Kansalaisopiston kielten suunnittelijan painajainen:

• Kielikursseja joudutaan perumaan, koska ei ole tarpeeksi osallistujia.
• Italian ja latinan alkeiskurssit pyörivät niin pienillä opiskelijamäärillä, että tulevina vuosina tuskin saadaan jatkoryhmiä alkamaan.
• Tanska ja heprea ovat jääneet vähäisen kysynnän takia kokonaan pois opiston tarjonnasta.
• Kaikki eritasoiset ja eri tahtiin ranskaa opiskelevat päätyvät samalle kurssille, kun muita ei ole.
• Vain muutama opiskelija kyselee vuodesta toiseen swahilin perään.
• Espanjan kielen pidetty tuntiopettaja hakeutuu muualle töihin, kun opistolla ei ole opetusta riittävästi tarjolla.
• Venäjän kielen opettaja on täystyöllistetty, eikä pysty ottamaan yhtään verkkokurssia ohjelmistoonsa.

Eri opistoissa opetetaan eri kieliä, mutta edellä kuvailtu painajainen lienee tuttua monessa opistossa. Olisi mukava pystyä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Olisi hienoa pitää opiston kielitarjonta monipuolisena ja tarjota myös uudenlaisia vekkuleita teemakursseja. Olisi tärkeää työllistää pidettyjä tuntiopettajia ja varmistaa korkealaatuinen opetus jatkossakin. Mikä neuvoksi? Apu löytyy yhteistyöstä!

Kielikukkanen-hankkeessa tutkailimme erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia kansalaisopistojen kesken. Perinteisesti samalla paikkakunnalla sijaitsevat opistot ovat jonkinlaista yhteistyötä tehneet välttääkseen turhaa päällekkäisyyttä kurssitarjonnassa. Etäopetuksen yleistyttyä myös etäällä toisistaan olevat opistot voisivat yhdistää voimiaan ja tarjota verkkokursseja yhteistuumin. Hankkeen aikana kuuntelimme yhteistyötä jo pitkään tehneiden kokemuksia ja keskustelimme eri opistojen tarpeista. Näiden pohjalta laadimme ohjeistuksen viidestä erilaisesta yhteistyömallista ja pilotoimme kaikkia malleja. Alla olevien yhteistyömallien tarkemmat kuvaukset löytyvät hankkeen suunnitteluoppaasta.

• SOME (sosiaalinen media): Opiston sosiaalisen median kanavissa mainostetaan tai tiedotetaan tai tykätään kumppaniopiston kurssista, jollaista omalla opistolla ei ole tarjolla.
• SUKU (suositellaan kurssia): Asiakaspalvelu voi suositella kumppaniopiston kurssia, jos omalla opistolla ei ole asiakkaan toivomaa kurssia tarjolla.
• PEKU (peruuntunut kurssi): Mikäli oman opiston kurssi peruuntuu, voidaan ilmoittautuneelle opiskelijalle tiedottaa kumppaniopiston vastaavasta kurssista.
• HELI (Hellewi-linkki): Laitetaan toisen opiston kurssin linkki omaan Hellewiin (tai muuhun ilmoittautumisjärjestelmään), ilmoittautumiset ohjautuvat kurssin järjestävään opistoon. Kurssi näkyy oman opiston kurssiluettelossa.
• PAJA (paikkajako): Opiskelijapaikat, kustannukset ja valtionosuustunnit jaetaan osallistuvien opistojen kesken. Kurssi julkaistaan kaikissa kumppaniopistoissa.

Yhteistyötä voi tehdä kevyemmillä SOME-, SUKU-, PEKU- ja HELI-malleilla tai syvemmällä PAJA-mallilla. Yhteistyöopistoja voi olla useampia samaan aikaan ja toiminta voi olla, jos niin halutaan, vastavuoroista. Opistojen roolit voivat vaihdella: joskus ollaan kurssin järjestäjiä, toisella kerralla kumppaneita. Laaditut yhteistyömallit luovat yhteiset ja hyväksi havaitut pelisäännöt, joiden pohjalta opistojen on helppo toimia eikä jokaisen yhteistyötä suunnittelevan opiston tarvitse “keksiä pyörää uudelleen”. Lisäksi opistot puhuvat ns. samaa kieltä sopiessaan yhteistyön muodoista.

Yhteistyömallien pilotoinnin kokemukset keväällä 2022 olivat kannustavia. Kuopiossa saatiin saksan kurssi alkamaan, kun pari opiskelijaa pohjoisesta ilmoittautui mukaan, vaasalaiset opiskelijat varmistivat osallistumisellaan Kittilän englannin kurssin ja Jyväskylän ja Kuopion espanjanopiskelijat mahdollistivat Etelä-Helsingin espanjan erikoiskurssin. Mikään näistä kursseista ei olisi käynnistynyt ilman yhteistyötä. Pilotoinnilla saatiin arvokasta tietoa yhteistyömallien toimivuudesta ja sen pohjalta selkeytettiin kuvauksia. Erityisesti PAJA (paikkajako) -mallin kustannusten ja valtionosuustuntien jakolaskelmat saattavat vaikuttaa aluksi monimutkaisilta. Kuvauksessa selvennetään asiaa esimerkkien avulla ja käydään läpi perusteluja, miksi on järkevintä toimia juuri kuvatulla tavalla.

Järjestimme huhtikuussa pienimuotoisen Kurssitori-tapahtuman, koska hyvistä kokemuksista innostuneina halusimme tarjota muillekin opistoille mahdollisuuden löytää uusia yhteistyökumppaneita. Kurssitorilla opistot saivat esitellä kursseja, joiden toteuttamiseen kaipasivat kumppaneita. Kymmenkunta opistoa lähti mukaan ja syksylle 2022 saatiin moneen opistoon eri malleilla toteutettavia kielikursseja.

“Aivan loistava idea ja tällaista on kaipailtu meillä jo pitkään!” huokaisi eräs tyytyväinen suunnittelija.

Kielikukkanen-hankkeen päättyessä hyvät käytänteet jäävät elämään. Yhteistyömallien kuvaukset ovat kaikkien käytettävissä ja niitä voi soveltaa järjestävän opiston ja kumppaniopistojen yhteisesti sopimalla tavalla. Yhteistyötä voi laajentaa myös muiden ainealojen verkkokursseihin. Kevään 2023 kielten, tietotekniikan ja eri alojen luentojen kurssisuunnittelun tueksi järjestetään lokakuussa uusi Kurssitori. Voit tulla Kurssitorille markkinoimaan oman opistosi verkkokursseja, joiden toteutumiseen kaipaisit kumppaniopistojen apua. Voit tulla myös etsimään uusia kiinnostavia kursseja, joita ei omassa opistossasi ole mahdollista tarjota.

Tutustu yhteistyömallien kuvauksiin ja seuraa syksyn aikana Kansalaisopistojen liiton tiedotusta Kurssitorin tiimoilta. Yhteistyöllä opistoihin saadaan monipuolista kurssitoimintaa!

Kirjoittajat:

Marja Peltonen, suunnittelijaopettaja, Jyväskylän kansalaisopisto
Sirpa Ärölä, tuntiopettaja, Revontuli-Opisto

Kirjoittajat ovat Opetushallituksen rahoittaman Kielikukkanen-hankkeen hankekoordinaattoreita. Lisätietoja Kielikukkanen-hankkeesta löydät hankkeen nettisivuilta ja suunnitteluoppaasta.

Saavutettavuutta on kehitetty monin tavoin kansalaisopistoissa ja kulttuuritoimijoiden kentällä. Tapausesimerkeistä saa hyviä vinkkejä ja näkökulmia, miten saavutettavuutta voi konkreettisesti edistää organisaation toiminnassa. Webinaarissa yleisöpalvelupäällikkö Maria Saarikoski tutustuttaa kuulijat Amos Rexin autismiystävällisiin ohjeisiin, erityisasiantuntija Aura Linnapuomi esittelee kulttuuria kaikille -palvelun tekemää museoiden tarkastuslistaa ja tiedottaja Eeva Suutari-Saatsi kertoo, miten Pirkan opistossa on edistetty saavutettavuutta käytännössä.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kehitimme kansalaisopistojen opintopistekursseille oman valtakunnallisen merkin, jotta opiskelijan olisi jatkossa helpompi huomata kurssit, joista voi saada suoritusmerkinnän. Toivomme, että kyseinen merkki otettaisiin kansalaisopistoissa laajasti käyttöön, jotta opistojen osaamisperusteiset kurssit saisivat paremmin valtakunnallista tunnettavuutta.

Kansalaisopistojen kursseista on ollut mahdollista saada suoritusmerkintä kansalliseen Koski-tietovarantoon 1.8.2021 alkaen. Suoritusmerkinnän myöntäminen edellyttää, että kurssi on kuvattu osaamisperusteisesti ePerusteet-palveluun, opintopisteytetty ja arvioitu. Kehitimme opintopistekurssille oman merkin, jotta opiskelijan olisi jatkossa helpompi huomata kurssit, joista voi saada suoritusmerkinnän.

Uutta noppa-merkkiä voi käyttää esimerkiksi opinto-oppaassa ja kurssinhallintajärjestelmässä. Noppa valikoitui opintopistekurssin symboliksi, koska opintopisteen lyhenne op on taipunut monien opiskelijoiden suussa ”nopaksi”. Opintopistekurssi-merkistä on saatavilla suomen- ja ruotsinkielisten merkkien lisäksi tekstittömät versiot.

Merkin kuvaus: Opintopistekurssi -merkillä varustetusta kurssista voi saada osaamisen arvioinnin, suoritusmerkinnän ja opintopisteitä. Suoritusmerkinnän avulla opiskelijan on helpompi tehdä osaamistaan näkyväksi esimerkiksi työelämässä tai jatko-opinnoissa. Opintopistekurssille on mahdollista osallistua normaalisti myös ilman suoritusmerkinnän suorittamista.

26

KoL:n järjestämä keväthuipennus eli Kansalaisopistopäivä tulee taas. Järjestämme tapahtuman hybriditilaisuutena Helsingissä perjantaina 10.6. Tapahtuma on avoin oppilaitosjohdon ja opistolaisyhdistysten aktiivien lisäksi myös opetus- toimisto-, asiakaspalvelu- ja hallintohenkilökunnalle.

Voit osallistua joko lähitilaisuuteen paikan päällä Helsingissä (Hotel Arthurin juhlasalissa osoitteessa Vuorikatu 19, 00100 Helsinki) tai seurata tilaisuutta verkon kautta etänä.

Tämän vuoden kansalaisopistopäivän teemana on tulevaisuuden osaaminen. Päivän puheenvuorojen aikana tulemme tarkastelemaan osaamista monesta eri näkökulmasta pientä kevennystä unohtamatta. Päivän ohjelmaan voit tutustua tästä.

Tarjoamme lähiosallistujille aamiaisen klo 9 alkaen. Päivän varsinainen ohjelma alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 15.15. Seminaarin päätyttyä nostamme lähiosallistujien kanssa vielä yhteiset kevätmaljat.

Tule virittäytymään kesään ympäri Suomea tulevien kollegojen kanssa ja ota mukaan työkaverisikin!

Lähiosallistumisen osalta ilmoittautuminen päättyy jo maanantaina 6.6. klo 15.
Etäosallistumisen osalta ilmoittautuminen on avoinna torstaihin 9.6. saakka.

Maksuton tilaisuus on osa Osaamisperusteisuutta kansalaisopistoihin -kehittämishanketta.

Lisätiedot
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Kansalaisopistokurssien suoritusmerkinnät edellyttävät kurssikuvausten viemistä opetushallituksen ePerusteet-palveluun. Webinaarissa OPH:n asiantuntijat Monika Tuuliainen ja Katariina Männikkö esittelevät ePerusteiden VST-työkalun toimintoja ja käyttöä sekä vastailevat osallistujien kysymyksiin työkalun käytöstä. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Aika: Ke 8.6.2022 klo 10–11

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Opettajien mietteitä vieraiden kielten Koski-kurssien arvioinnista kansalaisopistoissa

Vaasan kansalaisopisto Almassa ja Etelä-Helsingin kansalaisopistossa pilotoitiin vieraiden kielten Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. Opettajat Sari ja Marja kertovat alla omista kokemuksistaan.

“Aluksi tuntui hiukan haastavalta saada kerrottua kurssilaisille, mistä tässä Koski-kurssi -asiassa oikein on kyse, ja mitä etuja se toisi mukanaan opiskelijoille. Tilannetta helpotti onneksi oppimisalusta Moodle, johon olin kirjoittanut etukäteen infoa siitä, mikä Koski-tietovaranto on, ja miten se liittyy meneillään olevaan kurssiin. Osa kurssilaisista ilmoitti heti ensimmäisellä kerralla halustaan saada kurssista suoritusmerkintä ja opintopisteitä. Osa kypsytteli asiaa pidempään ja halusi enemmän lisätietoja kurssin ensimmäisillä kerroilla. Osa taas oli selkeästi harrastuspohjalta liikkeellä eikä heitä kiinnostanut ’suorittaa kurssia’. Harrastuspohjalta opiskelevan ryhmän kohdalla jouduin opettajana aika paljon puntaroimaan sitä, etten tuo liikaa esille kurssin ’suorittamiseen’ liittyviä seikkoja ja tehtäviä, sillä en halunnut, että kukaan tuntisi oloaan kurssilla ulkopuoliseksi. Kaikki kurssilaiset ja heidän oppimisensa ovat yhtä tärkeitä.

Kiva oli toisaalta huomata myös, että ’tauti tarttui’ ja moni heistäkin, jotka eivät aluksi ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita opintopisteistä ja suorittamisesta, muuttivat mielensä. Moni heistä ilmoitti haluavansa yrittää kurssin suoritusta, kun he näkivät mitä muut tekivät ja mitä se tarkoitti käytännössä.”

Sari

“Pienessä englannin ryhmässäni vain yksi innokas opiskelija tarttui opintopiste-mahdollisuuteen ja teki töitä sen eteen koko kurssin ajan. Hän näki saavansa itselleen mm seuraavia hyötyjä:

“… tarvitsin “vauhtia opiskeluun”

”Aion seuraavassa […] kurssihaussa liittää opintopisteen hakemuksen liitteeksi. Se ei tietenkään korvaa yleistä kielitutkintoa, mutta voin sen avulla todistaa, että olen tosissani hakemassa kurssille.”

Tällaisen unelmaopiskelijan kanssa aloitin ensimmäisen Koski-kurssini. Monimuotokurssilla ei käytetty oppikirjaa ja siksi oppimisalustalla oli iso rooli. Sieltä löytyivät tehtävät ja linkit sekä koko kurssin suunnitelma. Osasta tehtäviä opiskelijat saivat henkilökohtaista palautetta, osasta vertaispalautetta. Koski-opiskelija teki kaikki samat tehtävät kuin muutkin eli hänen opiskelunsa ei eronnut muiden ryhmäläisten työskentelystä mitenkään.

Kaiken kaikkiaan prosessi meni yllättävän sujuvasti. Seurasin alustalla opiskelijan edistymistä ja havainnoin hänen osaamistaan reaaliaikaisissa tapaamisissa. Ohjaus ja henkilökohtaisen palautteenanto tapahtui alustalla eikä näin häirinnyt muita osallistujia.

Ainoa asia mikä ei sujunut oli opintopisteen syöttö kurssin lopussa Koskeen. Siinä kesti useampi kuukausi erinäisistä teknisistä syistä johtuen, mutta onnistui sekin sitten lopulta.”

Marja

Opettajan rooli Koski-ajatuksen ’myynnissä’ opiskelijoille on merkittävä. Moni ei vielä tiedä opintopiste-mahdollisuudesta ja siksi meidän onkin tärkeää kertoa siitä ja sen tuomista hyödyistä opiskelijoillemme.

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.

Perunat istutettu, veneet tervattu, useilla alueilla ruohikkopalojen vaara. Näitä uutisia voin lukea Etelä-Suomesta täällä opistoalueemme kaukaisimman toimipisteen, Kilpisjärven maisemissa toukokuun puolivälissä. Kun katson ikkunasta ulos, hiihtäjät sujuttelevat Kilpisjärven jäällä ja tunturissa, pilkkijät ovat löytäneet paikkansa järviltä ja moottorikelkkailijat rekineen suuntaavat tunturiin kalaan.
Vanha totuus, Suomi on pitkä maa, konkretisoituu täällä, mutta määrittääkö maantieteellinen sijainti opistotoimintaa ja kurssitarjontaa ja kuinka paljon?

Tein tarkastelua siitä, miten Kilpisjärven kylän kurssitarjonta on elänyt tai muuttunut kymmenen viime vuoden aikana. Revontuli-Opiston toiminnan alkaessa lukuvuonna 2010–2011 kylällä toteutui kahdeksan koko vuoden kurssia ja muutama viikonloppukurssi. Teemat olivat tuttuja kädentaitojen ja liikunnan sekä kielten kursseja, joita on tarjolla lukuisissa kansalaisopistoissa ympäri Suomen. Ainetarjonnassa tai kysynnässä ei sinällään ole näinä vuosina ollut mitään erityisen poikkeavaa – samat aineet jatkavat kestosuosikkeina.

Lähiopetuksen osalta opettajien saatavuus on täällä erityisen iso haaste. Asukkaita Kilpisjärvellä on tällä hetkellä noin 100, joten paikallinen vetäjäresurssi on hyvin rajallista. Jos kylältä ei löydy vetäjää, läheltä ei todellakaan löydy apuja. Muonioon on liki 200 kilometriä ja Kittilään jo liki 300 kilometriä. Kilpisjärvellä on kuitenkin oman eksoottisen sijaintinsa vuoksi tiettyä vetovoimaa. Täällä sijaitsee myös Helsingin Yliopiston ”pohjoisin kampus”, Kilpisjärven biologinen tutkimusasema, joka tuo paikkakunnalle paikallisten osaajien tueksi monitaitoisia ihmisiä ainakin hetkeksi. Toisaalta kylän pääelinkeinon eli matkailun työvoimassa on myös monenlaista osaajaa.

Kaikkein erottavin tekijä opistotoiminnassa vaikkapa Revontuli-Opiston muuhun alueeseen ja Etelä-Suomeen nähden on ehkä kuitenkin se, että Kilpisjärven kurssitarjonta on kylän matkailuelinkeinon myötä muokkautunut hyvin voimakkaasti matkailusesonkien väliin. Tiettyinä aikoina ”kursseille ei joudeta”, kun koko kylä elää matkailusta ja on siinä kiinni. Esimerkiksi kevään kurssit päättyvät usein jo maaliskuun alkupuolella. Sitä edeltävät kaksi Lapin kahdeksasta vuodenajasta, kaamostalvi ja pakkastalvi, ovat otollista aikaa kursseille. Tämä on johtanut myös siihen, että koko kauden mittaisia kursseja on vähän ja että suosiossa ovat erityisesti viikonloppujen lyhytkurssit.

Etäisyydellä on kuitenkin ollut etunsa. Kilpisjärvellä on toteutettu opistomme ensimmäiset verkkokurssit ja ne aloitettiin jo 2015, vuosia ennen koronaa. Hieman sen jälkeen aloitettiin mm. lasten musiikinopetus etänä. Kylää voi sanoa oman opistomme alueella jopa verkkokurssien pioneeriksi. Tämä moninkertaisti kurssitarjonnan aluksi noin 30 kurssiin ja nyt koronan jälkeen opiston kurssitarjonnassa on jo noin 70 kurssia, joille kilpisjärveläiset voivat osallistua.

Tämän kymmenen vuoden aikatarkastelun jälkeen voikin mielestäni todeta, että kansalaisopistotoiminta näyttäytyy täällä maamme pohjoisrajoillakin elinvoimaisena ja toteuttaa mainiosti sitä sivistyksellistä tasa-arvoa, mikä on kansalaisopistojen keskeinen tehtävä.

Teksti: Pasi Tanninen, Revontuli-Opiston rehtori

Kuva: Oskari Tanninen

Vinkkejä vieraiden kielten Koski-kurssien arviointiin kansalaisopistoissa

Osaamisperusteisuus on puhuttanut paljon tänä vuonna. Opistoissa on kirjoitettu kurssikuvauksia, mietitty eri tietokantojen hallinnollisia kiemuroita ja osallistuttu tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Olemme kaikki pohtineet, mitä tämä uusi mahdollisuus tarkoittaa meidän opistoillemme, kuinka se muuttaa toimintaamme ja kuinka voimme sitä hyödyntää.

Yksi suuri muutos, joka tulee osaamisperusteisen ajattelun myötä osaksi ns. Koski-kurssien arkea on osaamisen arviointi. Arviointihan on osa jokaisen opettajan työtä jo nyt. Teemme sitä jokaisella tunnilla hiljaa mielessämme ja käytämme saamaamme tietoa ohjaukseen ja kurssin sisällön ja opetuksen suunnitteluun. Uusia asioita meille ovat arvioinnin suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys ja dokumentointi.

Käytännön vinkkejä Koski-arviointiin:

Tee koko kurssin suunnitelma etukäteen. Suunnitelman ei tarvitse olla minuuttiaikataulu; se on joustava, tilanteen ja ryhmän mukaan muovautuva dokumentti. Siihen kannattaa kuitenkin etukäteen merkitä arviointikriteerien mukaiset osaamisen näyttötilanteet. Näin ne eivät jää kurssin tuoksinassa pitämättä ja osallistujat tietävät etukäteen, milloin ja miten arviointi tapahtuu.

Anna vastuuta osallistujille. On hyvä muistaa, että osallistujat ovat itse vastuussa osaamisensa näytöstä. Tämä voi joillekin olla uutta. Vastuunottoa omasta tekemisestä voi helpottaa selkeällä viestinnällä. Osallistujille annetaan aikataulu kurssin alussa, josta selviävät osaamistavoitteet, arviointikriteerit ja kuinka kunkin kriteerin kohdalla arviointi tapahtuu. Osallistujia voi pyytää tekemään oman aikataulun tehtävien suorittamiseen ja merkitsemään osaamis-/oppimispäiväkirjaan suoritukset. Tätä dokumenttia voi käyttää itsearviointiin ja kurssin lopussa arviointikeskustelun tukena.

Valitse vaihtelevia arviointimenetelmiä. Älä suunnittele pitäväsi kurssin lopussa isoa loppukoetta. Tällainen arviointimenetelmä soveltuu huonosti nykyaikaiseen aikuiskoulutukseen. Mieti muita mahdollisuuksia, mutta pidä mielessä käytössä olevat resurssit ja menetelmien soveltuvuus arvioitavaan asiaan. Puheen tuottamista ei voi arvioida kirjallisesti.

Hyödynnä jatkuvaa arviointia. Jatkuva näyttö ja arviointi on hyvä ottaa osaksi kurssin arkea. Jatkuvaksi näytöksi/arvioinniksi emme laske sitä, kuinka monta tuntia kurssilainen on fyysisesti paikalla kurssilla, mutta riittävä paikallaolo ja aktiivinen osallistuminen opetukseen mahdollistaa opettajalle riittävän määrän tilaisuuksia seurata ja havainnoida kurssilaisen oppimisprosessia ja osaamista.

Hyödynnä digityökaluja. Interwebsi on täynnä eri ainealueiden arviointiin sopivia sovelluksia: Microsoftin tai Googlen Forms, Vocaroo, Kahoot, Flipgrid, jne. Monissa opistoissa on käytössä oppimisalusta, jonka sisäänrakennetuilla työkaluilla saa luotua teksti-, ääni- kuva- ja videotehtäviä sekä annettua suullista tai kirjallista palautetta nopeasti, helposti ja yksilöllisesti. Kielten kursseissa sopivia vuorovaikutusta kehittäviä työkaluja ovat myös erilaiset keskustelualustatyökalut, joihin jokainen kurssilainen voi jättää kohdekielellä oman alustuksensa annettuun aiheeseen sekä kommentoida muiden tekstejä. Osallistujien vastaukset ja palautetut tehtävät säilyvät alustalla ja usein sieltä löytyy arviointia helpottava osallistujakohtainen arvosanakoonti. Monelle alustalle pystyy luomaan kysymyspankin, jota voi hyödyntää kurssilta toiselle esimerkiksi kurssin keskeisen sanaston testaamiseen ja arviointiin. Usein tehtävät voi myös helposti kopioida suoraan seuraavalle kurssille.

Työkalujen opetteluun saattaa alussa mennä hetki, mutta kun niiden käyttö on hallussa, helpottuu työ valtavasti. Ei toki kannata ahnehtia ja käyttää samalla kurssilla liian montaa työkalua. Siinä voivat sekä opettaja että opiskelijat mennä sekaisin!

Toimivimmat menetelmät ja käytännöt löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos olet aloittamassa ensimmäistä Koski-kurssiasi syksyllä, kehotamme kokeilemaan eri menetelmiä ja työkaluja rohkeasti. Voi olla, että kaikki ei toimi aivan täydellisesti ensimmäisellä kerralla, mutta kokeilematta sitä ei tiedä. Ja seuraavalla kurssilla tehdään sitten eri tavalla!

Kirjoittajat:

Sari Isokangas, suunnittelijaopettaja, ruotsin opettaja, Vaasan kansalaisopisto Alma – Vasa medborgarinstitut Alma
Marja Juhola, suunnittelija, englannin opettaja, Etelä-Helsingin kansalaisopisto

Molemmat kirjoittajat opettivat Koski-kursseja lukuvuonna 2021–2022. He tutustuivat arviointiin Opetushallituksen rahoittamassa Kielikukkanen-hankkeessa talvella 2022. Hankkeessa tuotettiin muun muassa materiaalia kansalaisopistojen vieraiden kielten arviointiin. Se löytyy Kielikukkanen-Suunnitteluoppaasta.