hankkeet

Suomalaiset opiskelevat kieliä yhä vähemmän ja yksipuolisemmin. Näin on todennut mm. professori Riitta Pyykkö vuonna 2017 julkaistussa selvityksessä, jossa korostetaan monipuolisen kielivarannon tärkeyttä Suomen menestymiselle globaalissa maailmassa. Monipuolisen kielitaidon merkitystä tulisi korostaa, sillä suomalaisten osaaminen painottuu yhä vahvemmin pelkästään englannin kieleen. Toisaalta taas myös suomalaisten englannin taidoissa on usein parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kansainvälisissä tehtävissä tarvitaan vahvaa ja monipuolista englannin taitoa. Lisäksi maastamme löytyvä kielitaito olisi tunnistettava ja taattava mahdollisuudet sen kehittämiselle kaikissa elämänvaiheissa. Näihin haasteisiin pyrimme osaltamme vastaamaan viiden kansalaisopiston yhteisessä Kielikukkanen-hankkeessa. Yhtenä Kielikukkanen-hankkeen tavoitteena onkin kehittää keinoja, joilla voidaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan enemmän kieliä. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

Suurin huoli kieltenopiskelun tilasta on perusopetuksen, toisen asteen ja korkeakoulutuksen osalta, mutta myös vapaassa sivistystyössä on syytä pohtia tulevaisuutta. Millainen on vapaan sivistystyön ja erityisesti kansalaisopistojen rooli maamme kieltenopetuksen kentällä? Pyykön selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on suuri rooli kielikoulutuksessa, sillä kielet ovat keskeisiä aineita 154 kansalaisopiston koulutustehtävässä.  Myös kansalaisopistoissa on nähtävissä samanlaista kehitystä kuin muilla kouluasteilla, sillä niissäkin vieraiden kielten opetustunnit ovat kokonaisuutena hieman vähentyneet.

Suuri osa opiskelijoista on kuitenkin tyytyväisiä opistojen kielten opetukseen. Tämä näkyy Kielikukkanen-projektin puitteissa toteutetun opiskelijakyselyn vastauksista (vastaajia n. 1 300):

• Miten kielten opiskelusta tulee innostavaa, motivoivaa ja luovaa, riippuu paljon opettajasta. Nämä adjektiivit kuvaavat hyvin nykyistä opettajaani.
• Opettajana aivan ihastuttava persoonallisuus. Opiskelu on todellista laatuaikaa itselle.
• Tunneille on ollut aina kiva mennä.
• Ryhmät ovat usein olleet myös melko pieniä, joten niissä on mukava, rento ja turvallinenkin olo opiskella.
• Kielen tunnit ovat samalla sivistäviä ja hyvin terapeuttisia.
• Aärimmäisen positiivinen kokemus joka kerta! Mahtavat opettajat!

Toisaalta kysely poiki myös toisenlaisia ajatuksia:

• Etenemisvauhti on hidasta.
• Vauhti oli liian nopea.
• Vanhanaikaista meininkiä.
• Opetusmenetelmät olivat 1960-luvulta.
• Opetuksen ammattitaitoisuus ja tehokkuus vaihtelevat kovasti kurssista toiseen.
• Ei ole riittävää tarjontaa maaseudulla asuvalle.
• Säännöllisen epäsäännöllisen vuorotyön takia tulee liikaa poissaoloja tunneilta.
• Koska opiskelijat ovat usein eritasoisia ja eri tavoin motivoituneita, opiskelu ei välttämättä ole kovin tehokasta.

Kuinka vastaamme näille opiskelijoille? Kielikukkanen-hankkeessa pohditaan, kuinka voimme turvata sen, että kaikenikäiset ja -taustaiset opiskelijat haluavat jatkossakin opiskella kieliä ja hakeutua kansalaisopistojen kielikursseille.

Millainen sitten olisi täydellinen kielikurssi kyselyyn vastanneiden mielestä?

• Etenemisvauhti voisi olla enemmän yksilöllisempää.
• Selkeä palaute oman opiskelun etenemisestä.
• Kurssi, jossa kokeiltaisiin erilaisia oppimismenetelmiä; meitä oppilaita on yhtä paljon kuin on menetelmiäkin.
• Ei liian tiukkapipoista opiskelua.
• Oppilaiden tulisi olla mahdollisemman saman tasoisia.
• Helppo, halpa ja motivoiva.
• Tuloksena jokin opintotodistus taidosta.

Erilaisia vastauksia on lähes yhtä monta kuin vastaajiakin. Tehtävää siis riittää, sillä koemme tärkeänä sen, että kansalaisopistojen kielikurssitarjonta vastaa mahdollisimman monen asiakkaan tarpeisiin. On selvää, että tämä ei tällä hetkellä toteudu. Kurssille ilmoittautuessaan asiakkaat eivät välttämättä aina tiedä, mikä heitä odottaa tai onko kurssin taso tai tahti heille sopiva. Näihin haasteisiin toivomme apua Kielikukkanen-hankkeessa suunniteltavasta kurssivalitsimesta, joka perustuu koko kurssipaletin uudelleenajatteluun ja jaotteluun. Tämä toteutetaan yhdessä aktiivisen opettajaryhmän kanssa ja kaikkien viiden opiston yhteistyönä.

Tältä pohjalta vastaamme omalta osaltamme kutsuun kehittää kansallista kielivarantoa, uusien oppimisympäristöjen ja kurssimallien käyttöönottoa, sekä parantaa ihmisten mielikuvaa kansalaisopistojen kieltenopetuksesta.

Tule keskustelemaan aiheesta kanssamme! Neljän webinaarin sarjastamme seuraava pidetään pe 11.12 klo 13. Webinaarin aiheena on kurssisuunnittelun uudet tuulet vapaan sivistystyön kieltenopetuksessa. Ilmoittaudu tilaisuuteen täällä: 

Teksti:

Projektikoordinaattori Anna-Riitta Niemelä, Kalliolan kansalaisopisto
Projektikoordinaattori  Marika Boström, Vasa Arbis
Projektipäällikkö Marja Juhola, Etelä-Helsingin kansalaisopisto (marja.juhola@kvs.fi)
Projektikoordinaattori Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto
Projektikoordinaattori Sari Isokangas, Vaasa-Opisto

Kaikille avoin Lapuan kansalaisopiston koordinoiman Opetuksen työkalut -hankkeen päätösseminaari toteutetaan yhdessä KoL:n kanssa. Hankkeessa tarjottiin yhdeksän kansalaisopiston opettajille pedagogista täydennyskoulutusta vuosina 2019–2020.

Hankkeen päätösseminaarissa kuulemme ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja aikuiskasvatuksesta sekä pohdimme opettajan roolia nyt ja tulevaisuudessa. Kuulemme myös hankkeen koulutuksiin osallistuneiden opettajien kokemuksista.

Ilmoittaudu mukaan täällä viimeistään 8.12.

Lisätiedot: 

projektipäällikkö, tuntiopettaja Anna-Kaarina Perko
anna-kaarina.perko@lapua.fi / 044 438 4549

Vuoden 2015 akuutissa turvapaikanhakijatilanteessa Helsingin työväenopisto halusi kehittää pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuvaa toimintaansa. Halusimme kantaa kortemme kekoon tilanteessa, jossa yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli tärkeää ja välttämätöntä. Lisäksi halusimme löytää uusia keinoja kaikkien maahanmuuttajien tavoittamiseksi sekä uudenlaisten kurssien ja kohtaamisten mahdollistamiseksi opistossamme.

Syksyllä 2016 käynnistyi kaksivuotinen ERASMUS+ KA2-hanke Network supporting refugees –Education, NGOs, Public Authorities. Mukana oli kahdeksan maata ja koordinointia hoiti Itävallasta Wienin kansalaisopisto. Hanke kytkeytyi Helsingin työväenopiston opetussuunnitelmaan, jonka painoaloissa nousevat esiin osallisuus, yhteiskunnallisen syrjäytymisen ehkäisy sekä maahanmuuttajien opetus. Lisäksi opiston kansainvälisyysstrategian 2016–2020 tavoitteena on rohkaista uusien toimintamallien löytämiseen ja kokeiluun opistossamme.

Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää ja löytää uusia mahdollisuuksia vapaan sivistystyön ja järjestöjen rooleille maahanmuuttajien integroitumisen edistäjinä. Tarkoituksena oli tutustua eri maiden tapoihin aktivoida maahanmuuttajia. Lisäksi hankkeessa selvitettiin jokaisen maan turvapaikanhakumenettelyä ja maahanmuuton tilannetta hankkeen toimintavuosina. Hyviä käytäntöjä tutkittiin ja niiden perusteita koottiin yhteen maahanmuuttajia haastattelemalla. Haastatteluista esiin nousseet ja jo olemassa olevat hyvät käytännöt esiteltiin muulle hankeryhmälle. Jokainen maa valitsi pilotoitavakseen toisen maan hyvän käytännön, ja raportoi sen kokeilusta ja käyttöönotosta.

Raportit ja koosteet löytyvät hankkeen verkkosivulta. Hanke nosti esiin tapoja, jotka ovat hyödynnettävissä vapaan sivistystyön ja järjestöjen toiminnassa sekä verkostoyhteistyönä. Sovellettuina ne sopivat mihin vain.

Opistomme hanke herätti mahdollisuuksiin, jotka meillä jo ovat, mutta joita ei ehkä osattu vielä hyödyntää. Hyvistä käytännöistä löytyy mahdollisuuksia, esimerkkejä ja ideoita moneen mm. projekteja, tapahtumia, kursseja, opetusmetodeita ja vapaaehtoistyötä. Ideoita siihen, miten voidaan lisätä kulttuurienvälistä kohtaamista ja tietoutta, jakaa elämäntarinoita, tutustuttaa opiskelijoita toisiinsa, oppia toisiltamme, kuulla ja välittää erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä, tuoda persoonoita ja heidän taitojaan esille, antaa ääni ja alusta ilmaisulle ja jakaa ja tutkia kulttuurisia ilmiöitä kursseilla. Näitä toteuttamalla opistollamme on hyvät lähtökohdat suvaitsevaisuuden, ymmärryksen sekä kulttuuritietouden ja osallisuuden lisäämiseen!

Teksti: Koulutussuunnittelija Annika Vesanto, Helsingin työväenopisto
Kuva: Helsingin työväenopisto

Kaipaatko joskus vapaata juttelua työasioista kollegan kanssa? Oletko uusi opettaja vailla tarkempaa tietoa miten työyhteisössäsi asioita hoidetaan? Oletko jo pitkään toiminut, kokenut opettaja ja kaipaat vähän uusia tuulia?

Kaikkeen tähän voi vastauksena olla Verme eli vertaisryhmämentorointi. Se on Suomessa kehitetty toimintamalli erityisesti opettajien työn tueksi. Siinä on jotain samaa kuin hyvissä kahvipöytäkeskusteluissa kollegoiden kesken, työnohjauksessa, työhön perehdytyksessä, koulutuksessa…ja kuitenkin se on jotain ihan omanlaistaan toimintaa. Tutkimusten mukaan Verme-ryhmään osallistuminen on vahvistanut osallistujien ammatti-identiteettiä, parantanut työssä jaksamista ja lisännyt ammattitaitoa. Se on osoittautunut myös loistavaksi  tavaksi välittää hiljaista tietoa työyhteisössä.

Verme-ryhmässä on useimmiten 5-8 osallistujaa, saman alan toimijoita. Se kokoontuu parin kuukauden välein, n. 1,5 h kerrallaan. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta useimmat työnantajat tukevat toimintaa niin, että siihen saa osallistua työajalla. Ryhmä päättää itse säännöistään ja vapaamuotoisten keskustelujensa teemoista.  Ryhmän vetäjänä toimii  vertaisryhmämentorointiin perehdytetty henkilö, ryhmäläisten kanssa samankaltaista työtä tekevä ”vertainen”.

Suomen opettajien koulutusta järjestävien korkeakoulujen verkosto on saanut vuosille 2017–2019 rahaa Vermen laajentamiseen koko koulutuskenttään. Tampereen ammattikorkeakoulun vastuulla ovat vapaan sivistystyön toimijat. Tähän liittyen tarjotaan mm. kansalais- ja työväenopistojen opettajille mahdollisuutta lähteä mukaan Verme-mentorikoulutukseen v.2018.  Suunnitelmassa on  2-3 verkkotapaamista ja 1 lähitapaaminen sekä keväällä että  syksyllä.  Koulutuksessa  perehdytään Vermeen, sen taustaan ja toimintamalliin, saadaan työkaluja ryhmän vetämiseen sekä käynnistetään oma Verme-ryhmä.  Sivutuotteena koulutuksen myötä (ei siis lähtövaatimuksena!) tulee kokemusta myös digitaalisten työkalujen käytöstä, sillä suurin osa tapaamisista tapahtuu verkkokeskusteluina tai webinaareina.  Tarkempaa tietoa koulutuksesta tulee tammikuussa Kansalaisopistojen liiton kautta.

Jos et tohdi lähteä mentorikoulutukseen ja mentoriksi, voit myös liittyä johonkin lähelläsi toimivaan Verme-ryhmään. Kaikki mentorikoulutukseen tulevat käynnistävät oman Verme-ryhmänsä ja lisäksi nyt käynnistyneen hankkeen myötä käynnistetään pilotteja eri puolilla Suomea. Pilottiopistoina mukana ovat mm. Helsingin työväenopisto sekä kansalaisopistoja Koillismaalta: Kuusamo, Posio,  Pudasjärvi,  Ranua ja Taivalkoski.

Lähde rohkeasti mukaan Verme-seikkailuun etsimään, löytämään ja vahvistamaan omaa opettajuuttasi! Lisätietoa Vermestä löydät esim. teoksesta Heikkinen, H., Jokinen H., Markkanen, I ja Tynjälä, P. (toim.) Osaaminen jakoon – Vertaisryhmämentorointi opetusalalla tai osoitteesta www.verme.fi.

Hanketyöntekijä Sirkka Hokkanen
sirkka.hokkanen@tamk.fi

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

KoL järjestää Helsingissä perjantaina 8.12. teemapäivän, joka keskittyy kokonaisuudessaan Opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksen turvin toteutettaviin hankkeisiin. Tilaisuuden ilmoittautuminen on nyt käynnistynyt.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten ja kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä. Kuulemme päivän aikana yhteensä 8 hanke-esittelyä, jotka liittyvät mm. nuorten saamiseen kansalaisopisto-opintojen pariin, senioripedagogiikkaan, kuntalaisten osallisuuteen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Lisäksi päivän ohjelmaan sisältyvät puheenvuorot hyvien hankehakemusten kriteereistä ja hyvästä projektinhallinnasta.

Opetushallitus on viime vuosina pyrkinyt ohjaamaan laatu- ja kehittämisavustusten hakua entistä enemmän yhteishankkeiden suuntaan. Uusi hakukierros käynnistynee tuttuun tapaan joulukuussa ja viimeistään nyt kannattaa aloittaa pohdinta mahdollisista yhteisistä hankkeista muiden opistojen kanssa. KoL tarjoaa tukea myös sopivan hankekumppanin löytämiseen ja opiston tarpeesta voi ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Jos et pääse osallistumaan itse tilaisuuteen, voit olla yhteydessä järjestöassistentti Sisko Pukkilaan (sisko.pukkila@kansalaisopistojenliitto.fi).

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan juna-aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 3012, 3. krs.). Poikkeuksellisesti tähän tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, mutta tallennamme aamun puheenvuoron hyvien hankehakemusten kriteereistä KoL:n jäsenopistojen henkilökunnan käyttöön.

Tilaisuuden koko ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Ilmoittautuminen nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 4.12.

Lisätiedot:

järjestöassistentti Sisko Pukkila (sisko.pukkila@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700)