VAPPU-hankkeen webinaari: Pedagoginen uudistaminen, pe 4.4.2025 klo 10–12

VAPPU-hankkeen webinaarissa käsitellään vapaan sivistystyön pedagogiikan roolia kestävyysmurroksessa, senioripedagogiikan saralla tehtyä kehitystyötä kansalaisopistossa ja aikuisten oppimisen tueksi kehiteltyjä erityispedagogisia käytänteitä.

10.00 Vapaan sivistystyön pedagogiikka kestävyysmurroksessa, asiantuntija Heidi Riikonen, Naava Education.
10.40 Senioripedagogiikkaa kansalaisopistossa, suunnittelijaopettaja Marjo Markkanen ja apulaisrehtori Anna Pohjalainen, Kuopion kansalaisopisto
11.10-11.15 Tauko
11.20 Erityispedagogisia näkökulmia aikuisten opetukseen, erityisasiantuntija Sallamari Siitonen, Erilaisten oppijoiden liitto
11.50 Loppupurku

Tilaisuus päättyy viimeistään klo 12.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa KoL:n Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen (VAPPU)-hanketta.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Hallituksen blogi | Kevät kansalaisopistolla: Mahdollisuuksia ja muistelmia

Kuva: Tanja Korpela / Seinäjoen kansalaisopiston kuva-arkisto

Kalenteri, lisääntynyt valon määrä ja vaihtelevat olosuhteet kertovat siitä, että olemme uuden alussa sekä toisaalta päättämässä jotakin tuttua ja turvallista. Samalla tavalla kuin vuodenaikoihin myös kansalaisopiston lukuvuoteen kuuluu erilaisia syklejä, joiden aikana vapaan sivistystyön tehtävää toteutetaan eri tavoin. Kevään tullen, kun päätämme kuluvaa lukuvuotta, suunnittelemme ja linjaamme tulevan lukuvuoden kurssi- ja tapahtumatarjontaa. Kalenterin selaamiselta ei voi välttyä ja tällä erää se ei liity kesälomasuunnitelmiin.

Tämä kevät on kuitenkin erityinen ainakin Seinäjoella. Olemme koko lukuvuoden juhlistaneet monin eri tavoin Seinäjoella 80-vuotiasta työväen-/kansalaisopistotyötä. Varsinainen päätös opistotyön aloittamisesta tehtiin kesäkuussa 1945 ja tämän lukuvuoden päätapahtuma ”Kansalaisopiston Kasikymppiset” on lauantaina 26.4.2025. Tässä samassa yhteydessä toteutetaan kevätnäyttely, joka on yksi kansalaisopistotyön lukuvuoteen merkittävällä tavalla kuuluva tekijä. Kevään kuluessa tarjoamme valtakunnallisesti tuhansille ihmisille mahdollisuuden tutustua siihen, mitä eri kursseilla on saatu aikaan ja osallistujat pääsevät esittelemään aikaansaannoksiaan.

Vaikka elämme suuressa murroksessa ja muutoksessa, monet muutkin oppilaitokset ja järjestöt juhlivat näinä vuosina pyöreitä. Voisin ajatella, että 1920–1950 luvuilla muutos on ollut varmastikin tietyllä tavalla hitaampaa, mutta luottoa tulevaisuuteen on löytynyt ja erilaisia kansalaisjärjestöjä sekä oppilaitoksia on perustettu. Tuosta ajasta voisimme tuoda tähän päivään luottamuksen yhteistyöhön ja tulevaisuuteen jatkuvan epäilyn ja kyseenalaistamisen sijaan. Vapaa sivistystyö ja kansalaisopisto ovat varmasti jatkossakin merkityksellisiä suomalaisen koulutusjärjestelmän osia. Mikä olisikaan selkeämpi vastuunottaja elinikäisestä ohjauksesta kuin kansalaisopisto tai vapaan sivistystyön oppilaitos?

Olemme usean henkilön matkalla mukana monissa käänteissä ja toisaalta tarjoamme suurimmalle osalle mahdollisuuden osallistua. Kun seuraan keskustelua koulutuksen kentällä, voin ilokseni todeta, että alueellinen kattavuus nousee kansalaisopistojen keskuudessa säännöllisesti esille. Vuosikymmeniä sitten opistoja perustettaessa yhteistyötä ja luottamusta syntyi alueellisesti hyvin rajatulla alueella. Tulevaisuuteen katsoen näkisin, että yhteistyö oppilaitosmuodon sisällä sekä oppilaitosrajat ylittävänä, tulee olemaan toimintamalli, jolla haastavassa tilanteessa päästään eteenpäin. Toivottavasti voimme Seinäjoen kansalaisopistona tarjota hyvän yhteistyökumppanin nykyisille ja tuleville yhteisöille, sillä olemme uudessa strategiassa linjanneet, että kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön laajentaminen on vuosikymmenen lopun keskeinen tavoite.

Ilman monialaista yhteistyötä ja vahvaa tulevaisuususkoa emme juhlisi 80-vuotiasta kansalaisopistoa lähes uusissa toimitiloissa keskellä kasvavaa kaupunkia. Olemme monella tavalla onnekkaita, että saamme elää tässä ajassa ja kohdata nämä haasteet. Samalla, kun muistelemme historiaa ja hienoja kokemuksia kokoontumiskerroilta voimme tarttua mahdollisuuksiin, joita jokainen kohtaaminen tarjoaa. Ollaan jatkossakin tavoitettavia ja mahdollisuuksia tarjoava oppilaitosmuoto, johon jokaisen on helppo tulla omine tavoitteineen luomaan uusia kokemuksia.

Teksti: Rehtori Teppo Latvanen, Seinäjoen kansalaisopisto

Sini-Mari Lepistö

Hallituksen blogi: Sienistä ja sivistyksestä

Kuva: Ilari Mehtonen

Mitä yhteistä on sivistyksillä ja sienillä, kansalaisopistolla ja kukkapenkistäkin löytyvällä kudelmalla?

Suuressa osassa maailmaa ei osata edes kuvitella sellaista yhteiskunnan tarjoamaa luksuspalvelua kuin kansalaisopisto – oppilaitosta, johon kuka tahansa voi tulla opiskelemaan ikään, opintotaustaan ja varallisuuteen katsomatta missä tahansa elämänsä vaiheessa – ilman tutkintotavoitteita, oman opinjanonsa johdattamana.

Kansalaisopisto tuottaa mm. sitkeän selkävaivan nujertavan jumppaohjelman, entisöidyn perintösohvan, uuden älypuhelimen käyttötaidon, islantilaisia kaarrokeneuleita koko suvulle, sujuvan esitelmän saksalaisille bisneskumppaneille ja arjen pelastavia ruokareseptejä ruuhkavuosiin. Nämä opiston kursseilla syntyvät tuotokset ovat kuin kanttarelleja, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä, joista syksyisin hamuamme metsistä koreihimme. Opitut taidot ovat itiöemiä, jotka putkahtavat silmiemme nähtäväsi maan kuoren alta. Mutta mitä jää maan pinnan alle?

Vapaan sivistystyön lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tukea yhteiskunnan eheyttä. Sivistystä ja koulutusta tarvitaan yhteisen arvomaapohjan rakentamiseen. Kursseilla opitaan – joko suoraan tai välillisesti – demokratiaa, ihmisten yhdenvertaisuutta ja kunnioitusta, suvaitsevaisuutta ja konfliktien ratkaisemista rauhanomaisin keinoin. Kansalaisopistot luovat perustan paitsi nyky-yhteiskunnan kansalaistaidoille, henkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille, myös rauhalle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle. Arvojen juurruttajina opettajat ovat valtaapitäviä vaikuttajia – todellisia influenssereita.

Ne, jotka ovat olleet hereillä koulun biologian tunneilla ehkä muistavat, että maan alla elää näkymätön valtakunta, sienirihmaston ja kasvien juurten muodostama uskomattoman tiheä verkosto. Suoraksi oikaistuna yhdessä teelusikallisessa maa-ainesta voi olla jopa 10 kilometrin mitalla sienijuurta eli mykorritsaa. Symbioottiseen verkostoon liittyneiden sienten ja kasvien välillä liikkuu paitsi vettä, hiiltä ja elintärkeitä ravinteita, myös monenlaista informaatiota myrkyistä, taudinaiheuttajista ja muista vaaratekijöistä. Informaation avulla verkoston jäsenet vahvistavat puolustuskykyään ja mukauttavat toimintaansa. Maanpinnan alla kiihkeänä käyvä viestintä jää meiltä näkemättä, kuulematta ja ymmärtämättä. Mykorritsan merkitykset ovat meille ihmisille vielä monilta osin mysteeri. Ymmärtämättä jää myös sivistyksen ihmisiä yhdistävä voima silloin, kun koulutuksesta halutaan säästää. Verkoston vioittamisen pitkän kantaman vaikutuksia emme valitettavasti kykene näkemään.

Mykorritsa on kuin tahmeaa elävää ommelta, joka pitää maaperää koossa – aivan niin kuin sivistys pitää koossa yhteiskuntaa. Niin kuin mykorritsaverkostoon, myös koulutuksen varaan rakentuvaan yhteisöön voi liittyä aina uusia jäseniä. Koulutus ja sivistys eivät kulje geeniperimässä eivätkä ne ole sidottuja synnyinmaan multaan. Koulutuksella luomaamme arvoyhteisöön voi liittyä uusia jäseniä, sillä Suomessa oppiminen ja opiskelu on mahdollista aloittaa yhtä hyvin viisi- kuin yhdeksänkymmentäviisivuotiaana.

Vastakkainasettelun, kuplaantumisen ja hybridivaikuttamisen varjostamassa maailmassa yhdistävän verkoston arvoa ei voi kyllin korostaa. Koulutus ja siitä kumpuava sivistys luovat yhteisyyttä ja yhteishenkeä ja saavat meidät näkemään toisissamme enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Jaettu sivistys antaa parviälylle mahdollisuuden jalostaa ideoita ja levittää innovaatioita.

Meillä ei ole varaa antaa mykorritsamme murentua ja päästää yhteistä maaperäämme valumaan rantatörmiltä Itämereen. Takaamalla vakaat toimintaedellytykset kansalaisopistoille voimme varmistaa sivistyksen sienijuuren kukoistuksen myös tulevaisuudessa.

Teksti: Sastamalan Opiston rehtori Sini-Mari Lepistö

Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelma 2025

Kansalaisopistot ovat kuin Kalevalan sampoja – ne tuottavat kuntalaisille jatkuvasti uusia tietoja ja taitoja, hyvinvointia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Ihmekoneen ominaisuuksista huolimatta kansalaisopisto ei kuitenkaan toimi vain kammesta vääntämällä; se vaatii myös huolenpitoa ja tukea.

Kansalaisopiston ja kunnan toimivalla yhteistyöllä sekä vakaalla rahoituksella varmistamme, että kansalaisopisto-sampo jaksaa tuottaa hyötyjä kaikille kuntalaisille ja rakentaa parempaa huomista tulevaisuudessakin.

Voit tutustua Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelmaan tällä sivulla. Ohjelma on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi, ja se on saatavissa myös A5-kokoisena esitteenä. Kansalaisopistot voivat tilata esitettä käyttöönsä maksutta jäsentuotteiden tilauslomakkeella.

Sähköiseen levitykseen tarkoitetut vaakamalliset pdf-tiedostot (A4) voit ladata itsellesi alta.

Löydät kaikki kunta- ja aluevaalien materiaalit kootusti täältä.

På svenska nedan.

KANSALAISOPISTO – SIVISTYKSEN SAMPO

Suomalaisen koulutusjärjestelmän huippuinnovaatio vuodesta 1899

Kansalaisopistot ovat kaikille avoimia oppilaitoksia, joissa opiskelee vuosittain yli puoli miljoonaa suomalaista. Opiskelu perustuu ihmisten haluun oppia ja kehittyä, ja mukaan ovat tervetulleita kaikki – iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopisto voi olla nimeltään myös työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Kansalaisopistojen kursseilla voi oppia liikuntaa, kieliä, kädentaitoja, musiikkia, kuvataidetta, kotitaloutta, tietotekniikkaa ja yhteiskunnallisia aineita. Lisäksi opistot järjestävät luentoja, taiteen perusopetusta, maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia ja erilaisia kulttuuritapahtumia. Opetustarjontaan sisältyy myös avoimen yliopiston kursseja, toiselle asteelle soveltuvia opintoja ja opintopistekursseja. Kansalaisopistotoiminta ulottuu Suomessa kaikkien kuntien alueelle ja tukee siten alueellista tasa-arvoa.

Kansalaisopistossa opiskelu tuottaa opiskelijoille tutkitusti* hyvinvointia ja itseluottamusta, uutta osaamista sekä motivaatiota itsensä kehittämiseen. Hyödyt ovat merkittäviä erityisesti alhaisen pohjakoulutuksen saaneille. Taloudellisestikin kansalaisopistot ovat huippuinvestointi – jokainen euro tuottaa kunnalle moninkertaisen hyödyn esimerkiksi sosiaali- ja terveysmenojen säästöinä.

Vahva kansalaisopisto edistää kuntalaisten henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, tuo yhteen eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä ja rikastuttaa paikallista kulttuurielämää. Kansalaisopisto on myös tärkeä kohtaamispaikka, jonka palveluilla on myönteinen ja kehittävä vaikutus ihmisiin.

Panostamalla kansalaisopistoihin, rakennamme yhdessä eheämpää ja elinvoimaisempaa kuntaa. Listasimme neljä sivistystekoa, joilla voit kuntapäättäjänä edistää kuntasi vetovoimaa ja menestymistä.

1. Tue kansalaisopiston kautta kuntalaistesi hyvinvointia – rakenna elinvoimainen yhteisö!

Menestyvän kunnan tunnistaa fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivista asukkaista. Kansalaisopistot tarjoavat monipuolisia hyvinvointipalveluita, kuten liikunta- ja ravitsemuskursseja, jotka ennaltaehkäisevät terveysongelmia ja motivoivat ihmisiä huolehtimaan hyvinvoinnistaan. Taidekurssit puolestaan edistävät kulttuurihyvinvointia ja täyttävät osallistujien kulttuurisia tarpeita. Kansalaisopistotoiminta edistää myös sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, mikä ehkäisee yksinäisyyttä ja lisää kuntalaisten sosiaalista hyvinvointia.

Kansalaisopistojen ja HYTE-alueiden yhteistyö on syytä rakentaa vahvaksi alusta alkaen. Opisto kannattaa ottaa myös osaksi kunnan ennaltaehkäisevää hyvinvointisuunnittelua ja -toteutusta, ja tuoda sen toimintaa näkyväksi esimerkiksi kunnan strategiaan, hyvinvointikertomukseen ja kulttuurikasvatussuunnitelmaan. Kansalaisopistot tukevat myös kansalaisten turvallisuusosaamista ja henkilökohtaista kriisinsietokykyä tarjoamalla kursseja ja luentoja, jotka käsittelevät kriisinhallintaa, ensiaputaitoja ja muita varautumiseen liittyviä aiheita.

2. Vahvista kansalaisopiston roolia työelämän muutosvoimana – nosta kuntalaistesi osaaminen uudelle tasolle!

Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Kansalaisopistot voivat toimia ketterinä kumppaneina työelämäpalveluiden toteuttamisessa, kunhan niillä on riittävästi resursseja yhteiskunnalle tärkeiden palveluiden tuottamiseen. Kansalaisopistoista voi tilata myös kunnan työntekijöille räätälöityjä täydennyskoulutuksia esimerkiksi kielenhuollosta, tietotekniikasta tai työturvallisuudesta. Kunnallisten ja yksityisten työnantajien kannattaa tarjota työntekijöilleen myös muita kansalaisopistojen kursseja, sillä opiskelulla on tunnetusti työkykyä tehostava ja mieltä virkistävä vaikutus.

Kansalaisopiston kursseilta saa monipuolista osaamista, ja osa kursseista on opintopisteytettyjä. Hyväksytyistä kurssisuorituksista saadut opintopisteet kirjataan KOSKI-tietovarantoon, josta ne siirtyvät opiskelijan Oma Opintopolku -palveluun. Suoritusmerkinnät tukevat opintoja, työnhakua ja uralla etenemistä sekä mahdollistavat joustavat, oppilaitosrajat ylittävät opintopolut. Kansalaisopistojen kursseilta voi saada myös kipinän yrittäjyyteen, mikä puolestaan edistää kunnan elinkeinoelämää.

3. Mahdollista elämänmittaiset kasvutarinat koko kansan oppimiskeskuksessa – luo kestävä pohja kansalaistaidoille!

Uuden oppiminen ja oppimisvalmiuksien ylläpitäminen on tärkeää kaikenikäisille läpi elämän. Opetukselle on myös suuri tarve, sillä Suomessa on yhä noin 310 000 työikäistä aikuista, joiden perustaidot ovat tutkimusten mukaan heikot (PIAAC 2024). Kansalaisopistossa voi kehittää elämänhallinnan kannalta olennaisia kansalaistaitoja, joiden osaaminen ja päivittäminen on välttämätöntä työelämän muutosten ja arjen hallinnan kannalta. Kansalaistaitojen opetuksella voi olla laajempiakin vaikutuksia. Esimerkiksi kestävän kehityksen koulutukset muuttavat yksittäisten kansalaisten toiminnan kautta koko yhteiskuntaa.

Kansalaisopistot tarjoavat toimintaa myös lapsille ja nuorille. Opisto voi järjestää mm. maksuttomia ja mieluisia harrastuksia koulupäivien yhteyteen osana Harrastamisen Suomen mallia tai tarjota lasten ja nuorten luovuutta ja itseilmaisua tukevaa taiteen perusopetusta eri taiteenlajeissa. Kansalaisopisto-opetuksen ansiosta myös ikääntyvä väestö oppii uusia taitoja, ja pysyy tieto- ja digiyhteiskunnan muutoksissa mukana. Kursseille osallistuminen tukee toimintakyvyn säilymistä ja edistää henkistä vireyttä.

4. Hyödynnä kansalaisopiston asiantuntemus kotouttamistyön vauhdittamiseksi – tue maahanmuuttajien sopeutumista ja osallisuutta!

Kansalaisopistot ovat toimineet jo pitkään luotettavina maahanmuuttajien kouluttajina ja kotouttajina. Monipuolinen ja laadukas opetustarjonta sisältää kielen opetusta ja yhteiskuntatietoa, aikuisten perusopetusta, kotoutumiskoulutuksia ja lukutaitokoulutusta. Myös muut kurssit, kuten kädentaidot, musiikki ja liikunta, tukevat maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kunnat saivat kotouttamispalveluiden kokonaisuuden vastuulleen vuoden 2025 alussa. Nopea kotouttaminen auttaa maahanmuuttajia pääsemään elämässään eteenpäin ja edistää heidän kiinnittymistään työelämään. Kansalaisopisto on kokenut ja luotettava maahanmuuttajien kotouttaja, jolta voit hankkia asiantuntevaa palvelua kustannustehokkaaseen hintaan.

Kansalaisopistot ovat kunnille arvokkaita toimijoita, jotka ovat mahdollistaneet elämänmittaiset kasvutarinat jo yli 125 vuoden ajan. Hyödynnä opistosi palveluita tehokkaasti ja varmista sen toiminnan jatkuvuus haastavinakin aikoina. Vakaa kunnallinen rahoitus tukee kansalaisopiston pitkäjänteistä kehittämistä, pitää kurssimaksut kohtuullisina ja varmistaa, että opiskelu säilyy kaikkien saavutettavissa.

*Tutkimuslähteet: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Medborgarinstitutens förbunds kommunal- och regionvalprogram 2025

MEDBORGARINSTITUTET – EN KÄLLA TILL BILDNING

Det finska utbildningssystemets största innovation – grundat år 1899

Medborgarinstituten är läroanstalter som är öppna för alla och vid dessa studerar årligen över en halv miljon finländare. Studierna bygger på människornas vilja att lära sig och utvecklas och alla välkomnas att delta – oavsett ålder och utbildningsbakgrund. Medborgarinstituten kan kallas medborgarinstitut, arbetarinstitut, institut eller vuxeninstitut.

På medborgarinstitutens kurser kan man lära sig om motion, språk, hantverk, musik, bildkonst, hushåll, datateknik och samhällsämnen. Dessutom ordnar instituten föreläsningar, grundläggande konstundervisning, utbildningar för invandrare och olika kulturevenemang. I undervisningsutbudet ingår även kurser vid öppna universitet, studier lämpliga vid andra stadiets utbildning och kurser som ger studiepoäng. Medborgarinstitutens verksamhet omfattar alla kommuner i Finland och stöder därmed regional jämställdhet.

Studier vid medborgarinstituten ger bevisligen* studeranden välbefinnande och självförtroende, ny kompetens och motivation för den egna utvecklingen. Fördelarna är speciellt stora för personer med låg grundutbildning. Ekonomiskt sett är medborgarinstituten en god investering – varje euro ger kommunen mångfaldig nytta till exempel i form av besparingar av social- och hälsovårdsutgifter.

Ett starkt medborgarinstitut främjar kommuninvånarnas personliga och yrkesmässiga utveckling, för samman människor i olika åldrar och med olika bakgrund och berikar det lokala kulturlivet. Medborgarinstituten är också en viktig plats att mötas på och tjänsterna har en positiv och utvecklande inverkan på människor.

Genom att satsa på medborgarinstituten kan vi tillsammans bygga en mer harmonisk och livskraftig kommun. Vi har listat fyra bildningsgärningar med vilka du som kommunal beslutsfattare kan främja din kommuns dragningskraft och framgång.

1. Stöd kommuninvånarnas välbefinnande genom medborgarinstitutet – bygg en livskraftig gemenskap!

En framgångsrik kommun känns igen på att invånarna mår bra, både fysiskt, psykiskt och socialt. Medborgarinstituten erbjuder mångsidiga tjänster för välmående, såsom kurser om motion och näring, vilka förebygger hälsoproblem och motiverar människor att ta hand om sitt välbefinnande. Kurserna i konst främjar i sin tur kulturellt välbefinnande och uppfyller deltagarnas kulturella behov. Medborgarinstitutens verksamhet främjar också social växelverkan och gemenskap, vilket förebygger ensamhet och ökar kommuninvånarnas sociala välbefinnande.

Det är viktigt att samarbetet mellan medborgarinstituten och HYTE-områdena är starkt genast från början. Det lönar sig också att inkludera instituten som en del av kommunens förebyggande planering och uppbyggande av välfärd och synliggöra dess verksamhet till exempel vid kommunens strategi, välfärdsberättelse och plan för kulturfostran. Medborgarinstituten stöder också medborgarnas säkerhetskompetens och personlig kristålighet genom att erbjuda kurser och föreläsningar om krishantering, första hjälpen-färdigheter och andra ämnen gällande beredskap.

2. Stärk medborgarinstitutens roll som drivande kraft i arbetslivet – lyft kommuninvånarens kompetens till en ny nivå!

Sysselsättningstjänsterna övergick till kommunernas ansvar i början av 2025. Medborgarinstituten kan fungera som smidiga partners vid implementeringen av arbetslivstjänster om de har tillräckliga resurser för att producera tjänster som är viktiga för samhället. Av medborgarinstituten kan också beställas skräddarsydda fortbildningar för kommunens anställda, till exempel inom språkvård, informationsteknik eller arbetssäkerhet. Det lönar sig för kommunala och privata arbetsgivare att också erbjuda de anställda andra kurser vid medborgarinstituten. Studier är kända för att ha en effektiviserande och uppfriskande effekt på arbetsförmågan.

Medborgarinstitutets kurser ger en mångsidig kompetens och av vissa kurser kan man få studiepoäng. Studiepoäng som erhållits genom godkända kursprestationer registreras i KOSKI-databasen, varifrån de överförs till studerandens tjänst Min Studieinfo. Kursprestationerna stöder studier, arbetssökning och karriärutveckling samt möjliggör en flexibel utbildning som överskrider läroanstaltsgränserna. Medborgarinstitutens kurser kan också ge en gnista för företagande, vilket i sin tur främjar kommunens näringsliv.

3. Möjliggör en livslång tillväxt vid hela folkets lärcenter – skapa en hållbar grund för medborgarfärdigheterna!

Att lära sig nytt och upprätthålla färdigheter för inlärning är viktigt i alla åldrar genom hela livet. Det finns ett stort behov av undervisning. Fortfarande finns cirka 310 000 vuxna i arbetsför ålder i Finland vars grundläggande färdigheter enligt undersökningar är svaga (PIAAC 2024). På medborgarinstitutet kan man utveckla medborgarfärdigheter som är väsentliga för hanteringen av livet. En uppdatering av både kunnande och kompetens är viktigt för att klara av förändringar i arbetslivet och vardagen. Undervisning i medborgarfärdigheter kan också ha mer omfattande effekter. Till exempel förändrar utbildning inom hållbar utveckling hela vårt samhälle genom att påverka enskilda medborgares verksamhet.

Medborgarinstituten erbjuder också kurser för barn och unga. Ett institut kan bland annat erbjuda avgiftsfria och trevliga hobbyer i samband med skoldagarna som en del av Finlandsmodellen för hobbyverksamhet eller erbjuda grundläggande konstundervisning inom olika konstgrenar som stöder barnens och de ungas kreativitet och uttrycksförmåga. Tack vare medborgarinstitutens undervisning lär sig även den åldrande befolkningen nya färdigheter och kan hålla jämna steg med förändringarna i informations- och det digitala samhället. Att delta i kurser stöder bevarandet av funktionsförmågan och främjar det psykiska välmåendet.

4. Utnyttja medborgarinstitutets expertis för att påskynda integrationen – stöd invandrarnas anpassning och delaktighet!

Medborgarinstituten har länge fungerat som pålitliga utbildare och integratörer för invandrare. Det mångsidiga och högklassiga undervisningsutbudet omfattar språkundervisning och samhällskunskap, grundläggande utbildning för vuxna, integrationsutbildning och läskunnighetsutbildning. Även andra kurser, såsom hantverk, musik och motion, stöder integrationen av invandrare i det finländska samhället.

Kommunerna fick i början av 2025 ansvaret för integrationstjänster. En snabb integration hjälper invandrare att komma vidare i livet och främjar deras anknytning till arbetslivet. Medborgarinstitutet är en erfaren och pålitlig integratör av invandrare, från vilken du kan skaffa sakkunnig service till ett kostnadseffektivt pris.

Medborgarinstituten är värdefulla aktörer för kommunerna och har möjliggjort livslång tillväxt i över 125 år. Utnyttja ditt instituts tjänster effektivt och säkerställ kontinuiteten i verksamheten även under utmanande tider. En stabil kommunal finansiering stöder en långsiktig utveckling av medborgarinstitutet, håller kursavgifterna rimliga och säkerställer att studierna förblir tillgängliga för alla.

*Källförteckning: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

VAPPU-hankkeen webinaari: Kestävän kehityksen kurssit kansalaisopistossa, ke 12.2.2025 klo 9–12

Kestävän kehityksen kurssit kansalaisopistossa webinaarissa kuullaan opistoesimerkkejä kestävyyteen liittyvistä hankkeista ja kursseista sekä kestävyyden lisäämisestä kurssisuunnitelmissa. Lisäksi webinaarissa keskustellaan kestävyysasioiden viestinnästä ja esitellään OKKA-säätiön tuottamat kestävyysvideot, joita opistot voivat hyödyntää kursseilla.

Webinaari on osa Mediataitoviikon ohjelmaa ja KoL:n Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen (VAPPU)-hanketta. Vuoden 2025 Mediataitoviikon teema on kestävä kehitys ja ekologisuus. Mediakasvatuksen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen ja luontokadon ajassa. Ekologinen mediakasvatus linkittyy moniin mediailmiöihin kuten tekoälyyn ja ohjelmoituihin ympäristöihin sekä sosiaalisen median ympäristöjen kaupallisuuteen, algoritmien toimintaan sekä niihin liittyviin valtakysymyksiin. Kestävää kehitystä voi myös tarkastella esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

OHJELMA

9.00 Kestävä kehitys ja medialukutaito, projektikoordinaattori Elsa Kivinen, Faktabaari
9.45 Kohti kestävää ja hyvää elämää –videomateriaalit, suunnittelupäällikkö Erkka Laininen, OKKA-säätiö
10.15 Revontuli-Opiston kestävän kehityksen kurssit, apulaisrehtori, koulutussuunnittelija Anu Uimaniemi.
10.35 Tauko
10.45 Kestävä kehitys Tampereen seudun työväenopistossa, koulutussuunnittelija Kristiina Kestinen
11.15 eArt – kestävyys ja taiteen perusopetus, rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven opisto
11.30 Loppukeskustelu / Osallistava osuus

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeen päätösseminaari, pe 21.3.2025 klo 9.50–12

21.3.2025 klo 9.50–12 (lähitilaisuus päättyy 15.30 | Helsingin aikuisopisto, juhlasali 3. krs, Runeberginkatu 22–24, 00100 Helsinki)

Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeessa 11 kansalaisopistoa on työskennellyt intensiivisesti Helsingin aikuisopiston johdolla tulevaisuusskenaarioiden parissa. Hanke huipentuu loppuseminaariin, jonka aamupäivän yleinen osuus striimataan. Emeritaprofessori Sirkka Heinonen johdattaa kuulijat tulevaisuudentutkimuksen eri näkökulmiin, hankkeen asiantuntija Reijo Jouttimäki esittelee skenaariotyöskentelyn tuloksia ja muita keskeisiä löydöksiä, ja Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen tarjoaa ajankohtaisen näkökulman kokonaisuuteen. 

9.50 Avaus, Helsingin aikuisopiston rehtori Anne Leinonen
10.00 Hankkeen eDelfoi kyselyn tulosten yhteenveto, Helsingin aikuisopisto, projektiasiantuntija Reijo Jouttimäki
10.40 Ajankohtaiskatsaus, Kansalaisopistojen liitto, toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
11.00 Luento: Tulevaisuuden lukutaidosta tulevaisuusresilienssiin – oppimisen ja osaamistarpeiden renessanssi ja megahaasteet, tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen

Etäosallistujien osalta tilaisuus päättyy klo 12.

Webinaari on maksuton ja se on suunnattu kansalaisopistojen henkilöstölle sekä kansalaisopistojen tulevaisuustyöskentelystä kiinnostuneille.

Tilaisuuden esite (pdf)

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi p. 0404557276

Vieraskynä: Kansalaisopistot kulttuurihyvinvoinnin edistäjinä

Kuvitus: Elina Johanna Ahonen

Luin ilolla ja mielenkiinnolla Päivi Majoisen blogitekstin, joka käsitteli kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvoinnin edistäjinä. Majoinen toi esiin, miten opistot toimivat matalan kynnyksen kulttuuritoimijoina edistäen terveyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta (KoL hallituksen blogi 13.1.2025). Haluan kiittää kirjoittajaa tärkeän aiheen esille nostamisesta ja jakaa muutamia ajatuksia ja lisätietoa aiheesta.

Kansalaisopistot ovat olennainen osa suomalaista kulttuurielämää ja hyvinvointia. Ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia oppia, kokea ja osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Kansalaisopistot toimivat matalan kynnyksen paikkoina, joissa jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan osallistua ja nauttia kulttuurista.

Kuten tiedämme, saavutettavuuden periaate on kansalaisopistojen toiminnan ydintä. Kansalaisopistot tarjoavat kaikille ikään ja taustaan katsomatta mahdollisuuden oppia, osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä. Ja kuten Majoinenkin toi esiin, kansalaisopistot toimivat koko maassa, suurista kaupungeista pieniin paikkakuntiin, ja näin varmistavat kulttuurin saavutettavuuden myös alueilla, joissa kulttuuritoiminta olisi muuten vähäistä. Saavutettavuuden kehittäminen on jatkuvasti ajankohtaista. Kansalaisopistojen liiton vuonna 2023 julkaisema Kohti kaikkien kansalaisopistoa: Kansalaisopistojen saavutettavuusopas onkin laadukas ja kattava materiaali saavuttavuuden kehittämiseksi.

Taiken projekti edistää kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvointitoiminnassa

Työskentelen Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projektissa 11/2021–9/2026 (voit lukea projektista lisää täältä). Projektin keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

  • Edistää taiteilijoiden työllistymistä sote-sektorille.
  • Parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta.
  • Lisätä maantieteellistä yhdenvertaisuutta taidepalveluiden saatavuudessa.
  • Kehittää palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja sote-sektorin tarpeet.

Projektin keskeisenä tuloksena syntyy ns. kansalaisopistomalleja, jotka kuvaavat kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamista sekä taiteilijoiden osaamisen välittämistä. Projektia kehitetään tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistojen kanssa ja kulttuurihyvinvoinnin välittäjämallit ovat tarkoitettu valtakunnallisesti sovellettaviksi. Näitä konkreettisia kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja julkaistaan vuoden 2025 aikana.

Vaikka Taiken projekti keskittyy kansalaisopistojen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden väliseen yhteistyöhön, on kansalaisopistojen toteuttama kulttuurihyvinvointitoiminta toki paljon laajempaa. Samalla juuri yhteistyö sote-toimijoiden kanssa parantaa kansalaisopistojen saavutettavuutta ja tukee heikommassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset tukevat tätä ajattelua, ja vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa korostetaan kansalaisopistojen roolia sote-palveluita täydentävänä toimijana. Tässä kehityksessä on tärkeää huomioida myös kulttuurihyvinvointia vahvistavat sisällöt.

Kansallinen kysely rehtoreille vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin tietopohjaa

Kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminta on monipuolista ja tavoittaa laajasti eri kohderyhmiä, kuten ikääntyneitä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja aikuisia. Tämän tiedon vahvistaa myös Taiken tilaama ja Kukunori ry:n toteuttama, kansalaisopistojen rehtoreille suunnattu, kansallinen kysely (2024), joka keräsi tietoa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnasta, rahoituksesta ja yhteistyökäytännöistä.

Vastausten mukaan 63 % kansalaisopistoista toteuttaa kulttuurihyvinvointitoimintaa, johon liittyy yhteistyötä hyvinvointialueen tai muiden sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien tahojen kanssa. Kyselyn vastaajat nostavat esiin, että kulttuurihyvinvointitoiminnan kehittämiseksi on tärkeää vahvistaa yhteistyötä, lisätä resursseja ja hyödyntää uusia toimintatapoja, kuten kulttuurilähetteitä. Kansalaisopistojen tarjoamat helposti lähestyttävät ja edulliset kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuudet edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!

Tukea ja työkaluja kansalaisopistojen roolin vahvistamiseksi

Majoinen esitti blogitekstissään huomion siitä, että “valtakunnallisissa kulttuurihyvinvoinnista käydyissä keskusteluissa ja kirjoituksissa kuitenkin harvemmin mainitaan kansalaisopistot.” Tämä on tärkeä huomio, ja kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä tulee edelleen vahvistaa. Tähän tarpeeseen Taiken projekti on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan ja Taike tuo esiin omissa kulttuurihyvinvoinnin julkaisuissaan ja materiaaleissaan kansalaisopistojen roolin kulttuurihyvinvointikentällä. Voit tutustua esimerkiksi Kulttuurihyvinvointi ja taiteilijan työ -materiaaliin Taiken Innokylä-sivustolla. Myös kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän on määritellyt vapaan sivistystyön osaksi moniammatillista kulttuurihyvinvoinnin edistämisen toimijakuntaa. Taikusydämen yhdyspintakuvaan voit tutustua Taikusydämen sivuilla. Yhteistyön ja tunnettuuden vahvistamiseksi kansalaisopistojen kannattaa osallistua esimerkiksi Taikusydämen alueverkostojen työhön. Verkostojen yhteystiedot löytyvät täältä.

Oman opistonne kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä voitte hyödyntää Taiken projektissa luotua materiaalipakettia

  • Hyvien käytäntöjen muistilista taidetoimintaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä lista tarjoaa käytännön vinkkejä ja ohjeita taidetoiminnan toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se sopii erityisen hyvin suunnittelija- ja tuntiopettajien käytännön työn tueksi. Materiaali on jaettu kolmeen osaan, jotka on suunnattu taiteilijoille, tilaajille ja välittäjille.
  • Kulttuurihyvinvointi kansalaisopistoissa: Tarkistuskysymyksiä toiminnan kehittämiseksi. Tämä dokumentti auttaa kansalaisopistoja arvioimaan ja kehittämään kulttuurihyvinvointitoimintaansa.
  • Toimintaohjeita kansalaisopistoille: Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä. Tämä ohjeistus tarjoaa kansalaisopistoille käytännön vinkkejä ja suosituksia kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa

Materiaalit on suunniteltu tukemaan kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoimintaa ja edistämään taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta eri kohderyhmille. Kaikki materiaalit löytyvät Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjä -projektin Innokylä-sivustolta. Niiden luomisessa on hyödynnetty YAMK-opinnäytetyötäni, jonka löydät täältä.

Yhteistä ideointia ja tiedonjakamista

Kansalaisopistot ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassamme. Ne tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja kulttuurihyvinvoinnin vahvistumiseen. On tärkeää, että kansalaisopistoilla on jatkossakin resurssit toteuttaa tätä arvokasta työtä, joka lisää osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Resurssien lisäämisen lisäksi tarvitaan innostavia ja helposti toteutettavia ideoita – ja niitä on! Esimerkiksi Majoisen esiin nostama, Pieksämäen erinomainen ja konkreettinen idea, jossa opiston esiintyvien ryhmien kalenteri on jaettu hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden käyttöön.

Jos olet kiinnostunut ja haluat lisätietoa sekä kollegiaalista keskustelua aiheesta, tervetuloa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoimintaan liittyvään Teams-tapaamiseen ystävänpäivänä pe 14.2.2025 klo 8.15–9.00! Liity linjoille tällä osallistumislinkillä.

Minuun voi myös ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos vaikka haluat lisätietoa rehtorikyselyn tuloksista, materiaalipaketista tai muista kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointiin liittyvistä asioista.

Yhteistyöterveisin,
Venla Korja
Taiteilija-asiantuntija, Taiteen edistämiskeskus
venla.korja@taike.fi, p. 0295 330 887

Kuvitus: Elina Johanna Ahonen

Lähteet ja linkit:

Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä. Taike 2021–2026.

Korja, Venla 2024. Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä. YAMK-opinnäytetyö. Turun Ammattikorkeakoulu.

Leppisaari, Katri 2024. Kulttuurihyvinvointi ja taiteilijan työ yhdyspinnoilla. Taike.

Majoinen, Päivi 2025. Hallituksen blogi: Kansalaisopistoista hyvinvointia, kulttuuria vai kulttuurihyvinvointia? Kansalaisopistojen liiton verkkosivusto.

Manninen, J., Karttunen, A., Meriläinen, M., Jetsu, A. & Vartiainen, A.-K. 2019. Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.

Puranen, Tuula (toim.) 2023. Kohti kaikkien kansalaisopistoa: Kansalaisopistojen saavutettavuusopas. Kansalaisopistojen liitto.

Taikusydän 2024. Kulttuurihyvinvointia edistetään yhdyspintatyönä.

Taikusydän-alueverkostojen yhteystiedot.

Rehtoripäivä, pe 14.2.2025 klo 9–12

OHJELMA

9.00 Toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

9.30 Kokemuksia opistokentältä
Case: etsivää opistotyötä romaninuorten parissa
nuoriso- ja yhteisöohjaaja Siru Ärling, Koskelan opisto

Case: romanikielen alkeiskurssi & romaninaisen hameen valmistaminen
rehtori, toiminnanjohtaja Päivi Rantamäki, Kurikan Kansalaisopisto

10.00 Ajankohtaista sivistysalalta
valtiosihteeri Mikaela Nylander, opetus- ja kulttuuriministeriö

10.20 Jaloittelutauko

10.30 Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta
erityisasiantuntija Anna Toni, työ- ja elinkeinoministeriö

11.00 Kommenttipuheenvuorot opistokentän kokemusten valossa
rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto & rehtori Teppo Latvanen, Seinäjoen kansalaisopisto

11.20 Opistojen kuulumiskierros ja vertaiskeskustelua pienryhmissä

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Tilaisuus järjestetään verkossa (Microsoft Teams).

Tulostettava ohjelma (pdf)

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä rehtoreiden erikseen valtuuttamille henkilöille.

Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Lähtöstartti kunta- ja aluevaaleihin (webinaari), ke 5.2.2025 klo 10–12

Orientoidu ajoissa kevään 2025 kunta- ja aluevaaleihin ja virittäydy tärkeään teemaan ensimmäisten joukossa! Webinaari tutustuttaa sinut Kansalaisopistojen liiton vaaliohjelmaan ja tarjoilee selkeät askelmerkit siihen, miten voit ajaa kansalaisopistosi asiaa ennen vaaleja, vaalien aikana ja vaalien jälkeen. Tilaisuuden aikana kuulet myös tärkeiden sidosryhmiemme vaalitavoitteista sekä case-esimerkin kansalaisopiston ja HYTE-alueen yhteistyöstä.

OHJELMA

10.00 Avaussanat
Puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto

10.10 Johdatus Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelmaan 2025 ja askelmerkit tulevaan
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

10.40 Hyvinvointilähetteellä opiskelijaksi kansalaisopistoon
Suunnittelijaopettaja Tarja Laakso, Tornion kansalaisopisto

11.00 Tauko

11.05 Sivistan kuntavaalitavoitteet
Asiantuntija Aleksi Sandroos, Sivista

11.20 OAJ:n kuntavaalitavoitteet
Koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva

11.35 Kuntaliiton puheenvuoro
Erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto

11.50 Loppusanat, kysymyksiä ja keskustelua

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00

Ilmoittautuminen tilaisuuteen päättyy tuntia ennen webinaarin alkua (5.2.2025 klo 9.00).

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja teemme siitä tallenteen.

Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Infowebinaari laatu- ja kehittämisavustuksista, to 6.2.2025 klo 13–14.15

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu laatu- ja kehittämistoiminnan parissa kansalaisopistoissa työskenteleville.

Infowebinaari käsittelee kansalaisopistokentälle suunnattuja laatu- ja kehittämisavustuksia sekä niiden lisäksi kansalaisopistoille suunnattua opintosetelirahoitusta. Tilaisuuden alustajina toimivat asiantuntija Mirka Råback ja opetusneuvos Heikki Tulkki Opetushallituksesta. Opetushallitus pyrkii avaamaan molemmat rahoitushaut 6.2.2025 mennessä.

Vuonna 2025 Opintoseteliavustuksia kansalaisopistoille on jaossa enintään 1 050 000 euroa (2024: 1 000 000 euroa) sekä laatu- ja kehittämisavustusta 515 000 euroa (2024: 1 099 000 euroa).

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 040 455 7276

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.