Syksy tuo mukanaan uuden lukuvuoden kansalaisopistoihin – ja samalla mahdollisuuden kohdata, oppia ja kasvaa yhdessä. Kansalaisopisto ei ole vain paikka, jossa opitaan uusia tietoja tai taitoja. Se on yhteisö, jossa jokainen voi tuntea kuuluvansa johonkin merkitykselliseen.

Kansalaisopisto toimii kuin sydän, joka sykkii paikallisyhteisön rytmissä. Kursseilla kohtaavat eri-ikäiset, eri taustoista tulevat ihmiset – kaikki saman uteliaisuuden ja oppimisen ilon äärellä. On hienoa nähdä, kuinka esimerkiksi keramiikkakurssilla syntyy paitsi kauniita esineitä, myös uusia ystävyyksiä. Tai kuinka puutyökurssilla sorvilastujen lentäessä kaksi silmää pilkahtaa samaan tahtiin uuden parisuhteen alkumerkkinä.

Yhteisöllisyys ei synny itsestään – se syntyy kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhdessä tekemisestä. Kansalaisopisto tarjoaa oppimisen areenan, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia omaan tahtiinsa ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tämä on erityisen tärkeää maailmassa, jossa yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemus ovat monelle arkipäivää.

Opisto voi olla myös elämänmuutoksen alku. Moni on löytänyt uuden suunnan, harrastuksen tai ammatillisen polun kansalaisopiston kursseilla. Mutta ehkä kaikkein arvokkainta on se, että opisto antaa mahdollisuuden olla osa jotakin suurempaa – yhteisöä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Lähiopetuksen lisänä toteutettava etä- ja hybridiopetus tuo ihmisiä virtuaalisesti yhteen ja toivottaa tervetulleiksi nekin, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan oppia ja yhteisöllisyyttä hakemaan. Samoin se tukee niitä, joiden elämäntilannetta tai oppimista tukee enemmän oppiminen omissa oloissaan ammattitaitoisen opettajan etäopetuksessa.

Vuosi 2026 tuo seudullemme mukanaan myös ainutlaatuisen mahdollisuuden, kun Oulu toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Seudun kansalaisopistot osallistuvat juhlavuoteen monin eri tavoin, mm. järjestämällä tapahtumia, työpajoja ja taideprojekteja, joissa opistolaisten osaaminen ja luovuus pääsevät esiin. Tuleva vuosi on oppimista, mutta myös elämyksiä, kohtaamisia ja ylpeyttä omasta osaamisesta. Yhdessä ja erikseen, kaikki tyylit ovat kulttuuripoluillakin yhtä oikeita.

Tänä syksynä haluan rohkaista jokaista astumaan sisään kansalaisopiston ovesta – olipa se fyysinen tai digitaalinen. Tule mukaan, kokeile jotakin uutta, ja ennen kaikkea: kohtaa erilaisia ihmisiä. Koska juuri nyt Suomi ja maailma tarvitsee sivistystä ja tiedon äärellä olemista enemmän kuin aikoihin.

Teksti: Oulu-opiston apulaisrehtori Jyrki Huovinen
Kuva: Mostphotos

Tervetuloa syyskauden ensimmäiseen Rehtoripäivään! Päivä tarjoaa ajankohtaista tietoa ja uusia ideoita kansalaisopistojen arkeen ja kehittämiseen.

OHJELMA

9.00 Toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.25 Kirjastokaista: inspiraatiota ja sisältöjä opetukseen
tuottaja Riitta Taarasti, Kirjastokaista

9.45 Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeen materiaalit hyötykäyttöön opistoissa
toiminnanjohtaja Kari Karvonen, Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto (TJO)

10.00 KKV tarjoaa kansalaisopistoille sisältöjä kuluttajataitojen opetukseen
johtava asiantuntija Taina Mäntylä ja erityisasiantuntija Valpuri Kurppa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)

10.30 Jaloittelutauko

10.40 Ajankohtaista Hellewissä ja ennakkokatsaus tulevaan versioon
Perttu Tikka, Wildfrost Oy

11.15 Mielen lukutaito -koulutukset vahvistamassa kansalaisten mielenterveysosaamista
päällikkö Tiina Lumijärvi, aikuisten mielenterveystyö, Mieli ry.

11.45 Loppukeskustelu

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Tilaisuus järjestetään verkossa (Microsoft Teams) ja siitä tehdään tallenne.

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Hallituksen budjettiriihessä 2.9.2025 sovittu valtion talousarvioesitys ei sisällä leikkauksia vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja toimijoille. Esitys tukee Suomen työllisyys- ja kasvupolitiikkaa mahdollistamalla laadukkaan vapaan sivistystyön koulutusverkoston ylläpitämisen.

Elokuussa 2025 valtiovarainministeriö esitti vuoden 2026 budjettiesitykseen mittavan 20 miljoonan euron leikkauksen vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksiin. Vapaasta sivistystyöstä oli kuitenkin jo leikattu 20,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihessä yhdessä sovittu vuoden 2026 valtion talousarvioesitys ei sisällä lisäleikkauksia vapaan sivistystyön oppilaitoksille ja järjestöille. Myönteinen esitys kohtuullistaa vst-järjestelmän kantokykyä kriisien marinoimassa maailmantilanteessa.

VST-oppilaitokset keskeinen osa kasvutoimia

“Suomessa on maan kattava, lähes 300 oppilaitoksen verkosto, joka tavoittaa vuosittain noin miljoona kansalaista – lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset. Oppilaitosverkosto on kansakunnan henkisen huoltovarmuuden takaaja, joka vahvistaa ihmisten kriisinsietokykyä, fyysistä kuntoa ja siviiliväestön maanpuolustustahtoa”, kuvaa Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset vahvistavat sisäistä turvallisuutta tarjoamalla turvallisia oppimisen paikkoja kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, kesäyliopistoissa, urheiluopistoissa ja opintokeskuksissa – lähellä ja verkossa.

Vapaan sivistystyön koulutusverkosto on keskeinen osa Suomen työllisyys- ja kasvupolitiikkaa. Verkoston tarjoamat osaamisperusteiset koulutukset mahdollistavat joustavia oppimis- ja työllistymispolkuja aina aikuisten perustaitojen vahvistamisesta avoimiin korkeakouluopintoihin saakka.

Vapaan sivistystyön koulutusten ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus päivittää osaamistaan ja löytää uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilta. Toiveemme on, että vapaan sivistystyön merkittävä rooli tunnustetaan ja rahoituspohja varmistetaan budjettikäsittelyn yhteydessä myös tulevina vuosina.

Vapaa Sivistystyö ry:n hallitus

Lisätietoja
Puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa sivistystyö ry
p. 040 747 8841
bjorn.wallen(at)sivistystyo.fi

Vapaa sivistystyö ry on vapaan sivistystyön yhteisjärjestö, joka tuo vapaan sivistystyön äänen kuuluviin päätöksenteossa, vahvistaa sivistystyön asemaa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, edistää toimialan tietopohjaa ja tuottaa lisäarvoa kansalliseen ja kansainväliseen koulutuspolitiikkaan.

AIKA: Ti 30.9.2025 klo 17–18.30
AIHE: Kansalaisopisto kunnan voimavarana: webinaari kuntapäättäjille
TOTEUTUSTAPA: Microsoft Teams -webinaari. Teemme tilaisuudesta tallenteen.

Tervetuloa mukaan webinaariin, jossa tarkastelemme kansalaisopiston merkitystä kunnalle – niin palveluna kuntalaisille kuin osana kunnan elinvoimaa ja sivistysperustaa. Tiiviissä iltatilaisuudessa kuulet asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten kansalaisopisto tukee kunnan strategisia tavoitteita, hyvinvointia ja oppimisen mahdollisuuksia eri ikäisille.

Webinaari on suunnattu erityisesti kuntapäättäjille, ja se tarjoaa ajankohtaista tietoa päätöksenteon tueksi. Lämpimästi tervetuloa linjoille!

OHJELMA

Klo 17.00 Tervetuloa kansalaisopistojen maailmaan
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

Klo 17.15 Kansalaisopisto-opiskelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle
Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto

Klo 17.35 Kansalaisopisto osana kunnan palveluverkostoa
Erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto

Klo 17.55 Kansalaisopistojen liiton sivistysteko-kuntavaalitavoitteet osana opistoni toimintaa
Vaasan opistojen johtava rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio

Klo 18.10 Kommenttipuheenvuoro
Nurmijärven opiston rehtori, Vantaan kunta- ja aluepäättäjä Jenni Karemo

Klo 18.20 Keskustelua ja kysymyksiä

Tilaisuus päättyy klo 18.30.

Ilmoittautuminen päättyy tuntia ennen tapahtuman alkua (30.9. klo 16). Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna.

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

AIKA: To 2.10.2025 klo 8.30–10
AIHE: Kansalaisopisto kunnan voimavarana: webinaari sivistys- ja oppilaitosjohdolle
TOTEUTUSTAPA: Microsoft Teams -webinaari. Teemme tilaisuudesta tallenteen.

Miten kansalaisopisto tukee kunnan sivistystehtävää, vahvistaa elinikäistä oppimista ja toimii osana kunnan palveluverkostoa? Tässä aamun asiantuntijatilaisuudessa tarkastellaan kansalaisopiston roolia kunnan strategisena voimavarana – yhteistyökumppanina, kehittäjänä ja kuntalaisten arjen rikastuttajana.

Webinaari tarjoaa ajankohtaista tietoa ja näkökulmia sivistys- ja oppilaitosjohdolle. Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan, miten kansalaisopisto voi vahvistaa kunnan sivistysperustaa nyt ja tulevaisuudessa.

OHJELMA

Klo 8.30 Tervetuloa kansalaisopistojen maailmaan
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

Klo 8.45 Kansalaisopisto-opiskelun hyödyt kunnalle ja kuntalaiselle
Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto

Klo 9.05 Kansalaisopisto osana kunnan palveluverkostoa
Erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto

Klo 9.25 Kansalaisopistojen liiton sivistysteko-kuntavaalitavoitteet osana opistoni toimintaa
Vaasan opistojen johtava rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio

Klo 9.40 Kommenttipuheenvuoro
Kulttuuripalvelupäällikkö ja rehtori Piritta Rossi, Raahe-opisto

Klo 9.50 Keskustelua ja kysymyksiä

Tilaisuus päättyy klo 10.

Ilmoittautuminen päättyy tuntia ennen tapahtuman alkua (2.10. klo 7.30). Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna.

Lisätiedot:
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Vastuullinen kurssitarjotin -webinaarissa pohditaan millaisia kursseja tarjotaan vastuullisessa ja kestävässä kansalaisopistossa. Lisäksi kuullaan kokemuksia opistojen hankkeista, joilla on kehitetty kurssien laatua.

OHJELMA

10.00 Millainen on vastuullinen kansalaisopisto? Järjestösuunnittelija Henri Piirainen. Kansalaisopistojen liitto
10.20 Vastuullisuus ja kestävyystyö Kuopion kansalaisopistossa. Rehtori Kirsti Turunen ja apulaisrehtori Anna Pohjalainen
10.40 Laadun kehittäminen opistossa. Osaava arvioija- hanke. Hankekoordinaattori Anna Maria Kupiainen ja apulaisrehtori Outi Krohns
11.10 Tauko
11.15 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmalla kohti oppilaitoksen sosiaalista kestävyyttä. Rehtori Jaana Soronen, Iin kansalaisopisto
11.45 Yhteinen padlet. Miten vastuullisuus näkyy meidän opistossamme? Miten voitaisiin edistää? Mikä estää?

Tilaisuus päättyy klo 12.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton Vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -hanketta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Valtiovarainministeriön vuoden 2026 budjettiesitys sisältää mittavan, 20 miljoonan euron leikkauksen vapaan sivistystyön oppilaitosten valtionosuuksiin, vaikka vapaasta sivistystyöstä leikattiin jo viime vuonna 20,5 miljoonaa euroa. Toistuvat leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa kaventaessaan yhdenvertaista pääsyä opiskeluun. Ne johtavat vääjäämättä opiskelijamaksujen nousuun ja vähentävät haavoittuvassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksia.

Suomen talous- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut Ukrainan sodan ja Nato-jäsenyyden myötä. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa koko väestön varautumista ja henkistä huoltovarmuutta – erityisesti sivistyksen ja koulutuksen keinoin.

Suomella ei ole varaa ajaa alas voimavaraa, jonka koko maan kattava, lähes 300 oppilaitoksen verkosto, tavoittaa vuosittain noin miljoona kansalaista.

“Oppilaitosverkosto on kansakunnan henkisen huoltovarmuuden takaaja, joka vahvistaa ihmisten kriisinsietokykyä, fyysistä kuntoa ja siviiliväestön maanpuolustustahtoa”, kuvaa Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.

Elinikäisen oppimisen mahdollisuudet lapsista ja nuorista senioreihin kaventuvat merkittävästi, jos nyt esitetyt leikkausehdotukset toteutuvat. Se merkitsee monilla paikkakunnilla koulutusmahdollisuuksien vähenemistä ja saavutettavuuden heikkenemistä.

Vapaan sivistystyön koulutusverkosto on keskeinen osa Suomen työllisyys- ja kasvupolitiikkaa. Verkoston tarjoamat osaamisperusteiset koulutukset mahdollistavat joustavia oppimis- ja työllistymispolkuja aina aikuisten perustaitojen vahvistamisesta avoimiin korkeakouluopintoihin saakka. Vapaan sivistystyön koulutusten ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus päivittää osaamistaan ja löytää uusia mahdollisuuksia työmarkkinoilta.

Leikkaukset eivät tuo todellisia säästöjä, vaan purkavat jo tehtyjä investointeja. Koulutukselliseen tasa-arvoon, opiskelijoiden hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaan kannattaa panostaa jatkossakin sijoittamalla vapaan sivistystyön koulutuksiin.

Vapaa Sivistystyö ry:n hallitus

Lisätiedot: puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa Sivistystyö ry, Fritt Bildningsarbete rf
bjorn.wallen(at)sivistystyo.fi, 040-7478841

Lue lisää: Vapaa Sivistystyö ry:n kannanotto VM:n talousarvioesitykseen 2026

Vapaa sivistystyö

Vapaa sivistystyö Vapaa Sivistystyö ry (VST) on vapaan sivistystyön oppilaitosten ja niiden valtakunnallisten keskusjärjestöjen yhteistyöjärjestö. Vapaa sivistystyö kattaa kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset. Koulutuksiin osallistuu vuosittain noin miljoona opiskelijaa, ja opetusta annetaan koko maassa, molemmilla kansalliskielillä sekä saamen kielellä. Oppilaitosten ylläpitäjinä toimivat kunnat ja yksityiset tahot.

Suomen hallitus etsii jälleen miljardiluokan säästökohteita, ja valtiovarainministeriö on nostanut esiin kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaamisen. Vuonna 2024 opistojen rahoitusta leikattiin jo 12,5 miljoonalla eurolla, ja nyt suunnitteilla on uusi, noin 11 miljoonan euron leikkaus. Tämä kehitys on erittäin huolestuttava ja koulutuspolitiikan näkökulmasta vaarallinen.

Vuoden 2024 rahoitusleikkaukset koettelivat opistoja jo kovalla kädellä. Niiden seurauksena kurssitarjontaa on jo kavennettu, opetusta vähennetty erityisesti sivukyliltä ja syrjäseuduilta, maksuja korotettu, henkilöstöä lomautettu, lukukausia lyhennetty, ryhmäkokoja suurennettu ja minimiosallistujamäärää kasvatettu. Lisäleikkaukset pahentaisivat tilannetta entisestään.

Kansalaisopistot ovat elinikäisen oppimisen kivijalka ja runkoratkaisu. Ne tarjoavat koulutusta kaikille – nuorille, aikuisille, ikääntyville, Suomessa jo oleville maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Ne ovat saavutettavia, joustavia ja paikallisesti juurtuneita. Leikkaukset uhkaavat koko järjestelmän olemassaoloa ja sen kykyä kehittää toimintaa kansalaisten palvelemiseksi.

Kansalaisopistoilta ei voi enää leikata, koska:

• Ne tukevat elinikäistä oppimista ja osaamisen päivittämistä.
• Ne edistävät koulutuksellista tasa-arvoa ja sivistystä.
• Ne ovat keskeisiä mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukijoita.
• Ne ehkäisevät syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
• Ne ylläpitävät ikääntyvien toimintakykyä ja aktiivisuutta.
• Ne tarjoavat työelämätaitoja ja kielikoulutusta työllistymisen tueksi.
• Ne ovat keskeisiä maassa jo olevien kotoutumisessa.
• Ne vahvistavat alueellista tasa-arvoa ja kuntien elinvoimaa.
• Ne tukevat kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
• Ne toimivat erittäin kustannustehokkaasti.
• Ne vähentävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitusta.
• Ne liikuttavat satojatuhansia ihmisiä vuosittain.
• Ne ylläpitävät kulttuuriperintöä ja käsityötaitoja.
• Ne tukevat luovaa ilmaisua ja kulttuurielämää.
• Ne täydentävät virallista koulutusjärjestelmää joustavasti.
• Ne madaltavat kynnystä osallistua koulutukseen.
• Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
• Ne tukevat aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamista.
• Ne ovat usein peruskoulun ohella ainoa koulutuksen tarjoaja pienillä paikkakunnilla.
• Ne vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.
• Ne ovat pieni investointi, jolla on suuri yhteiskunnallinen vaikutus.

Kansalaisopistot eivät tarjoa vain kursseja tai koulutuksia – ne ovat kohtaamispaikkoja, mahdollisuuksia ja toivoa tulevasta. Niiden rahoituksen leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa, joka heikentää sivistysyhteiskunnan perustaa. Nyt on aika puolustaa ja vahvistaa kansalaisopistoja, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville!

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto tuo jälleen kansalaisopistot osaksi kesän SuomiAreenaa! Tänä vuonna olemme tavattavissa kansalaistorilla yhdessä Porin opistojen kanssa kahtena päivänä:

• Tiistai 24.6.2025 klo 10–17: Otsolan kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto
• Keskiviikko 25.6.2025 klo 10–17: Porin seudun kansalaisopisto & Kansalaisopistojen liitto

Löydät osastomme SuomiAreenan kansalaistorilta telttapaikalta 12. Tarkan sijaintimme näet torin kartasta.

Osastollamme pääset osallistumaan toiminnalliseen ohjelmaan kevyttä keskustelua unohtamatta. Osallistuminen palkitaan tuttuun tapaan kivoilla ja käytännöllisillä yllätyslahjoilla, joten muistathan pistäytyä meitä tervehtimässä!

Nyt räjäytetään työelämä! (lavakeskustelu)

Tervetuloa seuraamaan myös Nyt räjäytetään työelämä! -keskustelua Eetunaukion lavalle (Itäpuisto 4, Pori) perjantaina 27.6. klo 11. Kansalaisopistojen viestiä keskusteluun tuo Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Aihe: Nyt räjäytetään työelämä!
Ajankohta: perjantai 27.6.2025 klo 11–11.45
Paikka: Eetunaukion lava (Itäpuisto 4, Pori)

Tehokkuuspuhe jyrää, vaikka todellisuus on täynnä ihmisiä, joiden osaaminen, kielitaito tai elämäntilanne eivät sovi nykyisiin työelämän muotteihin. Miten ja kuka muotit muuttaa? Keskustelussa yhdistyvät pilottihankkeet, maahanmuuttaneiden työllistyminen, aikuiskoulutuksen mahdollisuudet ja työn jatkuva murros.

Aiheesta keskustelevat:
Sannasirkku Autio, puheenjohtaja, Kansalaisopistojen liitto
Mari Viljanen, toimitusjohtaja, What the Business Oy
Annamari Jukko, yhteiskunnallinen innovaattori
Joonas Rentola, Työ- ja elinkeinoyksikön päällikkö, Suomen Pakolaisapu

Keskustelun juontaa Minttu Porri.

Järjestäjinä: Kansalaisopistojen liitto, Suomen Pakolaisapu, What the Business Oy, Annamari Jukko

Keskustelun voi myös katsoa suorana tai tallenteena MTV Katsomosta.

Nähdään Porissa!

Kun opetus tapahtuu opiskelijan vapaa-ajalla, kuten yleensä kansalaisopistoissa, on opetuksen oltava niin houkuttelevaa, kiinnostavaa ja opiskelijaa kehittävää, että se peittoaa sohvannurkan ja elokuvat. Onneksi näin usein käy, mutta se mitä kurssille lähteminen vaatii, jää usein sanoittamatta.

Tarkastelen asiaa oman lempilapseni käsityön näkökulmasta. Mistä on hyvä kansalaisopiston käsityönopetus tehty?

• Kaiken pohjana on hyvä suunnittelutyö: kurssin aihe ja nimi ovat kiinnostavat sekä aikaan ja opiston linjaan sopivat. Opiskelijat innostuvat ja kiinnostuvat kurssikuvauksesta, joka antaa tiedon opintojen tavoitteista ja rakenteesta.
• Opetuksessa on sopivassa määrin teoriaa, käytännön tekemistä, uuden oivaltamista ja luovuuden vapaaksi päästämistä.
• Opettaja on tehnyt tuntisuunnitelmat opintojen etenemisestä ja on aiheesta innostunut ja kiinnostunut. Parhaimmillaan opiskelijat saavat kurssisuunnitelman itselleen, jolloin struktuuri tukee kurssin etenemistä ja erilaisten oppijoiden oppimista.
• Opettaja johtaa opetusta ja organisoi ajan käyttöä kurssilla. Hän huolehtii, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Ryhmäopetuksen haasteena on, että hiljaisimmat saattavat jäädä huomiotta. Siksi toimin kuin ensiaputilanteessa: se, joka on äänekkäin, pärjää vielä hetken.

Kansalaisopistossa käsityön opetuksen suunnittelusta ja kokonaisuudesta vastaa yleensä päätoiminen käsityönopettaja, suunnittelija tai koulutuspäällikkö. Vastuuhenkilö linjaa, millaista koulutusta tarjotaan ja mihin painotetaan. Usein tarjonnasta löytyy monenlaista: historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä perinnetaitoja, katsauksia uuteen ja trendikkääseen sekä kursseja, jotka ylläpitävät puutöiden ja ompelun kaltaisia peruskäsityötaitoja.

Kansalaisopiston käsityönopetus on erityislaatuinen, erityisosaamista vaativa tehtävä. Opettajan on suhtauduttava työhönsä intohimoisesti ja pidettävä katseensa valppaana niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Missä tahansa voi nimittäin piillä se seuraava iso trendi tai historiallinen herääminen, joka saa käsityöihmisten sormet syyhyämään. Omasta ammatillisesta kehittymisestä on syytä pitää huolta, sillä käsityö elää ajassa ja muuttuu jatkuvasti.

Kansalaisopiston asiakaskunta on hyvin heterogeenistä; ikähaitari käsityökurssilla voi hyvin olla 16 ikävuodesta 90 ikävuoteen. Osaamisessa ja oppimisessa on paljon eroja, ja usein jokaisella kurssille tulevalla on aivan omat yksilölliset tarpeensa. Siksi ei olekaan mikään normi, että kursseilla tehtäisiin samaan tahtiin samaa työtä, vaan opettajan tulee olla valveutunut ja osaava kaikenlaisiin kysymyksiin ja opastuksiin. Vaikka nykyään ei enää vaaditakaan, että opettaja osaa kaiken, on opettajan kuitenkin osattava ohjata avun luo.

Tällä hetkellä kansalaisopiston käsityönopetus elää mielenkiintoista vaihetta, kun opintopisteytetyt kurssit ovat tulleet mukaan tarjontaan. Tämä tekee kurssien ja opetuksen tarjoamisesta esimerkiksi lukioihin selkeämpää ja helpompaa. Lukiodiplomia edeltäviksi opinnoiksi voi hyvin ajatella yhteistyökursseja kansalaisopistojen kanssa, ja kun yhteistyö ja opintosuunnitelmat saadaan kuntoon, voidaan pohtia koko lukiodiplomin mahdollistamista kansalaisopiston tuella pienempiinkin lukioihin.

Läpi elämän kansalaisopistot kulkevat rinnalla, mahdollistaen elinikäisen oppimisen. Käsitöissä riittää aina uutta opittavaa, koskaan ei ole valmis. Tervetuloa mukaan kursseille!

Teksti: Annamari Pyöriä

Kirjoittaja on koulutuspäällikkö Nurmijärven Opistossa, ehdolla vuoden 2025 käsityönopettajaksi.