kansalaistaidot

Kansalaistaidot kunniaan -webinaari: Määritellään kansalaistaidot, to 10.8.2023 klo 10–12

Kansalaistaidot ovat kaikkien kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tarvitsemia taitoja. Ne liittyvät toimimiseen yhteiskunnan jäsenenä, omien asioiden hoitamiseen ja jopa eloonjäämiseen ja elämänsuojeluun. Ei ole kuitenkaan olemassa vakiintunutta määritelmää sille, mitkä osaamiset kuuluvat kansalaistaitoihin. KoL:n Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa on selvitetty erilaisia käsityksiä kansalaistaidoista ja nyt on tarkoitus luoda opistojen kanssa yhdessä määritelmä uusille, tämän päivän kansalaistaidoille, joita voi opiskella kansalaisopistoissa ympäri Suomen.

Webinaarissa esitellään KoL:n selvitystyön tuloksia ja määritellään yhdessä Kansalaistaito-käsitettä ja sen alle kuuluvia taitoja ja osaamisia.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Webinaari on osa KoL:n Kansalaistaidot kunniaan hanketta.

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaisopistot SuomiAreenassa 2023

SuomiAreena, Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali, valtaa Porin 27.–30.6. ja kansalaisopistot ovat totta kai mukana! Nostamme kansalaistaidot yhteiskunnalliseen keskusteluun ja olemme tavattavissa Kansalaistorilla koko tapahtuman ajan.

Kansalaistaidot kuntoon -keskustelutilaisuus

Paikka: Kaupungintalon piha, Hallituskatu 12
Aika: Tiistai 27.6. klo 17–17.45

Kansalaisopistot tarjoavat mahdollisuuden kehittää kansalaistaitoja kaikkialla Suomessa. Opetukselle on myös suuri tarve, sillä Suomessa elää paljon aikuisia, joiden perustaidot ovat tutkimusten mukaan heikot. Nyt on tullut aika kannustaa kaikki opiskelemaan kansalaistaitoja, sillä muuttuvassa maailmassa jokaisen meistä on kehitettävä osaamistaan läpi elämän. Mikä on kansalaistaitojen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle, ja millaisia uusia kansalaistaitoja tarvitsemme tulevaisuudessa?

Keskustelemassa:

Sannasirkku Autio
johtava rehtori, Vaasan kaupungin opistot
puheenjohtaja, Kansalaisopistojen liitto

Teija Felt
työmarkkinaneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö

Antti Palola
puheenjohtaja, STTK

Pentti Voipio
kansalaisopisto-opiskelija, yritysneuvoja

Keskustelun juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Voit seurata lavakeskustelua suorana myös MTV Katsomosta, josta keskustelun voi katsoa myöhemmin myös tallenteena.

SuomiAreenan kaikki keskustelutilaisuudet löydät SuomiAreenan ohjelmasivulta.

Kansalaisopistot Kansalaistorilla

Kansalaisopistojen toimintaan voi tutustua SuomiAreenan kansalaistorilla 27.6.–30.6. Löydät pienen punaisen mökkimme Yrjönkadulta kävelykadun laidasta. Kansalaistorin kartassa mökkiämme edustaa numero 42.

Ti 27.6. klo 10–17 Porin seudun kansalaisopisto
Ke 28.6. klo 10–17 Kansalaisopistojen liitto
To 29.6. klo 10–17 Kansalaisopistojen liitto
Pe 30.6. klo 10–16 Otsolan kansalaisopisto

Osastollamme pääset pohtimaan tärkeitä kansalaistaitoja ja pyörittämään onnenpyörää. Tervetuloa!

SAMAKA & Kansalaistaidot kunniaan -hankepäivä, pe 26.5.2023 klo 10–16

SAMAKA (Saavutettava ja matalan kynnyksen kansalaisopisto) -hankkeen sekä Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen yhteisessä hankepäivässä tarkastellaan saavutettavuusteemoja kuten hybridiopetusta ja osallistumiskynnyksen madaltamista sekä pohditaan millaisia kansalaistaitoja erittäin tervetulleet ryhmät kaipaisivat. Päivän aikana luodaan myös katsaus historiallisiin kansalaistaitoihin sekä kuullaan, mitä kuuluu tulevaisuuden kansalaistaitoihin.

OHJELMA

10 Avaussanat
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

10.15 Hyvä paha hybridi – kohti onnistunutta ja osallistavaa hybridikoulutusta
suunnittelija Niina Räsänen, SnellmanEdu

11 Miten madalletaan osallistumiskynnystä? Aliedustettujen ryhmien osallistaminen
koulutussuunnittelija Katja Kontos & koulutussuunnittelija, uravalmentaja Maarit Puuperä, Taitotalo

11.30 Jaloittelutauko

11.40 Case-esimerkkejä kansalaisopistoilta: Kenen mittarilla kynnys on matala ja toimimmeko riittävän joustavasti kynnyksen molemmin puolin?
yhteisökehittäjä Essi Leikas, Auralan kansalaisopisto

12.10 Lounas

13.10 Millaisia taitoja aliedustetut ryhmät tarvitsevat?
asiantuntija Riina Nousiainen, STTK

13.55 Seinäjoen kansalaisopisto – Kohti ohjaavan opiston mahdollisuuksia
apulaisrehtori Satu Haarala, Seinäjoen kansalaisopisto

14.25 Kahvitauko

14.35 Historiakatsaus kansalaistaitoihin
järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto

15.00 Tulevaisuuden kansalaistaidot
koulutusasiantuntija Carmen Tomas Matinez, tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Tilaisuus päättyy klo 16

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle.

Huom. Hankepäivä toteutuu verkossa Teams-alustalla.

Seminaarin tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaisopistojen liitto KoL:n eduskuntavaalitavoitteet 2023

(På svenska nedan)

Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Kansalaisopisto – ketterä hyvinvoinnin ja osaamisen edistäjä

Sivistys, meidän kaikkien perusoikeus, takaa Suomessa asuvien menestyksen nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen sivistykseen tehty investointi parantaa merkittävästi kansalaisten hyvinvointia ja osaamisen kehittymistä sekä Suomen kilpailukykyä ja taloudellista menestystä.

Kansalaisopistojen liitto edistää yhdessä kansalaisopistojen kanssa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja kestävän elämäntavan muutoksen aikaansaamista yhteiskunnassa. Osaamisen lisäksi kansalaisopistojen kurssit tuottavat ihmisten elämään kestäviä merkityksiä muun muassa kulttuurista, yhdessäolosta, liikunnasta ja luonnosta. Tällä on tutkitusti elämänlaatua parantava vaikutus myös ekososiaalisen sivistyksen näkökulmasta.

Seuraavalla hallituskaudella tarvitsemme Suomeen:

Kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa

  • Aikuisille on taattava mahdollisuus kansalaisopisto- opintoihin luovan ajattelun mahdollistamiseksi, kiireisen työelämän vastapainoksi ja suojaksi maailman myllerryksiltä. Tutkimustulosten mukaan kansalaisopisto tuottaa opiskelijalle opittujen asioiden lisäksi myös laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita. Kansalaisopistoihin suunnatut koulutusinvestoinnit palautuvat rahassakin mitattuina moninkertaisina takaisin.
  • Kansallisen ikäohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä on edistettävä määrätietoisesti, koska Suomi tarvitsee vireitä kansalaisia iästä riippumatta. Nyt ja tulevaisuudessa on myös tärkeää huolehtia kansalaisten mielenterveydestä, yhteisöllisyyden edistämisestä ja yksinäisyyden ehkäisemisestä. Kansalaisopistoissa järjestettävät liikunnan, kotitalouden ja taide- ja kulttuurialan kurssit tuovat yhteen kaikenikäisiä ihmisiä ja motivoivat heitä huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Läpi elämän kehittyviä opiskelu- ja työelämätaitoja

  • Kaikille tulee taata mahdollisuus ylläpitää taitojaan ja kehittää itseään iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Nykyinen valtionosuuksien kehitys ei ole mahdollistanut kurssimaksujen säilymistä lain edellyttämällä, kohtuullisella tasolla, mikä on osaltaan rajoittanut vähävaraisten mahdollisuutta käyttää kansalaisopistopalveluita. Kansalaisopistojen liitto vaatii tulevalta eduskunnalta seitsemän miljoonan vuotuista lisärahoitusta kansalaisopistojen opintoseteleihin. Se mahdollistaisi kansalaisten perustaitoihin eli kansalaistaitoihin valmentavien, maksuttomien kurssien järjestämisen.
  • TE-palveluiden siirtyminen kuntiin vuonna 2025 tuo työllisyys- koulutus- ja elinkeinopalvelut saman järjestäjän vastuulle. Uudistus tukee osaltaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja saattaa palvelut lähemmäs niitä tarvitsevia. Kunnissa tulee jatkossa järjestää elinikäisen oppimisen ohjausta kaikenikäisille, jotta jokaisella olisi mahdollisuus ylläpitää ja kehittää opiskelu- ja työelämätaitojaan jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti. Kansalaisopisto on ketterä kumppani työelämäpalveluiden tuottamisessa.
  • Kansalaisopistoissa on tarjolla enenevissä määrin osaamisperusteisesti suunniteltuja kursseja, joiden hyväksytyistä suorituksista opiskelijat saavat suoritusmerkinnän kansalliseen KOSKI-tietovarantoon. Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on painotettava entistä enemmän osaamisen monipuolistamista ja tutkinnon osia pienempien kokonaisuuksien hyödyntämistä. Tavoite on, että kansalaisopistoissa suoritetut kurssit yhdistyvät jatkossa soveltuvin osin kansalliseen osaamisen viitekehykseen ja tulevat paremmin tunnustetuiksi myös muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä.

Uudistuksia vapaan sivistystyön toimialan kehittämiseksi

  • Vapaan sivistystyön toimialaa on uudistettava muiden oppilaitosasteiden tavoin vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden osaamistarpeisiin rakenteita ja rahoitusta kehittämällä. Toimialalle suunnattu julkinen rahoitus on käytettävä tehokkaasti koko väestön hyväksi. Tulevalla hallituskaudella tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja vapaan sivistystyön lakiuudistus rakenteiden ja rahoituksen kehittämiseksi. Samassa yhteydessä on korjattava vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen rahoitusmallia ja mahdollistettava ylikotoaikaisten maahanmuuttajien osallistuminen koulutukseen sataprosenttisen rahoituksen pienentymättä.

Tutkimuslähde: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Tulosta esite: Kansalaisopistojen liiton eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)
Diaesitys: Kansalaisopistojen eduskuntavaalitavoitteet 2023 (pdf)

Lisätietoja työikäisten oppimisen tuen tarpeesta


Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023

Medborgarinstituten – smidiga främjare av välbefinnande och kompetens

Bildning är allas grundläggande rättighet och garanterar framgång nu och i framtiden för alla som bor i Finland. Varje investering i bildning förbättrar betydligt medborgarnas välbefinnande och kompetensutveckling samt Finlands konkurrenskraft och ekonomiska framgång.

Tillsammans med medborgarinstituten främjar Medborgarinstitutens förbund jämlikhet, jämställdhet, delaktighet och hållbara livsstilsförändringar i samhället. Utöver kompetens producerar medborgarinstitutens kurser hållbara betydelser i människornas liv om bland annat kultur, samvaro, motion och natur. Undersökningar visar att detta påverkar livskvaliteten även ur den ekosociala bildningens synvinkel.

Under nästa regeringsperiod behöver Finland följande:

Övergripande välbefinnande och socialt kapital

  • Vuxna ska garanteras en möjlighet att studera vid medborgarinstitut för att möjliggöra kreativt tänkande, som en motvikt till det hektiska arbetslivet och som skydd mot världens turbulens. Utöver kunskaper och färdigheter ger medborgarinstitutet enligt undersökningsresultaten de studerande även mer omfattande nytta, såsom välbefinnande, självförtroende, nytt kunnande i anslutning till vardagen eller arbetet och nya vänner. Utbildningsinvesteringar riktade till medborgarinstitut ger flerdubbel avkastning, även mätt i pengar.
  • Målen och åtgärderna i det nationella åldersprogrammet ska främjas målmedvetet eftersom Finland behöver vitala medborgare oavsett ålder. Nu och i framtiden är det också viktigt att sköta om medborgarnas psykiska hälsa, främjandet av gemenskap och förebyggandet av ensamhet. Kurserna inom motion, huslig ekonomi och konst- och kultursektorn som ordnas vid medborgarinstitut för samman människor i alla åldrar och motiverar dem att ta hand om sin hälsa och sitt välbefinnande.

Studie- och arbetslivsfärdigheter som utvecklas under hela livet

  • Alla ska garanteras en möjlighet att upprätthålla sina färdigheter och utveckla sig själva oberoende av ålder, ekonomisk ställning och bostadsort. Statsandelarnas nuvarande utveckling har inte möjliggjort bevarandet av kursavgifter på den rimliga nivå som lagen förutsätter, vilket för sin del har begränsat de mindre bemedlades möjligheter att använda medborgarinstitutens tjänster. Medborgarinstitutens förbund kräver från den kommande riksdagen en tilläggsfinansiering på sju miljoner per år för medborgarinstitutens studiesedelunderstöd. Detta skulle göra det möjligt att ordna avgiftsfria kurser som förbereder för medborgarnas grundläggande färdigheter, dvs. medborgarfärdigheter.
  • Att AN-tjänsterna flyttas till kommunerna 2025 innebär att ansvaret för sysselsättnings-, utbildnings- och näringstjänsterna överförs till en och samma organisatör. Reformen stöder för sin del de arbetssökandes snabba sysselsättning och för tjänsterna närmare alla som behöver dem. Kommunerna ska i fortsättningen ordna handledning inom livslångt lärande för personer i alla åldrar så att alla har en möjlighet att upprätthålla och utveckla sina studie- och arbetslivsfärdigheter i enlighet med principen om kontinuerligt lärande. Medborgarinstitutet är en smidig partner i produktionen av arbetslivstjänster.
  • Medborgarinstituten erbjuder allt fler kurser som planerats utifrån kompetens och vars godkända genomförande ger de studerande en anteckning om studieprestation i den nationella KOSKI-databasen. Utvecklingen av livslångt lärande ska i allt större grad betona en mångsidigare kompetens och utnyttjandet av mindre helheter och examensdelar. Målet är att kurser som genomförts vid medborgarinstitut förenas i fortsättningen i tillämpliga delar till den nationella kompetensens referensram och blir bättre kända även vid andra läroanstalter och i arbetslivet.

Reformer för utvecklingen av det fria bildningsarbetet

  • Liksom andra läroanstaltsstadier ska det fria bildningsarbetet reformeras så att det på ett allt bättre sätt svarar på framtidens kompetensbehov med utveckling av strukturer och finansiering. Den offentliga finansieringen som riktas till branschen ska användas effektivt för att gynna hela befolkningens intressen. Under den kommande regeringsperioden bör man göra en omfattande utredning och reform av lagen om fritt bildningsarbete för att utveckla strukturerna och finansieringen. I samband med detta måste man korrigera finansieringsmodellen för det fria bildningsarbetets läskunnighetsutbildning och göra det möjligt för invandrare att delta i utbildning efter sin integrationsperiod utan att den hundraprocentiga finansieringen minskas.

Forskningskälla: kansalaisopistojenliitto.fi/tutkimus

Medborgarinstitutens förbunds riksdagsvalsmål 2023 (pdf)

Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen kick-off tilaisuus 17.3.2023 klo 10–15.30

Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -kehittämishankkeen tavoitteena on kartoittaa ja määritellä kansalaistaitojen opetusta opistoissa, kehittää kansalaistaitoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä lisätä suuren yleisön tietoisuutta kansalaisopistojen matalan kynnyksen opetustarjonnasta. Osana hanketta järjestämme kansalaistaitoaiheisia teemapäiviä, työpajoja ja webinaareja sekä toteutamme kartoitus- ja selvitystyön kansalaisopistoissa opetettavien kansalaistaitojen (perustaitojen) opetustarjonnasta, koulutussuunnittelusta, hyvistä käytännöistä ja viestinnästä.

Huom. Vähäisen lähitilaisuuteen ilmoittautuneiden määrän takia tilaisuus järjestetään kokonaisuudessaan vain etäyhteydellä.

OHJELMA

10.00 Avaussanat
puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto

10.15 Kansalaistaidot kunniaan! -hankkeen esittely
järjestösuunnittelija Henri Piirainen, Kansalaisopistojen liitto

10.40 NVL ja pohjoismainen viitekehys perustaitoihin
koordinaattori Johanni Larjanko, Bildningsalliansen

11.10 Mitä kertoo digitaitoraportti?
erityisasiantuntija, Henriikka Eloluoto, Digi -ja väestötietovirasto

11.40 Yhteinen keskustelu: Mitä kuuluu kansalaistaitoihin?

12.20 Lounas

13.20 Perustaidot ja PIAAC tutkimukset
opetusneuvos Petri Haltia, Opetus- ja kulttuuriministeriö

13.50 CASE-esimerkki: Näkökulmia perustaitojen opetukseen
rehtori Sirkka Suomi, Jyränkölän setlementti

14.10 Kahvitauko

14.30 CASE-esimerkki: Perustaidot ja kansalaistaidot osana kansalaisopiston toimintaa
koulutuspäällikkö Jenni Hanhilampi, Auralan setlementti

14.50 Yhteinen keskustelu: Mitä perustaitoja ja kansalaistaitoja opistoissa on opetettu?

Tilaisuus on maksuton ja avoin Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Päivän ohjelma päättyy klo 15.30 mennessä.

Kick-off järjestetään etätilaisuutena Teams-sovelluksen välityksellä.

Ilmoittaudu tapahtumaan verkkolomakkeella 16.3. mennessä.

Tulostettava ohjelma: Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen kick-off (pdf)

Lisätiedot
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Avoin työpaikka: Hanketyöntekijä / korkeakouluharjoittelija

Kansalaisopistojen liitto KoL ry on vuonna 1919 perustettu edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen sekä vapaan sivistystyön asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Liiton ydintehtävänä on vapaan sivistystyön, kansalaisopistojen ja opistolaisyhdistysten edunvalvonta, toiminnan tukeminen ja kehittäminen sekä yhteistyön edistäminen eri koulutusorganisaatioiden välillä.

Haemme tiimiimme määräaikaiseen työsuhteeseen osa-aikaista hanketyöntekijää kansalais- ja perustaitoihin liittyvään hankkeeseen. Osana hankkeen kokonaisuutta on mahdollista suorittaa palkallinen korkeakouluharjoittelu. Hankkeen materiaaleja voi erikseen sovittaessa hyödyntää myös opinnäytetyössä. Hanketyöntekijän tehtävänä on avustaa hankkeessa ja olla mukana mm. toteuttamassa kartoitus- ja selvitystyötä kansalaisopistoissa opetettavien kansalaistaitojen (perustaitojen) opetustarjonnasta, koulutussuunnittelusta, hyvistä käytännöistä ja viestinnästä.

Rekrytoimme määräaikaiseksi hanketyöntekijäksi henkilöä, joka esimerkiksi opiskelee korkeakoulussa kasvatustiedettä, aikuiskasvatustiedettä tai yhteiskuntatieteitä.

Työ on kesäkaudella kokoaikaista ja osa-aikaista kevät- ja syyslukukausien aikana. Toivomme, että valittava henkilö voi aloittaa työssä huhtikuussa 2023. Tarkemmista työajoista on kuitenkin mahdollista neuvotella erikseen. Työsuhde kestää hankkeen päättymiseen saakka, vuoden 2024 loppuun. Työpiste sijaitsee Helsingissä, mutta perehdytyksen jälkeen työtä voidaan tehdä sopimuksen ja työtehtävien mukaan myös etänä. Työ sisältää jonkin verran matkustamista kotimaassa.

Työtehtäviä ovat mm.

  • Avustaminen hanketehtävissä ja tapahtumien järjestämisessä
  • Hankkeeseen liittyvät erilaiset kartoitus- ja selvitystyöt
  • Avustaminen hankeviestintään liittyvissä tehtävissä

Edellytämme

  • Hyviä tiedonhaku- ja tiedonkäsittelytaitoja
  • Hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja
  • Hyvää kirjallista ilmaisua
  • Itsenäistä ja järjestelmällistä työotetta
  • Hyviä tietoteknisiä taitoja ja Microsoftin yleisten toimisto-ohjelmien hallintaa (Office 365)

Kansalaistaitojen ja perustaitojen koulutustarve on tällä hetkellä suuri kaikilla oppilaitostasoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Kansalaisopistokentän osalta aihetta ei ole kuitenkaan aiemmin juuri tutkittu. Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kehittää kansalaisopistojen kansalaistaitoihin liittyviä koulutuskokonaisuuksia ja lisätä suuren yleisön tietoisuutta kansalaisopistojen matalan kynnyksen opetustarjonnasta.

Tarjoamme palkan lisäksi lounas- ja virikeseteliedun. Noudatamme yksityisen opetusalan työehtosopimusta. Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.

Kansalaisopistojen liitto on syrjinnästä vapaa alue. Liitto arvostaa monimuotoisuutta työyhteisössä. Korostamme toiminnassamme kestävän kehityksen periaatteita.

Kiinnostuitko? Lähetä lyhyt hakemus ja napakka CV 15.3.2023 mennessä osoitteeseen rekrytointi@kansalaisopistojenliitto.fi. Halutessasi voit liittää mukaan tuntipalkkatoiveen. Huom. hakuaika päättynyt.

Lähettämällä hakemuksen annat meille samalla suostumuksesi henkilötietojesi käsittelyyn. Voit tutustua KoL:n rekrytointiprosessin tietosuojaselosteeseen osoitteessa https://kansalaisopistojenliitto.fi/rekrytointi

Hankkeen sisällöstä saat lisätietoja järjestösuunnittelija Henri Piiraiselta, henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 044 761 0700 ja työsuhteeseen liittyvistä asioista hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinnalta, viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi, p. 040 455 7276.

Vieraskynä: Luentoja 72 tunnin varautumissuosituksesta lähiopetuksena tai webinaareina

Miten pärjäisit, jos hanasta ei jonain aamuna tulisi pisaraakaan vettä? Onko sinulla varalla pullollistakaan edes aamukahvia varten? Entä jos sähkökatko pimentäisi kodin jonain iltana, löytyisikö sinulta sähkökatkon varalta mitään, millä valaista?

Häiriötilanteisiin varautuminen on ajankohtaista ympäri vuoden, mutta perinteisesti se kiinnostaa suomalaisia pimeään ja kylmään aikaan enemmän kuin valoisaan ja lämpimään aikaan. Tosin esimerkiksi vedenjakeluhäiriöt ovat aivan yhtä hankalia kesällä kuin talvella. Ja aivan yhtä mahdollisia.

Jos vesijohtovesi olisi juomakelvotonta, vesilaitos kyllä tiedottaisi asiasta ja järjestäisi väliaikaisia vedenjakelupisteitä, mutta jos kotoa ei löydy puhtaita kanistereita tai puhtaita kannellisia ämpäreitä, millä ajattelit käydä hakemassa vettä?

Suomessa on kotitalouksille laadittu 72 tunnin varautumissuositus. Se tarkoittaa, että meidän kaikkien tulisi pyrkiä pärjäämään ilman viranomaisapua ainakin 72 tuntia häiriötilanteiden sattuessa. Varautuminen koostuu tiedoista, taidoista ja tarvikkeista. Perusasiat oppii tunnissa. – Ja siitä saa helposti kipinän opetella paljon lisää.

Kotivara on kyllä ihan 2020-lukuakin

Varsinkin kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että ruokakaupat ovat aina auki. Tosin koronan myötä monet ovat oivaltaneet, että kauppaan ei aina välttämättä pääse. Koronakaranteenit ovat palauttaneet kotivara-sanan suomalaisten sanavarastoon. Kyse ei suinkaan ole vain menneisyyden termistä.

Jokaisesta kodista pitäisi löytyä ruokaa koko perheelle ainakin 72 tunniksi. Ja tähän suositukseen lasketaan tietenkin mukaan myös lemmikit. Kyse ei ole mistään selviytymispakkauksesta, vaan juuri niistä elintarvikkeista, joita perhe joka tapauksessa söisi.

Tilaa luento 72 tunnin varautumissuosituksesta

Suomesta löytyy satoja kotitalouksien varautumiseen perehtyneitä kouluttajia, jotka luennoivat aiheesta. Joukossa on mm. marttoja, palokuntalaisia, Punaisen Ristin väkeä ja pelastusliittojen työntekijöitä. Heitä voi tilata pitämään 1–2 tunnin mittaisia luentoja 72 tunnin varautumissuosituksesta. Osa vetää koulutuksia ihan vapaaehtoishengessä, mutta osa pyytää nimellistä korvausta (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ohjeistuksen mukaan 65 €/tunti).

Luentoja voi pitää koronatilanteen salliessa lähiopetuksena tai etäelämän jatkuessa webinaareina. Luennoitsijoilla on käytössä yhteinen koulutusmateriaali ja mikäli kyseessä on lähiopetustilanne, osallistujille voi jakaa aiheeseen liittyvää painettua materiaalia, jota voi tilata SPEKin verkkokaupasta veloituksetta.

Tilaa kansalaisopistoosi varautumiskouluttaja pitämään yleisöluento kotitalouksien varautumisesta. Kouluttajien yhteystiedot löytyvät sivulta 72tuntia.fi.

Sanna Räsänen
viestinnän asiantuntija
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Haastattelu: Pääjohtaja fanittaa kansalaisopistoa

Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kannustaa kirkastamaan kansalaisopiston merkitystä kuntapäättäjille. Kuva: Niina Rodionoff/Opetushallitus

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen uskoo vapaan sivistystyön roolin vielä kasvavan. ”Sana on ehkä vanhahtava, mutta kansansivistyksen renessanssille on tässä ajassa tarve”, hän arvioi.

Opetushallituksen johdossa lokakuussa aloittaneen Olli-Pekka Heinosen päätelmä kansalaisopiston arvonnoususta pohjautuu analysoituun tietoon ja omaan kokemukseen.

Vapaan sivistystyön arki tuli hänelle tutuksi jo lapsena Eurajoella, jossa Heinosen isä toimi Rauman kansalaisopiston osastonjohtajana.

Opistosta alkoi myös Heinosen elinikäinen harrastus, trumpetinsoitto.

– Meitä oli paljon samanikäisiä lapsia, ja muutamat aktiiviset vanhemmat ryhtyivät puuhaamaan opistoon soittokuntaa. Kun kaverit lähtivät mukaan, niin minullakin piano vaihtui puhallinsoittimiin.

Millainen oppimisympäristö nuorisosoittokunta oli, erosiko se koulutusta?

– Eihän sitä oppimisena ajatellut. Se oli vain kivaa yhdessä tekemistä. Mutta ryhmässä toimimista se opetti: siinä täytyy tulla muiden kanssa toimeen ja osata ottaa toiset huomioon. Se kasvatti myös systemaattisuuteen ja kurinalaisuuteen, kun oma aika täytyi hyödyntää tehokkaasti.

Olli-Pekka Heinonen
  • syntynyt 1964 Eurajoella
  • opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja 1991–1994
  • opetusministeri 1994–1995, 1995–1999
  • liikenne- ja viestintäministeri 2000–2002
  • Yleisradion johtaja 2002–2012
  • valtiosihteeri 2012–2015
  • Opetushallituksen pääjohtaja 2016–

Taidon ja taiteiden puolestapuhuja

Haave trumpetistin urasta ei toteutunut, mutta rakas harrastus on tehnyt Heinosesta vankkumattoman taito- ja taideaineiden puolestapuhujan.

Samaan ovat päätyneet ne sadattuhannet suomalaiset, jotka vuosittain täyttävät kansalaisopistojen moninaiset kädentaitojen ja  taidekurssit.

Heinosen silmissä se on arvokasta.

– Itse kokemiseen ja tekemiseen perustuvien asioiden tärkeys ei ole digitaalisena aikana kadonnut mihinkään. Meidän on säilytettävä kontakti käsin tekemiseen, sillä ajattelu ja käden tekeminen ovat sidoksissa toisiinsa. Sitä kytköstä ei saa hukata.

Soittoharrastus vei Heinosen myöhemmin opiston tuntiopettajaksi, mutta varsinainen ura koulutuksen parissa alkoi vuonna 1991, kun nuoresta juristista tuli opetusministeri Riitta Uosukaisen erityisavustaja. Vuosikymmenen loppupuolella hän toimi jo itse opetusministerinä.

Yleissivistyksestä trendi

1990-luku toi aikuiset oppimisen valtavirtaan. EU vietti elinikäisen oppimisen teemavuotta 1996. Aikuiskoulutuksesta haettiin vastauksia tietoyhteiskunnan ja kansainvälistymisen vaatimuksiin. Lamanjälkeisessä Suomessa työelämälähtöinen koulutus korostui.

2010-luvulla aikuisten oppimisen tarpeet suosivat yleissivistävää koulutusta. Juuri kansalaisopistot voivat Heinosen mukaan tarjota kansalaisille valmiuksia selvitä muutoksen vauhdissa.

– Työelämän ja yhteiskunnan muutos on nyt hyvin nopeaa ja meidän on varmistettava, että kaikilla säilyy mahdollisuus pysyä mukana ja että ihmisillä säilyy se kokemus, että kaikki ovat osallisia yhteiskunnassa.

Samoin kuin peruskoulussa myös aikuisopetuksessa korostuvat oppiaineiden sijasta yleiset merkitykset. Ne liittyvät luovuuteen ja kansalaisena olemiseen.

– Tämä on ihan toisenlainen yhteiskunta kuin 90-luvulla siinä mielessä, että yhteiskunnan selviytymiskyky on hyvin paljon riippuvainen yksittäisten kansalaisten kyvystä selviytyä. Elämme sellaista aikaa, että kansansivistyksen renessanssin tarve on olemassa.

Heinonen puhuu ”aivan perusasioista”, ihmisenä olemisen taidoista.

– Kun digitalisaatio ja automatisaatio lisääntyvät, ihmisen tekemänä korostuvat kyky pitää huolta toisesta ihmisestä, empatian ja myötäelämisen taidot.

Työelämässä korostuu myös luova ongelmanratkaisutaito.

– Sitä tukevat hyvin taito- ja taideaineet. Harvoin mielletään, että niissähän on kyse kyvystä kuvitella ja kuvitella tulevaisuus. Se on ihan olennaista tässä ajassa. Ilman taitoa kuvitella oma ja yhteinen tulevaisuus ihminen voi helposti joutua tuuliajolle.

Kansalaistaidot tarpeen

Suomi 100 -vuoden juhlateema on yhdessä tekeminen. Kansakunnan yhteenkuuluvuus ja demokratiaan kasvaminen innoittivat yli sata vuotta sitten suomalaisia vapaan sivistystyön uranuurtajia. Heidän työnsä jatkajat jakavat nyt euroopanlaajuisesti huolen lisääntyvästä eriarvoisuudesta ja vihanlietsonnasta.

Jo laki velvoittaa vapaata sivistystyötä tukemaan aktiivista kansalaisuutta.

– Kysymys on siitä, miten löytää oma arvo ja oppia antamaan arvo muille. Miten oppia näkemään, hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuutta ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta. Eihän me yksin täällä mitään saada aikaan. Yhteiskunnan eheys lähtee yksittäisen ihmisen eheydestä, Heinonen tulkitsee.

Yhteinen hyvä kirkkaaksi

Kansalaisopistot ovat osa kuntien koulutus- ja kulttuuritointa, joka sote- ja maakuntahallinnon uudistuksen myötä nousee kuntien toiminnan keskiöön. Opetushallituksen pääjohtajalla on antaa selkeä resepti, miten kirkastaa kuntapäättäjille opistojen merkitys.

– Kaksi asiaa: ensimmäinen on tehdä työnsä laadukkaasti ja kehittää sen vaikuttavuutta. Toinen on vahvistaa linkkiä kansalaisopiston tekemän työn ja kunnan ison kuvan välillä, niin että kirkastuu, mikä on se isompi hyvä, minkä kansalaisopisto toiminnallaan saavuttaa.

Konkreettisesti se tarkoittaa, että kuntapäättäjille on kerrottava, että opistoon sijoitettu euro tuottaa tutkitusti jopa kolmin-nelinkertaisen hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, sosiaali- ja terveysmenot vähenevät ja yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen paranee.

– Tämän ison kuvan kirkastamiseksi pitää nykyisellään nähdä vaivaa, Heinonen kannustaa.

Teksti: Sirkku Määttä

Sarjassa koulutuksen ja yhteiskunnan vaikuttajat puhuvat omista kokemuksistaan ja käsityksistään kansalaisopistojen merkityksestä ja arvoista. Huhtikuussa vuorossa on presidentti Tarja Halonen.

Teksti on julkaistu myös osoitteessa www.kansalaisopistot.fi, joka keskittyy Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuoden 2017 ajan kansalaisopistotoiminnan merkitykseen niin kautta aikain kuin nykypäivänäkin.

12
Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.