Kansalaisopistot ovat yksi merkittävimmistä kulttuurisen hyvinvoinnin lähteistä, joiden verkosto ulottuu läpi koko Suomen maan. Opistoissa pääsee itse kokeilemaan mitä moninaisempia elämyksiä kulttuurin ja taiteiden saralla. Opistot myös tuottavat kulttuurielämyksiä ja saattavat olla monessa kunnassa ainoa kulttuurielämysten tuottaja. Olen huomannut, että valtakunnallisissa kulttuurihyvinvoinnista käydyissä keskusteluissa ja kirjoituksissa kuitenkin harvemmin mainitaan kansalaisopistot.
Lainkin mukaan Vapaan sivistystyön tehtävänä on toimia enenevässä määrin myös eriarvoistumiskehityksen vastavoimana ja yhteiskunnallisen eheyden huolehtijana. Matalankynnyksen kansalaisopistoissa kuntalaiset pääsevät kokemaan kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tasapuolisesti, yhteiskunnan eheyttä vaalien. Kulttuurihyvinvointitoiminnan avulla kansalaisopistot vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarvetta ja kustannuksia sekä edistävät yhteisöjen sosiaalista sidettä ja yhteenkuuluvuutta. Kansalaisopistoista puhutaan sivistyksen lähteinä, mutta rinnalle tulisi nostaa hyvinvoinnin ja kulttuurihyvinvoinnin merkitys.
Kulttuurihyvinvointi onkin keskeinen osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot tuovat taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta kaikkiin yhteisöihin, auttavat parantamaan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tarjoavat mahdollisuuden uusien ihmisten tapaamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Tämä korostuu monikulttuurisessa Suomessa ja opistojen rooli ajan myötä vain kasvaa. Parhaimmillaan kansalaisopistot toimivat kaikkien kuntalaisten omana kulttuurikeskuksena ja avoimena kohtaamispaikkana.
Kulttuurihyvinvointi voi olla meidän kunkin omaa vuoropuhelua taiteen kanssa. Moninaiset ja monimuotoiset menetelmät esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla tai osallistuminen kansalaisopiston kurssien sivutuotteena syntyviin esityksiin ja tilaisuuksiin mahdollistavat kulttuurielämyksiä, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Pieksämäellä kulttuurihyvinvointi on terveyttä ja hyvinvointia matalalla kynnyksellä edistävää palvelua, joka tukee toimintakykyä, ehkäisee yksinäisyyttä, parantaa työhyvinvointia ja tukee mielenterveyttä laajan toimijajoukon yhteistyöllä tukien osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä.
Seutuopiston rooli on täällä vahva ja olemme laatineet myös opiston esiintyvistä ryhmistä kalenterin hyvinvointialueen ja myös muiden toimijoiden käyttöön kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen ja mahdollisuuksien oivaltamiseen.
Kansalaisopistona oivalsimme yhteisötaiteen merkityksen kotoutumisen tukena ja järjestimme yhteisötaideteoksen valmistukseen liittyvän kurssin, jossa oli mukana niin paikallisia kuin tänne muuttaneita ukrainalaisia. Tuloksena saimme upean taideteoksen lastenkulttuurin kehdon, paikallisen Nukkekodin – Joonas Auringon huvilan puutarhan puihin. Kokemus oli avartava, sillä lähestyimme osallistujia jalkautumalla paikkaan, jossa he olivat muutoinkin. Toimme näin taideopetuksen ja kulttuurihyvinvoinnin lähteen osallistujien luokse. Tätä toimintaa tulemme jatkamaan.
Tästä on hyvä lähteä toteuttamaan kulttuurihyvinvoinnin vuotta 2025. Kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle toivotellen!
Teksti: Pieksämäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja ja seutuopiston rehtori Päivi Majoinen Kuva: Lastenkulttuurikoordinaattori Piia Säpyskä
Kansainvälinen toiminta tarjoaa kansalaisopistoille uusia näkökulmia, upeita kokemuksia, laajentuvia verkostoja ja kiinnostavia kehittymismahdollisuuksia. Tule kuulemaan Erasmus+ -ohjelmasta ja oppimaan, miten sinun opistosi voi hakea mukaan! Tilaisuus on tarkoitettu kaikille opistonsa kansainvälistämisestä kiinnostuneille.
Tilaisuuden avaa asiantuntijoiden alustus Erasmus+ -ohjelman hankevaihtoehdoista ja EPALEn käyttömahdollisuuksista. Tilaisuuden aikana kuulet myös lyhyen infon Nordplus-ohjelmasta, joka mahdollistaa kansainvälistymisen pohjoismaissa ja Baltian maissa. Pääpaino on kuitenkin Erasmus+ -ohjelmassa, johon voivat osallistua EU-jäsenvaltiot ja pieni joukko EU:n ulkopuolisia maita.
Luentoa seuraa työpajaosuus, jonka aikana sinulla on mahdollisuus kysellä hankesuunnitteluun, hakemiseen ja hakulomakkeeseen liittyviä kysymyksiä Opetushallituksen asiantuntijoilta. Opetushallituksesta paikalla ovat vastaava asiantuntija Virpi Maireberg, ohjelma-asiantuntija Petra Helenius ja asiantuntija Alma Smolander.
Tilaisuus järjestetään verkossa Teams-alustalla ja siitä tehdään osittainen tallenne. Työpajaosuutta emme tallenna.
Kansalaisopistojen liitto järjestää tilaisuuden yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, ja se on avoin ja maksuton Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n syksyllä toteuttaman kyselyn tulokset julkistettiin keskiviikkona 4. joulukuuta Akava-talolla Helsingin Pasilassa. Kysely valottaa, miten hallituksen leikkaukset ovat alkaneet vaikuttaa opistojen toimintaan vuoden 2024 aikana.
Leikkaukset, joita hallitus kohdisti vapaan sivistystyön rahoitukseen vuoden 2024 alussa, näkyvät nyt monella tapaa kansalaisopistojen arjessa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n teettämän kyselyn mukaan neljänneksessä kansalaisopistoista on vuonna 2024 ollut tai on tulossa yt- tai muutosneuvottelut. Tämä on johtanut opetustuntien ja henkilöstön määrän vähenemiseen sekä kurssimaksujen korottamiseen. Opistojen lakkauttamisia ei kuitenkaan vielä suunnitella.
Vuoteen 2023 verrattuna opetustunnit vähenevät 68 prosentissa vastanneista kansalaisopistoista, ja kurssimaksut nousevat keskimäärin viisi prosenttia. Niissäkin kansalaisopistoissa, joissa yt- tai muutosneuvotteluja ei ole käyty, on voitu vähentää tuntiopettajien tunteja. Monille tuntiopettajille opetustyö on ollut ainoa tulonlähde, ja leikkaukset heikentävät heidän toimeentuloaan. Leikkaukset voivat vaikuttaa myös taiteen perusopetukseen, sillä osa taidekouluista toimii kansalaisopistojen yhteydessä.
OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen näkee kyselyn tuloksissa sekä hyviä että huonoja puolia.
“Kyselyn mukaan kansalaisopistojen rehtorit ovat edelleen ilahduttavan innostuneita työstään, ja opistot varmasti tarjoavatkin inspiroivan työympäristön tehtävän hoitamiseen. Toisaalta samaan aikaan, iso osa tuntiopettajia, joista osalle opetus on ainut tulonlähde, saattaa menettää työnsä. Se on monelle hirvittävän iso muutos ja henkilökohtainen isku”, hän sanoo.
Kansalaisopistojen liitto lähetti kyselyn jäsenopistoilleen lokakuussa, ja vastauksia saatiin 67 kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli 38,5 %.
Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme jälleen yhteen ja käännämme katseet kohti joulua.
Kansalaisopistojen liiton järjestämät ohjelmalliset pikkujoulut pidetään verkossa Teamsin välityksellä torstaina 19.12. klo 13–14.30. Pikkujouluissa pääsemme seuraamaan kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä sekä kuulemaan lyhyitä puheenvuoroja sivistyksestä ja vuoden huippuhetkistä. Ohjelmassa on myös tilaa opistojen spontaaneille joulutervehdyksille.
Jos haluat tuottaa ohjelmanumeron, ole yhteydessä Henriin, henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi.
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle sekä liiton muiden jäsenten ja sidosryhmien edustajille. Toimitamme osallistumisohjeet ennen tilaisuutta kaikille ilmoittautuneille sähköpostitse.
Tammiseminaari järjestetään Turun suomenkielisessä työväenopistossa tammikuussa 2025. Kuva: Virpi Vedenkannas
Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Turkuun! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 30.‒31.1.2025 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Seminaarin kattoteemana on kansalaisopistojen tulevaisuus, jota käsittelemme mm. opistotoiminnan järjestämisen, kuntien uusien tehtävien, vastuullisuuden ja perus- ja kansalaistaitojen näkökulmista.
Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto, Auralan kansalaisopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut. Seminaaripaikkana palvelee Turun suomenkielisen työväenopiston juhlasali (Kaskenkatu 5, Turku), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.
Torstaiaamupäivänä Auralan kansalaisopisto järjestää pre-ohjelmaa aikaisin aamulla saapuville vieraille klo 10–11.15 osoitteessa Satakunnantie 10, Turku. Aamupäivän aikana kuulet, miten kansalaisopisto- ja setlementtitoiminta kietoutuvat toisiinsa Auralan kansalaisopistossa.
Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa työväentalolla (Kaskenkatu 5) torstaina 30.1. klo 11 ja lounasta on tarjolla klo 11.30‒13 opiston aulakerroksessa.
TAMMISEMINAARIN OHJELMA
Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.
Torstain 30.1. ohjelma
Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
13.15 Avauspuheenvuoro Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, rehtori Sanna Orusmaa, Turun suomenkielinen työväenopisto, toiminnanjohtajarehtori Sannaleena Härkönen, Auralan kansalaisopisto, rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut ja Turun kaupungin apulaispormestari Piia Elo
13.35 Miten väestö ja alueet kehittyvät? Strategiajohtaja Timo Aro, Turun kaupunki
14.10 Kahvitauko
14.40 Miten vapaa sivistystyö ottaa koppia jatkuvasta oppimisesta? Jatkuvan oppimisen ekosysteemi -hanke Hankepäällikkö Niina Salonen, Turun kaupunki ja pedagoginen rehtori Juha Kaivola, Linnasmäen opisto
15.10 Kuntien tulevaisuus ja tulevaisuuden kunta Toimitusjohtaja Jenni Airaksinen, Kunnallisalan kehittämissäätiö
15.50 Taukojumppa
15.55 Aikuisoppimisen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
16.25 Ryhmäkeskustelu tulevaisuusorientaatiosta. Vetäjänä tutkimuspäällikkö Johanna Ollila
16.55 Ohjeistus iltaohjelmaan
Tilaisuus päättyy torstain osalta noin klo 17.
19–21 Kaupungin vastaanotto. Turun kaupungin tervehdys, opetustoimenjohtaja Timo Jalonen. Juhlatila Grand Börs (2. krs), Scandic Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku.
21–23 Jatkot. Ravintola Más (aulakerros), Scandic Hamburger Börs.
Perjantain 31.1. ohjelma
Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.
9.00 Ajankohtaista sivistys- ja koulutuspolitiikasta SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta
9.30 Ohjeistus ja siirtyminen työpajoihin
9.45 Työpajat I (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
10.45 Vaihto toisiin työpajoihin
10.50 Työpajat II (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
Kaikki työpajat ovat lähityöpajoja. Etäosallistujille striimataan* työpajat 1, 2 ja 3.
Senioripedagogiikka* kuvataideopettaja Maija Esko Turun yliopisto.
Tuoretta otetta viestintään* Brand manager Mari Hartemo ja markkinoinnin asiantuntija Milja Päivärinta, Turun ammattikorkeakoulu
Kansalaisopistojen saavutettavuuden kehittäminen. Kohderyhmät ja tukimekanismit.* Asiantuntija Petra Heikkinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetusneuvos Heikki Tulkki Opetushallitus ja asiantuntija Mirka Råback Opetushallitus
ERASMUS+ -ohjelma ja EPALE kestävyyden ja vastuullisuuden tukena Asiantuntija Alma Smolander ja ohjelma-asiantuntija Petra Helenius, Opetushallitus.
Miten viedä opetusta matalan kynnyksen paikkoihin? – pelillinen ideointipaja Hankekoordinaattori Hanne Mäkinen ja hanketyöntekijä & suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan kansalaisopisto
Maahanmuuttajien KOTO-koulutukset kotiäideille ja sen yhteydessä järjestetty lastenhoito. Opettaja Marina Kolomainen, Turun työväenopisto
Tänk om, tänk på nytt. Kuinka ajatella uudelleen perinteisiä kursseja. (Hur man tänker om traditionella kurser) Rehtori Anders Wingren, Jakobstads Arbis
Kohti oppilaitoksen kestävyyssertifikaattia. Rehtori Outi Itäluoma Vanajaveden opisto
11.50 Lounas
13.00 Aivot, keho ja stressi Professori Lauri Nummenmaa, Turun yliopisto
13.45 Ilo oppia -opistojen onnistumisen kokemuksia verkostoyhteistyöstä. Rehtori Risto Jaakola Kaarinan kansalaisopisto ja rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut
Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä, ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut sekä iltaohjelman torstaina.
Peruutusehdot
Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 15.1.2025. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.
Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 15.1.2025 ja etäosallistujien osalta 23.1.2025. Muistathan varata samalla myös hotellihuoneen Turusta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.
Saapuminen
Turkuun pääsee lähtöpaikasta riippuen joko junalla tai bussilla. Juna-asemalta on noin 1,6 kilometrin matka Turun suomenkieliseen työväenopistoon. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi VR:n, Matkahuollon ja Onnibussin nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneelta (Humalistonkatu 2, Turku) varauskoodilla BTAMMISEMINAARI. Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.
HUOM. Kansalaisopistojen liiton varaama hotellikiintiö on nyt loppuunmyyty. Hotellista kannattaa kuitenkin vielä kysyä vapaita huoneita päivän hintaan.
Hotellikiintiön hinnat (Päivän hinnan saa suoraan hotellista)
standard yhden hengen huone 114 € / huone / vrk
standard kahden hengen huone 134 € / huone / vrk
Majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 30.1–31.1.2025. Lisäksi edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on varattu pieni määrä huoneita 29.1.–30.1.2025 väliseksi yöksi samaan hintaan.
Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, asiakassaunan käyttö, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alv. Osassa huoneista on yhtenäinen parivuode.
Hotellihuoneet ovat käytettävissä tulopäivänä klo 15 alkaen lähtöpäivään klo 12 saakka.
Huoneet ovat varattavissa sokoshotels.fi-sivustolta tai suoraan hotellin myyntipalvelusta sales.turku@sokoshotels.fi tai puhelimitse +358 300 870 000 (arkisin ma–pe klo 8–18).
Majoituskiintiöstä (BTAMMISEMINAARI) tehdyt huonevaraukset on vahvistettava luottokortilla tai maksettava ennakkoon varausvaiheessa. Majoituskiintiöstä tehdyn yksittäisen varauksen viimeinen kuluton peruutuspäivä on 7 vuorokautta ennen tulopäivää. Ensisijaisesti suosittelemme varauksen tekoa puhelimitse tai netissä. Ystävällisesti huomioittehan, että tietosuojasyistä luottokorttitietoja ei saa lähettää sähköpostitse.
Kysyttävää? Ota yhteyttä:
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700
Vaihdoin työpaikkaa ja lähdin Lahteen. Ahjolan kansalaisopiston töissä eri tehtävissä vierähti 17 vuotta ja viihdyin hyvin. Työtä oli paljon: haasteita, onnistumisia ja jatkuvaa kehittämistä yhdessä mahtavien työkavereiden kanssa. Opin paljon vapaan sivistystyön kentästä ja kansalaisopistojen arjesta erilaisissa työrooleissani. Sain tehdä ja olla mukana vaikuttamassa erilaisissa verkostoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Lähes 30 vuotta kaupungissa asuneena pidin jo itseäni tamperelaisena. Opiskelut, perhe, työ, ystävät ja harrastukset olivat kiinnittäneet minut kaupunkiin. ”Miten sä voit lähteä Tampereelta?” hämmästelivät ystäväni.
”Pitäiskös kuitenkin hakea?” pohdin talvilomalla yksin mökkeillessäni. Vieläkö riittäisi puhtia pistää kaikki uusiksi ja lähteä rakentamaan arkea uudelle paikkakunnalle? Onko minulla riittävästi annettavaa uuteen työhön ja työyhteisöön? Jaksanko innostua ihan uudenlaisista haasteista itselleni uusilla toimialoilla? Onko minulla riittävästi oppimiskapasiteettia tähän kaikkeen? Mikä minua motivoi uusiin haasteisiin? Päätöksen kypsyminen vaati muutamia puhelinkeskusteluja sekä paljon tunturimaisemaan ja takkatuleen tuijottelua. Päätin hakea ja hakea tosissani. Työvuosia, kokemusta ja osaamista oli ehtinyt jo kertyä. Mutta työvuosia, intoa, motivaatiota ja halua oppia uutta oli vielä paljon varastossa.
Aloitin työni Harjulan Setlementin toiminnanjohtaja-rehtorina elokuussa. Ja pakko myöntää; on ollut varsin vauhdikas syksy. On ollut hurjan paljon haltuun otettavaa itselleni uusilla toimialoilla: päiväkodit, kierrätyskeskus, kuntouttava työtoiminta, sovittelu, ravintolapalvelut, tilauskoulutus, hankkeet ja Harjula mainos opiston lisäksi. Mikä työssäni sitten muuttui? Uuteen perehtymistä lukuun ottamatta lopulta aika vähän. Budjetin tai toimintasuunnitelman tekeminen on sitä perustyötä. Henkilöstöjohtamisen asiat ovat hyvinkin samanlaisia työyhteisöstä riippumatta ja oppimani perusperiaatteet kulkevat mukanani. Kehittäminen ja uusien hankkeiden tai rahoituksen haku toimii samojen ”lainalaisuuksien” mukaan. Verkostoituminen on kivaa joka paikassa. Haasteetkin ovat tuttuja, kun kenttä säilyi samana.
”Miksi ihmeessä halusit muuttaa Tampereelta Lahteen?” -kysymyksen olen kuullut ainakin kymmenen kertaa syksyn aikana. No miksipä en? Työ on minulle aina ollut se kuljettava tekijä. Täälläkin on ihan mahtavia, osaavia ja avuliaita työkavereita. Kiva koti työpaikan lähellä ja sujuva, kävellen tavoitettavissa oleva arki. Lahdestakin löytyy järviä, hienoja harjuja ja lenkkipolkuja sekä retkeilypaikkoja. Ihmiset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Yksi ystävä koirineen toimii hyvänä kotouttajana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset, perheenjäsenet, suku ja muut ystävät ovat jopa lyhyemmän välimatkan päässä, kun aiemmin.
Terkkuja Lahesta! Minä jatkan supertärkeää setlementti- ja opistotyötä nyt täältä.
Teksti: Toiminnanjohtaja-rehtori Pilvi Mansikkamäki, Harjulan Setlementti ry, Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen, Setlementtiliiton hallituksen jäsen Kuva: Harjulan liikuntakoordinaattori Elina Kämppi
OECD:n kansainvälinen aikuiskoulutustutkimus PIAAC (2013) paljasti, että noin 600 000 suomalaisella on puutteita perustaidoissaan. Tämä korostaa aikuiskoulutuksen ja kansalaisopistontoiminnan merkitystä. Uusimman PIAAC-tutkimuksen tuoreimmat tulokset julkaistaan joulukuussa 2024, mikä pitää aiheen ajankohtaisena jatkossakin.
Kansalaisopistojen liiton kansalaistaidot kunniaan -hanke on on tukenut opetus- ja kulttuuriministeriön, hallitusohjelman ja vapaan sivistystyön tavoitteita osallisuudesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Olemme määritelleet kansalaistaitojen kokonaisuuden opistokontekstissa tutkimustyötä hyödyntäen, kehittäneet kansalaisopistojen kansalaistaitoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä pyrkineet lisäämään laajan yleisön tietoisuutta kansalaisopistojen matalan kynnyksen opetustarjonnasta.
Kansalaisopistot ovat keskeisessä roolissa kansalaistaitojen kehittäjinä, sillä ne tarjoavat koulutusta, joka luo pohjan kaikenikäisten osaamisen jatkuvalle kehittämiselle muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä. Kansalaisopistot voivat toimia suunnannäyttäjinä siinä, mikä on tärkeää uutta opittavaa, ja mitkä asiat pitäisi ottaa haltuun. Tervetuloa kuulemaan aiheesta lisää hankkeemme päätöstilaisuuteen! Järjestämme tapahtuman Teams-alustalla.
AAMUPÄIVÄN OHJELMA
9.00 Kansalaistaito-opas + hankkeen yhteenveto. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen ja hankeavustaja Katri Laitinen, Kansalaisopistojen liitto
9.30 Osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiä tulevaisuuden taitoihin. Opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus
10.00 Tekoäly, tekoälyn etiikka ja kestävä tekoäly. Webopettaja Esa Riutta, EDUHOUSE
10.45 Tauko
10.55 PURE-tutkimushanke. Varautuminen, kyberturvallisuus ja maanpuolustus. FT Miina Kaarikoski, MPKK
11.40 Yhteinen keskustelu
12-13 Tauko
ILTAPÄIVÄN OHJELMA
Iltapäivän osuus striimataan suorana lähetyksenä Helsingin Bottalta.
13.00 Iltapäivän avaus. Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
13.10 Artikkelien kirjoittajien katsauksia kansalaistaitoihin. Asiantuntija Petra Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö, koordinaattori Jenni Pätäri, Sivistystyön Vapaus ja Vastuu (SVV) -ohjelma ja rehtori Päivi Majoinen, Pieksämäen seutuopisto
13.40 Kansalaistaidot sivistyksen ja demokratian tukipilareina, Puheenjohtaja Björn Wallén, Vapaa Sivistystyö ry
14.00 Tulevaisuuden lukujärjestys. Futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen
14.45 Kommenttipuheenvuoro: Kansalaistaidot sivistystä vahvistamassa. Johtaja Sanna Siekkinen, SAK
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuus järjestetään Teams-alustalla ja siitä tehdään tallenne.
Lisätiedot: järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700
Valtaosa (71 %) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Kaksi kolmesta (66 %) on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.
Tulokset ilmenevät ensimmäistä kertaa julkistettavasta Sivistysbarometristä. Osana sivistyksen teemavuotta Vapaa Sivistystyö ry on teettänyt barometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa.
Sivistysbarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin kesällä 2024.
Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa suomalaisia
Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 %), kädentaitojen (50 %), luonnon tuntemuksen (49 %) ja liikuntataitojen (48 %), kuten uimataidon, rapautumisesta.
Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta. Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen.
– Naisista selvästi yli puolet on huolissaan suomalaisten tunnetaidoista, miehistä vain alle kolmannes. Elämän eri vaiheissa tarvitaan kykyä tunnistaa tunteita ja taitoa säädellä tunnereaktioita. Asia on ajankohtainen monien yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana, painottaa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Liki 90 prosenttia näkee, että hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan
Selkeä enemmistö (87 %) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 %) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta. Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta.
– Suomalaiset tunnistavat hyvin kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa jälleen tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta, sanoo Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 %) tukisi elinikäistä oppimista.
Naiset (67 %) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 %) useammin. Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 %). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 %) sekä alle 30-vuotiaat (62 %).
Myös koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin: yliopiston käyneet ovat muita valmiimpia tukemaan tasa-arvoa, demokratiaa, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista julkisin varoin.
Vapaata sivistystyötä pidetään tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen
Barometrissä selvitettiin suomalaisten tapoja oppia esimerkiksi vieraita kieliä, käsityötaitoja tai uusia liikuntataitoja. Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Naiset hakeutuvat näihin oppilaitoksiin miehiä useammin.
Myös itsenäisesti opiskeltavat verkkokurssit ja opetusvideot ovat yleinen tapa opetella uusia taitoja. Videoiden, verkkokurssien ja sovellusten avulla opiskelu korostuu erityisesti nuorten ikäryhmissä.
Yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulee huolehtia sivistyksellisestä tasa-arvosta
Suomalaisten suuri enemmistö (91 %) on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”.
Puoluekanta paljastaa jonkin verran näkemyseroja. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista ei löydy lainkaan tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia. Kokoomuksen kannattajista 13 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 21 prosenttia on väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä.
Valtaosa suomalaisista (78 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista tulee tukea tarjoamalla heille koulutuspalveluita.
Sivistysbarometri julkistettiin torstaina 7.11.2024 klo 10 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Tilaisuuden järjesti Vapaa Sivistystyö ry. Sivistysbarometri on luettavissa täältä.
Sivistysbarometrin ovat tehneet E2 Tutkimuksen asiantuntija YTM Tuija Väyrynen, tutkimusassistentti VTK Arttu Manninen ja tutkimuspäällikkö VTT Ville Pitkänen. Työn toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus Vapaa Sivistystyö ry:n toimeksiannosta. Toteutukseen on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.
Barometrin kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 26.–30.6.2024. Kyselyyn vastasi 1013 suomalaista. Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta aikuisväestöä.
Lisätiedot:
Ville Pitkänen VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus p. 040 7770 869 ville.pitkanen@e2.fi
Björn Wallén puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö ry p. 040 7478 841 bjorn.wallen@sivistystyo.fi
