anne partanen

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Järvi-Saimaan kansalaisopiston Opisto esittäytyy -tilaisuus Juvalla elokuussa 2017. Tilaisuudessa esiteltiin mm. Laitetaan rukki surisemaan -kurssia. Rukin ääressä opiston kädentaitojen suunnittelijaopettaja Merja Heikkinen.

Työ vapaan sivistystyön kentällä on mielenkiintoista ja haastavaa. Mielenkiintoista se on erityisesti siksi, koska työn puolesta tapaa paljon erilaisia ihmisiä tietoineen, kykyineen ja kokemuksineen. Heterogeenisessa opiskeluryhmässä jokainen opiskelija ylläpitää monia uskomuksia itsestään, kurssistaan ja oppimisympäristöstään tietoisesti tai tiedostamattaan. Juuri tämä tekee ohjaus- ja opetustyöstä haastavan, koska opettaja joutuu tunnistamaan opiskelijoiden erilaisia henkilökohtaisia uskomuksia valaakseen opiskelijoiden uskoa itseensä ja kykyihinsä. Edellä mainittuja uskomuksia kutsutaan pystyvyysuskomuksiksi. Mistä nämä pystyvyysuskomukset rakentuvat ja mikä niitä ylläpitää?

Aikuisopiskelijoiden pystyvyysuskomukset eivät ole uskomuksia siitä, mitä henkilö aikoo tehdä, vaan mitä hän uskoo kykenevänsä tekemään. Nämä uskomukset kumpuavat opiskelijoiden aikaisemmista kurssi- ja koulutuskokemuksista, jotka liittyvät usein tiettyyn oppiaineeseen tai kurssiin. Kurssikokemukset voivat olla kasvattavia siinä mielessä, että ne synnyttävät kurssilaisille myönteisiä odotuksia opistoa, kurssia ja opiskelua kohtaan tai ei-kasvattavia, jos opiskelu vähentää uskoa opiskelijan omaan kyvykkyyteen olennaisella tavalla. Koska nämä pystyvyysuskomukset rakentuvat koko opiskelijoiden eliniän, on merkittävää millaiseksi heidän elämänlaajuiset koulutuspolkunsa ilmentyvät myös vapaan sivistystyön kursseilla ja koulutuksissa.

Jokaiselle kurssille osallistujalle syntyy kokemus siitä, millainen hän itse on oppijana sekä millaisia muut kurssilla opiskelijat ovat. Itsemme vertaaminen muihin on meille luonnollinen tapa havainnoida oppimisympäristömme ja siinä toimivia kanssaihmisiä. Kuva itsestä tietynlaisena oppijana ohjaa toimintaamme ja ajatteluamme. Useat meistä ovat havainneet, että monella kurssille ja koulutukseen osallistujalla on ominaista itsensä vähättely ja kykyjensä aliarviointi: ”En minä näin vanhana opi enää mitään” tai ”tuo Liisakin osaa tämän asian paremmin kuin minä” saattaa kuulua luokkahuoneen perältä. Näistä saattaa muodostua monelle kurssilaiselle niin sanottuja psykologisia esteitä, vaikka todellisuudessa heidän kykynsä riittäisivätkin vallan mainiosti kurssin tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelijat iästään riippumatta tarvitsevat kurssinsa alussa nimenomaan onnistumisen kokemuksia, jotka kehittävät ja ylläpitävät opiskelijoiden myönteistä kuvaa itsestään ja kyvyistään.

Kolmas tekijä, joka on yhteydessä pystyvyysuskomusten syntymiseen, on käsitys oman tietokapasiteetin riittävyydestä. Yhtenä kurssille osallistumisen esteenä saattaakin olla opiskelijan usko tietojensa ja taitojensa riittämättömyydestä kurssin vaatimuksiin nähden. Useat kurssilaiset uskovat, että kursseille osallistumisen edellytyksenä on, että osaa jo etukäteen laajan repertuaarin kurssin sisällöistä ennen kuin kurssi on edes alkanut.

Myönteisten pystyvyysuskomusten syntymiseen ovat yhteydessä myös merkittävät toiset. Nämä merkittävät toiset ovat niitä henkilöitä, joiden tukea ja arvostusta jokainen opiskelija tarvitsee kursseilla saavuttaakseen omat ja kurssille määritellyt tavoitteet. ”Kehu kaveri päivässä” pätee hyvin myös tässä yhteydessä. Opiskelijat hyödyntävät muita kurssille osallistuvia sosiaalisina malleina. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi siinä, että naapurin osallistuminen kurssille toimii motivoivana mallina osallistua itsekin kurssille. Jos opiskelijakollega menestyy hyvin kurssilla, niin se saattaa valaa uskoa myös itselle menestyä kurssilla.

Opiskelijoiden toimintaa ja opiskelua leimaavien pystyvyysuskomusten pohdinta on sikäli ajankohtainen, koska vapaan sivistystyön kentällä varsinkin kansalaisopistoissa pääosa opiskelijoista on seniori-ikäisiä. Heille on kertynyt monenlaisia ja monen kirjavia kokemuksia, jotka päivittäin muokkaavat heidän käsityksiään itsestään ja kyvyistään. Tällä hetkellä monessa opistossa on menossa senioripedagogiikan kehittäminen laatu- ja kehittämishankkeiden avulla. Senioripedagogiikan yksi keskeisimmistä tehtävistä on tukea erilaisia pystyvyysuskomuksia omaavia kurssilaisia, jotta heidän uskonsa omaan osaamiseensa säilyisi ja kehittyisi myönteisempään suuntaan. Vapaa sivistystyö luo oivan mahdollisuuden tukea ja kannustaa kaikenikäisiä oppijoita arvostamaan itseään omaleimaisine kykyineen ja kokemuksineen.

Anne Partanen
Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
KoL:n hallituksen jäsen
Kirjoittaja on väitellyt aiheesta vuonna 2011 Jyväskylän yliopistossa.

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!