siilinjärven kansalaisopisto

Tervehdys Siilinjärveltä, Pohjois-Savosta. Alueemme opistoja koronarajoitteet ovat kurittaneet monia muita alueita vähemmän. On kuitenkin jotain, mihin rajoitukset osuvat kaikilla yhtä kipeästi, nimittäin kansainväliset hankkeet. Vuosi on kulunut siitä, kun viimeksi olemme voineet fyysisesti liikkua maasta toiseen ongelmitta. Erasmus + -liikkuvuushanke on tällä hetkellä täysin pysähdyksissä. Mutta toista, Erasmus+ KA2-hanketta, on yritetty viedä silti sinnikkäästi eteenpäin.

Loppuvuodesta 2019 opistomme kv-vastaava Mari Puttonen sai yhteydenoton aiemmasta yhteistyöstämme tutusta Saksan Baden-Württembergin osavaltion kansalaisopistojen aluetoimistosta uudesta hankkeesta. Hankkeen isäntänä toimisi Aalenin kansalaisopisto ja kumppaneita tulisi Suomen lisäksi Irlannista ja Turkista. Kyseessä olisi strategisen kehittämisen KA2-hanke X-Enits (= X-European. Negotiating Identities in the Third Space). Hankkeen teemana olisi Kolmas tila -käsite ja sen ilmenemisen tutkiminen erilaisissa paikallisissa projekteissa.

Opistomme hankevastaava vastasi kutsuun myöntävästi. Hankehakemus lähti Saksassa eteenpäin ja koronasta huolimatta sille myönnettiin rahoitus.

Kolmas tila tarkoittaa kulttuurista tilaa, joka muodostuu erilaisista kulttuureista tai muista eri lähtökohdista tulevien ihmisten kohdatessa ja kommunikoidessa. Tai se voi syntyä esim. taiteen ja ihmisten vuoropuhelusta. Saksassa Aalenin kansalaisopistossa, Irlannissa teatteriryhmässä ja Suomessa Siilinjärven kansalaisopiston taideryhmässä on tarkoitus tehdä erilaiset projektit, joihin tuo kolmas tila luodaan siihen osallistuville henkilöille. Turkin Cukurovan yliopistosta mukana olevat tutkija-asiantuntijat ohjaavat meitä projektiemme toteutuksessa ja toimivat havaintojen tekijöinä. He käyttävät aineistoa myös tutkimustyöhönsä ja käsitteen mallintamisessa.

Koska projektin osallistujat eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan vielä fyysisesti, olemme tavanneet toisiamme jo useamman kerran verkossa. Niissä olemme opetelleet tuntemaan toisiamme ja perehtyneet hankkeen tarkempiin tavoitteisiin. Vuoropuhelu on ollut erittäin vilkasta ja rakentavaa.

Viimeisin tapaamisemme käsitti koko päivän kestävän verkkokoulutuksen, jossa perehdyimme kolmas tila -käsitteeseen. Tapaaminen piti alun perin järjestää Saksassa. Pitkän koulutuksen järjestäminen verkossa on aika mielenkiintoista porukalle, jotka kaikki tulevat eri aikavyöhykkeiltä. Tosin englanninkielinen pitkä koulutus oli myös raskasta, kun pakko oli skarpata koko ajan. Mutta hyvin se silti onnistui ja saimme pidettyä myös videokuvat päällä, mikä luo mukavasti läheisyyden tunnetta.

Teoreettisen käsitteen avaaminen oli erittäin tärkeää ja innostavaa. Teorian lisäksi keskustelimme hyvin konkreettisistakin asioista. Muun muassa siitä, miten tärkeää olisi ihmisten kotoutumisessa ja kotiutumisessa, että jokaiselta paikkakunnalta löytyisi kansalaisille kolmansia tiloja, olohuoneita, joissa erilaiset ja eri kulttuureista tulevat ihmiset voisivat vapaa-aikana kohdata toisiaan ja luoda sitä kautta uutta yhteistä kulttuuria ja rauhaisaa rinnakkaiseloa. Kolmannen tilan luomisen tavoitteena on ennakkoluulojen ja pelkojen murtaminen avointen kohtaamisten ja keskustelujen kautta. Voisivatko kulttuurilaitokset ja kansalaisopistot luoda noita kolmansia tiloja? On mielenkiintoista nostaa hankkeessa esiin myös meidän hanketoimijoiden omiin kulttuureihin liittyviä kliseitä ja ennakkoluuloja. Niitäkin tässä hankkeessa halutaan samalla ravistella. Hankkeen päätavoite on kuitenkin mallintaa kolmatta tilaa.

Vaikka valmistelut olemme voineet tähän mennessä tehdä sähköpostitse ja etäpalaverein, odotamme mahdollisuutta päästä katsomaan kunkin hankekumppanin projektien toteutusta. Miten voimme toteuttaa havainnoinnin ja muut annetut tehtävät, jos emme pääse vierailemaan toistemme luona? Ehkä mielikuvitus ja tekniikka suovat siihen mahdollisuuden, jos ei sitten projektien siirtäminen eteenpäin onnistu.  Emme aio luovuttaa, vaan mieluummin etsiä uusia tapoja toteuttaa päämäärämme.

Se on viestini samalla meille kaikille: kun keinot loppuvat, otetaan konstit käyttöön! Niinhän me olemme luovineet tähänkin asti.

Anita Heino
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen osallistui Kansalaisopistojen liiton ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteiseen koulutushankkeeseen, jossa kehitettiin mm. vapaan sivistystyön taideopetuksen yhteisöllisyyttä, arviointia, monialaista yhteistyötä, ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmiä. Koulutukseen osallistuneet työstivät myös pienimuotoisia kehitystöitä. Mari kertoo alla kokemuksia ja havaintoja omasta kehittämistyöstään.

Olen tehnyt jo vuosia töitä hyvinvointi ja taide- teeman ympärillä omissa kuvataideryhmissäni, ja jotenkin halusin tehdä näkyväksi sen, mitä minä olen kuullut oppilaideni puhuvan taiteesta, oppituntien aikana, vuodesta toiseen. Siksi päädyin jo koulutuksen alkuvaiheessa tekemään videon, jossa esittäisin visuaalisessa muodossa niin oppilaideni ajatuksia taiteesta kuin heidän tekemiään taideteoksia, jotka ilmentäisivät taiteen merkitystä heidän elämäänsä. Video voisi toimia myös markkinointimateriaalina opistomme taideopetuksesta, ja toisaalta tällä ”tarinalla” voisi osoittaa kuntapäättäjille, kuinka tärkeää opetus on meidän oppilaillemme – kuntalaisillemme.

Päätin että teen aluksi simppelin kyselyn oppilailleni (kolmessa eri taideryhmässä), ja nämä sanat, joita tästä kyselystä saisin, olisivat ”tiedollinen” pohja videotyölleni. Lahjoin myös pullalla ja kahvilla neljä opiskelijaani tulemaan vapaa-ajallaan maalaamaan minulle kuvan, jossa he näyttäisivät, mitä kuvataide heille merkitsee. Kerroin että videoin heidän työskentelynsä. Annoin vapaat kädet näille neljälle naiselle toteuttaa itseään ja omia mielikuviaan. Kuvia ei selitetä videollakaan sen enempää. Ne ovat spontaani tuotos teemasta ”miten kuvaisit mitä taide merkitsee sinulle ja sinun hyvinvoinnillesi”.

Kyselyyni vastattiin oppitunnilla, työskentelyn lomassa – ja nimettömänä. Kysymykset, jotka esitin oppilailleni, olivat seuraavat:

1. Mitä kansalaisopiston kuvataideopetus on antanut sinulle? Mitä olet oppinut?
2. Onko kuvataideopetus lisännyt hyvinvointiasi? Jos on, miten kuvailisit että se on lisääntynyt?

Kyselyistä sain yhteensä 29 vastausta, joista lähdin poimimaan ajatuksia herättäviä lauseita, sanoja tai huomioita. Luin samalla myös muita, julkaistuja raportteja taiteen/kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.

Huomasin oppilaideni vastauksista että he vastasivat avoimiin kysymyksiini melko samalla tavoin kuin mihin tutkimustuloksissakin on päädytty. Erik Allardt kiteytti hyvinvoinnin kulmakivet jo vuonna 1976 (Kulttuurisote –kuuden maakunnan kumppanuushanke, Yhteinen loppuraportti 1/2019, s.10):

• kohtuullinen elintaso (having)
• mielekäs ja vastuullinen tekeminen (doing)
• merkitykselliset suhteet (loving)
• mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja elävään läsnäoloon (being)

Kohtuullinen elintaso on näistä ehkä tulkinnallisin tässä työssä, mutta sen merkitys on iso kun mietitään, mikä on opiston opetuksen saavutettavuus. Ovatko kurssien hinnat sellaiset että ne ovat kaikkien saavutettavissa?

Muun me kykenemme tarjoamaan opetuksessa, ja se näkyy myös oppilaideni avoimissa vastauksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa todetaan, että tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin kokeminen sekä itse tekeminen vaikuttavat positiivisesti koettuun hyvinvointiin, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Kulttuurilla on erityinen merkitys mielekkään elämän, yhteisöllisyyden merkityksellisyyden kokemuksen ja osallisuuden mahdollistajana (Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa, S.10, 2019:34). Olin tavattoman ilahtunut ja toisaalta jopa hämmentynyt, että sain oppilailtani hyvin pitkälle edellä mainitun tuloksen mukaisia vastauksia opiston taideopetuksesta.

Olenko jopa isomman kuin vain teknisen taidon opettamisen äärellä? Minusta tuntuu että alla olevassa vastausesimerkissä kiteytyy melko hyvin se, miten taide ei ole vain sommittelua, värioppia ja maalaustekniikka. Se on jotain vieläkin enemmän:

”On tosi hyvä tämä pysähtyminen ja joko päivästä riippuen tarkka keskittyminen tai revittely ja hulluttelu. Ajatukset irti päivätyöstä ynnä muusta. Yhteisöllisyys myös tämän porukan kanssa: tehdään vaan juttujamme, ei tarvitse selvitellä toisten taustoja, ammatteja yms. tullaan silti tutuiksi. On lisännyt hyvinvointia – olo on jotta ennättäisipä enemmän tähänkin paneutumaan.”

Teksti: Siilinjärven kansalaisopiston taideaineiden vastuuopettaja Mari Puttonen

Marin kehittämistyön videon (noin 5 min) voit katsoa täällä: https://youtu.be/wYyg0k4IHaY

Järjestämme perjantaina 6. huhtikuuta Helsingissä teemapäivän, joka keskittyy kokonaan kansalaisopistojen kansainvälisyystoimintaan. Tilaisuus on suunnattu kaikille kansalaisopistoissa kv-asioiden parissa työskenteleville tai kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tilaisuus sopii myös niille opistoille, jotka suunnittelevat kv-toiminnan aloittamista tai syventämistä.

Teemapäivään saamme vieraaksi Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista vastaavan asiantuntijan Anni Karttusen sekä ohjelmakoordinaattori Linda Juntusen, jotka esittelevät Opetushallituksen palveluita kansalaisopistojen kansainvälistymisen tukena. European Association for the Education of Adults EAEA:n hallituksen jäsen Pirkko Ruuskanen-Parrukoski ja tiedottaja Helka Repo esittelevät Euroopan tasolla tehtävää aikuiskoulutuksen edunvalvontaa ja sitä, miten EAEA tukee aikuiskoulutustoimijoiden toimintaa Suomessa. Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL) koordinaattori Johanni Larjangolta puolestaan kuulemme, kuinka pohjoismaisessa kontekstissa edistetään aikuisten perustaitoja. Lisäksi Vapaa sivistystyö ry:n toimisto- ja tiedotussihteeri Satu Sälpäkivi pitää tietoiskun vapaan sivistystyön toimijoiden haettavissa olevasta apurahasta kansainvälisen liikkuvuuden tukena.

Päivän aikana kuulemme lisäksi useita esimerkkejä siitä, miten ja minkälaista konkreettista hyötyä kv-toiminnasta on kansalaisopistoille ollut. Hankeyhteistyön ja muita reittejä saatua kansainvälistymiskokemuksiaan meille kertovat mm. Helsingin työväenopisto, Keravan Opisto, Siilinjärven kansalaisopisto sekä Sastamalan opisto.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään webinaarina eli paikan päällä osallistuminen ei tällä kertaa ole mahdollista. Ohjeet webinaariosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille: muistathan siis ilmoittautua tilaisuuteen!

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 5.4.

Lisätiedot:

Tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620