SuomiAreena, Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, valtaa Porin 27.–30.6. ja kansalaisopistot ovat totta kai mukana! Nostamme kansalaistaidot yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olemme tavattavissa Kansalaistorilla koko tapahtuman ajan.

Kansalaistaidot kuntoon -keskustelutilaisuus

Paikka: Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12
Aika: Tiistai 27.6. klo 17–17.45

Kansalaisopistot tarjoavat mahdollisuuden kehittää kansalaistaitoja kaikkialla Suomessa. Opetukselle on myös suuri tarve, sillä Suomessa elää paljon aikuisia, joiden perustaidot ovat tutkimusten mukaan heikot. Nyt on tullut aika kannustaa kaikki opiskelemaan kansalaistaitoja, sillä muuttuvassa maailmassa jokaisen meistä on kehitettävä osaamistaan läpi elämän. Mikä on kansalaistaitojen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle, ja millaisia uusia kansalaistaitoja tarvitsemme tulevaisuudessa?

Keskustelemassa:

Sannasirkku Autio
johtava rehtori, Vaasan kaupungin opistot
puheenjohtaja, Kansalaisopistojen liitto

Teija Felt
työmarkkinaneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö

Antti Palola
puheenjohtaja, STTK

Pentti Voipio
kansalaisopisto-opiskelija, yritysneuvoja

Keskustelun juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Voit seurata lavakeskustelua suorana myös MTV Katsomosta, josta keskustelun voi katsoa myöhemmin myös tallenteena.

SuomiAreenan kaikki keskustelutilaisuudet löydät SuomiAreenan ohjelmasivulta.

Kansalaisopistot Kansalaistorilla

Kansalaisopistojen toimintaan voi tutustua SuomiAreenan kansalaistorilla 27.6.–30.6. Löydät pienen punaisen mökkimme Yrjönkadulta kävelykadun laidasta. Kansalaistorin kartassa mökkiämme edustaa numero 42.

Ti 27.6. klo 10–17 Porin seudun kansalaisopisto
Ke 28.6. klo 10–17 Kansalaisopistojen liitto
To 29.6. klo 10–17 Kansalaisopistojen liitto
Pe 30.6. klo 10–16 Otsolan kansalaisopisto

Osastollamme pääset pohtimaan tärkeitä kansalaistaitoja ja pyörittämään onnenpyörää. Tervetuloa!

Tervetuloa Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen konferenssin (EPALE Community Conference) Helsingin katsomoon keskiviikkona 11. lokakuuta 2023!

Uudelleenkoulutus ja osaamisen lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä eurooppalaisen työvoiman potentiaalin kasvattamiseksi ja mahdollisuuksien muuntamiseksi teoiksi. Kuinka pienenämme työvoimapulaa? Miten kohtaamme vihreän ja digitaalisen siirtymän? Entä miten varmistamme Euroopan kilpailukyvyn? Millaisia taitoja tarvitaan, jotta ihmisten toiveet ja työmarkkinoiden tarpeet saadaan sovitettua yhteen?

Paikka: Annankatu 12 A 18 (kokoustila 3. krs), Helsinki
Aika: Keskiviikko 11.10.2023 klo 11.30–15
Teema: Empower. Workforce with the right skills
Kohderyhmä: Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunta ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat

Ohjelma

Klo 11.30 Tervetulosanat, Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto

Klo 11.35 Tilaisuuden avaus, Virpi Maireberg, vastaava asiantuntija, Opetushallitus

Klo 11.45 Salaattilounas (osallistujille ilmainen)

​Klo 12.30 Pääpuhe (kesto 30 min, katsotaan yhteiseltä näytöltä), Tekoäly ja tulevaisuuden taidot, Artificial Intelligence and the future of skills, Clare Stark, UN Coordinator, UNESCO for Emerging Technologies

YK-koordinaattori Clare Stark on työskennellyt kansainvälisten suhteiden ja strategisen suunnittelun saralla jo 20 vuotta. Hän on vastuussa YK:n uusien teknologioiden kattavasta kehityksestä, johon kuuluu muun muassa tekoälyyn sekä bio- ja neuroteknologiaan liittyvä kehitys ja strategisten kumppanuuksien luominen YK:n yksiköiden ja yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Lue lisää Claresta.

Klo 13.00 Paneelikeskustelu: Työvoiman potentiaalin vapauttaminen ammattitaitoa lisäämällä ja uudelleenkouluttamalla​, Unlocking the potential of the workforce by upskilling and reskilling (kesto 45 min, katsotaan yhteiseltä näytöltä)

Puhujat / Speakers
Ann Branch, Head of Unit, European Commission – DG EMPL
El Iza Mohamedou, Head of the OECD Centre for Skills
Pascal Heß, Institute for Employment Research
Ljubica Nedelkoska, Research Scientist, Complexity Science Hub
Löydät lisätietoja puhujista EPALEn sivuilta!

Klo 13.45 Iltapäiväkahvi (osallistujille ilmainen)

Klo 14.00 Graduesittely: Kansainvälisyyden vaikuttavuus kansalaisopistossa, Heidi Karppanen, koulutussuunnittelija, Sastamalan Opisto

Klo 14.30 Töihin kansalaisopistoon (tietoisku opiskelijoille), Henri Piirainen, järjestösuunnittelija, Kansalaisopistojen liitto

Tilaisuus päättyy viimeistään klo 15.

Pääpuheenvuoron ja paneelikeskustelun kielenä on englanti. Muilta osin keskustelua käydään suomeksi.

Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt 6. lokakuuta.

Kansalaisopistojen liitto järjestää konferenssikatsomon yhteistyössä Suomen kansanopistoyhdistyksen ja Vapaa Sivistystyö ry:n kanssa.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

---

Helsingin katsomo on osa kolmipäiväistä konferenssia

Aikuiskoulutuksen eurooppalainen konferenssi on kolmipäiväinen tapahtuma, joka toteutuu 10. ja 12. lokakuuta välisenä aikana. Se on osa Osaamisen teemavuoden eurooppalaista tapahtumasarjaa, ja sen järjestelyistä vastaa EPALE – Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi. Konferenssi on suunnattu aikuiskouluttajille, -opettajille, ohjaajille, päättäjille, alan tutkijoille sekä esimerkiksi luovien alojen ja järjestökentän toimijoille.

Luvassa on inspiroivia puheenvuoroja, työpajoja sekä keskustelua muun muassa taitojen tulevaisuudesta, tekoälystä, disinformaatiosta sekä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja narratiiveista.

Konferenssin aikana eri puolilla Suomea järjestetään katsomoita, joihin voit tulla seuraamaan sinua kiinnostavia osioita kollegojesi sekä muiden alueellasi toimivien aikuisoppimisen ammattilaisten kanssa. Löydät kaikki Suomessa järjestettävät katsomot Opetushallituksen verkkosivuilta. Ilmoittautuminen katsomoihin aukeaa viimeistään maanantaina 4.9.

En smieti huondestu ku tartun kruuškah muga, ča ča ča ča ča, räppää Käärijä karjalaksi käännettynä. Karjalan kielen, jota kansalaisopistoissa on opetettu vuosikymmeniä, ajatellaan usein rajoittuvan vain tiettyihin perinteisiin aihepiireihin. Karjalan näkyvyyden lisäännyttyä mm. uutislähetysten ja julkaisutoiminnan myötä sekä monen evakkotaustaisen, sosiaalisessa mediassa aktiivisten nuorten kiinnostuttua käyttämään sukunsa kieltä, opistoissakin on herätty pohtimaan kielen aseman vahvistamista. Lisäksi on muistettava, että maassamme asuu noin 11 000 hyvin tätä kotoperäistä vähemmistökieltä puhuvaa henkilöä. Parhaimmillaan uhanalaisen kielen opettamisella voi olla voimaannuttava vaikutus, kun kieltä voi käyttää myös nykypäivään liittyvissä yhteyksissä.

Karjalaksi ei ole olemassa kurssien tueksi tasolta toiselle eteneviä oppikirjoja eikä järjestelmällinen opetus ole helppoa, vaikka monenlaista materiaalia onkin saatavissa: kielioppi- ja sanakirjoja, kaunokirjallisuutta, Ylen uutisia ja lehtitekstejä. Myös Itä-Suomen yliopiston karjalan elvytyshankkeen sanastotyöryhmä sekä yliopiston opettajat ja opiskelijat tekevät ansiokasta työtä, jonka tuloksia julkaistaan hankkeen blogissa. Karjalan osaamista ei ole kuitenkaan voinut tehdä näkyväksi ja saada arviota osaamisensa tasosta yliopistokoulutuksen ulkopuolella.

Linnalan, Ilomantsin ja Joensuun seudun kansalaisopistot lähestyivät tätä problematiikkaa Maltomerkilöi karjalakse: karjalan kielen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen -hankkeessa (LAKE 2021-2022). Lähtökohtana olivat kielitaidon eurooppalainen viitekehys ja Open Badge -osaamismerkit. Katsoimme, että olemukseltaan osaamisperusteinen viitekehys voisi tuoda jämäkkyyttä myös karjalan kurssisuunnitteluun, koska sieltä on vaivatonta koota tarvittavat kielenkäyttötarkoitukset ja aihealueet tasolta toiselle edeten.

Kansalaisopistojen kieltenopetukseen on jo aikaisemmin luotu Kielenosaaja-merkit kriteereineen. Materiaali on kuitenkin suomeksi, jota karjalaa opettavat natiivipuhujat eivät välttämättä hallitse riittävästi. Lisäksi Venäjän Karjalassa koulutettujen opettajien käsitys arvioinnista poikkeaa suomalaisesta, ja portfolion käyttö arvioinnissa sekä osaamisperustaisuus lienevät uutta monelle muullekin kielenopettajalle. Lisäksi toivoimme, että osaamismerkkien keräämiseen liittyvä pelillisyys kiinnostaisi opiskelijoita.

Karjalaa opetetaan noin kymmenessä opistossa, ja tarjoamamme koulutukset tavoittivat neljän eri opiston karjalan opettajien lisäksi muutaman hallintohenkilön ja kieliaktivistin. Hankeopistoista on tähän mennessä myönnetty 15 osaamismerkkiä eri puolille Suomea, sillä Ilomantsin verkkokursseille osallistutaan muualtakin maasta ja jopa ulkomailta käsin.

Karjalan kielellä on kolme kirjallista standardia, joista käytimme hankeopistoissa opetettavaa livviä (ent. aunuksenkarjala). Arviointikriteeristö ja joitakin tehtävävinkkejä sisältävä hankesivusto on siis kirjoitettu livviksi, jota Venäjän Karjalasta tulevat muidenkin murteiden opettajat hyvin ymmärtävät. Tarvittaessa kaikki opettajat ja hallintohenkilöstö voivat käyttää tukena myös aikaisemman projektin suomenkielistä sivustoa. Toki tunnistamme tässä ristiriidan turvautuessamme valtakieleen tilanteessa, jossa kieltä elvytetään. Resurssit eivät kuitenkaan mahdollistaneet myös vienaksi ja eteläkarjalaksi toimimista.

Maltomerkit sopivat kaikkien karjalan muotojen osaamisen tunnustamiseen. Linnalan ja Ilomantsin opistot jakavat mielellään valmiita merkkejä, ja yhteistyöstä voidaan sopia opistojen kanssa myös niin, että hankeopistot toimivat merkin teknisinä myöntäjinä. Silloin omaa maksullista Open Badge -palvelua ei ole välttämätöntä hankkia.

Usein puhutaan siitä, mihin vähemmistökieltä voi käyttää. Toivomme valmistamamme materiaalin tarjoavan kebjielöi taboi tunnistua da tunnustua rahvahanopistos suaduu karjalan kielen maltuo maltomerkilöin vuoh. Lisäksi viitekehyksen ja arviointikriteeristön kääntämisellä karjalaksi on pieni, mutta tärkeä merkitys kielen prestiisille yhteiskunnassamme, jossa kirjoitetulla kielellä on suuri rooli. Kielellisen yhdenvertaisuuden edistäminen tällä tavoin sopii myös vapaan sivistystyön tavoitteisiin.

Teksti: Päivi Harjusalmi, kielten pääopettaja, Linnalan opisto

SAMAKA (Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto) -hankkeen sekä Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen yhteisessä hankepäivässä tarkastellaan saavutettavuusteemoja kuten hybridiopetusta ja osallistumiskynnyksen madaltamista sekä pohditaan millaisia kansalaistaitoja erittäin tervetulleet ryhmät kaipaisivat. Päivän aikana luodaan myös katsaus historiallisiin kansalaistaitoihin sekä kuullaan, mitä kuuluu tulevaisuuden kansalaistaitoihin.

OHJELMA

10 Avaussanat
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

10.15 Hyvä paha hybridi – kohti onnistunutta ja osallistavaa hybridikoulutusta
suunnittelija Niina Räsänen, SnellmanEdu

11 Miten madalletaan osallistumiskynnystä? Aliedustettujen ryhmien osallistaminen
koulutussuunnittelija Katja Kontos & koulutussuunnittelija, uravalmentaja Maarit Puuperä, Taitotalo

11.30 Jaloittelutauko

11.40 Case-esimerkkejä kansalaisopistoilta: Kenen mittarilla kynnys on matala ja toimimmeko riittävän joustavasti kynnyksen molemmin puolin?
yhteisökehittäjä Essi Leikas, Auralan kansalaisopisto

12.10 Lounas

13.10 Millaisia taitoja aliedustetut ryhmät tarvitsevat?
asiantuntija Riina Nousiainen, STTK

13.55 Seinäjoen kansalaisopisto – Kohti ohjaavan opiston mahdollisuuksia
apulaisrehtori Satu Haarala, Seinäjoen kansalaisopisto

14.25 Kahvitauko

14.35 Historiakatsaus kansalaistaitoihin
järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto

15.00 Tulevaisuuden kansalaistaidot
koulutusasiantuntija Carmen Tomas Matinez, tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Tilaisuus päättyy klo 16

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle.

Huom. Hankepäivä toteutuu verkossa Teams-alustalla.

Seminaarin tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

ja mistä kaikesta… vaalituloksesta, elinkustannusten noususta, ilmastonmuutoksesta, onko kulttuuri luksusta jne. Kyllä vaan, huolissaan saa olla, mutta ripaus toiveikkuutta on hyvä muistaa säilyttää mukana.

Viime aikoina on aiheuttanut paljon huolta mm. pohdinta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Mikä olisi opistojen tulevaisuus, jos kymmenien miljoonien leikkaukset osuisivat kohdallemme? Koulutustamme pidetään markkinaohjautuneena, maksukykyisille suunnattuna ja näin perustellaan valtion rahoituksen tarpeettomuus. Joutavat mokomat hyvätuloiset maksamaan harrastuskustannuksensa itse… No, totuushan on kaukana tästä olettamuksesta, kuten me opistokentällä työskentelevät tiedämme. Opiskelijoissa kautta maan on varmasti mukana niin työttömiä, pienituloisia eläkeläisiä kuin keski- ja hyvätuloisiakin. Leikkausten myötä eliittiopistot olisivat sitten kyllä todellisuutta: jos valtion rahoitus pettää, niin useimmilla omistajakunnilla tuskin olisi mahdollisuutta tuota vajetta paikata, vaan kurssimaksuihin tulisi varmasti reippaat korotukset.

Rahoituksen leikkaaminen olisi todella sääli, sillä kansalaisopistot ovat varsinaisia Hyte-keskuksia! Kaikille! Koko maassa! KoLn vaaliteesien mukaisesti tarvitsemme todellakin tulevalla hallituskaudella kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa lisää. Tarjoamallamme oppilaitosmuodolla toteutamme yhteiskuntaa eheyttäviä odottamattomia kohtaamisia juurikin siitä syystä, että ovet on avoinna kaikille. Samalla kurssilla kohtaavat erilaiset ihmiset, koulutustaustaa tai tulotasoa kun emme tulijoilta kysele. Ihmisiä yhdistää kiinnostus, kenties jopa intohimo yhteiseen aiheeseen, jonka kautta tutustuu hyvinkin erilaisiin ihmisiin ja saattaapa jopa joku ennakkoluulokin murentua yhteisten opintojen tuoksinnassa.

Vapaan sivistystyön toimijoina meillä ei ole varaa hukata piiruakaan sivistystä säästökuurien mukana! Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi. Sivistys – demokratian dynamo! Parhaimmillaan sivistys on arkista ja jopa käytännöllistä, uteliaisuutta uuden oppimiseen. Me Kuopiossa aloitamme uuden lukuvuoden syksyllä OKM:n teemaa mukaillen: Utelias mieli, iloa hyvän olon huomiseen. Tällä teemallamme haluamme nostaa esille sivistyksen erilaisia merkityksiä ja luottamusta hyvään tulevaisuuteen, meille kaikille. Ekososiaalinen sivistys on mukana päivittäisessä arjessa, se ei ole mikään irrallinen suorite vaan koostuu ihan tavallisesta elämästä. Miten me kohtelemme toisiamme, saammeko toisen ihmisen loistamaan, elämmekö sopusoinnussa luonnon ja muiden ihmisten kanssa? Tarvitsemme kunnioittavaa suhtautumista lähimmäisiimme, niihin erilaisiinkin.
Sivistys on kasvamista ja elämistä kestävästi, aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista ahneuden ja kuluttamisen sijaan.

Pidetään sivistyksen lippu korkealla, vastakin. Mutta joo: peruna kerrallaan on hyvä elämänohje, huolienkin kanssa 😉

Teksti: Kirsti Turunen, rehtori, Kuopion kansalaisopisto
Kuva: Vicente Serra

OHJELMA

10.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

10.20 Dipoli-täydennyskoulutushankkeesta
lehtori Pia Kiikeri, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

10.40 Kopioston kopiointiluvan hyödyntäminen opetuksessa
koulutus- ja asiakaspäällikkö Mikko Löyttyniemi, Kopiosto

11.00 Mitä hyötyä on Ekokompassi-ympäristöjärjestelmästä?
toimitusjohtaja Heidi Salonen, Ekokompassi

11.30 Opistojen kuulumiskierros ja vertaiskeskustelua pienryhmissä

12.10 Lounastauko

13.10 Katsaus KoL:n ajankohtaiskyselyn tuloksiin
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna, Kansalaisopistojen liitto KoL

13.35 Liittokokous lähestyy: KoL:n toimintasuunnitelmaa 2024–2026 ohjaavat trendit
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

14.00 Kahvitauko

14.15 Liittokokouksessa puheenjohtajiston tai hallituksen jäsenten vaaleissa ehdolle asettuvat esittäytyvät & paneelikeskustelu
Lue lisää esittäytymismahdollisuudesta liittokokouksessa ehdolle asettuville liittokokouksen sivuilta.

Tilaisuus päättyy noin klo 15.15.

Voit osallistua joko lähitilaisuuteen paikan päällä Helsingissä (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, luokka 2001, Ratapihantie 13) tai seurata tilaisuutta verkon kautta etänä.

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Paikka: Aktiivi-Instituutti, Mikonkatu 8 A, 5. krs
Seminaari striimataan klo 12–13.30 ja linkki lähetetään ilmoittautuneille
Seminaarissa esitellään LAKE-hankkeiden Laatumestarit ja Kehittämisohjelmat kuntoon toteutusta ja tuloksia.

OHJELMA

Klo 12 Avaus, rehtori Anne Leinonen, Helsingin aikuisopisto
Klo 12.10 Kansalaisopistojen liiton tervehdys, toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
Klo 12.15 Laatumestarit ja Opistojen toimintasuunnitelmien mallintaminen hankkeiden esittelyä, hankepäällikkö Jari Lindqvist, Helsingin aikuisopisto ja johtava konsultti Raila Oksanen, FCG
12.45 Tauko
12.50 Osallistuneiden opistojen puheenvuorot
Prosessinäkökulma: Vantaan aikuisopisto ja Sastamalan Opisto
Sisältönäkökulma: Rauman kansalaisopisto ja Helsingin aikuisopisto
13.30 Webinaari osuus päättyy (lähitilaisuus jatkuu)
13.30 Kahvitauko läsnä oleville
13.45–15 Ryhmäpohdinta (miten hankkeiden tuloksia voidaan soveltaa opistokentällä)

Lisätiedot
Jari Lindqvist
jari.lindqvist@helao.fi / p. 040 761 5497

(På svenska nedan)

Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Kansalaisopisto – ketterä hyvinvoinnin ja osaamisen edistäjä

Sivistys, meidän kaikkien perusoikeus, takaa Suomessa asuvien menestyksen nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen sivistykseen tehty investointi parantaa merkittävästi kansalaisten hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä sekä Suomen kilpailukykyä ja taloudellista menestystä.

Kansalaisopistojen liitto edistää yhdessä kansalaisopistojen kanssa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kestävän elämäntavan muutoksen aikaansaamista yhteiskunnassa. Osaamisen lisäksi kansalaisopistojen kurssit tuottavat ihmisten elämään kestäviä merkityksiä muun muassa kulttuurista, yhdessäolosta, liikunnasta ja luonnosta. Tällä on tutkitusti elämänlaatua parantava vaikutus myös ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta.

Seuraavalla hallituskaudella tarvitsemme Suomeen:

Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa

• Aikuisille on taattava mahdollisuus kansalaisopisto- opintoihin luovan ajattelun mahdollistamiseksi, kiireisen työelämän vastapainoksi ja suojaksi maailman myllerryksiltä. Tutkimustulosten mukaan kansalaisopisto tuottaa opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi myös laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Kansalaisopistoihin suunnatut koulutusinvestoinnit palautuvat rahassakin mitattuina moninkertaisina takaisin.
  
• Kansallisen ikäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on edistettävä määrätietoisesti, koska Suomi tarvitsee vireitä kansalaisia iästä riippumatta. Nyt ja tulevaisuudessa on myös tärkeää huolehtia kansalaisten mielenterveydestä, yhteisöllisyyden edistämisestä ja yksinäisyyden ehkäisemisestä. Kansalaisopistoissa järjestettävät liikunnan, kotitalouden ja taide- ja kulttuurialan kurssit tuovat yhteen kaikenikäisiä ihmisiä ja motivoivat heitä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Läpi elämän kehittyviä opiskelu- ja työelämätaitoja

• Kaikille tulee taata mahdollisuus ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä, kohtuullisella tasolla, mikä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten mahdollisuutta käyttää kansalaisopistopalveluita. Kansalaisopistojen liitto vaatii tulevalta eduskunnalta seitsemän miljoonan vuotuista lisärahoitusta kansalaisopistojen opintoseteleihin. Se mahdollistaisi kansalaisten perustaitoihin eli kansalaistaitoihin valmentavien, maksuttomien kurssien järjestämisen.
  
• TE-palveluiden siirtyminen kuntiin vuonna 2025 tuo työllisyys- koulutus- ja elinkeinopalvelut saman järjestäjän vastuulle. Uudistus tukee osaltaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja saattaa palvelut lähemmäs niitä tarvitsevia. Kunnissa tulee jatkossa järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaikenikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti. Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa.
  
• Kansalaisopistoissa on tarjolla enenevissä määrin osaamisperusteisesti suunniteltuja kursseja, joiden hyväksytyistä suorituksista opiskelijat saavat suoritusmerkinnän kansalliseen KOSKI-tietovarantoon. Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on painotettava entistä enemmän osaamisen monipuolistamista ja tutkinnon osia pienempien kokonaisuuksien hyödyntämistä. Tavoite on, että kansalaisopistoissa suoritetut kurssit yhdistyvät jatkossa soveltuvin osin kansalliseen osaamisen viitekehykseen ja tulevat paremmin tunnustetuiksi myös muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä.

Uudistuksia vapaan sivistystyön toimialan kehittämiseksi

• Vapaan sivistystyön toimialaa on uudistettava muiden oppilaitosasteiden tavoin vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin rakenteita ja rahoitusta kehittämällä. Toimialalle suunnattu julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi. Tulevalla hallituskaudella tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä on korjattava vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen rahoitusmallia ja mahdollistettava ylikotoaikaisten maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen sataprosenttisen rahoituksen pienentymättä.

Tutkimuslähde: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Tulosta esite: Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)
Diaesitys: Kansalaisopistojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)

Lisätietoja työikäisten oppimisen tuen tarpeesta

• Oppimisvaikeudet ja työelämästä syrjäytyminen (Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnan muistio 1/2023, pdf)
• Oppimisen tukea tarvitaan työelämässä (Oikeus oppimiseen -neuvottelukunnan infograagi, pdf)

---

Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023

Medborgarinstituten – smidiga främjare av välbefinnande och kompetens

Bildning är allas grundläggande rättighet och garanterar framgång nu och i framtiden för alla som bor i Finland. Varje investering i bildning förbättrar betydligt medborgarnas välbefinnande och kompetensutveckling samt Finlands konkurrenskraft och ekonomiska framgång.

Tillsammans med medborgarinstituten främjar Medborgarinstitutens förbund jämlikhet, jämställdhet, delaktighet och hållbara livsstilsförändringar i samhället. Utöver kompetens producerar medborgarinstitutens kurser hållbara betydelser i människornas liv om bland annat kultur, samvaro, motion och natur. Undersökningar visar att detta påverkar livskvaliteten även ur den ekosociala bildningens synvinkel.

Under nästa regeringsperiod behöver Finland följande:

Övergripande välbefinnande och socialt kapital

• Vuxna ska garanteras en möjlighet att studera vid medborgarinstitut för att möjliggöra kreativt tänkande, som en motvikt till det hektiska arbetslivet och som skydd mot världens turbulens. Utöver kunskaper och färdigheter ger medborgarinstitutet enligt undersökningsresultaten de studerande även mer omfattande nytta, såsom välbefinnande, självförtroende, nytt kunnande i anslutning till vardagen eller arbetet och nya vänner. Utbildningsinvesteringar riktade till medborgarinstitut ger flerdubbel avkastning, även mätt i pengar.
  
• Målen och åtgärderna i det nationella åldersprogrammet ska främjas målmedvetet eftersom Finland behöver vitala medborgare oavsett ålder. Nu och i framtiden är det också viktigt att sköta om medborgarnas psykiska hälsa, främjandet av gemenskap och förebyggandet av ensamhet. Kurserna inom motion, huslig ekonomi och konst- och kultursektorn som ordnas vid medborgarinstitut för samman människor i alla åldrar och motiverar dem att ta hand om sin hälsa och sitt välbefinnande.

Studie- och arbetslivsfärdigheter som utvecklas under hela livet

• Alla ska garanteras en möjlighet att upprätthålla sina färdigheter och utveckla sig själva oberoende av ålder, ekonomisk ställning och bostadsort. Statsandelarnas nuvarande utveckling har inte möjliggjort bevarandet av kursavgifter på den rimliga nivå som lagen förutsätter, vilket för sin del har begränsat de mindre bemedlades möjligheter att använda medborgarinstitutens tjänster. Medborgarinstitutens förbund kräver från den kommande riksdagen en tilläggsfinansiering på sju miljoner per år för medborgarinstitutens studiesedelunderstöd. Detta skulle göra det möjligt att ordna avgiftsfria kurser som förbereder för medborgarnas grundläggande färdigheter, dvs. medborgarfärdigheter.
  
• Att AN-tjänsterna flyttas till kommunerna 2025 innebär att ansvaret för sysselsättnings-, utbildnings- och näringstjänsterna överförs till en och samma organisatör. Reformen stöder för sin del de arbetssökandes snabba sysselsättning och för tjänsterna närmare alla som behöver dem. Kommunerna ska i fortsättningen ordna handledning inom livslångt lärande för personer i alla åldrar så att alla har en möjlighet att upprätthålla och utveckla sina studie- och arbetslivsfärdigheter i enlighet med principen om kontinuerligt lärande. Medborgarinstitutet är en smidig partner i produktionen av arbetslivstjänster.
  
• Medborgarinstituten erbjuder allt fler kurser som planerats utifrån kompetens och vars godkända genomförande ger de studerande en anteckning om studieprestation i den nationella KOSKI-databasen. Utvecklingen av livslångt lärande ska i allt större grad betona en mångsidigare kompetens och utnyttjandet av mindre helheter och examensdelar. Målet är att kurser som genomförts vid medborgarinstitut förenas i fortsättningen i tillämpliga delar till den nationella kompetensens referensram och blir bättre kända även vid andra läroanstalter och i arbetslivet.

Reformer för utvecklingen av det fria bildningsarbetet

• Liksom andra läroanstaltsstadier ska det fria bildningsarbetet reformeras så att det på ett allt bättre sätt svarar på framtidens kompetensbehov med utveckling av strukturer och finansiering. Den offentliga finansieringen som riktas till branschen ska användas effektivt för att gynna hela befolkningens intressen. Under den kommande regeringsperioden bör man göra en omfattande utredning och reform av lagen om fritt bildningsarbete för att utveckla strukturerna och finansieringen. I samband med detta måste man korrigera finansieringsmodellen för det fria bildningsarbetets läskunnighetsutbildning och göra det möjligt för invandrare att delta i utbildning efter sin integrationsperiod utan att den hundraprocentiga finansieringen minskas.

Forskningskälla: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023 (pdf)

Maahanmuuttajille järjestettävät koulutukset ovat arkipäivää monissa kansalaisopistoissa. Tule kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot aikuisten perusopetuksesta, kotoutumislain uudistuksesta, ukrainalaisten koulutuksista ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta. Tilaisuuden puolivälissä pääset keskustelemaan opistosi maahanmuuttajakoulutuksesta ja toivottavasti myös oppimaan muiden kokemuksista.

OHJELMA / Webinaari maahanmuuttajakoulutuksesta, to 13.4.2023

Klo 9 Tilaisuuden avaus
Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto

Klo 9.15 Missä mennään aikuisten perusopetuksessa?
Jyrki Sipilä, perusopetuksen rehtori, Helsingin aikuisopiston peruskoulu

Klo 9.45 Kotoutumislain kokonaisuudistus: mikä muuttuu koulutusten osalta?
Laura Ruuskanen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Klo 10.15 Jaloittelutauko

Klo 10.25 Keskustelua pienryhmissä

Klo 11 Ukrainalaisten koulutukset kansalaisopistossa
Päivi Rosnell, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden päällikkö & rehtori, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

Klo 11.30 Mitä kuuluu vapaan sivistystyön lukutaitokoulutukseen?
Anne Rasskasov, apulaisrehtori, Helsingin työväenopisto

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Järjestämme tilaisuuden Microsoft Teams -alustalla. Teemme tilaisuuden asiantuntijaesityksistä tallenteet.

Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta. Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 12.4.2023.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Webinaarissa neuropsykologian erikoispsykologi Johanna Nukari kertoo, miten oppimisvaikeudet näkyvät aikuisilla ja miten aikuisia voidaan tukea oppimisvaikeuksissa. Lisäksi kuullaan kokemusasiantuntija DI & kasvatustieteen maisteri Kirsti Koskensiltaa opiskelusta oppimisvaikeuksien kanssa ja kuullaan hyviä käytänteitä opistokentältä.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Webinaari on osa KoL:n SAMAKA – Saavutettava ja matalankynnyksen kansalaisopisto -kehittämishanketta, jossa kehitetään kansalaisopistojen saavutettavuutta ja viestintää käyttäjälähtöisemmiksi palvelumuotoilun keinoin.

Huom. Tapahtuman tallenne on katsottavissa vain 2 viikkoa.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700