Kansalaisopistojen kursseilla on keskeinen rooli useissa maaseutukunnissa aikuisten ja lasten harrastusten mahdollistajana. Kurssien saavutettavuutta voi lisätä pienin, konkreettisin keinoin. Tässä blogissa kuvatut toimet voivat heijastua myönteisesti esimerkiksi kurssien osallistujamäärään.

Osoitetiedot osaksi kurssitietoja

Maaseudulle muuttaa jatkuvasti uusia asukkaita – osa kotimaan sisältä ja osa ulkomailta. He kaikki ovat potentiaalisia harrastajia, kunhan he vain saavat tietoonsa missä harrastuksia on tarjolla. Kunnan uusille asukkaille lähiseudun paikat ovat aluksi uusia, eikä kaikkien tuttavapiirissä ole välttämättä sellaista henkilöä, joka osaisi kertoa, mistä palveluja löytyy. Naapurikuntalaisetkaan eivät aina tiedä muissa kunnissa sijaitsevien kurssipaikkojen sijainteja.

Maaseutualueilla saatetaan myös puhua paikoista paikallisen käyttämillä nimityksillä tai lempinimillä, joita edes Google ei tunnista. Tällöin kurssipaikan löytäminen ilman osoitetietoja voi olla lähes mahdotonta. Osoitetieto kannattaakin aina lisätä osaksi kurssin perustietoja, niin osallistumiskynnys madaltuu kuin huomaamatta.

Kurssipaikkojen sijainnit nettikarttoihin

Nettikarttojen ja reittioppaiden käyttö on nykyään arkipäivää. Kurssipaikan löydettävyyttä parantaa, jos yleisimmät nettikartat tunnistavat kurssipaikan rakennuksen nimen tai jos osoite ohjaa varmasti oikeaan rakennukseen.

Kyytiin2-hanke on laatinut ohjeen, kuinka voi lisätä puuttuvan kohteen Google Mapsiin. Ohjeen löydät täältä.

Kimppakyyteihin aktivointi

Maaseutualueilla henkilöautoilu on arkipäivää ja kursseillekin saavutaan usein autolla. Polttoaineiden hinnannousu ja yleinen inflaatio saattavat kuitenkin nostaa kynnystä osallistua mieleiselle kurssille naapurikunnassa tai kauempana oman kunnan alueella. Tästä syystä kansalaisopistojen kannattaisi kannustaa asiakkaitaan kimppakyyteihin: Kootkaa tuttavista auto täyteen tai puolilleen ja lähtekää yhdessä vaikkapa lyhytkurssille naapurikuntaan!

Minkä verran teidän kurssilaisenne käyvät kursseilla naapurikuntien puolella? Olisiko määrässä lisättävää tai ovatko määrät jo suuria? Asian selvittäminen omista tietokannoistanne voi antaa yllättäviä tuloksia ns. harrastuspendelöinnin määrästä.

Pienistä puroista osallistujamäärä kasvuun

Harrastusmatkojen kehittämisessä on monta ulottuvuutta: asukkaiden harrastuselämyksien mahdollistaminen, kurssien osallistujamäärien kasvattaminen tai säilyttäminen, liikenteen päästöjen vähentäminen ja palveluiden saavutettavuus. Harrastusmatkojen kehittäminen ei ole ainoastaan kansalaisopistojen harteilla, mutta kansalaisopistojen kohdalla on nähtävissä selkeitä hyötyjä ja toimintatapoja, joita kehittämällä voi edetä jo omana työnä.

Keski-Pohjanmaan maaseutualueilla on tehty vuosien ajan maaseutuliikenteen kehitystyötä. Työn osana toteutettiin vuonna 2021 Harrastuksiin kulkemisen Keski-Pohjanmaan malli (HaKu) -hanke Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rahoittamana ja Keskipohjalaiset Kylät ry:n hallinnoimana. Hanke toi yhteen usean kunnan alueelta liikunta-, musiikki-, eläkeläis- ja 4H-yhdistystoimijoita sekä kansalaisopistojen edustajia. Hankkeessa kertyi ideoita ja harrastusmatkoihin liittyviä kehittämiskohteita, joihin lukeutuvat tässäkin tekstissä aiemmin esitellyt kehittämisideat.

Lue lisää HaKu-hankkeen toimista Kulukurin verkkosivuilta. Lisätietoja löydät myös Kyytiin2-hankkeen esitteestä. (Harrastusmatkojen kehittämisestä laadittu infograafi sivuilla 3–4)

Aihetta käsitellään SAMAKA-hankkeen järjestämässä Saavutettava kurssiopas ja harrastusmatkat -webinaarissa tiistaina 14.2.2023. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan lisää aiheesta! Siirry tapahtuman sivulle tästä.

Projektipäällikkö Heli Siirilä
Maaseutupolitiikan neuvoston TUUMA-verkosto/
Vaasan yliopiston Innolab

Webinaari koostuu kahdesta osasta.

Ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan kurssiopasta saavutettavuuden näkökulmasta. Selkolehti Leijan päätoimittaja ja selkoasiantuntijaryhmän jäsen Jaana Teräväinen kehitysvammaisten tukiliitosta kertoo, miten kurssioppaita voisi kehittää. Lisäksi pohditaan yhdessä, miten kurssiopasta voisi kehittää saavutettavammaksi ja tehokkaammaksi markkinoinnin työkaluksi.

Toisessa osuudessa maaseudun liikenne -teeman erityisasiantuntija Heli Siirilä kertoo, miten kansalaisopistojen saavutettavuutta voitaisiin edistää erityisesti kimppakyytien, sijaintipaikkatietojen ja osoitetietojen avulla.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaisopistojen liitto järjestää yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa infowebinaarin uusista ikääntyneiden ruokasuosituksista. Opistot voivat hyödyntää uutta suositusta esimerkiksi ikäihmisille suunnattujen ruokakurssien suunnittelussa.

Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokailusuositus on uusi valtakunnallinen laatusuositus, jolla edistetään ja tuetaan ikääntyneiden ravitsemusta ja ohjataan laadukkaiden, ikääntyneiden tarpeisiin perustuvien ruokapalvelujen järjestämistä. Suosituksessa kuvataan terveyttä edistävä ruokavalio, joka sopii kaikille ikääntyneille omien ruokavalintojen perustaksi. Suosituksen mukainen syöminen turvaa hyvän ravitsemustilan ylläpitämistä ja edistää näin terveyttä, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä sekä sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua. Suosituksessa on ohjeet ikääntyneiden ravitsemustilan määrittämiseen, sen seurantaan ja yksilöllisen ravitsemushoidon toteuttamiseen.

OHJELMA

13:00 Webinaarin avaus, Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto ry

13:05 Ikääntyneen ravitsemus ja kampanjan esittely, Satu Jyväkorpi, erityisasiantuntija, Valtion ravitsemusneuvottelukunta

13:30 Kuntien ja kolmannen sektorin rooli yhdyspinnoilla, Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta

13:50 Kansalliseen kampanjaan osallistuminen – ohjelmaideointia yhdessä

14:10 Ryhmäkeskustelun purku

14:30 Kestävät ruokavalinnat, Soili Soisalo, ravitsemusasiantuntija

14:45 Kampanjamateriaalian esittely, Satu Jyväkorpi, erityisasiantuntija, Valtion ravitsemusneuvottelukunta

14:55 Loppusanat, Arja Lyytikäinen, pääsihteeri, Valtion ravitsemusneuvottelukunta &
Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto ry

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Tilaisuuden ohjelma (pdf)

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

OHJELMA

9.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.30 Opistojen kuulumiskierros ja vertaiskeskustelua pienryhmissä

10.05 Kansalaisopiston kuvataidekurssin vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin
Taideopettaja, Kuvataiteilija (AMK) Tiinalotta Särmölä

10.35 Jaloittelutauko

10.40 Visma Sign – Sähköinen allekirjoitus ja Hellewi yhteys
Visma Sign asiantuntijat Anne Laurén ja Petteri Tuovinen, Visma Solutions Oy

11.00 Laillinen musiikkipalvelu kansalaisopistojen liikunnanohjauksiin – Set4Play
Myynti- ja markkinointijohtaja Joonas Piiroinen, Gymmusic / Streamec AB

11.25 Yhteistyöstä yhteiseen työhön digiajan johtamistyössä
Projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti, Oulu-opisto / Meri-Pohjolan opistopiiri

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Voit osallistua joko lähitilaisuuteen paikan päällä Helsingissä (Kansalaisopistojen liiton
toimisto, Annankatu 12 A 15, 00120 Helsinki) tai seurata tilaisuutta verkon kautta etänä.

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Markkinoinnin suunnittelun ja kohdentamisen avulla saadaan tavoitettua paremmin eri kohderyhmiin kuuluvia ihmisiä. Sosiaalisen median palvelut ovat edullinen ja tehokas keino lisätä näkyvyyttä, jos osaa hyödyntää niiden työkaluja ja ominaisuuksia.

Tässä webinaarissa käymme läpi hyvän somemainoksen tekemisen alusta loppuun Metan palveluissa (Facebook/Instagram):

• kuva- ja videovalinnat
• tekstisuunnittelu
• mainostyökalut ja kohdentaminen
• millaista dataa saadaan ja miten sitä voi hyödyntää.

Webinaarin kouluttajana toimii viestintäasiantuntija Riina Kruut.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Webinaari on myös osa 6.–12.2.2023 järjestettävän Mediataitoviikon ohjelmaa.

Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Olemme eläneet viime vuosina suurten muutosten aikaa. Maailma tuntuu suistuneen raiteiltaan kerta toisensa jälkeen. Ilmastonmuutos, pandemia, sota ja energiakriisi ovat saaneet koko ihmiskunnan polvilleen. On jouduttu sopeuttamaan, rajoittamaan, säästämään ja selviytymään. Moni meille itsestään selvänä kuuluva asia joutuukin suurennuslasin alle. Mikä enää on itsestään selvää?

Kansalaisopistoväki on kautta aikojen ollut ketterästi valmis kantamaan korttaan kekoon silloin, kun maailma ympärillä kuohuu ja tarvitaan vastuunkantajia. Ympäri Suomen kansalaisopistoissa on luotu ratkaisuja mm. niiden auttamiseksi, joilla on alhaiset perus- ja digitaidot ja ylipäänsä erityistä tukea tarvitsevien opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi. Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi on lyhyellä varoitusajallakin luotu kunkin alueen tarpeet huomioivia ratkaisuja. Kansalaisopistoissa kannetaan vastuuta koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta aidosti ja asiakaslähtöisesti. Toimintaa kehitetään jatkuvasti, jotta mahdollisimman monenlaiset ihmiset saisivat mahdollisuuden kehittää itseään ja ylläpitää hyvinvointiaan.

Kansalaisopistojen rahoitus on suoritepohjainen: tarjonnan on oltava niin kiinnostavaa ja ajankohtaista, että asiakkaat rynnivät kursseille ja myönnetty tuntimäärä saadaan järkevästi täyteen. Tämä opistoissa osataan, sillä suosituimmat kurssit pursuilevat ja tulijoita olisi jonoksi asti. Trendejä ja asiakkaiden tarpeita osataan myös seurata – kurssitarjonta on kiinnostavaa ja alati uudistuvaa.

Sitra julkaisi uudet megatrendit tammikuussa 2023 – aikana, jolloin koko maailma on jonkin aikaa keikkunut suurten yllätysten hyökyaalloissa. Megatrendeillä kuvataan hitaasti muuttuvia ja pitkäkestoisia megailmiöitä. Keskeisimpänä asiana vahvistuu tietoisuus luonnon kestokyvyn murenemisesta, mikä vaikuttaa laajasti moniin muihin ilmiöihin. Ilmastotutkija Alex Steffen on kiteyttänyt nykytilanteen sanomalla, että ihmiskunta ei ole valmis siihen, mitä on jo tapahtunut. Omaan napaan tuijottaminen ja ylikulutus johtavat uusiin kriiseihin ja rapauttavat luottamusta. On kiire tarttua ihmiskunnan hyvinvoinnin haasteisiin sekä liputtaa luonnon, osallisuuden, tasa-arvon ja demokratian puolesta entistä voimakkaammin.

Meillä Heinolan kansalaisopistossa käytiin viimeisten 1,5 vuoden aikana läpi Okka-säätiön kestävän kehityksen sertifiointiprosessi. Tällä matkalla opistomme väki alkoi ymmärtää, että oppilaitoksen vastuullisuus on erittäin laaja ja monisyinen kokonaisuus. Se ulottuu jokaisen työntekijän arkeen, valintoihin, päätöksentekoon ja tulevaisuusajatteluun. Huomasimme, että on tärkeää kohdata, keskustella, osallistua ja osallistaa, jotta käsitys suunnasta on kaikille yhteinen.

Megatrendien ja nykytiedon valossa tulevaisuus näyttää olevan täynnä uhkakuvia. Nämä uhkakuvat saavat meidät huomaamaan, mikä lopulta on tärkeää, ja mitä emme halua menettää. Juuri nyt tarvitaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja eritoten uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se tehdään yhdessä arjen valinnoilla. Samalla, kun me kansalaisopistoissa huolehdimme kuntalaisen ja hyvinvoinnin ja osaamisen tarpeista, olemme myös vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan maailma ympärillämme muuttuu. Ei riitä, että toimintaa kehitetään vain yksilön hyvinvointi ja oikeudet edellä – tai taloudelliset intressit vahvimpana ohjenuorana. Voisimmeko alkaa tavoitella yksilön hyvinvoinnin lisäksi yhä useammin yhteisöjen ja ympäristön hyvinvointia? Ja miten näkökulman muutos oikeasti näkyy siinä, mihin suuntaan opiston toimintaa kehitämme, millaisia kursseja kuntalaisille tarjoamme ja miten sitoutamme oman väkemme sekä yhteisön ympärillämme muutoksentekijöiksi?

Kansalaisopistoilla on nykytilanteessakin tuhannen taalan paikka toimia muutoksentekijöinä. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset edellyttävät jatkuvaa uuden oppimista ja osaamisten tunnistamista. Hyvinvointikäsityksen avartuessa korostuvat elämän laatuun liittyvät seikat, kuten sosiaaliset suhteet, merkitykselliset kokemukset ja kestävät elämäntavat. Nämä ovat kansalaisopistojen toiminnan ydintä, jotka kantavat yli vaikeidenkin aikojen.

Koulutuksella ja sivistyksellä on merkittävä rooli tulevaisuuden rakentajina. Ilman tietoja, taitoja ja yhteyttä muihin emme pysty hahmottamaan ympärillämme tapahtuvia muutoksia ja valitsemaan eettisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. On siis syytä vaalia kansalaisopistojen arvokasta työtä ja uhkakuvista huolimatta – tai paremminkin niitten takia – suunnata katseet yhdessä kohti parempia aikoja.

Teksti: Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopiston rehtori
Kuva: Ilpo Raatikainen

Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Nokialle! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 26.‒27.1.2023 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Järjestämme Tammiseminaarin yhteistyössä Pirkan opiston kanssa Kerholassa osoitteessa Souranderintie 13, 37100 Nokia.

Tammiseminaarin teemat nousevat vuoden 2023 eduskuntavaalitavoitteista. Muita aiheita ovat mm. taiteen perusopetus, erityisen tervetulleet ryhmät ja saavutettavuus kansalaisopistoissa.

Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa Kerholan aulassa torstaina 26.1. klo 11.30. Lounasta on tarjolla klo 12‒13.30. Olemme järjestäneet myös pre-ohjelmaa aikaisin torstaiaamuna saapuvia vieraita varten klo 10–12.

Pre-ohjelmaa:

• Taidenäyttely Kerholan eri kerroksissa
• AR-galleria ja opiston toiminnan esittely
• Kansalaisopistojen yhteistyönä tekemä tilkkutäkki

---

TAMMISEMINAARIN OHJELMA

Tammiseminaarin ohjelma näyttää jo valmiilta, mutta muutokset ovat silti edelleen mahdollisia. Julkaisemme tulostettavan ohjelman myöhemmin ja lähetämme sen tammikuussa kaikille ilmoittautuneille.

Torstain 26.1. ohjelma

Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

13.35 Avaussanat
KoL:n puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, rehtori Matti Korolainen Pirkan opisto ja Nokian sivistysjohtaja Mika Seppänen

14.05 Tietämisen ja tietämättömyyden seuraukset aikuiskoulutuksen päätöksenteossa
Apurahatutkija Paula Alanen, Tampereen yliopisto

14.35 Mitä KoL ajaa tulevaan hallitusohjelmaan?
Puheenjohtajisto esittelee KoL:n eduskuntavaalitavoitteet

15.15 Kahvitauko

15.45 Mitä kuuluu TPO? – ajankohtaista taiteen perusopetuksen kehittämisestä
Kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, OKM

16.30 Näkökulmia tulevaisuuden työelämään
Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, Työterveyslaitos

Tilauskuljetukset hotellille 17.15 & 17.30
Tilauskuljetukset kaupungin vastaanotolle 18.20 & 18.40

18.30–19.00 Omatoiminen tutustuminen Kirjasto ja kulttuuritalo Virran näyttelyihin

19–20.30 Kaupungin vastaanotto

Tilauskuljetukset hotellille 20.30 & 20.50

21–01 Jatkot (livemusiikkia & tanssimusiikkia) La Luna, Scandic Eden Nokia

Livemusiikista vastaa “The Teachers”, Pieta Jämsén laulu, piano, Harri Jokihaara saksofoni ja kitara, Janne Törni rummut, NN basso

---

Perjantain 27.1. ohjelma

Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.

Tilauskuljetukset hotellilta seminaaripaikalle klo 8.20 & 8.45.

9.00 Joustava JOTPA työmarkkinoiden palveluksessa
alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, Työ- ja elinkeinoministeriö

9.30 Maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen arvioinnin tulokset (2022)
arviointiasiantuntija Hanna Väätäinen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

10.00 “Humppajumppa”

10.15 Työpajat 1

Etäosallistujille striimataan juhlasalista kaksi työpajaa klo 10:15 ja 11.10.*

1. Vapaan sivistystyön tiekartta opistojen suunnannäyttäjänä (juhlasali & etäyhteys)*, puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö ry
2. TPO:n kehittämissuunnitelma ja visio 2025 – case Meri-Pohjolan opistopiiri, toiminnanjohtaja Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
3. Vaikuttava viestintä – eväitä ja ohjeita, Valmennus- ja markkinointipäällikkö Katja Ylisiurua, KSL opintokeskus
4. Miten edistää esteettömyyttä?, Esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen, Invalidiliitto
5. Erasmus+ ja EPALE – opistojen kansainvälistymis- ja rahoitusmahdollisuudet, erityisasiantuntija Jenni Westö ja ohjelma-asiantuntija Johanna Tarvainen, Opetushallitus
6. Erittäin tervetulleet ryhmät, perustaidot ja opintosetelien kohdentaminen, asiantuntija Petra Heikkinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö, asiantuntija Mirka Råback, Opetushallitus, suunnittelija Marja Juhola, Opetushallitus
7. Hyvinvointia taiteen keinoin, suunnittelijaopettaja Virpi Timonen ja suunnittelijaopettaja, tanssinopettaja Jutta Wrangén
8. Taiteen perusopetuksen yhteistyöverkostot, Koulutuspäällikkö Annina Ärölä ja suunnittelijaopettaja Oona Rosenlund

11.10 Työpajat 2

1. Vapaan sivistystyön tiekartta opistojen suunnannäyttäjänä, puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö ry
2. TPO:n kehittämissuunnitelma ja visio 2025 – case Meri-Pohjolan opistopiiri, toiminnanjohtaja Viivi Seirala, Taiteen perusopetusliitto
3. Vaikuttava viestintä – eväitä ja ohjeita, Valmennus- ja markkinointipäällikkö Katja Ylisiurua, KSL opintokeskus
4. Miten edistää esteettömyyttä? Esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen, Invalidiliitto
5. Erasmus+ ja EPALE – opistojen kansainvälistymis- ja rahoitusmahdollisuudet, erityisasiantuntija Jenni Westö ja ohjelma-asiantuntija Johanna Tarvainen, Opetushallitus
6. Erittäin tervetulleet ryhmät, perustaidot ja opintosetelien kohdentaminen (juhlasali & etäyhteys)*, asiantuntija Petra Heikkinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö, asiantuntija Mirka Råback, Opetushallitus, suunnittelija Marja Juhola, Opetushallitus
7. Hyvinvointia taiteen keinoin, suunnittelijaopettaja Virpi Timonen ja suunnittelijaopettaja, tanssinopettaja Jutta Wrangén
8. Taiteen perusopetuksen yhteistyöverkostot, koulutuspäällikkö Annina Ärölä ja suunnittelijaopettaja Oona Rosenlund

12–13 Lounas

13 Arviointi opetusprosessin osana
tutkimusprofessori Juhani Rautopuro, Jyväskylän yliopisto

13.45 Rehtorit lavalla
Keskustelu ajankohtaisista aiheista

14.30 Lähtökahvit

---

Hinta

KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille 175 € (lähiosallistuminen) / 125 € (etäosallistuminen)
Opistolaisyhdistysten edustajille 100 € (lähiosallistuminen) / 50 € (etäosallistuminen)
Muille osallistujille hinta on 400 €.

Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvit molempina päivinä sekä iltaohjelman torstaina.

Osallistumisen peruminen ilman kuluja oli mahdollista 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 11.1.2023. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.

---

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 11.1. (tai kun tilaisuus on täynnä) ja etäosallistujien osalta 21.1.2023.

---

Saapuminen

Nokialle pääsee kätevimmin junalla. Juna-asemalta on noin 400 metrin kävelymatka seminaaripaikkana toimivaan Kerholaan. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi VR:n, Matkahuollon ja Onnibussin nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.

Nokialla järjestämme lähiosallistujille tarvittavat bussikuljetukset Kerholasta hotellille, kaupungin vastaanotolle ja takaisin Kerholaan.

Tarkista Nokian Tammiseminaarin tärkeimmät paikat Google Maps -kartasta.

---

Majoitus

Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Scandic Eden Nokiasta (Paratiisikatu 2, 37120 NOKIA). Hotellikiintiö on voimassa 12.1.2023 saakka.

Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.
yhden hengen standard-huone / 113 € / huone / vuorokausi
kahden hengen standard-huone / 133 € / huone / vuorokausi

Scandicin huonehintaan sisältyy runsas luomutuotteita sisältävä aamiainen ja maksuton Wi-Fi.

Majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 26.1–27.1.2023. Lisäksi edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on varattu pieni määrä huoneita keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi samaan hintaan.

Huonevaraukset tehdään varauskoodilla BKAN250123 osoitteessa scandichotels.fi/hotellit/suomi/nokia/scandic-eden-nokia, sähköpostitse osoitteesta eden@scandichotels.com tai puhelimitse numerosta +358 3 4108 1627.

Kuva: Virpi Vedenkannas

Infowebinaari käsittelee kansalaisopistokentälle suunnattuja laatu- ja kehittämisavustuksia sekä 11. tammikuuta 2023 avautunutta uutta valtionavustushakua aikuisten perustaitojen kehittämiseen ja ylikotoaikaisten kielikoulutukseen (ei esim. turvapaikanhakijat, joilla ei myöskään ole kotosuunnitelmia).

klo 12.30 Tietoja uudesta erityisavustuksesta, opetusneuvos Annika Bussman, Opetus- ja kulttuuriministeriö

klo 13.30 Tietoja laatu- ja kehittämisavustuksista, asiantuntija Mirka Råback, ja asiantuntija Anna-Riitta Niemelä, Opetushallitus

Tilaisuus päättyy klo 14.30.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 0404557276

Kansainvälinen toiminta tarjoilee kansalaisopistoille uusia näkökulmia, upeita kokemuksia, laajentuvia verkostoja ja kiinnostavia kehittymismahdollisuuksia. Tule oppimaan mikä Erasmus+ -ohjelma on ja miten sinä voit hakea mukaan! Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti uusille hakijoille ja niille, joiden hankeideat eivät ole hyvistä yrityksistä huolimatta tulleet aiemmin hyväksytyiksi. Päivän teemana on ”Se on hyvä ajatus, Erasmus+” miten pääset alkuun?

Tilaisuuden avaa asiantuntijoiden alustus Erasmus+ ohjelman hankevaihtoehdoista ja EPALEn kumppanihausta. Työpajaosuuden aikana sinulla on mahdollisuus kysellä hankesuunnitteluun, hakemiseen ja hakulomakkeeseen liittyviä kysymyksiä opetushallituksen Erasmus+ asiantuntijoilta. Kysymykset saavat olla hyvin konkreettisia, joten varaathan omat muistiinpanosi ja hankeluonnoksesi käden ulottuville. Työpajan vetäjinä toimivat vastaava asiantuntija Virpi Maireberg ja ohjelma-asiantuntija Johanna Tarvainen. Voit esittää omat kysymyksesi myös etukäteen ilmoittautumislomakkeella.

Webinaarista tehdään osittainen tallenne, joka sisältää asiantuntijoiden esitykset. Työpajaosuutta emme tallenna.

Kansalaisopistojen liitto järjestää tilaisuuden yhteistyössä Opetushallituksen ja Erasmus+ ohjelman kanssa, ja se on avoin ja maksuton Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta. Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 19.1. klo 23.59.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori / EPALE-lähettiläs Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Elämän onnea ja onnistumisia ei jaeta yhteismitallisesti. Mitä erinäisimpiä kompastuskiviä osuu itse kunkin kohdalle, välillä isompia ja välillä pienempiä. Joillekin ne ovat ajoittaisia, joku kokee lähes koko ajan olemassaolonsa haasteiden viidakoksi. Kunkin kokemus niistä on oma ja itselle oikea. Toki aiemmat kokemukset ja asenne ovat ratkaisevassa roolissa sen määrittymisessä, miltä elämä tuntuu. Miten pitkälle asenne sitten on valintakysymys? Entä onko muiden ihmisten; läheisten, viranomaisten, tukevien tahojen tai opinahjojen asenteella väliä? Miten me muut voimme auttaa toivonsa menettäneitä eteenpäin ja löytämään mielekkyyttä elämäänsä?

Olen idealisti ihmisen kasvun, oppimisen ja kehittymisen suhteen, suorastaan loputon kasvatusoptimisti. Ajattelen, että koskaan ei ole liian myöhäistä tai toivotonta oppia uutta tai aloittaa alusta. Ehkä osin tästä syystä huomaan joutuvani varsin usein keskusteluihin ”kasvatuskyynikoiden”, elämänsä edistymiseen pettyneiden tai olosuhteita syyttävien kanssa. Olen joutunut tutkailemaan, mikä saa minut pysymään kannassani tässä asiassa ja kiinnostumaan joka päivä uudelleen oppimisen ja kehittymisen ihmeestä.

Olen kulkenut työssäni ja elämässäni jo varsin pitkän matkan erilaisissa kasvun, oppimisen ja kehittymisen tehtävissä (varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen ja lähes kaikkea siltä väliltä) niin opettajana kuin hallinnollisena virkamiehenäkin. Motivaationi ydinajatuksena on kaikissa tehtävissä ollut se, että kutsumukseni on olla mahdollisuuksien luoja. Jokaisella ihmisellä on perusoikeus oppimisen iloon ja ihmisenä kasvamiseen. Nämä ovat myös ihmisyyden, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen peruspilareita.

Haluaisinkin kääntää tutun sanonnan ”pessimisti ei pety” kansansivistyksen kielelle: ”Optimisti oppii ja onnistuu aina.” Siinä on kyse lähinnä oikeanlaisesta ja mahdollisimman henkilökohtaisesta tavoitteen asettelusta. Ei siis ylhäältä asetetuista oppimisen päämääristä, sillä ne eivät useinkaan tue ihmistä silloin, kun luottamus omaan osaamiseen, oppimiseen, kehittymiseen tai elämän merkityksellisyyteen, jopa itse elämäänkin on kadoksissa. Tämä tulee näkyä myös viestinnässä. Hyvä alku asennemuutokselle onkin se, että esim. Jotpan kielessä ”erityisen haasteellisista ryhmistä” on tullut ”erityisen tervetulleita ryhmiä”.

Jos joskus on menettänyt uskonsa omaan kehittymiseen tai oppimiseen, sen ei tarvitse – eikä se saa – olla pysyvä olotila. Kansakuntamme on pullollaan varhaisiässä ja koulussakin saatuja oppimistraumoja, jotka ovat jo pahimmassa tapauksessa kroonistuneet pysyviksi asenteiksi. Niinpä toivottomuuden ilmapiiri ja näköalattomuus tuntuvat olevan tarttuva vitsaus, mitä ’kahtiajakautuva’ nykyaikamme helposti ruokkii. Kansalaisopistot taistelevat konkreettisesti näiden kokemusten purkamiseksi, antavat ihmisille uusia mahdollisuuksia tulla nähdyksi, kuulluksi ja kokeneeksi, että minulla on väliä, minulla on tarkoitus, minulla on edellytyksiä parempaan elämään, kehittymiseenkin – omin ja omankokoisin askelin.

Meidän kansansivistäjien ei tule luovuttaa ikinä toivottomuudenkaan edessä. Meidän on luotettava siihen, että keksimme kyllä kuhunkin aikaan, paikkaan ja tapaukseen sopivat keinot saavuttaa luottamus niiltäkin ihmisiltä, jotka ovat sen monesti menettäneet ja jotka eivät vielä osaa omaehtoisesti toimintaamme hakeutua. Uusi aika vaatii uudet konstit, tuleva edellyttää tulevaisuuden taitoja. Esimerkiksi taitoa asettua kaikilla aisteilla vielä opintoryhmistämme puuttuvienkin ihmisten asemaan. Tarvitsemme aikaa, tilaa ja voimia sen pohtimiseen, miten parhaiten poistamme osallistumisen esteitä ja millä tunnekanavilla voimme erilaiset ihmiset, potentiaaliset asiakkaamme, kohdata.

On tehtävä lujasti optimismin tartuttamistyötä erityisesti siellä, missä sitä ei juuri ole ja annettava kaikille mahdollisuus valita juuri se optimistinen asenne negatiivisen tilalle tai edes rinnalle. Pienestä alusta se iso kipinäkin syttyy.

Olkoon uusi vuosi toteutuvien mahdollisuuksien ja tulevaisuuden taitojen vuosi ihan jokaiselle!

Teksti: Maija-Liisa Gröhn, Tampereen seudun työväenopiston rehtori
Kuva: Hannu Rinne