Vuoden tärkein julkisen alan tapahtuma Kuntamarkkinat järjestetään 18.-19.9.2024 Kuntatalolla. Tapahtuman teemana on “Elin­voiman ja hyvin­voinnin tekijät”.

Kuntamarkkinoiden ohjelmatarjonta sisältää monipuolista ja ajankohtaista tietoa, innostavia ideoita ja kiinnostavia kohtaamisia Kuntamarkkinoiden kumppanien kanssa. Kansalaisopistojen liitto on tavattavissa keskiviikkona 18.9. klo 9–16 ja torstaina 19.9. klo 9–15 Kuntatalon kolmannessa kerroksessa osastopaikalla 3S14. Tervetuloa tapaamaan meitä!

Kuntamarkkinoille osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma ja sen ohjelma ovat ilmaisia kaikille julkisen sektorin, kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustojen jäsenille, valtakunnallisten yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten edustajille sekä tapahtuman yhteistyökumppaneille ja median edustajille. Jos edustat muuta organisaatiota tai osallistut yksityishenkilönä, valitse verkkosivuilta maksullinen osallistumisvaihtoehto. Ennakkoilmoittautuminen on pakollista.

Tapahtumapaikkana palvelee Kuntatalo Helsingin Kalliossa. Sisään- ja uloskäynnin löydät osoitteesta Alppikatu 1. Tapahtuman aukioloaikoina uloskäynti onnistuu myös katutasosta Toisen linjan puolella. Ovet avautuvat molempina päivinä klo 8.30.

Kansalaisopistojen liiton ohjelma Kuntamarkkinoilla.

Tietoisku: Kansalaisopisto työllisyydenhoidon kumppanina ja kansalaistaitojen kehittäjänä
Puhuja: Sastamalan Opiston rehtori Sini-Mari Lepistö
Aika ja paikka: Keskiviikko 18.9. klo 13–13.20, Kuntatalo, huone B1.4 (Porthan), 1. krs (Kulku tilaan luentosalin aulan kautta. Luentosaliin mentäessä sisäänkäynti jää oikealle.)

TE-uudistuksen tarkoituksena on tuoda palvelut kuntiin ja lähemmäs asiakkaita. Miten työllisyyttä edistävät koulutus- ja ohjauspalvelut voisi jatkossa toteuttaa kunnan omana palvelutuotantona? Sastamalassa yhteistyötä työllisyyspalvelun ja kansalaisopiston välillä on rakennettu vuodesta 2017 alkaen. Sastamalan Opisto järjestää koulutus- ja ohjauspalveluja työllisyyspalvelun asiakkaiden tarpeisiin. Opiston kursseilla on opittu yrittäjyyttä ja monia työelämässä tarvittavia kansalaistaitoja, kuten digitaitoja, työnhakua, arjenhallintaa, suomen kieltä ja viestintää. Yhteistyö toimii, kun koulutukset suunnitellaan yhdessä ja asiakasohjaus luistaa.

Blogikirjoitus alustaa Kuntamarkkinoiden teemoja

TE-uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita ja kunnissa pohditaan nyt kuumeisesti, miten työllisyyspalvelut järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla. Sastamalassa on jo vuodesta 2017 lähtien nähty upeita tuloksia, kun kansalaisopisto, työllisyyspalvelut ja ammattikoulu ovat yhdistäneet voimansa työttömien auttamiseksi. Lue Sastamalan Opiston rehtori Sini-Mari Lepistön kirjoitus Kuntamarkkinoiden blogista!

Tervetuloa Kuntamarkkinoille!

UUSIKSI – Osaamista kierrätykseen ja uusiomateriaalien käsittelyyn -hankkeessa toteutettiin 15 opintopisteen koulutusohjelma kierrätystoiminnassa työskenteleville. Jotpa-rahoitteisen koulutuksen tavoitteena oli edistää ympäristötietoutta työpaikoilla ja madaltaa matalasti koulutettujen kynnystä lähteä jatko-opintoihin tunnistamalla ja tunnustamalla työn ohella karttuvaa osaamista ammatillisten tutkintojen yhteisten tutkinnonosien osaamistavoitteet huomioon ottaen. Hanketta toteuttivat yhteistyössä Harjulan kansalaisopisto, Suomen Diakoniaopisto, Koulutuskeskus Salpaus sekä kierrätystoimijat, Kierrätyskeskus Patina ja SPR Kontti Lahdesta.

UUSIKSI-hankkeessa toteutettiin 15 opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus kansalaisopiston koulutustarjontaan. Yhteistyökumppanit osallistuivat opetussuunnitelman ja oppimateriaalien laatimiseen sekä koulutuksen ammatillisten yhteyksien kehittämiseen. Lisäksi ammatilliset oppilaitokset toivat hankkeeseen ympäristö- ja liiketoiminta-alan osaamista, työelämässä tapahtuvan oppimisen osaamista sekä sosiaalisen vahvistamisen ja yhteisöohjaamisen osaamista.

Yhteiskehittelyn tuloksena syntyi ePerusteisiin Kierrätystä, kierrätysmateriaalien käsittelyä ja kestävää kehitystä kierrätystoiminnassa -opetussuunnitelma, joka jakaantui kahteen opintokokonaisuuteen. Konkreettisesti työpaikoilla tapahtuvaan Kierrätystä ja kierrätysmateriaalien käsittelyä työssä oppien (10 op) tarjosi koulutusta seuraavista teemoista: turvallinen työskentely kierrätystoiminnassa, jakeiden ja laadun tunnistaminen, kiertotaloutta kierrätystoiminnassa, tuotteen uusi elämä, vuorovaikutus ja viestintä kierrätystoiminnassa ja tuotteiden arvon tunnistaminen. Syventävä verkko-osio, Kestävä kehitys kierrätystoiminnassa (5 op), tarjosi koulutusta kestävän kehityksen edistämisestä, kestävän tulevaisuuden rakentamisesta sekä kierrätystoimintatyön kuvaamisesta portfolion avulla.

Opetussuunnitelma ja opetusmateriaalit ovat avoimesti saatavilla ePerusteissa ja hankkeen nettisivuilla. Hankkeen tuloksina syntyi myös arviointikortit sekä arvioinnin avuksi -opas. Hankkeen viestinnän tueksi syntyi interaktiivinen kuva, joka havainnollistaa hankkeen ja sen toimijoiden roolit ”pähkinänkuoressa”.

Uudenlainen oppilaitosyhteistyö työpaikkojen kanssa toi kansalaisopiston suoraan työpaikalle ja kannusti osallistujia jatkamaan ammatilliseen koulutukseen. Verkko-osio mahdollisti myös etäosallistumisen ja herätti kiinnostusta myös valtakunnallisesti eri puolella Suomea. Kaikkiaan koulutukseen osallistui 28 henkilöä, jotka suorittivat yhteensä 135 opintopistettä. Keskimääräinen opintopistemäärä oli 6 op/osallistuja. Seitsemän opiskelijaa sai opintopisteiden lisäksi tai niiden asemasta osallistumistodistuksen. Jatko-opintoihin hakeutui 5–7 osallistujaa.

Koulutus toi osaamista sekä työhön että arkeen ja vahvisti ryhmään kuulumisen tunnetta sekä kannusti opintojen pariin. Hanke toteutti jatkuvan oppimisen teemaa ja opinnollistamista sekä toi uudenlaista näkökulmaa kestävyysosaamiseen. Lisäksi hanke tarjosi paljon kokemuksia oppilaitosrajat ylittävästä yhteistyöstä, aikuisopiskelijoiden osaamispoluista ja monipuolisista koulutuksen keinoista. Näitä kokemuksia meidän koulutustoimijoiden on syytä hyödyntää oman osaamisemme vahvistamiseksi, jotta onnistumme jatkossakin kehittämään uusia osaamispolkuja ja toteuttamaan jatkuvaa oppimista.

Lisätietoja löydät Harjulan verkkosivuilta ja hankkeen peda.net -sivulta.

Teksti: Kirsi Ojamo ja Meeri Tahvanainen
Kuva: Meeri Tahvanainen

Kansalaisopistojen liitto tuo jälleen kansalaisopistot osaksi kesän SuomiAreenaa! Tänä vuonna olemme tavattavissa kansalaistorilla yhdessä Porin opistojen kanssa kahtena päivänä:

• Torstai 27.6.2024 klo 10–17: Otsolan kansalaisopisto ja Kansalaisopistojen liitto
• Perjantai 28.6.2024 klo 10–15: Porin seudun kansalaisopisto ja Kansalaisopistojen liitto

Löydät telttamme Porin kansalaistorilta telttapaikalta 22. SuomiAreenan torikartan löydät täältä.

Kesän teemana kansalaistaidot

Nostamme SuomiAreenan puheenaiheeksi kansalaistaidot ja niiden kehittämisen. Pääset tutustumaan kansalaistaitoihin myös toriteltallamme, joka tarjoilee kävijöille aiheeseen liittyvää toiminnallista ohjelmaa keskustelua unohtamatta. Osallistuminen palkitaan tuttuun tapaan kivoilla ja käytännöllisillä yllätyslahjoilla, joten muistathan pistäytyä meitä tervehtimässä!

Kansalaistaidot kuntoon (lavakeskustelu)

Olet myös lämpimästi tervetullut seuraamaan myös Kansalaistaidot kuntoon -paneelikeskusteluamme ja tutustumaan kansalaistaitoihin syvällisemmin! Aihe on tällä hetkellä todella ajankohtainen ja koskettaa jollakin tapaa meistä jokaista. Keskustelu on suunnattu kaikille koulutuksesta ja omaehtoisesta oppimisesta kiinnostuneille.

Aihe: Kansalaistaidot kuntoon
Ajankohta: perjantai 28.6.2024 klo 11–11.45
Paikka: Rannan lava (Eteläranta, Pori) Näet lavan tarkemman sijainnin SuomiAreenan lavakartasta.

Mistä puhumme?
Kansalaisopistot tarjoavat mahdollisuuden kehittää kansalaistaitoja kaikkialla Suomessa. Opetukselle on myös suuri tarve, sillä Suomessa elää paljon aikuisia, joiden perustaidot ovat tutkimusten mukaan heikot. Nyt on tullut aika kannustaa kaikki opiskelemaan kansalaistaitoja, sillä muuttuvassa maailmassa jokaisen meistä on kehitettävä osaamistaan läpi elämän. Mikä on kansalaistaitojen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle, ja millaisia uusia kansalaistaitoja tarvitsemme tulevaisuudessa?

Aiheesta keskustelevat
Johanna Ollila, tutkimuspäällikkö, Turun yliopisto
Juhani Rautopuro, tutkimusprofessori, Jyväskylän yliopisto
Minna Ylikännö, johtava asiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Keskustelun juontaa Vaasan opistojen johtava rehtori & Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Voit katsoa keskustelun myös suorana MTV Katsomossa sekä tallenteena (mtv.fi sekä MTV Katsomo -sovellus). Siirry Kansalaistaidot kuntoon -keskustelun striimiin tästä (28.6.2024 klo 11–11.45).

Kaikki SuomiAreenan keskustelut striimataan osoitteeseen mtv.fi/suomiareena. Striimit tulevat näkyviin listaukseen 5 minuuttia ennen tilaisuuksien alkua.

Nähdään Porissa!

Kansalaisopistojen liiton järjestämä keväthuipennus eli Kansalaisopistopäivä tulee taas! Hybriditilaisuutena Helsingissä perjantaina 14.6. järjestettävä maksuton tapahtuma on avoin koko opiston henkilökunnalle sekä opistolaisyhdistysten aktiiveille. Tule virittäytymään kesään ympäri Suomea tulevien kollegojen kanssa ja ota mukaan työkaverisikin! Tämän vuoden kansalaisopistopäivän teemana ovat kestävyys ja vastuullisuus, joita tulemme tarkastelemaan eri näkökulmista pientä kevennystä unohtamatta.

Ohjelma

Pienet muutokset ohjelmaan ja otsikoihin ovat edelleen mahdollisia.

10.00 Avaussanat
puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto KoL

10.10 – Adult Education and Sustainable Development – a global perspective
Katarina Popović Secretary General of International Council for Adult Education

10.40 Kansallisesta kestävyystiekarttatyöstä kohti Perho Liiketalousopiston vastuullisuustekoja
vastuullisuuspäällikkö Maria Runonen, Perho Liiketalousopisto

11.10 Vastuullisuustyö Heinolan kansalaisopistossa
Heinolan kansalaisopiston tiimi

11.40 Videokevennys
suunnittelijaopettaja, stand up- koomikko Inka Valima

11.45 Luonnon monimuotoisuudesta ja luontokasvatuksesta
toiminnanjohtaja Riku Eskelinen, Luontoliitto

12.15 Lounastauko (omakustanteinen)

13.15 Vastuullisuus on tavoitteellista muutosjohtamista
vastuullisuusammattilainen Kaisa Kurittu, Ratkaisutoimisto Vinha

14.00 iltapäiväkahvit

14.15 Sivilisaatio ja sivistys
kansanedustaja, YTM, Oras Tynkkynen

14.45 Videokevennys

14.50 Loppusanat ja tilaisuuden päätös
varapuheenjohtaja Ville Ylikahri, Kansalaisopistojen liitto KoL

Tilaisuus päättyy noin klo 15.00.

Avaa tulostettava ohjelma tästä. (pdf)

Voit osallistua joko lähitilaisuuteen paikan päällä Helsingissä Aktiivi-Instituutissa (Aikatalo, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki) tai seurata tilaisuutta verkon kautta etänä. Lähitilaisuuteen suosittelemme lämpimästi saapumaan julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä.

Lähiosallistujille on aamukahvit tarjolla klo 9.30 alkaen. Päivän varsinainen ohjelma alkaa klo 10 ja päättyy noin klo 15. Lähiosallistumiseen sisältyvät myös iltapäiväkahvit. Lounas on omakustanteinen.

Lähiosallistumisen osalta ilmoittautuminen päättyy ke 12.6. ja etäosallistumisen osalta to 13.6. saakka.

Maksuton tilaisuus on osa VAPPU – vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -kehittämishanketta.

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
(viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi p. 0404557276)

Kevätlukukausi on päättynyt lähes kaikissa kansalaisopistoissa, ja tulevan lukuvuoden suunnittelun maaliviiva alkaa häämöttää tai se on jo ylitetty. Opistoissa luodaan ammattitaitoisen henkilökunnan voimin joka vuosi uutta sekä kehitetään ja ylläpidetään vanhaa. Kurssilaisille halutaan tarjota monipuolinen valikoima eri opetusalueiden kursseja, jotka lisäävät ennen kaikkea osallistujien hyvinvointia ja yhdessä tekemisen iloa, uusien taitojen oppimista unohtamatta.

Viime aikoina uusien kurssien luominen ja vanhojen kehittäminen on kuitenkin ollut erityisen haasteellista kansalaisopistoihin kohdistuneiden rahoitusleikkausten vuoksi. Yksityisillä kansalaisopistoilla, kuten Ahjolan kansalaisopistolla, ei välttämättä ole muita mahdollisuuksia kuin leikata opetustarjontaa samassa suhteessa valtionosuustuntien leikkausten kanssa. Seurauksena on, että ainakin alkuvaiheessa uuden tarjoaminen edellyttää väistämättä vanhan karsimista tai päinvastoin.

Tuleva lukuvuosi tulee näyttämään millaiseksi tulevaisuus kansalaisopistoissa muodostuu. Ennen sitä, haluan nostaa esiin kolme tärkeää näkökulmaa muutosten keskeltä.

Kurssimaksujen korotukset nostavat osallistumiskynnystä. Kurssilaiset ovat olennainen osa kansalaisopiston toimintaedellytyksiä. Valitettavasti yleisesti kohonneet kustannukset (palkat, sähkö, vuokrat, jne.) lisäävät painetta korottaa osallistumismaksuja. Enää ei riitä pienet muutaman euron vuotuiset korotukset, vaan tarvitaan isompia muutoksia. Ikävä kyllä tästä seuraa hyvin todennäköisesti se, että monen osallistumiskynnys nousee taloudellisesti liian suureksi, eikä osallistuminen ole enää mahdollista. Setlementtiopistona tuntuu erityisen harmilliselta, että edellytykset tarjota vapaan sivistystyön lain mukaista kohtuuhintaista koulutusta alkavat heikentyä. Haluamme olla saavutettava, yhdenvertainen, yhteisöllinen, matalakynnyksen kohtaamispaikka, johon kuka tahansa voi tulla kehittämään itseään, oppimaan uutta ja harrastamaan – sivistymään.

Opetustuntien väheneminen. Rahoitusleikkaukset ajavat Ahjolan kansalaisopiston ohella monet muutkin opistot siihen tilanteeseen, että tunteja ja kursseja joudutaan reilusti vähentämään. Ahjolassa kurssien toteutuksesta eli opettamisesta vastaa yli kaksisataa sitoutunutta tuntiopettajaa, joiden työt tuntimäärän leikkausten vuoksi vähentyvät ja osalta loppuvat kokonaan. Monelle tuntiopettajalle työ kansalaisopistossa tai useassa eri opistossa vastaa täysipäiväistä työtä lukuvuosien aikana, mutta jatkossa työn palapeli tulee koota entistä pienemmistä palasista ja osa palasista saattaa kokonaan kadota. Tämä ei varsinaisesti edistä maan hallituksen ajamia työllisyystavoitteita, mutta työtä on mahdotonta tarjota, jos rahoitusta leikataan.

Muutos voi olla myös mahdollisuus. Kuluvana vuonna kansalaisopistokenttä on kohdannut ison muutoksen. Muutos ei ole välttämättä aina paha asia, vaikka se voi aluksi tuntua siltä. Toimintaa pitää kehittää entistä paremmaksi. Uudistumista tarvitaan, jotta yhä laajempi joukko eri ikäisiä (ja erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä) löytäisi kansalaisopistojen mahtavat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, oppimiseen ja harrastamiseen. Uudistuminen vaatii toki rohkeutta ja rahaa, mutta ennen kaikkea uskoa tulevaan ja katsetta kohti tunnelin päässä häämöttävää uutta tulevaisuutta.

Teksti: Annika Sykkö, Ahjolan kansalaisopiston apulaisrehtori

Kansalaistaidot kunniaan –hankkeen kolmannessa teemapäivässä kuullaan syitä nostaa kansalaistaitojen opetustarjontaa esiin sekä keinoja siihen. Lisäksi käydään läpi yli 1 600 vastaajaa saavuttaneen kansalaistaitokyselyn tuloksia. SVV-ohjelman koordinaattori Jenni Pätärin esityksessä käsitellään vapaan sivistystyön vastuuta. Päivän muissa puheenvuoroissa kuullaan kaikukortista ja sen käytöstä opistossa sekä pohditaan miten sitä voi hyödyntää kansalaistaitokurssien näkökulmasta. Lisäksi kuullaan millaista TE-yhteistyötä on tehty Jyränkölän setlementissä.

Ohjelma

9.00 Tilaisuuden avaus. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen. KoL
9.05 Miksi on tärkeä nostaa esiin kansalaistaitoja? Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. KoL
9.20 Kansalaistaidot 2.0 ja kansalaistaitoviikko. Henri Piirainen. KoL
9.30 Kansalaistaitokyselyn tuloksia. Hankeavustaja Katri Laitinen ja Henri Piirainen. KoL
9.55 Vapaan sivistystyön yhteiskuntavastuu. Koordinaattori Jenni Pätäri. SVV-ohjelma
10.40 Tauko
10.50 Yhteistyö työvoimapalveluiden kanssa, kuntouttava työtoiminta. Mediapajan vastuuohjaaja, Mikko Kallio Jyränkölän setlementti
11.20 Kaikukortilla opiskelijoita kansalaistaitokursseille? ICT-suunnittelija Seppo Mallenius. Kulttuuria kaikille -palvelu
11.35 Kokemuksia kaikukortista. Palvelupäällikkö Hanna Käkönen. Espoon työväenopisto Omnia
11.50 Yhteenvetokeskustelu

Tilaisuus päättyy klo 12

Teemapäivä järjestetään Teams-alustalla.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Teemapäivä on osa Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hanketta.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kalliolassa on lähdetty tänä keväänä kokeilemaan Opetushallituksen Kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä (KAPOS). Merkkejä käytetään kahdessa kokonaisuudessa: Jotpa-rahoitteisessa vankien perustaitovalmennuksessa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Digi ja duuni -hankkeessa, jossa toteutetaan yhteisöjen kanssa matalan kynnyksen perustaitojen koulutuksia ja ohjausta.

Ensimmäinen, yhdessä mielenterveystoipujien tukijärjestön kanssa toteutettu KAPOS-kurssi on saatu nyt päätökseen. Kokeiluun valikoituivat oman arjen sujumiseen liittyvät merkit: Arjen rahankäyttö, Oma talous, Kodin ympäristövastuullisuus ja Oma ajankäyttö. Ennen kurssin alkua kuitenkin päätimme, että etenisimme ryhmän mukaisessa tahdissa kiirehtimättä.

Osallistujien osaamista arviointiin jatkuvan arvioinnin periaatteella. Kyseiselle kohderyhmälle itsenäistä reflektointia ja tekstintuottoa vaativa itseohjautuva opiskelu tuotti haasteita, joten suurimman osan ajasta teimme tehtäviä ja kävimme läpi sisältöjä koko ryhmän kanssa yhdessä keskustellen. Pohdimme esimerkiksi, mistä kuukauden menot koostuvat. Priorisoimme menoja ja suunnittelimme yhteistä kuvitteellista budjettia. Jaoimme toisillemme myös säästämiseen liittyviä kokemuksia ja vinkkejä. Selvitimme lainoja ja osamaksuja koskevaa sanastoa ja tutkimme, millaisia rahoituskeinoja älypuhelimen hankkimiseen on olemassa. Pääsimme myös laskemaan korkoja.

Jokaisella tapaamisella oli uutta keskusteltavaa, kun hallitus julkisti uusia leikkauskohteita. Osaamista ryhmästä kyllä löytyi, vaikka perinteinen opiskelu kotitehtävineen ja kokeineen saattoi aiheuttaa stressiä sen verran paljon, että tehtävät jätettiin mieluummin tekemättä. Ne samat tiedot, joiden paperille saattaminen oli tuskaisaa, tulivat kuitenkin yhteisessä keskustelussa sujuvasti esiin. Kurssi saikin hyvää palautetta osallistavasta ja vuorovaikutteisesta työtavastaan. Osallistujat pitivät myös kurssin sisältöjä tärkeinä ja hyödyllisinä, mikä viestii myös osaamismerkkien tavoitteiden olevan oikein määriteltyjä.

Mitä opimme?

• Kurssin mitoitus kannattaa miettiä tarkkaan, että sisältöihin ennättää paneutua riittävästi.
• Opettajan arvioinnin lisäksi kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus itsearviointiin.
• Arvioinnin tukena kannattaa kokeilla lyhyitä verkkopohjaisia (esim. Forms) quizz-henkisiä kyselyjä
• Opiskelun taitoja voisi olla aiheellista tarjota ryhmille, joilla opiskelukokemuksista on kulunut aikaa tai joilla on kielteinen käsitys itsestään opiskelijana.
• Oma Opintopolkuun kannattaa tutustua yhdessä opiskelijoiden kanssa ja kehottaa heitä tarkastamaan omat tietonsa. Näin se tulee tutuksi niillekin, jotka eivät ole sitä ennen käyttäneet.

Näiden kokemusten pohjalta jatkamme seuraavien kurssien suunnittelua.

Teksti: koulutusasiantuntija Marja Juhola ja kouluttaja Jussi Keränen, Kalliolan kansalaisopisto

Kaipaatko puheenvuoroa tai koulutusta aiheesta omaan opistoosi? Ota yhteyttä: marja.juhola@kalliola.fi

Liikenteessä 65 vuotta täyttäneiden kuljettajien osuus on hurjassa kasvussa. Etenkin vanhimpien autoilijoiden määrä on moninkertaistunut. Pitkä ajokokemus tarkoittaa rutiineja – hyvässä ja pahassa. Vääjäämättä ikääntyminen rapauttaa myös ajokykyä. Liikenneturvan EAK65+ on yksi toimintamalli, joka auttaa arvioimaan omaa ajamista ja huomioimaan siinä tapahtuvia muutoksia.

Vuonna 2010 liikenteessä oli reilu puoli miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä kuljettajaa. Tämän vuoden alussa heitä oli jo yli 900 000. Pitäisikö olla huolissaan?

Ikäkuljettajat ovat varsin taitavia ennakoijia. Heillä on vuosikymmenien mittaan kerätty kokemus erilaisista ajo-olosuhteista ja liikennetilanteista yhdistettynä iän myötä rauhoittuvaan mieleen. He osaavat ja ymmärtävät ottaa huomioon erilaiset riskitekijät liikenteessä.

Toisaalta kokemus tarkoittaa usein myös sellaisia ajan myötä hioutuneita tapoja, jotka olisi hyvä korvata uusilla. Se ei olekaan ihan helppoa, sillä tapojen muuttaminen syö energiaa. Lisäksi kehon ikääntyminen vaikuttaa vääjäämättä ajokykyyn sekä myös mahdollisessa onnettomuudessa saatujen vammojen vakavuuteen.

EAK65+ vahvistaa kuljettajan itsearviointikykyä

Liikenneturvalla on pitkä kokemus ennakoivan ajon koulutuksista (EAK). Koulutusten sisällöt räätälöidään ennakkokyselyn avulla osallistujien tarpeiden mukaan ja toteutus on vuorovaikutteinen. Muutaman vuoden ajan on pilotoitu erityisesti vanhemmille kuljettajille suunnattua EAK65+ mallia. Yksi näistä pilotoinneista järjestettiin Linnalan opistolla.

Kurssi alkaa ennakkotehtävän käsittelyllä. Linnalassa osalle sen työstäminen oli käynyt työstä. Yksi rouva harmitteli ennakkotehtävän vaikeutta. Omia vahvuuksia ja heikkouksia kuljettajana oli mahdotonta keksiä, joten hän oli pyytänyt lapsiltaan apua. Tämä ratkaisu oli kerrassaan oivaltava. Ajokyvystä ja tuntemuksista kannattaa keskustella läheisten kanssa, viimeistään silloin, kun ongelmia alkaa ilmetä, esimerkiksi heikentyvän toimintakyvyn tai sairauksien takia.

Ennakkokysely vaikuttaa myös kurssilla käsiteltävään tosielämän onnettomuuskuvaukseen. Osallistujat miettivät ryhmissä mitä riskejä onnettomuuteen on liittynyt niin ennen matkaa kuin sen aikana, ja miten näitä olisi voinut välttää.

Kurssipäivän päätteeksi jokainen valitsee yhden asian, jota aikoo kehittää omassa ajamisessaan ja kertoo siitä myös muille. Sitoutumista valittuun kehittämiskohteeseen vahvistetaan muutaman viikon jälkeen kouluttajan lähettämässä palautekirjeessä, jossa vielä kerrataan lyhyesti kurssin sisältöjä.

Parasta koulutuksessa oli yhden osallistujan mukaan: ”Ryhmätyöskentely ja ongelmien ratkominen yhdessä. Hyvä paketti!” Palaute koulutuksista on ollut hyvää. Parhaat käytännöt niiden järjestämisessä ovat hioutuneet kokeilujen ja palautteiden myötä.

Harkintakykyinen ikäkuljettaja monesti turvallisin valinta

Suomi on sitoutunut nollavisioon, eli ajatukseen siitä, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Tavoitteen tueksi tehdyssä liikenneturvallisuusstrategiassa on myös huomioitu ikäkuljettajille suunnattu kurssitoiminta.

Harkintakykyinen ja terve ikäkuljettaja ei ole muita suurempi riski liikenteessä. Paljon ajavat ikäkuljettajat ovat itse asiassa osoittautuneet jopa kaikkein turvallisimmaksi kuljettajaryhmäksi.

Ikääntyminen kuitenkin heikentää jossain vaiheessa ajokykyä. Tämä näkyy myös ikäryhmälle tyypillisissä onnettomuuksissa. Iän tuomista muutoksista on hyvä olla tietoinen ja niitä kannattaa myös ennakoida. Me Liikenneturvassa pyrimme kurssitoiminnallamme tarjoamaan kuljettajille hyviä eväitä ennakoimiseen mielekkäällä ja oppimista edistävällä tavalla.

Teksti: Mia Nyholm, suunnittelija, Liikenneturva
Kuva: Liikenneturva / Aleksi Makkonen

Liikenneturva edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja liikennekulttuuriin. Liikenneturva on valtakunnallinen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 52 jäsenyhteisöä. Toiminta ulottuu koko maahan 12 toimipisteen kautta.

OHJELMA

9.00 Avaussanat & ajankohtaiskatsaus
puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto

9.20 Yhteisiä käytäntöjä osaamisperusteisuuteen
koulutusasiantuntija Marja Juhola ja koulutuspäällikkö Minna Lankinen, Kalliolan kansalaisopisto

9.30 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön vahvistaminen kansalaisopistoissa
lehtorit Jenniina Bies-Wikgren ja Ruut Kaukinen, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

10.00 Ennakoivan ajon koulutuksia ikäihmisille (EAK65+)
suunnittelija Mia Nyholm ja yhteyspäällikkö Eini Karvonen, Liikenneturva

10.30 Jaloittelutauko

10.35 TE-palvelut 2024-uudistuksen eteneminen
projektipäällikkö Emma Holsti & muutoskoordinaattori Seija Lehtonen, Kuntaliitto

11.20 Ikääntymisen ennakointi vapaan sivistystyön kentällä
vanheneminen.fi-koordinaattori Tarja Siltanen, Vanhustyön keskusliitto

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Tilaisuus järjestetään verkossa (Microsoft Teams) ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Millaista on olla lapsi ja nuori vuonna 2024? Ei kovin helppoa, kertoo vaikka viimeisimmän kouluterveyskyselyn tulokset. Mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen: siinäpä synkkä kolmikko, joka on aiheellisesti saanut runsaasti palstatilaa viime aikoina. Tästä huolimatta – tai juuri tämän vuoksi – meidän aikuisten tulee luoda uskoa tulevaisuuteen.

Taito- ja taideaineet tarjoavat lapselle ja nuorelle omien tunteiden sanoittamisen tapoja. Taiteiden avulla voi työstää turvallisesti ahdistusta, pelkoja ja muita negatiivisia tunteita sekä pohtia omaa suhdetta ympäröivään maailmaan ja itseensä. Tutkitusti taiteen yhteisöllinen tekeminen on nuoren mielenterveydelle mitä parasta ennaltaehkäisevää ja myös korjaavaa toimintaa. Omien unelmien tavoittelu vaatii työtä, uuden opettelua ja sinnikkyyttä. Meillä on oppilaitoksina ja kasvattajina vastuu tarjota laadukasta taideopetusta ja auttaa, ohjata ja rohkaista lapsia ja nuoria unelmoimaan. Matka kohti pilvilinnoja sisältää taatusti myös pettymyksiä ja epäonnistumisia, joiden ylittämisessä aikuisen tuki ja kannustus ovat erityisesti tarpeen.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma noudattaa samoja askelmerkkejä kuin pilvilinnan rakennusprojekti. Liikkeelle lähdetään perusasioista kivijalkaa rakentaen. Kun kivijalka on vahva ja tukeva, voi sen varaan rakentaa yhä uusia kerroksia. Taitojen karttuessa voi linnaan lisätä huoneita, torneja ja upeita yksityiskohtia. Jokainen pilvilinna on erilainen, tekijänsä näköinen. Ja kuten rakentamisessa yleensä, valmista ei tule koskaan – aina voi tehdä muutoksia, parannella ja kehittää.

Kuten pilvien muoto taivaalla, myös unelmat haihtuvat, muuntuvat ja rakentuvat uudelleen. Kun rakentamisen taidot ovat olemassa, on uuden projektin aloittaminen kuitenkin helppoa. Näiden projektien lomassa rakentuu lapsen ja nuoren omannäköinen elämä. Autetaan heitä uskomaan omiin pilvilinnoihinsa!

Tulevaisuuden uskoa ja kykyä unelmoida tarvitsemme tässä ajassa me kaikki.

Kevätlukukauden ollessa loppusuoralla, juhlitaan monessa taiteen perusopetusta järjestävässä kansalaisopistossa ja taidekoulussa päättötodistuksen saavia nuoria. Tässä sanat, jotka olen jokaisena lukuvuotena lausunut omille valmistujillemme:

”Toivon sinulle
Rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin
Sitkeyttä tavoitella edessäsi siintävää päämäärää
Herkkyyttä tunnistaa omia tunteita ja mielialoja
Vahvuutta kestää pettymyksiä ja epäonnistumisia
Uskoa tulevaisuuteen ja omiin pilvilinnoihisi
Toivon, että olet tuntenut meillä itsesi tärkeäksi ja arvokkaaksi
Toivon, että olemme antaneet sinulle siivet, joilla lentää kohti omia unelmia”

Teksti: Mari Takamaa, rehtori, Lapuan kansalaisopisto / Lapuan taidekoulu

Kuva: Anna-Kaarina Perko