tarja hooli

Tiedote. Julkaistu: 25.09.2020, 17:26
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liiton liittokokous on valinnut 25.9.2020 hallituksen seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Vuosina 2020–2023 liiton puheenjohtajana toimii Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio (henkilökohtainen varajäsen Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn).

Liiton 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Oulu-opiston rehtori Outi Lohi (henkilökohtainen varajäsen Jokihelmen opiston rehtori Anu Hultqvist) ja 2. varapuheenjohtajaksi Siilinjärven kansalaisopiston rehtori Anita Heino (henkilökohtainen varajäsen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen).

Puheenjohtajiston lisäksi liittokokous valitsi hallitukseen kahdeksan jäsentä:

koulutuspäällikkö Tuula Alanko, Espoon työväenopisto / Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
(henkilökohtainen varajäsen toimialarehtori Anna-Maija Iskanius, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Pasi Tanninen, Revontuli-Opisto)

rehtori Leea Keto, Järvilakeuden kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen tekstiilityön aineiden opettaja Tuija Juppo, Lapuan kansalaisopisto)

rehtori Sini-Mari Lepistö, Sastamalan Opisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Päivi Rosnell, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

rehtori Pilvi Mansikkamäki, Ahjolan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Sirkka Suomi, Heinolan kansalaisopisto)

rehtori Anne Partanen, Järvi-Saimaan kansalaisopisto
(henkilökohtainen varajäsen vs. rehtori Outi Krohns, Joensuun seudun kansalaisopisto)

rehtori Roger Renman, Kauniaisten kansalaisopisto / Grankulla medborgarinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Minna Prunnila, Etelä-Helsingin kansalaisopisto)

rehtori Petri Vahtera, Vantaan aikuisopisto / Vanda vuxenutbildningsinstitut
(henkilökohtainen varajäsen rehtori Mika Hagelin, Järvenpään Opisto)

Suomi on suurten muutosten edessä: digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat yhteiskuntaamme ja työelämäämme samalla kun väestö ikääntyy. Kansalaisopistoilla onkin tulevaisuudessa yhä suurempi rooli niin ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa kuin arkeen ja työelämään liittyvän osaamisen päivittämisessä.

“Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle. Uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien omaksumisen tulee olla mahdollista kaikille läpi elämän iästä, koulutustaustasta, varallisuudesta, asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Koko maan kattava kansalaisopistojen verkosto on valmis jatkamaan työtä tämän tavoitteen eteen”, linjaa jatkokaudelle valittu Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio.

Kansalaisopistojen liiton liittokokous järjestettiin Hämeenlinnassa 25.9.2020. Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. Suomessa on yhteensä 178 kansalaisopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain yli 600 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry

Kuvassa  vasemmalta oikealle: Pilvi Mansikkamäki, Tuula Alanko, Tarja Hooli, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Petri Vahtera, Leea Keto, Outi Lohi (1. varapuheenjohtaja) ja Sini-Mari Lepistö. Kuvasta puuttuvat Anita Heino (2. varapuheenjohtaja), Anne Partanen ja Roger Renman. 

Rehtori Tarja Hoolin työpöydän ääressä ovat istuneet Tornion kansalaisopiston rehtorit opiston 70-vuotisen historian ajalta.

Teen hiljalleen luopumistyötä ihanasta työpöydästäni. Vanha pöytä herättää kunnioitusta, sillä sen ääressä ovat istuneet kaikki Tornion kansalaisopiston rehtorit opiston 70-vuotisen historian ajalta. Pöydän kunniakas historia ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että se on myös epäkäytännöllinen ja epäergonominen. Tietokoneen vuoksi pöytään on itse tehty jatko-osaa, joka keikkuu puolelta toiselle. Laatikot ovat isot ja raskaat, pöytätasokin kulunut. Pöydän kanssa olen kuitenkin tähän saakka pärjännyt vaikka työskentelyolosuhteet ovat olleet hieman haastavat.

Työpaikallani tehtiin viime kesänä työterveyshuollon toimesta ergonomiakartoituksia. Kartoituksen loppuraportissa mainittiin, että rehtorin on vaihdettava epäergonominen vanha pöytä ergonomiseen sähköpöytään. Luin raporttia läpi useaan kertaan ja päällimmäinen ajatus oli, etten voi luopua vanhasta ihanasta pöydästä. Kehtaavatkin! Ajatus jäi kuitenkin kypsymään ja nyt päivittäin huomaan epäergonomiset työskentelyasentoni ja kaipaavani parempaa työpistettä. Vaikka arvostan vanhaa pöytääni ja siihen liittyvää historiaa, olen nyt valmis vaihtamaan pöydän nykyaikaisempaan ja toimivampaan pöytään sillä tiedän, että hyvin rakennettu työpiste edistää työn tuloksellisuutta ja työn sujuvaa tekemistä.

Samaa kipuilua ja luopumisen tuskaa käyn parhaillaan myös oman opistoni kanssa. Tämä kipuilu ei kuitenkaan ole henkilökohtaista vaan paljon laajempi kokonaisuus. Meillä on viime keväänä käynnistynyt opistojen yhdistymisneuvottelut ja ensi keväänä tehdään päätöksiä Tornion lisäksi myös Kemissä, Simossa, Keminmaassa ja Tervolassa. Ajatus yhdistymisestä on sekä haikea että kiinnostava ja ajankohtainen. Taustalla tässä kaikessa on tietysti vapaan sivistystyön rahoitusleikkaukset – peli, jossa ei ole voittajia. Jokaisessa opistossa tehdään nyt kovasti töitä toimintaedellytysten löytymiseksi. Näin nyt myös täällä meillä. Tuttuus ei tässä tapauksessa tuo turvallista olotilaa, ei myöskään uusi asia eli yhdistyminen, sillä koskaan ei voi tietää kuinka siinä käy. Jos päätös lopulta osoittautuukin huonoksi, miten kansalaisopistopalvelujen käy? Heikennämmekö vai vahvistammeko ratkaisuillamme kuntalaisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia? Nyt pitäisi osata tehdä oikeita ratkaisuja, sillä epäonnistumiseen ei ole varaa.

En koe muutosvastarintaa, mutta yhdistymisasian kanssa on pitänyt pohdiskella asioita eri näkökulmista. Mahdollisen myönteisen päätöksen jälkeen on vielä ratkaistavana iso määrä erilaisia asioita ja niissä riittää mietittävää. Muutokset on oltava perusteltavissa. Olen ollut mukana yhdistymisneuvotteluissa alusta saakka – samalla kun olen kirjoittanut raportteja ja listannut plussia ja miinuksia, prosessi on selkiyttänyt myös omia ajatuksiani asiasta. Yhdistymiseen liittyvät asiat ovat ajatuksissani lähes päivittäin ja ehkäpä juuri siitä johtuen näitä opistojen yhdistymisuutisia putkahtelee silmiini ja korviini tämän tästä. Eniten yhdistymisiä taidetaan tehdä kansanopistoissa, mutta kyllä niitä toteutetaan myös kansalaisopistoissa. Vaikka kansalaisopistojen määrä on viime vuosien aikana reippaasti vähentynyt, kansalaisopistopalveluja on edelleen saatavissa jokaisessa Suomen kunnassa. Opistotoiminta kehittyy koko ajan ja kehittyminen vaatii aina päätöksiä muutoksesta. Nyt tarvitaan jälleen hyviä päätöksiä, pieniä ja isoja, meiltä kaikilta.

Tarja Hooli
Tornion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuvat: Arja Jaako (työhuone) ja Veera Hooli (Tarja)

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!