellista, OPH:n tutkintoperusteiden mukaista eri taiteenalojen opetusta. Opintojen jatkuvuus on tärkeää lapsen ja nuoren taidekasvatuksessa ja elämänsisällöissä. Tuotamme kaikenikäisille kuntalaisille myös monenlaisia kulttuuritapahtumia ja elämyksiä, joita he ovat toivoneet arkensa piristykseksi. Yleisönä oleminen ja taiteesta nauttiminen ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Elämänikäinen oppiminen ja yhdessä tekeminen on jokaisen yksilön oikeus ja jokaisella pitää olla mahdollisuus toteuttaa itseään, kehittyä ja saada sisältöä omaan arkeensa. Missiomme on onnistua yhdessä kuntalaisten ja kuntien kanssa.
Jokihelmen opiston visio vuoteen 2025 on tuottaa iloa, hyvinvointia, sivistystä ja elämyksiä kaikenikäisille. Arvomme ovat elämänikäinen oppiminen, kokonaisvaltainen hyvinvointi, ihmisläheisyys ja osallisuus sekä elämyksellisyys ja uuden luominen. Koska osallistuminen vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kursseille on vapaaehtoista, kursseille ilmoittautumiseen tarvitaan jokin henkilökohtainen kipinä. Kursseille tullaan oppimaan uutta omien toiveiden ja tarpeiden mukaan, edistämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, kokemaan elämyksiä arjen keskellä sekä kohtaamaan ja olemaan vuorovaikutuksessa muiden samanhenkisten ihmisten kanssa. Psykologinen turvallisuus kursseilla korostuu tässä ajassa.
Kansalaisopistot kunnan hyvinvointipalvelujen tuottajina
Kansalaisopistot läpi Suomen ovat aidosti läsnä ihmisten arjessa ja elämässä. Tarjoamme monipuolisia ja laadukkaita oppimis- ja harrastusmahdollisuuksia kulttuurin, sivistyksen, liikunnan ja taiteen eri aloilla kuntien keskustassa ja kylillä. Tuemme kaikenikäisiä opiskelijoita luovuuteen ja persoonallisuuden kasvamiseen sekä tuotamme monialaisia ja laadukkaita kulttuuritapahtumia alueillamme. Elämyksellisyys on yksi vetovoimamme. Kansalaisopistojen vahvuutena on myös henkilöstö, jolta löytyy monialaista osaamista, ammattitaitoa ja asiantuntemusta. Opistoissa on vahvaa pedagogista osaamista ja henkilöstöllä halua kouluttautua jatkuvasti.
Kansalaisopistoissa ihmiset kohdataan aidosti. Saavutettavuus, joustavuus, aktiivisuus ja jatkuva kurssitarjonnan uudistuminen sekä yhteistyö kuntien eri hallintokuntien ja sidosryhmien kanssa on meille tärkeää. Toimimme kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti sekä osallistumme aktiivisesti kuntien, Kansalaisopistojen liiton ja Meri-Pohjolan opistopiirin kehittämishankkeisiin. Moniammatillinen ja eri taiteenalat ylittävä yhteistyö ja innovointi auttavat meitä menestymään yhdessä ja reagoimme yhteiskunnalliseen kehitykseen ja ympärillä tapahtuviin muutoksiin aktiivisesti. Monipuolisen osaamisen ja verkostojen ansiosta myös tulevaisuudenuskomme on vahva. Siksi kansalaisopistot ovat merkittäviä kunnan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen tuottajia ja kehittäjiä. Lisäämme kiistatta alueen elinvoimaisuutta, viihtyvyyttä ja vetovoimaa.
Pidetään yhteyttä! Anu Hultqvist, Jokihelmen opiston rehtori ja KOL:n 1.varapuheenjohtajan varahenkilö
Koko perheen satunäytelmä Puuhiset (ensi-ilta 6.12.2022) on hyvä esimerkki monipuolisesta kurssitoiminnan yhdistämisestä. Ammattimaisessa teatteritilassa hyödynnetään opittua teatteri-, kuvataide-, lavastus-, tanssi- ja musiikkiosaamista. Kuva Pia Varuhin-Palo.
Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme yhteen ja käännämme katseet kohti joulua.
KoL:n järjestämät ohjelmalliset pikkujoulut pidetään verkossa Teamsin välityksellä tiistaina 13.12. klo 14–16. Pikkujouluissa pääsemme mm. seuraamaan kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä sekä virittäytymään joulunviettoon etäyhteislaulun voimin. Ohjelmassa on myös tilaa opistojen spontaaneille joulutervehdyksille.
Haluaisitteko tuottaa omassa opistossanne pikkujouluihin pienen esityksen tai ohjelmanumeron? Keräämme pikkujouluihin maksimissaan viiden minuutin mittaisia ohjelmanumeroita. Ne voivat olla esimerkiksi henkilökunnan tai opiston opetusryhmän tervehdyksiä, musiikki-, laulu- tai lausuntaesityksiä, osallistujien kodeissa toteutettavia helppoja askartelutuokioita, kinkunsulatusjumppaa, joulun kotitalousvinkkejä jne. Sisällön mukaan ohjelmanumeron voi toteuttaa joko videona tai livenä Teamsin kautta. Videoita otamme vastaan jo etukäteen.
Jos haluat tuottaa pikkujouluihin ohjelmanumeron, ole yhteydessä Henriin, henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi.
Nurmijärven Opiston rehtori Jenni Karemo ja Iisalmen kansalaisopiston rehtori Tapani Lakaniemi pitivät Aikuisoppimisen kansainvälistymispäivillä työpajan otsikolla ”Ekakerta. Ei se haku ollu paha, me saatiin se raha!” Työpajan ideana oli innostaa osallistujia hakemaan rahoitusta Erasmus + ohjelmasta omiin kansainvälisiin hankkeisiinsa. Nurmijärven Opiston ja Iisalmen kansalaisopiston omat hankkeet toimivat inspiroivia esimerkkeinä onnistuneista kansainvälisistä yhteistöistä.
Tapanilla on jo paljon kokemusta kansainvälisistä hankkeista. Jenni puolestaan on vasta oman kansainvälistymisen polkunsa alkutaipaleella.
Mikä sai teidät lähtemään kansainvälistymisen polulle? Mistä kipinä alun perin syttyi? Tapani: Ajattelin, että ulkomaille olisi kiva lähteä!
Jenni: Minulle ajatus tuli suosittelun kautta. Tapani ja hänen kokemuksensa olivat innoittajiani!
Mitkä olivat Erasmus + -hakuprosessin suurimmat esteet ja miten ylititte ne? Tapani: Hakuprosessi tietysti vähän pelottaa ja se, kuka sitä joutuu hallinnoimaan. Kyllä siitä kuitenkin normaalilla älykkyydellä selviää.
Jenni: Työaikaresurssi oli isoin ongelma, mutta lopulta ratkaisin asian niin, että lohkaisin omasta työajastani aikaa asian hoitamiseen.
Mikä on parasta, mitä kansainvälinen yhteistyö on tuonut mukanaan? Tapani: Verkostot ehdottomasti. Myös mukana olevien opettajien ja opiskelijoiden motivaation kasvu on ollut selvästi nähtävissä.
Jenni: Hanke on vielä niin alussa, että mitään konkreettista ei ole vielä ilmennyt. Komppaan siis Tapania!
Miten kansainvälisyys on rikastuttanut kansalaisopistojenne arkea? Tapani: Meillä kansainvälisyys näkyy kansalaisopiston kurssitarjonnassa, esimerkiksi kokkausta Ranskassa -kurssin muodossa. Kun kansainvälisyydestä tulee osa oppilaitoksen arkea, se ei ole enää niin ihmeellistä. Aina on joku porukka jossain reissussa. Tällä hetkellä meillä on myös erittäin vilkasta maahanmuuttajakoulutusta ja lasken sen myös kansainvälisyyden piikkiin.
Jenni: Toivomme, että kansainvälisyydestä tulisi arkea myös meillä!
Mitkä kolme neuvoa haluaisitte antaa Erasmus + hanketta suunnittelevalle kollegallenne? Tapani: Lähde rohkeasti tekemään ja mieti tarkkaan hankkeen kehitysidea. Mieti myös kenet voisit ottaa hankkeeseen mukaan, jottei työ jää yhdelle henkilölle. Ja muista, että jos hakemus ei mene heti läpi niin seuraavalla kerralla se kyllä menee. Palautteen avulla hakemuksesta pystyy nimittäin tekemään toisella kerralla vieläkin paremman.
Jenni: Kannattaa ottaa yhteyttä aluetiedottajaan ja ottaa hänet heti alussa mukaan. Hakuprosessin aikana kannattaa myös kysellä rohkeasti koko ajan ja muistaa, että kaiken ei tarvitse olla valmista, kun hakemus lähtee.
Miksi kansainvälisyys kannattaa? Tapani: Kannattaa elää rikasta elämää ja kansainvälisyys tuo uusia värejä tullessaan.
Jenni: Minulla ei ole vielä kokemusta varsinaisesta toiminnasta, mutta pelkän hakuprosessin perusteella voin sanoa, että se kannattaa. Jo hakuvaiheessa voi nimittäin löytää uusia ystäviä!
Jenni Karemo ja Tapani Lakaniemi, joka räppäsi Aikuisoppimisen kv-päivillä Headmasterina: “Usko nyt jo setää, paa Erasmus+ hakemus vetää!”
Jenniä ja Tapani Aikuisoppimisen kv-päivillä haastatteli KoL:n viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas.
Culture Up Erasmus+ -hankkeen tavoitteena on kehittää kulttuurityötä pienillä paikkakunnilla ja maaseutualueilla kulttuurityön hyviä käytänteitä ja oppeja jakamalla. Hanketta koordinoi Tanskassa sijaitseva Ringkøbing-Skjernin kunta kumppanimainaan Suomi, Alankomaat, Irlanti ja Serbia. Aikuisoppimisen kansainvälisyyspäivillä Culture Up -hanketta esitteli Sastamalan Opiston rehtori Sini-Mari Lepistö.
Millainen hanke Culture Up on? Kyseessä on hyvien käytänteiden vaihtohanke, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tehdä näkyväksi jälkiä, joita Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi jättää maaseutualueille. Edistämme myös maaseutujen kulttuuritoimintaa, tuomme maaseudun kulttuuritoimijoita yhteen ja luomme verkostoja jatkohankkeita varten.
Millaisia hyviä käytänteitä tai oppeja olette saaneet vastaanottaa hankekumppaneiltanne? Tanskalaisessa Ringkøbing-Skjernin kunnan Kulturskole oli vastikään käynyt läpi ison organisaatiouudistuksen niin kuin Sastamalan Opistokin, jossa kansalaisopiston ja musiikkiopiston hallinnot on yhdistetty. Kulturskolessa oli tehty hienoa brändäystyötä toiminnan näkyvyyden edistämiseksi ja uuden kokonaisuuden luomiseksi. Menen myöhemmin marraskuussa Tanskaan job shadow -jaksolle oppimaan heidän toiminnastaan lisää. Hollannista saimme myös idean nuorisotiloissa toimivasta yhteisötaiteilijasta, joka tuo taidetta sinne, missä nuoret ovat. Lasten ja nuorten osallistaminen kulttuuri- ja taidetoimintaan on ollut meille tärkeä tavoite hankkeen alusta lähtien.
Millaisia hyviä käytänteitä olette välittäneet Suomesta hankekumppanimaihin? Esittelimme mahtavia festivaalejamme Vanhan kirjallisuuden päiviä ja Sastamala Gregorianaa. Festivaaleja ei voi ihan sellaisinaan toistaa, mutta vieraillemme ne toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, miten vapaaehtoisia voi käyttää tapahtumatuotannossa. Pääsimme myös kertomaan, miten laajana kulttuurityön katto-organisaationa kansalaisopisto voi toimia. Vieraamme pitivät hyvänä käytäntönä myös Suomen kunnissa toteutettavaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa, jota esittelimme Tampereen ja Sastamalan näkökulmasta.
Mitkä olivat hankkeen suurimmat hyödyt? Hanke toimi avaimena laajempaan yhteistyöhön kahdella tapaa. Ensinnäkin onnistuimme luomaan kansainvälisiä kontakteja kulttuurityöntekijöiden kanssa ja toiseksi saimme tiivistettyä kulttuurista yhteistyötä Sastamalan paikallisten toimijoiden kesken. Tähän hankkeeseen otimme mukaan kaupungin kulttuuripalvelupäällikön ja hyvinvointikoordinaattorin. Näin myös kansalaisopiston rooli kaupungin kulttuurityön kentällä kirkastui. Nyt kaupunkiorganisaatiossammekin ymmärretään paremmin, millä kulttuurin aloilla Sastamalan kansalaisopisto voi toimia ja missä kaikessa voimme tehdä yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin kentällä. Joskus pitää lähteä kauas nähdäkseen lähelle.
Hankekumppanit Tanskasta, Alankomaista, Irlannista ja Serbiasta vierailivat Sastamalassa ja Tampereella syyskuussa 2022. Mikä oli tapaamisen suurin anti? Oli ihanaa päästä esittelemään kaikkea, mitä meillä tehdään ja mitä meillä tapahtuu. Esittelimme myös Sastamalan kulttuuritoimijoita ja vahvistimme samalla omia suhteitamme heihin. Sitä kautta taiteilijat ja muut kulttuurialan työntekijät saivat myös tunnustusta työstään ja tulivat nähdyiksi kansainvälisen yleisön edessä. Uskon, että kokemus vahvisti heidän identiteettiään taide- ja kulttuurialan ammattilaisina.
Kv-toiminta avaa kansalaisopistolle monia mahdollisuuksia. Millä sanoin haluaisit kannustaa kollegaasi, joka suunnittelee Erasmus + ohjelmaan hakemista ensimmäistä kertaa? Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan. Mukanaolo vie aikaa ja energiaa, mutta tuo moninkertaisesti iloa ja inspiraatiota. Kansainvälinen yhteistyö avaa aivan uusia näkökulmia, joita ei kotimaan seminaareja kiertämällä saa.
CultureUp! Capacity building of Cultural Institutions and Local Authorities in non-urban and peripheral areas -hankkeen toimintakausi oli alun perin 1.9.2020-31.8.2022, mutta koronan vuoksi kautta jatkettiin vuoden 2022 loppuun. Hanke on yhteisrahoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmasta.
Teksti ja kuva: Virpi Vedenkannas, viestintäkoordinaattori, Kansalaisopistojen liitto KoL
KoL järjestää Yhteenvetoa saavutettavuudesta teemapäivän etätilaisuutena Microsoft Teams -alustalla 25.11. klo 9–15. Teemapäivässä käsitellään useita saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja kynnyksen madaltamiseen liittyviä osa-alueita.
OHJELMA
9.00 Avaussanat Järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto
9.10 Saavutettavuus, esteettömyys ja matala kynnys tiedottaja Sanni Purhonen, Kynnys ry
9.55 Jaloittelutauko
10.00 Asiakasanalyysi ja asiakasraadit toimitusjohtaja Jaakko Villa, Puheet
11.00 Kynnyksen madaltaminen Suomen harrastamisen mallin avulla rehtori Mari Takamaa, Lapuan kansalaisopisto
11.45 Lounastauko
12.45 Saavutettavuuden edistäminen verkkokursseilla apulaisrehtori/koulutussuunnittelija Anu Uimaniemi, Revontuli-opisto
13.15 Oppimisen apuvälineet erityisasiantuntija Riikka Marttinen, Erilaisten oppijoiden liitto
14.00 Tauko
14.05 Mitä viestimme kuvilla? Markkinoinnin asiantuntija Hanna Huuskonen, Haaga-Helia
Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Päivän ohjelma päättyy klo 15.30 mennessä. Tilaisuudesta tehdään tallenne.
Maahanmuuttajat ovat iso vapaan sivistystyön käyttäjäryhmä erityisesti kielikoulutusten kautta. He kuitenkin osallistuvat huomattavan vähän kansalaisopistojen muuhun kurssitoimintaan. Tässä webinaarissa pohditaan, miten maahanmuuttajat saataisiin osallistumaan kielikurssien lisäksi myös muille kursseille.
Webinaarin toisena teemana on monikulttuurisuus, jonka edistäminen on osa opistojen lakisääteistä tehtävää. Toisessa osiossa käydään läpi keinoja, joilla opistot voivat edistää monikulttuurisuuden toteuttamista arjessa.
Webinaarissa kuullaan miten Helsingin työväenopistossa on saatu maahan muuttaneita mukaan opiston toimintaan. Satu Radcliffe kertoo monikulttuurisuustyöstä Pieksämäen seutuopistossa ja asiantuntia Ala Saeed Suomen pakolaisavusta kertoo vinkkejä, miten maahanmuuttajia saataisiin kursseille lisää ja miten monikulttuurisuutta voisi opistoissa edistää. Lopuksi jaetaan kokemuksia ja ajatuksia maahanmuuttajien osallistamiseen ja monikulttuurisuuden edistämiseen Padlet-työkalun avulla.
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.
Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.
Turvallinen tila tarkoittaa sitä, että jokaisella on vapaus olla sellainen kuin on ilman pilkan, syrjinnän tai häirinnän kohteeksi joutumista. Turvallisen tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä, jossa jokainen kokisi olonsa turvalliseksi ja tietoiseksi käytännöistä, joilla voidaan puuttua häiritsevään tai epämiellyttävään käytökseen.
Tässä webinaarissa Kulttuuria kaikille -palvelun moninaisuuskouluttaja Arlene Tucker esittelee turvallisen tilan periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi kuullaan, miten turvallista tilaa voidaan toteuttaa käytännön työssä.
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.
Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.
