Kun seuraan poliitikkojen keskustelua maahanmuutosta, tuntuu se kovin kaukaiselta omasta arjesta. Helsingin seudulle muuttaa tänäkin vuonna tuhansia ihmisiä töihin, opiskelemaan ja pakoon kotimaansa oloja. Moni palvelu ei toimisi ilman tänne muuttaneita työntekijöitä. Maahanmuuttaneet eivät ole vain joku ulkopuolinen ongelmaryhmä, vaan osa kaupunkiamme.

Helsingin työväenopistossakin opiskelijoista jo yli 18 % on vieraskielisiä, mikä vastaa suurin piirtein vieraskielisten osuutta helsinkiläisistä. Suurin opetettava aineemme on suomi toisena kielenä. Tarjoamme kursseja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta aina edistyneimpiin kirjoituskursseihin. Meillä on myös arabian ja somalinkielisiä yhteiskuntataidon ryhmiä sekä digitukea monilla eri kielillä.

Kansalaisopistojen rooli kotoutumisen tukemisessa on nykyään jo erittäin merkittävä. Onkin erikoista, että hallitusohjelmassa vapaaseen sivistystyöhön tehtäviä säästöjä perusteltiin sillä, että opiskelijamme olisivat hyvätuloista keskiluokkaa, joka voi maksaa kursseistaan nykyistä enemmän. Kuten olemme moneen otteeseen todenneet, tämä kuva on aivan liian yksipuolinen. Suomen kielen kurssien opiskelijat eivät todellakaan ole hyvätuloisia, vaan opistojen edullinen ja monipuolinen tarjonta on monelle keskeinen tuki kotoutumisessa.

Nopea maahanmuutto haastaa kansalaisopistoja kuitenkin paljon laajemmin kuin vain suomen kielen opetuksen lisäämispaineena. Vaikka pian viidennes opiskelijoistamme on maahanmuuttajataustaisia, ei tämä näy vielä tarpeeksi muilla kuin suomen kielen kursseillamme. Miten saamme uudet kaupunkilaiset myös muille kursseillemme?

Työväenopiston kurssi on suurimmalle osalle suomalaisista hyvin tuttu käsite. Olemme jo lapsena oppineet omilta vanhemmiltamme, että opistoon voi kuka vain mennä oppimaan ja harrastamaan. Uussuomalaisille tämä ei ole itsestäänselvää. Meidän pitääkin miettiä viestintäämme uusiksi ja alkaa taas kertoa perusteista lähtien, mistä toiminnassamme on kyse.

Kursseillemme tullaan jatkossa myös heikommilla suomen kielen taidoilla, mikä vaatii meiltä kielitietoista otetta opettamiseen. Keskeistä on myös rekrytoida ulkomaalaistaustaisia opettajia ja muuta henkilökuntaa. Kansalaisopiston tuntiopettajaksi on onneksi matala kynnys tulla, kun voi tulla opettamaan juuri sitä, mitä osaa, eikä muodollisia kelpoisuusehtoja ole. Meilläkin toimii esimerkiksi kielten opettajina monia eri kielten natiiviosaajia.

Kansalaisopisto on aina ollut paikka, jossa erilaiset ihmiset oppivat yhdessä ja toisiltaan. Eteemme tulee varmasti ongelmiakin esimerkiksi erilaisten tapojen ja kulttuurien yhteensovittamisessa. Näiden ei pidä kuitenkaan estää meitä uudistumasta. Meillä on suuri potentiaali tarjota tietoja, taitoja ja yhdessä oppimisen iloa kohderyhmälle, joka kasvaa tuhansilla vuosittain. Tällä kohderyhmällä on valtavasti opittavaa suomalaisesta yhteiskunnasta – ja samalla valtavasti annettavaa.

Teksti: Ville Ylikahri, Helsingin työväenopiston rehtori

Kuva: Tuomas Hakkarainen

Kansalaisopistojen liitto järjestää Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen teemapäivän Pe 24.11. klo 9–15.

Teemapäivässä esitellään hankkeen kehittäjäryhmän kanssa työstettyä kansalaistaitojen määritelmää ja kansalaistaito-oppaan runkoa sekä keskustellaan niiden sisällöistä. Päivän aikana kuullaan myös asiantuntijapuheenvuoroja luovuuden opettamisesta sekä kansalaistaitojen merkityksestä hyvinvoinnille. Lisäksi pohditaan, mitä ovat kestävän elämäntavan taidot ja miten niitä voi opettaa. Päivän lopuksi keskustellaan abstrakteista taidoista sekä niiden opettamisesta kansalaisopistossa.

OHJELMA
9 Avaussanat
9.10 Kansalaistaidot kunniaan hankkeen työn esittelyä, Henri Piirainen ja Katri Laitinen, Kansalaisopistojen liitto
9.55 Miten opetetaan luovuutta? kouluttaja & kirjailija Minna Haapasalo
10.50 Tauko
11 Kestävän elämäntavan taidot, yliopistonlehtori Antti Wallin, Tampereen yliopisto
11.40 Miten opettaa kestävää elämäntapaa? rehtori Teppo Latvanen ja projektikoordinaattori Johanna Vitale, Seinäjoen kansalaisopisto
12.15 Lounastauko
13.15 Kansalaistaidot hyvinvoinnin perustana. johtaja Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto
14 Tauko
14.10 Kansalaistaitojen kurssioppaan dräftin esittely + kommentointi
14.20–15 Osallistava keskustelu: Mitä ”abstrakteja” kansalaistaitoja opetetaan opistossa?

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Ilmoittaudu teemapäivään: https://forms.office.com/e/0DLtnTuLRY

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -kehittämishanketta.

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Keskustelutilaisuus Kalliolan kansalaisopistolla ja verkossa 29.11.2023 klo 18–20

Tulevaisuuden kriisiytyminen uhkaa planeettamme elämää ja ihmisten hyvinvointia. Tarvitsemme yhteiskuntamme rakentamista uudelleen kestävälle perustalle. Tarvitsemme myös uutta mielenmaisemaa merkityksellisestä ja hyvästä elämästä. Sitä meidän tulee luoda yhdessä jakaen ajatuksia ja tunteita toistemme kanssa.

OKKA-säätiön, Opintokeskus Siviksen ja Kansalaisopistojen liiton toteuttamassa Kohti kestävää ja hyvää elämää -hankkeessa on tuotettu videosarja, jossa kansalaiset ja asiantuntijat kertovat näkemyksistään merkityksellisestä ja kestävää tulevaisuutta rakentavasta elämästä. Videoiden tarkoituksena on toimia vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja järjestökentällä tapahtuvien ryhmäkeskustelujen virikeaineistona.

Järjestämme 29.11.2023 klo 18–20 Kalliolan kansalaisopistolla tilaisuuden, jossa esittelemme hanketta ja toteutamme ryhmädialogin hyvästä elämästä. Keskustelua vauhdittaa kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen. Myös yleisöä osallistetaan vuoropuheluun.

Tilaisuus striimataan. Katselulinkki: Liity tilaisuuteen napsauttamalla tästä.

Ilmoittautuminen lähitapahtumaan on päättynyt. Tilaisuus järjestetään Kalliolan kansalaisopiston auditoriossa (Sturenkatu 11, Helsinki).

Tervetuloa jakamaan ajatuksia hyvästä elämästä!

OKKA-säätiö, OK Sivis ja Kansalaisopistojen liitto

Valtion talousarvio vuodelle 2024 julkistettiin viikko sitten. Talousarvioon sisältyi odotetusti 12,5 miljoonan euron leikkaus kansalaisopistojen valtionosuuksiin. Miljoonan euron lisäraha osoitettiin ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Myös opintokeskusten ja kesäyliopistojen leikkaukset jäivät alkuperäistä uhkausta pienemmiksi.

Me kaikki haluamme Suomen ja täällä asuvien parasta. Ei vain hallitus, vaan me kaikki tavoittelemme vahvaa ja välittävää Suomea. Yhteisymmärrys näyttää loppuvan viimeistään siihen, miten tavoitteeseen päästään, mutta itse asiassa jo yhteinen käsitys maamme asioiden nykytilasta puuttuu. Jo yksinomaan hallitusohjelmaneuvottelujen perusteena käytetty VM:n meno- ja rakennekartoituksen väite, että vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuvat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut ja toimihenkilöasemassa työskentelevät, joilla on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse, oli typerryttävä.

Tuoreimman vuonna 2019 Tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei ole työllisiä. Heistä suurimmalla osalla (61 %) ei ole korkeakoulututkintoa. Koulutustaso ei yksinään kerro vielä paljoakaan henkilön tulotasosta tai työmarkkina-asemasta.

Luulon varaan ei tule milloinkaan rakentaa sellaista, minkä on kestettävä ajan, talouden ja kriittisen ajattelun kuluttavaa painetta. Oikealla tiedolla johtaminen on ainoa tapa rakentaa vahvaa ja välittävää yhteiskuntaa. OKM on käynnistänyt työn vapaan sivistystyön tietopohjan vahvistamiseksi. Monipuolisen ja kattavan tiedon kokoaminen palvelee rahoitus- ja ohjausjärjestelmää niin valtion kuin vapaan sivistystyön kentänkin näkökulmasta. Kaikki tieto ja tutkimus vie vapaata sivistystyötä eteenpäin. Olkaamme kansalaisopistokenttänä toimialan kehittämisen aktiiveja. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Rahapulan aiheuttama pakko voi olla kehityksen moottori ja uudistusten sytyke. Meillä on oppilaitosrakenne, opettajat, meillä on paikallisista edellytyksistä muodostuneet verkostot. Meillä on opiskelijat. Keskitytään kehittämään sitä, mikä toimii ja tavoittaa asiakkaan. Vapaan sivistystyön kentässä kansalaisopisto on tässä vahvoilla.

Mikä maata ja yhteiskuntaa vahvistaa? Miten yhteiskunta osoittaa välittämistään? Hallitusohjelma lupaa laittaa vähän liikkuvat suomalaiset liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Valitettavasti kansalaisopistojen hupenevilla varoilla myös niiden tuottamat monipuoliset ja ammattimaisesti ohjatut liikuntaryhmät ovat uhattuina. Lapsille ja nuorille taataan harrastusmahdollisuus ja turvallinen koulu. Onko kansalaisopistoilla enää jatkossa mahdollisuutta tarjota panostustaan lasten ja nuorten harrastuksiin ja taiteen perusopetukseen? Maahan muuttaneiden tulee nopeasti saavuttaa riittävä kielitaito ja valmiudet elää suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Mihin riittävät vähät 100 %:n valtionosuustunnit, kun meistä B-ruotsia koulussa kuusikin vuotta opiskelleista harva pärjäisi aikuisen arjessaan, jos omaa äidinkieltä yhtäkkiä ei voisi käyttää.

Lopulta kyse on siitä, miten me kaikki suhtaudumme toisiimme. Kohtuus on hyve, jota nyt koetellaan.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee, että opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Kansalaisopistojen kurssihintojen keskiarvo oli keväällä 2023 oli 69,68 euroa. Kohtuullista tai ei, kurssimaksuja on korotettava. Siihen hallitusohjelma evästää ja monen opiston ylläpitäjä pakottaa. Valtion ja kuntien leikkaukset ovat kipeitä, mutta niiden on näyttävä opistojen tarjonnassa. Vähemmällä ei voi saada enempää. Parempi tuottavuus on päivän sana. Vähenevillä resursseilla on uskallettava koota opiston tarjonta uudenlaiseen pakettiin. Kansalaisopistojen perustaito kekseliäisyys on kovina aikoina valttia. Kansalaisopistoilla on pitkä kokemus ja keinot jatkaa vahvan, välittävän, silti kohtuullisen Suomen asialla.

Sannasirkku Autio, Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja

Tekstiilit Uusiks -tapahtuma on kierto- ja jakamistalouteen orientoiva tapahtuma. Sen on tarkoitus tuoda kuluttajalle tietoa tekstiilikierron nykytilasta ja kuluttajan vastuullisuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksista.

Tapahtumaa on järjestetty Hämeenlinnassa vuodesta 2016 lähtien. Se toteutetaan neljän oppilaitoksen yhteistyönä. Alusta asti mukana ovat olleet Vanajaveden Opisto ja Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnasta sekä Valkeakoski-opisto ja Wahren-opisto Forssasta.

Tapahtuman kohderyhmää ovat järjestävien oppilaitosten opiskelijat, käsityö- ja tekstiilialan opettajat, muut toimijat, harrastajat ja kuluttajat. Kiinnostus tekstiilikiertoa kohtaan on kasvanut koko ajan, samoin tapahtuman kävijöiden määrä. Oppilaitokset sijaitsevat alle tunnin matkan päässä toisistaan, joten osallistujia tulee etäältäkin kuuntelemaan luentoja, katsomaan näyttelyitä ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tekstiilit Uusiks -tapahtuman ajankohdaksi on valittu syyskuun lauantai, jolloin opistojen kurssit ovat juuri alkamassa. Sen suunnittelu alkaa ajatuksissamme yleensä jo heti edellisen tapahtuman päätyttyä, mutta varsinaisen toteutuksen sovimme vasta keväällä. Elokuussa hiomme kokeneen järjestäjäryhmän kanssa viimeisetkin yksityiskohdat kuntoon. Ammattiopiston tekstiilialan opiskelijoille lauantai on koulupäivä. Järjestelyissä on mukana myös vapaaehtoisia.

Tapahtumissa on ollut kaksi yleisöluentoa, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Lisäksi tapahtumassa on työnäytöksiä, näyttely ja kierrätyshenkinen käsityötori, kirppismyyntiä, vaihtotori, musiikkia ja kahvila. Kutsumme mukaan myös paikallisia alan toimijoita.

Tänä syksynä tapahtuma toteutui 16. syyskuuta. Luentojen aiheena oli muodin ja tekstiilien kestävä kuluttaminen, mm. ihmisoikeuksien näkökulmasta, sekä vaatteiden käyttöiän pidentäminen ompelun keinoin muokkaamalla.

Näyttelyssä oli esillä opiskelijoiden ja opettajien ideoita tekstiilimateriaalin uudelleen käyttämisestä, vaatteiden korjaamisesta ja muokkaamisesta. Näyttely esitteli myös painettuja vintagekankaita ja kuvataiteilija Liisa Hietasen kaksi teosta, jotka on toteutettu virkkaamalla. Paikallisista toimijoista mukana olivat Luotsi-säätiön tekstiilikierrätys, Hope ry/ Hämeenlinna, Wetterhoff Oy sekä Kiipula Gardens.

Olemassa olevaa tekstiilimateriaalia uudelleen käyttämällä, vaatteita korjaamalla ja muokkaamalla olemme matkalla kestävään tulevaisuuteen!

Teksti: Marjo Ritamäki, apulaisrehtori, Vanajaveden Opisto
Kuva: Laura Valo

Lue Laura Valon kirjoittama blogi “Tekstiilit Uusiks jakoi uusinta tietoa ja hienoja ideoita” ja katso tapahtuman kuvakooste Vanajaveden Opiston verkkosivuilta.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan kansalaisopistojen kurssitarjonnasta ja siitä, miten muiden oppilaitosten opiskelijat voisivat hyötyä kursseista. Kansalaisopistojen yli 170 opiston verkosto tarjoaa laajan ja monipuolisen kattauksen kursseja eri ainealueilta. Laaja opetustarjonta mahdollistaa oppilaitosrajat ylittävän yhteistyön ja joustavat oppimispolut.

Syksystä 2021 alkaen joistakin kansalaisopistojen kursseista on ollut mahdollista saada suoritusmerkintä Koski-tietovarantoon. Suoritusmerkintä edellyttää, että kurssi on kuvattu osaamisperusteisesti ePerusteissa siten että kurssille on määritetty osaamistavoitteet ja arviointikriteerit ja sen laajuus ilmoitettu opintopisteinä. Kursseja, joista voi saada suoritusmerkinnän kutsutaan kansalaisopistoissa opintopistekursseiksi.

Kuulet tilaisuudessa koulutuskentän toimijoiden puheenvuoroja ja kuulet jo käynnissä olevasta yhteisestä toiminnasta. Tilaisuus järjestetään verkossa Teams-alustalla.

OHJELMA

9 Avaussanat, toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
9.05 Opintopistekurssit ja osaamisperusteisuus kansalaisopistoissa, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
9.45 Kansalliset perustaitojen osaamismerkit, suunnittelija Marja Juhola, OPH
10.05 Jaloittelutauko
10.15 Yhteistyö oppilaitosmuotojen välillä, rehtori Outi Itäluoma Vanajaveden opisto
10.35 Ammatillinen koulutus ja kansalaisopistot, Riikka-Maria Yli-Suomu, Keuda
11 Kommenttipuheenvuoro, rehtori Simo Veistola, Wahren-opisto
11.10 Kommentteja, keskustelua ja kysymyksiä

Tilaisuuden loppuun on varattu aikaa keskustelulle.

Ilmoittaudu tilaisuuteen: https://forms.office.com/e/5NVENFGgui

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on suunnattu erityisesti toisen asteen oppilaitosten rehtoreille ja opoille sekä kansalaisopistojen ylläpitäjille ja opistokentän edustajille. Tilaisuus on maksuton ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Webinaarissa esitellään SAMAKA-hankkeessa tuotettu saavutettavuuden, esteettömyyden ja matalan kynnyksen hyvien käytänteiden opas sekä saavutettavuuden osaamismerkit. Oppaan avulla kansalaisopistossa työskentelevä saa hyvän peruskäsityksen eri saavutettavuusasioista sekä linkkikirjaston, jonka avulla voi syventää osaamistaan. Osaamismerkin avulla voi osoittaa osaamisensa saavutettavuusteemoissa. Opasta ja osaamismerkkejä voi hyödyntää esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä. Webinaarissa kuullaan lisäksi järjestökentän kommenttipuheenvuoroja saavutettavuuden edistämisestä ja keskustellaan saavutettavuuden edistämisestä opistoissa.

OHJELMA

9 Alkusanat
9.10 Saavutettavuusopas + tarkistuslista
10.10 Tauko
10.20 Osaamismerkistö
10.50 Miten edistetään saavutettavuutta? Järjestötoimijoiden puheenvuoroja eri näkökulmista.
11.50 Yhteenveto ja vapaata keskustelua
12 Tilaisuus päättyy

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.

Ilmoittaudu webinaariin tästä linkistä!

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Aivot säätelevät koko kehon toimintaa. Ei sen enempää eikä vähempää. Aivot säätelevät tunteita, tiedonkäsittelyä ja käyttäytymistä. Tätä säätelytoimintoa kutsutaan toiminnanohjaukseksi. Aivojen toiminnanohjauksella on keskeinen rooli aivoterveyttä edistävissä elämäntavoissa ja valinnoissa. Sillä on tärkeä rooli myös terveen mielialan säätelyssä.

Aivojen toiminnanohjaus korostuu varsinkin silloin, jos ympäristö ei tue riittävällä tavalla aivoterveellisiä valintoja. Silloin, kun aivot ovat ylikuormittuneet, teemme helpommin haitallisia elintapavalintoja. Esimerkiksi kuormittavan päivän jälkeen on paljon helpompaa syödä epäterveellisesti ja jäädä sohvalle makaamaan iltakävelyn sijaan. Suunnitelmalliseen ja tuottavaan toimintaan tarvitaan hyvin toimivaa toiminnanohjausta.

Aivoterveydestä huolehtiminen ei ole vain tulevaisuuden uhkien ja sairauksien ehkäisyä vaan myös tämänhetkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimointia, oli sitten aivosairautta tai ei. Aivojen hyvinvointia voi vahvistaa tässä ja nyt iästä riippumatta. Aivojemme hyvinvointi rakentuu arjen ympäristöissä ja olosuhteissa, joten niiden on oltava elämänhallintaa ja aivoterveyttä suojaavia. Tällaisessa ympäristössä meidän kaikkien on helpompi välttää turhaa ja haitallista aivokuormitusta.

Aivot tarvitsevat kuitenkin sopivassa suhteessa myös kuormitusta ja uuden oppimista. Haasta siis aivojasi mieleiselläsi tavalla ja ponnistele uuden asian eteen. Aivoille tekee hyvää yhdessä tekeminen. Samalla on tärkeää, että muistaa palautumisen ja levon merkityksen. Rakennamme jo päivän aikana tulevaa yöuntamme, ja siksi ei ole aivan sama, millainen päivämme on. Aivoille kuormittavaa on esimerkiksi informaatiotulva, monen asian samanaikainen tekeminen ja ympäristön tunnekuorma. Aivoystävällisessä ympäristössä aivotoimintojen normaalit toiminnot (esim. tavanomaiset tunnetoiminnot, tiedonkäsittelyn piirteet ja rajat) ja rajoitteet on huomioitu riittävällä tavalla. Sillä pohjustamme myös hyvää yöunta.

Kuinka siis lisätä aivojen hyvinvointia? Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijoiden laatimat tavoitteet nostavat esille meidän kaikkien aivoja suojaavia tekijöitä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle:

Nämä tavoitteet eivät kuitenkaan ole vain yksilön vastuulla vaan tarvitaan myös yhteiskunnan rakenteiden ja systeemien muutosta, jotta yksilön aivojen hyvinvointia tukevat valinnat olisivat mahdollisia.

Aivot ovat erottamaton osa meitä – yhteinen pääomamme!

Ohjelmapäällikkö Markku Holmi ja ohjelmakoordinaattori Tarja Keltto
Kansallinen aivoterveysohjelma

Sivistyksen syksy on herättänyt rehtorit pohtimaan oppilaitosten merkitystä yhteiskunnassa ja hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamisessa.

Kansalaisopistoverkostomme kattaa koko maan. Näistä reilussa 120 opistossa annetaan taiteen perusopetusta yhteensä yli 150 000 opetustuntia vuodessa. Monilla alueilla kansalaisopistot ovat ainoita taiteen perusopetuksen tarjoajia. Taiteen perusopetuksen tunnit vaihtelevat muutamasta prosentista jopa 40 % opiston kokonaistuntimäärästä. Tämä tarkoittaa ainutlaatuista saavutettavuutta, joka kannattaa valjastaa hallitusohjelmatavoitteiden täyttämiseen. Sen lisäksi että taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo, tuetaan taidekasvatuksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja pahoinvoinnin taklaaminen ovat kansalaisopistojen toiminnan ydintä, joka tulee ottaa vakavasti kuntien peruspalveluja ja yhteistyöverkostoja suunniteltaessa. Kansalaisopistot ovat välttämätön kumppani kunnille kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä. Ennen kaikkea tämän ainutlaatuisen ja ketterän koulutusmuodon kehittämistä kannattaa edistää.

Taiteen perusopetus on tavoitteellista, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua ja paikalliset tarpeet huomioivaa koulutusta ja sitä opettavat koulutetut ammattilaiset. Kansalaisopistot toimivat myös aktiivisesti ja hyvässä yhteistyössä muiden TPO-toimijoiden kanssa monilla alueilla. Vapaan sivistystyön valtionosuusleikkausten myötä taiteen perusopetustuntien turvaaminen jää kansalaisopistoissa koulutuksen järjestäjien ja ylläpitäjien tahtotilan varaan. Osallistumismaksujen kohtuullisuus on kirjattu lakiin, joten se ohjaa tulevien päätösten suuntaa. Ratkaisut talouden sopeuttamiseksi opistoissa eivät saisi hankaloittaa lapsiperheiden osallistumismahdollisuuksia.

Alueellinen saavutettavuus ja yhdenvertainen mahdollisuus taiteen perusopetukseen pääsemiseen on tässä tilanteessa tärkeä turvata kaikkialla. Eikä siinä vielä kaikki. Taidelajikirjoon on syytä kiinnittää huomiota. Taiteen perusopetusta annetaan opistoissa mm. kuvataiteessa, musiikissa, kädentaidoissa, sanataiteessa, sirkustaiteessa, arkkitehtuurissa, mediataiteessa, teatteritaiteessa ja tanssissa. Eri taiteenalat ja taiteidenvälisyys on hyvä pitää edustettuina kautta Suomen. Se onnistuu kattavan kansalaisopistoverkoston kautta. Sivistysvaltion yksi tunnusmerkeistä on monipuolinen taide- ja kulttuurielämä, johon uudet sukupolvet kasvavat.

Kansalaisopistot ovat merkittävä osa koulutusjärjestelmää, vai pitäisikö puhua ennemminkin sivistysjärjestelmästä. Omaehtoisen harrastamisen, itsensä kehittämisen ja osaamisen vahvistamisen mahdollisuudet ulottuvat ”vauvasta vaariin”. Taiteen perusopetuksen taidekoulut kansalaisopistojen siipien suojissa täydentävät koulutuspolkuja ja mahdollistavat jopa ammatilliseen koulutukseen siirtymisen niille nuorille, jotka haluavat sitä kohti ponnistaa. Tietopohjan vahvistaminen auttaa tulevaisuudessa ymmärtämään tämän koulutusmuodon merkitystä yhteiskunnassa. Mikä hienointa, jatkossa taiteen perusopetuksen opintosuoritukset voidaan tallentaa kansalliseen KOSKI-tietovarantoon, mikä tekee kaiken tehdyn näkyvämmäksi.

Valmistaudumme vähitellen Sivistyksen teemavuoteen 2024. Tätä silmällä pitäen kannamme ylpeinä kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen potentiaalia yhteiskunnan eheyden, demokratian ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Jenni Karemo, Nurmijärven Opiston rehtori & sivistyssoturi
Mika Hagelin, Pirkan Opiston rehtori
Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopiston rehtori
Marja Myllykangas, sivistysjohtaja, johtava rehtori, Sallan kunta

Kuva: AdobeStock / free

Osaamisperusteisuuden teemapäivässä esitellään Kansalaisopistofoorumin polku osaamisperusteiseen opistoon sekä Opetushallituksen kansalliset perustaitojen osaamismerkit. Lisäksi kuullaan kokemuksia opintopistekurssien arvioinnista ja osaamisen osoittamisesta. Päivän lopuksi keskustellaan pienryhmissä opintopistekurssien toteuttamisesta, haasteista ja onnistumisista sekä pohditaan yhdessä opintopistekurssien tulevaisuuden kehittämistarpeita.

Teemapäivä toteutuu osana Osaaminen näkyviin -viikkoa. Viikon koollekutsujana toimii Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lue lisää täältä!

OHJELMA

9.00 Aloitus + alkusanat, Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
9.10 Polku osaamisperusteiseen opistoon, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
9.40 KAPOS osaamismerkit, suunnittelija Marja Juhola OPH
10.10 Osaamisen arviointi käytännön vinkkejä, tiimivastaava Tiina Mikkelä, Helsingin työväenopisto
10.40 Tauko
10.50 CASE-esimerkki osaamiskiekko, osaamiskeskuspäällikkö Laura Kalervo, Osaamiskeskus Kentauri
11.20 Opintopistekurssikeskustelu + purku

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Ilmoittaudu teemapäivään: https://forms.office.com/e/SLF3iT7F53

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi p. 044 761 0700