Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme jälleen yhteen ja käännämme katseet kohti joulua.
Kansalaisopistojen liiton järjestämät ohjelmalliset pikkujoulut pidetään verkossa Teamsin välityksellä torstaina 19.12. klo 13–14.30. Pikkujouluissa pääsemme seuraamaan kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä sekä kuulemaan lyhyitä puheenvuoroja sivistyksestä ja vuoden huippuhetkistä. Ohjelmassa on myös tilaa opistojen spontaaneille joulutervehdyksille.
Jos haluat tuottaa ohjelmanumeron, ole yhteydessä Henriin, henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi.
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle sekä liiton muiden jäsenten ja sidosryhmien edustajille. Toimitamme osallistumisohjeet ennen tilaisuutta kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.
Tammiseminaari järjestetään Turun suomenkielisessä työväenopistossa tammikuussa 2025. Kuva: Virpi Vedenkannas
Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Turkuun! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 30.‒31.1.2025 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Seminaarin kattoteemana on kansalaisopistojen tulevaisuus, jota käsittelemme mm. opistotoiminnan järjestämisen, kuntien uusien tehtävien, vastuullisuuden ja perus- ja kansalaistaitojen näkökulmista.
Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto, Auralan kansalaisopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut. Seminaaripaikkana palvelee Turun suomenkielisen työväenopiston juhlasali (Kaskenkatu 5, Turku), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.
Torstaiaamupäivänä Auralan kansalaisopisto järjestää pre-ohjelmaa aikaisin aamulla saapuville vieraille klo 10–11.15 osoitteessa Satakunnantie 10, Turku. Aamupäivän aikana kuulet, miten kansalaisopisto- ja setlementtitoiminta kietoutuvat toisiinsa Auralan kansalaisopistossa.
Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa työväentalolla (Kaskenkatu 5) torstaina 30.1. klo 11 ja lounasta on tarjolla klo 11.30‒13 opiston aulakerroksessa.
TAMMISEMINAARIN OHJELMA
Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.
Torstain 30.1. ohjelma
Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
13.15 Avauspuheenvuoro Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, rehtori Sanna Orusmaa, Turun suomenkielinen työväenopisto, toiminnanjohtajarehtori Sannaleena Härkönen, Auralan kansalaisopisto, rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut ja Turun kaupungin apulaispormestari Piia Elo
13.35 Miten väestö ja alueet kehittyvät? Strategiajohtaja Timo Aro, Turun kaupunki
14.10 Kahvitauko
14.40 Miten vapaa sivistystyö ottaa koppia jatkuvasta oppimisesta? Jatkuvan oppimisen ekosysteemi -hanke Hankepäällikkö Niina Salonen, Turun kaupunki ja pedagoginen rehtori Juha Kaivola, Linnasmäen opisto
15.10 Kuntien tulevaisuus ja tulevaisuuden kunta Toimitusjohtaja Jenni Airaksinen, Kunnallisalan kehittämissäätiö
15.50 Taukojumppa
15.55 Aikuisoppimisen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
16.25 Ryhmäkeskustelu tulevaisuusorientaatiosta. Vetäjänä tutkimuspäällikkö Johanna Ollila
16.55 Ohjeistus iltaohjelmaan
Tilaisuus päättyy torstain osalta noin klo 17.
19–21 Kaupungin vastaanotto. Turun kaupungin tervehdys, opetustoimenjohtaja Timo Jalonen. Juhlatila Grand Börs (2. krs), Scandic Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku.
21–23 Jatkot. Ravintola Más (aulakerros), Scandic Hamburger Börs.
Perjantain 31.1. ohjelma
Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.
9.00 Ajankohtaista sivistys- ja koulutuspolitiikasta SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta
9.30 Ohjeistus ja siirtyminen työpajoihin
9.45 Työpajat I (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
10.45 Vaihto toisiin työpajoihin
10.50 Työpajat II (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
Kaikki työpajat ovat lähityöpajoja. Etäosallistujille striimataan* työpajat 1, 2 ja 3.
Senioripedagogiikka* kuvataideopettaja Maija Esko Turun yliopisto.
Tuoretta otetta viestintään* Brand manager Mari Hartemo ja markkinoinnin asiantuntija Milja Päivärinta, Turun ammattikorkeakoulu
Kansalaisopistojen saavutettavuuden kehittäminen. Kohderyhmät ja tukimekanismit.* Asiantuntija Petra Heikkinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetusneuvos Heikki Tulkki Opetushallitus ja asiantuntija Mirka Råback Opetushallitus
ERASMUS+ -ohjelma ja EPALE kestävyyden ja vastuullisuuden tukena Asiantuntija Alma Smolander ja ohjelma-asiantuntija Petra Helenius, Opetushallitus.
Miten viedä opetusta matalan kynnyksen paikkoihin? – pelillinen ideointipaja Hankekoordinaattori Hanne Mäkinen ja hanketyöntekijä & suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan kansalaisopisto
Maahanmuuttajien KOTO-koulutukset kotiäideille ja sen yhteydessä järjestetty lastenhoito. Opettaja Marina Kolomainen, Turun työväenopisto
Tänk om, tänk på nytt. Kuinka ajatella uudelleen perinteisiä kursseja. (Hur man tänker om traditionella kurser) Rehtori Anders Wingren, Jakobstads Arbis
Kohti oppilaitoksen kestävyyssertifikaattia. Rehtori Outi Itäluoma Vanajaveden opisto
11.50 Lounas
13.00 Aivot, keho ja stressi Professori Lauri Nummenmaa, Turun yliopisto
13.45 Ilo oppia -opistojen onnistumisen kokemuksia verkostoyhteistyöstä. Rehtori Risto Jaakola Kaarinan kansalaisopisto ja rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut
Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä, ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut sekä iltaohjelman torstaina.
Peruutusehdot
Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 15.1.2025. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.
Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 15.1.2025 ja etäosallistujien osalta 23.1.2025. Muistathan varata samalla myös hotellihuoneen Turusta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.
Saapuminen
Turkuun pääsee lähtöpaikasta riippuen joko junalla tai bussilla. Juna-asemalta on noin 1,6 kilometrin matka Turun suomenkieliseen työväenopistoon. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi VR:n, Matkahuollon ja Onnibussin nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneelta (Humalistonkatu 2, Turku) varauskoodilla BTAMMISEMINAARI. Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.
HUOM. Kansalaisopistojen liiton varaama hotellikiintiö on nyt loppuunmyyty. Hotellista kannattaa kuitenkin vielä kysyä vapaita huoneita päivän hintaan.
Hotellikiintiön hinnat (Päivän hinnan saa suoraan hotellista)
standard yhden hengen huone 114 € / huone / vrk
standard kahden hengen huone 134 € / huone / vrk
Majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 30.1–31.1.2025. Lisäksi edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on varattu pieni määrä huoneita 29.1.–30.1.2025 väliseksi yöksi samaan hintaan.
Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, asiakassaunan käyttö, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alv. Osassa huoneista on yhtenäinen parivuode.
Hotellihuoneet ovat käytettävissä tulopäivänä klo 15 alkaen lähtöpäivään klo 12 saakka.
Huoneet ovat varattavissa sokoshotels.fi-sivustolta tai suoraan hotellin myyntipalvelusta sales.turku@sokoshotels.fi tai puhelimitse +358 300 870 000 (arkisin ma–pe klo 8–18).
Majoituskiintiöstä (BTAMMISEMINAARI) tehdyt huonevaraukset on vahvistettava luottokortilla tai maksettava ennakkoon varausvaiheessa. Majoituskiintiöstä tehdyn yksittäisen varauksen viimeinen kuluton peruutuspäivä on 7 vuorokautta ennen tulopäivää. Ensisijaisesti suosittelemme varauksen tekoa puhelimitse tai netissä. Ystävällisesti huomioittehan, että tietosuojasyistä luottokorttitietoja ei saa lähettää sähköpostitse.
Kysyttävää? Ota yhteyttä:
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700
Vaihdoin työpaikkaa ja lähdin Lahteen. Ahjolan kansalaisopiston töissä eri tehtävissä vierähti 17 vuotta ja viihdyin hyvin. Työtä oli paljon: haasteita, onnistumisia ja jatkuvaa kehittämistä yhdessä mahtavien työkavereiden kanssa. Opin paljon vapaan sivistystyön kentästä ja kansalaisopistojen arjesta erilaisissa työrooleissani. Sain tehdä ja olla mukana vaikuttamassa erilaisissa verkostoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Lähes 30 vuotta kaupungissa asuneena pidin jo itseäni tamperelaisena. Opiskelut, perhe, työ, ystävät ja harrastukset olivat kiinnittäneet minut kaupunkiin. ”Miten sä voit lähteä Tampereelta?” hämmästelivät ystäväni.
”Pitäiskös kuitenkin hakea?” pohdin talvilomalla yksin mökkeillessäni. Vieläkö riittäisi puhtia pistää kaikki uusiksi ja lähteä rakentamaan arkea uudelle paikkakunnalle? Onko minulla riittävästi annettavaa uuteen työhön ja työyhteisöön? Jaksanko innostua ihan uudenlaisista haasteista itselleni uusilla toimialoilla? Onko minulla riittävästi oppimiskapasiteettia tähän kaikkeen? Mikä minua motivoi uusiin haasteisiin? Päätöksen kypsyminen vaati muutamia puhelinkeskusteluja sekä paljon tunturimaisemaan ja takkatuleen tuijottelua. Päätin hakea ja hakea tosissani. Työvuosia, kokemusta ja osaamista oli ehtinyt jo kertyä. Mutta työvuosia, intoa, motivaatiota ja halua oppia uutta oli vielä paljon varastossa.
Aloitin työni Harjulan Setlementin toiminnanjohtaja-rehtorina elokuussa. Ja pakko myöntää; on ollut varsin vauhdikas syksy. On ollut hurjan paljon haltuun otettavaa itselleni uusilla toimialoilla: päiväkodit, kierrätyskeskus, kuntouttava työtoiminta, sovittelu, ravintolapalvelut, tilauskoulutus, hankkeet ja Harjula mainos opiston lisäksi. Mikä työssäni sitten muuttui? Uuteen perehtymistä lukuun ottamatta lopulta aika vähän. Budjetin tai toimintasuunnitelman tekeminen on sitä perustyötä. Henkilöstöjohtamisen asiat ovat hyvinkin samanlaisia työyhteisöstä riippumatta ja oppimani perusperiaatteet kulkevat mukanani. Kehittäminen ja uusien hankkeiden tai rahoituksen haku toimii samojen ”lainalaisuuksien” mukaan. Verkostoituminen on kivaa joka paikassa. Haasteetkin ovat tuttuja, kun kenttä säilyi samana.
”Miksi ihmeessä halusit muuttaa Tampereelta Lahteen?” -kysymyksen olen kuullut ainakin kymmenen kertaa syksyn aikana. No miksipä en? Työ on minulle aina ollut se kuljettava tekijä. Täälläkin on ihan mahtavia, osaavia ja avuliaita työkavereita. Kiva koti työpaikan lähellä ja sujuva, kävellen tavoitettavissa oleva arki. Lahdestakin löytyy järviä, hienoja harjuja ja lenkkipolkuja sekä retkeilypaikkoja. Ihmiset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Yksi ystävä koirineen toimii hyvänä kotouttajana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset, perheenjäsenet, suku ja muut ystävät ovat jopa lyhyemmän välimatkan päässä, kun aiemmin.
Terkkuja Lahesta! Minä jatkan supertärkeää setlementti- ja opistotyötä nyt täältä.
Teksti: Toiminnanjohtaja-rehtori Pilvi Mansikkamäki, Harjulan Setlementti ry, Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen, Setlementtiliiton hallituksen jäsen Kuva: Harjulan liikuntakoordinaattori Elina Kämppi
OECD:n kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus PIAAC (2013) paljasti, että noin 600 000 suomalaisella on puutteita perustaidoissaan. Tämä korostaa aikuiskoulutuksen ja kansalaisopistontoiminnan merkitystä. Uusimman PIAAC-tutkimuksen tuoreimmat tulokset julkaistaan joulukuussa 2024, mikä pitää aiheen ajankohtaisena jatkossakin.
Kansalaisopistojen liiton kansalaistaidot kunniaan -hanke on on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriön, hallitusohjelman ja vapaan sivistystyön tavoitteita osallisuudesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Olemme määritelleet kansalaistaitojen kokonaisuuden opistokontekstissa tutkimustyötä hyödyntäen, kehittäneet kansalaisopistojen kansalaistaitoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä pyrkineet lisäämään laajan yleisön tietoisuutta kansalaisopistojen matalan kynnyksen opetustarjonnasta.
Kansalaisopistot ovat keskeisessä roolissa kansalaistaitojen kehittäjinä, sillä ne tarjoavat koulutusta, joka luo pohjan kaikenikäisten osaamisen jatkuvalle kehittämiselle muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Kansalaisopistot voivat toimia suunnannäyttäjinä siinä, mikä on tärkeää uutta opittavaa, ja mitkä asiat pitäisi ottaa haltuun. Tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää hankkeemme päätöstilaisuuteen! Järjestämme tapahtuman Teams-alustalla.
AAMUPÄIVÄN OHJELMA
9.00 Kansalaistaito-opas + hankkeen yhteenveto. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen ja hankeavustaja Katri Laitinen, Kansalaisopistojen liitto
9.30 Osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiä tulevaisuuden taitoihin. Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus
10.00 Tekoäly, tekoälyn etiikka ja kestävä tekoäly. Webopettaja Esa Riutta, EDUHOUSE
10.45 Tauko
10.55 PURE-tutkimushanke. Varautuminen, kyberturvallisuus ja maanpuolustus. FT Miina Kaarikoski, MPKK
11.40 Yhteinen keskustelu
12-13 Tauko
ILTAPÄIVÄN OHJELMA
Iltapäivän osuus striimataan suorana lähetyksenä Helsingin Bottalta.
13.00 Iltapäivän avaus. Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
13.10 Artikkelien kirjoittajien katsauksia kansalaistaitoihin. Asiantuntija Petra Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, koordinaattori Jenni Pätäri, Sivistystyön Vapaus ja Vastuu (SVV) -ohjelma ja rehtori Päivi Majoinen, Pieksämäen seutuopisto
13.40 Kansalaistaidot sivistyksen ja demokratian tukipilareina, Puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa Sivistystyö ry
14.00 Tulevaisuuden lukujärjestys. Futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen
14.45 Kommenttipuheenvuoro: Kansalaistaidot sivistystä vahvistamassa. Johtaja Sanna Siekkinen, SAK
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.
Lisätiedot: järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700
Valtaosa (71 %) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Kaksi kolmesta (66 %) on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.
Tulokset ilmenevät ensimmäistä kertaa julkistettavasta Sivistysbarometristä. Osana sivistyksen teemavuotta Vapaa Sivistystyö ry on teettänyt barometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa.
Sivistysbarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin kesällä 2024.
Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa suomalaisia
Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 %), kädentaitojen (50 %), luonnon tuntemuksen (49 %) ja liikuntataitojen (48 %), kuten uimataidon, rapautumisesta.
Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta. Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen.
– Naisista selvästi yli puolet on huolissaan suomalaisten tunnetaidoista, miehistä vain alle kolmannes. Elämän eri vaiheissa tarvitaan kykyä tunnistaa tunteita ja taitoa säädellä tunnereaktioita. Asia on ajankohtainen monien yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana, painottaa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Liki 90 prosenttia näkee, että hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan
Selkeä enemmistö (87 %) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 %) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta. Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta.
– Suomalaiset tunnistavat hyvin kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa jälleen tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta, sanoo Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 %) tukisi elinikäistä oppimista.
Naiset (67 %) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 %) useammin. Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 %). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 %) sekä alle 30-vuotiaat (62 %).
Myös koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin: yliopiston käyneet ovat muita valmiimpia tukemaan tasa-arvoa, demokratiaa, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista julkisin varoin.
Vapaata sivistystyötä pidetään tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen
Barometrissä selvitettiin suomalaisten tapoja oppia esimerkiksi vieraita kieliä, käsityötaitoja tai uusia liikuntataitoja. Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Naiset hakeutuvat näihin oppilaitoksiin miehiä useammin.
Myös itsenäisesti opiskeltavat verkkokurssit ja opetusvideot ovat yleinen tapa opetella uusia taitoja. Videoiden, verkkokurssien ja sovellusten avulla opiskelu korostuu erityisesti nuorten ikäryhmissä.
Yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulee huolehtia sivistyksellisestä tasa-arvosta
Suomalaisten suuri enemmistö (91 %) on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”.
Puoluekanta paljastaa jonkin verran näkemyseroja. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista ei löydy lainkaan tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia. Kokoomuksen kannattajista 13 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 21 prosenttia on väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä.
Valtaosa suomalaisista (78 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista tulee tukea tarjoamalla heille koulutuspalveluita.
Sivistysbarometri julkistettiin torstaina 7.11.2024 klo 10 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Tilaisuuden järjesti Vapaa Sivistystyö ry. Sivistysbarometri on luettavissa täältä.
Sivistysbarometrin ovat tehneet E2 Tutkimuksen asiantuntija YTM Tuija Väyrynen, tutkimusassistentti VTK Arttu Manninen ja tutkimuspäällikkö VTT Ville Pitkänen. Työn toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus Vapaa Sivistystyö ry:n toimeksiannosta. Toteutukseen on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.
Barometrin kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 26.–30.6.2024. Kyselyyn vastasi 1013 suomalaista. Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta aikuisväestöä.
Lisätiedot:
Ville Pitkänen VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus p. 040 7770 869 ville.pitkanen@e2.fi
Björn Wallén puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö ry p. 040 7478 841 bjorn.wallen@sivistystyo.fi
Osaamisperusteisuuden teemawebinaarissa kuullaan opistojen kokemuksia eri opintopistekurssien järjestämisestä sekä arviointien tekemisestä. Lisäksi tutustutaan Open Badge -osaamismerkkeihin sekä Kansallisiin perustaitojen osaamismerkkeihin.
9.00 Avaussanat. järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto 9.05 Noppakurssit Porin seudun kansalaisopistossa. Suunnittelijaopettajat Teija Ruuhikorpi-Mäki ja Soila Kiviluoto, Porin seudun kansalaisopisto 9.35 Kansalaisopistofoorumi ja Gallup noppakurssien tilasta opistoissa. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen 9.55 Tauko 10.00 Open Badge osaamismerkit, joustavaa ja luovaa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista elinikäisen oppimisen tueksi. Eric Rousselle, Open Badge Factory 10.30 Taiteen perusopetus ja osaamisperusteisuus. Rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven opisto. 11.00 KAPOS-merkit perustaitokoulutuksissa. Koulutusasiantuntija Marja Juhola, Kalliolan kansalaisopisto 11.30 Liikuta! Osaamisperusteinen kurssiesimerkki Omniasta. Suunnittelijaopettaja Ida Tuina ja pedagoginen asiantuntija Katja Putkonen, Omnia.
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.
Lisätiedot: järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700
Olemme jatkuvan muutoksen tilassa, ehkä nyt enemmän kuin koskaan. Jotkut meistä voimaantuvat kriiseistä, kun taas osa meistä kukoistaa hyvinvoinnin olotilassa. Kumpaakaan näistä kahdesta olotilasta ei voi ylläpitää johdonmukaisesti, vaan ne vaihtelevat eri työelämän osa-alueilla. Joskus on kuitenkin hyvä vain istahtaa alas ja tunnistaa itsessään niitä vahvuuksia, jotka kannattelevat meitä muutosten ja kriisien keskellä.
Tämän vuoden aikana Tampereen seudun työväenopiston henkilökunta on ahkerasti osallistunut Erasmus-ohjelman koulutuksiin eri puolilla Eurooppaa. Tavoitteena on ollut verkostoitumisen ja koulutusannin lisäksi henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistaminen. Olin viikon 41 Barcelonassa Erasmus-kurssilla, jonka aiheena oli Resilience and Well-being Strenghts for Teachers. Kurssilla opimme, että resilienssiä voidaan kuvata vahvuuksina, joita voimme hyödyntää saavuttaaksemme tasapainon haasteellisten ja myönteisten hetkien välillä niin elämässä kuin työssäkin.
Resilienssiä voidaan yleisesti kuvata kriisien kestävyydeksi. Se voi olla kykyä selviytyä joustavasti eri työtilanteista ja kykyä säilyttää tasapaino vaikeita työasioita kohdatessa. Joku meistä selviää hyvin vaikeista vastoinkäymisistä, kun taas toiselle henkilölle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Vahva resilienssi voi olla myös kykyä palautua haasteellisista työasioista ennen kuin ne muuttuvat liian stressaaviksi.
Kurssilla opimme muun muassa vahvuuksiemme tunnistamista ja positiivista palautteenantoa. Vaikka emme voi ylläpitää jatkuvaa korkeaa työhyvinvoinnin tasoa, voimme oppia tunnistamaan, millainen työhyvinvoinnin tila on olemassa sekä milloin resilienssivahvuuksien hyödyntäminen on tarpeellista.
Työelämän resilienssiä voi vahvistaa kurssilla esitetyn Kintsugi-menetelmän avulla. Menetelmässä vertauskuvallisesti rikkoutunut malja korjataan palasista uudelleen kokoon, eli tavoitteena on tehdä maljasta eheämpi kuin alkuperäinen muoto ilman, että piilotellaan säröjä tai halkeamia. Jotta työyhteisöä voi kehittää yhteisöllisemmäksi muutosten ja kriisien keskellä sekä luoda uutta tilalle, pitää nostaa esille aikaisemmat toimintatavat tekemällä ”säröjä” entisiin tapoihin tehdäksemme työyhteisöistämme entistä eheämpiä ja muutoksille kestävämpiä.
Erasmus-kurssille osallistuminen oli minulle kokonaisuudessaan antoisa kokemus. Kurssi antoi kestävyyden työkalupakkiin monia vinkkejä niin työelämää kuin elämää varten.
Teksti ja kuvat: Anne Partanen, Tampereen seudun työväenopiston apulaisrehtori
Vuoden 2024 alussa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa päätettiin hakea rahoitusta lyhytkestoiselle Erasmus+ -liikkuvuushankkeelle. Aiemmista kansainvälisistä hankkeista oli kertynyt paljon positiivisia kokemuksia, ja opistossa haluttiin tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle uusia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.
”Opiston aiemmat Erasmus+ -hankkeet, joista viimeisin oli päättynyt vuonna 2019, olivat auttaneet luomaan pohjaa kansainvälisyystyölle ja vahvistaneet käsitystämme siitä, että kansainväliseen toimintaan kannattaa panostaa”, Etelä-Karjalan kansalaisopiston rehtori Sanna Nurmi kertoo. ”Koronan jälkeen kansainväliseen toimintaan oli kuitenkin ehtinyt tulla jo pidempi tauko.”
”Myös maailman tilanne oli hiljentänyt opiston toimintaa kansainvälisyyden osalta”, viestintä- ja hankekoordinaattori Kaisa Leinonen lisää. ”Aiemmin meillä, kuten muillakin kaakon oppilaitoksilla, on ollut yhteistyötä Venäjän suuntaan. Nykytilanteessa päätimme lähteä etsimään verkostoja muualta.”
Opistossa oli tapahtunut viime vuosina myös useita henkilöstömuutoksia, kun aiemmissa hankkeissa mukana olleita opettajia oli eläköitynyt tai siirtynyt muihin tehtäviin.
”Halusimme tarjota nykyisillekin opettajillemme kokemuksen kansainvälisestä toiminnasta ja vieraalla kielellä oppimisesta”, Nurmi perustelee. ”Tällä kertaa päätimme panostaa erityisesti pedagogisiin ja ammattiosaamiseen kehittämiseen liittyviin asioihin, jotta opettajat saisivat hankkeesta uutta näkökulmaa myös ammatillisessa mielessä.”
Hakuprosessi tuotti palkitsevan tuloksen
Hanke sai nimekseen Vihreä vire – uutta osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia aikuisoppijoille ja sille haettiin rahoitusta puoleksitoista vuodeksi. Rahoituspäätöstä saatiin kuitenkin odottaa pitkälle alkukesään ennen kuin tieto hyväksytystä hankkeesta lopulta saapui.
”Olimme tosi iloisia, että hakuprosessi tuotti tulosta ja että saimme vieläpä täysimääräisesti sen rahoituksen, mitä olimme hankkeelle hakeneet”, Nurmi muistelee.
Kansainvälinen hanke on sekä Nurmen että Leinosen mielestä hieno mahdollisuus, jonka eteen kannatti nähdä vaivaa. Pieni epäonnistuminenkaan ei matkalla haitannut, vaikka kevään hakua edeltänyt Erasmus+ -akkredintoihakemus saikin hylkäävän päätöksen syksyllä 2023. Kielteisen päätöksen perusteluista oli kuitenkin hyötyä, sillä niistä sai paljon vinkkejä kevään hakuun, joka tuottikin sitten palkitsevan tuloksen.
”Hakeminen on hyvin opettavaista silloinkin, kun hakemus ei mene läpi”, Leinonen pohtii. ”Hakulomaketta täyttäessä tulee kuitenkin aina mietittyä ja keskusteltua paljon, ja usein jo pelkästään se kehittää opiston toimintaa jollakin tavalla.”
Myös Erasmus+ -ohjelman ohjekirjat ja hakuinfot auttoivat Etelä-Karjalan kansalaisopiston tiimiä timanttisen hankehakemuksen tekemisessä.
”Hakuinfoissa kehotettiin keskittymään konkretiaan”, Nurmi kertoo. ”Yritimme pitää ohjeen tarkasti mielessämme hakulomakkeen kysymyksiin vastatessamme, ja se varmasti kannatti.”
Kestävän kehityksen oppeja Saksasta
Syyslukukauden alussa Etelä-Karjalan kansalaisopistossa odotellaan jo innostuneina, mitä kaikkea pian käynnistyvä hanke ja sen puitteissa toteutettavat opettajien yksilöliikkuvuudet ja opiskelijoiden ryhmäliikkuvuudet tuovat mukanaan. Sisällöllisesti matkoilla keskitytään kestävän kehityksen teemoihin ja erityisesti kestävää elämäntapaa tukevaan toimintaan, johon on tarkoitus etsiä ideoita Euroopasta.
Hankkeen ensimmäinen opiskelijaryhmä matkustaa Saksaan, jossa matkalaiset saavat tehtäväkseen tutustua yhteisöpuutarhan hoidon tuottamiin hyvinvointivaikutuksiin. Saatuja oppeja on tarkoitus hyödyntää Etelä-Karjalan kansalaisopiston kursseilla osana opiston kestävän kehityksen toimintaa.
”Pääsemme kokeilemaan nyt myös maata pitkin matkustamista, johon Erasmus+ -ohjelmassakin nykyisin kannustetaan”, Leinonen kertoo. ”Lähtijöistä on varmasti mukava saada kokemusta siitä, miten Euroopassa matkustaminen sujuu esimerkiksi junalla, joten vähän seikkailuakin voi olla luvassa.”
Matkoilta saa uusia ideoita ja laajenevia verkostoja
Kansainvälinen hanke tulee näkymään myös opiston arjessa, kun ulkomaille lähtijät valmistautuvat matkoilleen ja palaavat niiltä kohdemaista tuodut opit mukanaan.
”Odotan, että hanke tulee vaikuttamaan opiston ilmapiiriin innostavasti ja että täällä kotonakin ollaan kiinnostuneita kuulemaan, mitä matkoilla on opittu”, Leinonen sanoo. ”Jos matkoilta saadaan uusia ideoita, ne voivat tuoda pysyviäkin vaikutuksia meidän arkeemme ja kurssisuunnitteluumme.”
”Ja ehkä jostakin yhteistyöoppilaitoksesta tullaan myöhemmin vastavierailulle tai job shadowing -jaksolle tänne meillekin”, Nurmi lisää. ”Kohdemaissa luodut kontaktit ja verkostot laajentavat merkittävästi meidän yhteistyökenttäämme ja sitä kautta voi syntyä uusiakin kumppanuushankkeita.”
