hyvinvointivaikutukset

OHJELMA

Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.

9.00 Avaussanat
Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen

9.10 Ajankohtaista eurooppalaisessa aikuiskoulutuspolitiikassa
Kvs-säätiön toimitusjohtaja ja EAEA:n varapuheenjohtaja Lauri Tuomi

9.40 Vapaan sivistystyön eurovaaliteesit
Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén

10.10 Tauko

10.20 Perustaidot eurooppalaisessa kontekstissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvönen

10.55 Kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutukset Euroopassa ja sivistyssektorin edunvalvonnassa
Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n yhteiskuntasuhdevastaava Annika Lyytikäinen

11.30 Miten aikuiskoulutuksella vastataan Euroopassa viime aikojen haasteisiin tulevan 5-vuotiskauden aikana
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Tilaisuus päättyy noin klo 12

Ilmoittautuminen päättyy 18.4.2024 klo 23.59. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta ja muistutuksena vielä toistamiseen tapahtumapäivän aamuna.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Lisätiedot
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Kumppanuustalo Artteli järjesti Tampereella 7.3.2023 järjestöjen vaalipaneeliin. Paneelissa oli keskustelijoina pirkanmaalaisia kansanedustajaehdokkaita kahdeksasta suurimmasta puolueesta. Keskustelu oli hyvin johdettu. Ehdokkaat pysyivät asiassa eikä puheenvuorojen aikaraameista lipsuttu.

Puolueiden erot nousivat keskustelussa yllättävän vähän esiin. Kaikki ehdokkaat olivat harvinaisen yksimielisiä siitä, että perheisiin, hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn, mielenterveyspalveluihin sekä vanhusten ja vammaisten palveluihin tulee satsata tulevaisuudessa vahvemmin. Ylisukupolvinen osattomuuden kierre ja jyrkkenevät luokkaerot herättivät kaikissa panelisteissa huolta puoluetaustasta riippumatta. Järjestöjen tekemää työtä arvostettiin laajasti ja kentän rahoitus haluttiin turvata. Panelistit pitivät tärkeänä kansalaisopistojen roolia hyvinvoinnin lisääjinä.

Poistuin paneelista hyvillä mielin. Hienoa, että meillä on listoilla näin fiksuja ihmisiä, joista me saamme valita tulevat kansanedustajamme.

Seuraavana päivänä tartuin Valtiovarainministeriön 6.3.2023 julkaisemaan raporttiin, niin sanottuun ”leikkauslistaan”.

”[Vapaan sivistystyön] koulutus on markkinaohjautuvaa ja kurssitarjonta on pyritty rakentamaan taloudellisesti varmaksi kokonaisuudeksi siten, että on varmistettu maksukykyisten opiskelijoiden osallistuminen kursseille. Yleissivistävyys- tai harrastustavoitteisesti opiskelivat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöasemassa työskentelevät. Heillä on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse. Tällä perusteella valtion vapaan sivistystyön määrärahoja olisi mahdollista alentaa noin 50–90 miljoonalla eurolla.”

Siis mitä että???!!!

Tilastot kertovat, että koulutus kasautuu. Korkeasti koulutetut ja hyvin toimeen tulevat ihmiset opiskelevat paljon myös kansalaisopistoissa. Tämä on tilastojen yksi puoli.

Toisaalta tilastot näyttävät myös tältä: viime vuonna Ahjolan 8305 opiskelijan joukossa oli 2670 perus- tai toisen asteen koulutuksen saanutta, 717 opiskelijaa, 620 työtöntä, 1033 maahanmuuttajaa ja 1998 eläkeläistä. Osallistuminen kansalaisopiston kursseille on monille mahdollista, kun kurssimaksut ovat kohtuullisia. Hankerahoituksen turvin opistot ovat viime vuosina pystyneet tarjoamaan mm. digi- ja työelämätaitojen maksutonta opetusta eri kohderyhmille saavutettavasti yksilölliset tarpeet huomioiden.

Kansalaisopistot tekevät merkittävää hyvinvointityötä. Kursseilla opiskelija voi kehittää itseään, oppia uutta ja muodostaa tärkeitä sosiaalisia kontakteja. Kuten Kansalaisopistojen liiton vaaliteeseissä todetaan, tarvitsemme Suomeen entistä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa sekä läpi elämän kehittyviä opiskelu- ja työelämätaitoja. Kansalaisopistot toteuttavat tätä kattavasti ja kustannustehokkaasti koko Suomessa monipuolisella kurssitarjonnalla.

Jokainen kansalaisopistoon sijoitettu euro maksaa itsensä noin viisinkertaisena takaisin, kuten Jyri Mannisen tutkimukset (2015, 2018) osoittavat. Suurin osa tutkimuksen osallistujista kertoi saavansa kursseilta myös muita merkittäviä hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Vaihdoin hiljattain muutaman sanan yhden opiskelijamme kanssa liikuntasalin pukuhuoneessa. Eläkeläisrouva kertoi minulle hoitavansa muistisairasta miestään kotona. Hän kertoi käyvänsä kursseillamme Ahjolassa pari kertaa viikossa. Sain kuulla, miten tärkeitä henkireikiä kurssimme ovat hänen oman jaksamisensa kannalta. Lopuksi rouva vielä pahoitteli ”puheripuliansa” ja totesi, miten ihanaa on saada jutella ihmisten kanssa. Ja tämä vain yhtenä esimerkkinä kansalaisopistojen toiminnan vaikuttavuudesta. Näitä tarinoita ovat kansalaisopistot täynnä. Tästäkö siis kannattaa säästää?

Toivon kevätauringon lämpöä ja viisautta päätöksentekoon kaikille tuleville kansanedustajille. Pian äänestetään!

Pilvi Mansikkamäki, rehtori, Ahjolan kansalaisopisto

Kuva: Usva Torkki

OHJELMA

9.00 Avaussanat & toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto KoL

9.30 Opistojen kuulumiskierros ja vertaiskeskustelua pienryhmissä

10.05 Kansalaisopiston kuvataidekurssin vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin
Taideopettaja, Kuvataiteilija (AMK) Tiinalotta Särmölä

10.35 Jaloittelutauko

10.40 Visma Sign – Sähköinen allekirjoitus ja Hellewi yhteys
Visma Sign asiantuntijat Anne Laurén ja Petteri Tuovinen, Visma Solutions Oy

11.00 Laillinen musiikkipalvelu kansalaisopistojen liikunnanohjauksiin – Set4Play
Myynti- ja markkinointijohtaja Joonas Piiroinen, Gymmusic / Streamec AB

11.25 Yhteistyöstä yhteiseen työhön digiajan johtamistyössä
Projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti, Oulu-opisto / Meri-Pohjolan opistopiiri

Tilaisuus päättyy noin klo 12.00.

Voit osallistua joko lähitilaisuuteen paikan päällä Helsingissä (Kansalaisopistojen liiton
toimisto, Annankatu 12 A 15, 00120 Helsinki) tai seurata tilaisuutta verkon kautta etänä.

Tulostettava ohjelma (pdf)

Lisätiedot: hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

The New York Times kirjoitti jouluaaton lehdessään 24.12.2018 onnellisuuden metsästyksestä sekä siitä, mistä onnellisuutta voi löytää. Lopputulos oli: kansalaisopistosta, tietenkin.

Tästedes minua voi sitten kutsua maailman onnellisimman paikan rehtoriksi. Se, miten The New York Timesin Englannin parhaaksi ulkomaantoimittajaksi valittu Patrick Kingsley päätyi Kauniaisten kansalaisopistoon, on kuitenkin pitempi tarina.

Kaikki alkoi siitä, kun toimittaja kiinnostui selvittämään, mistä Kauniaisten asukkaiden onnellisuus pursuaa. Suomi valittiin YK:n 14.3.2018 julkaistussa tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi. EPSI Rating oli taas raportissaan maaliskuussa 2017 todennut, että Kauniaisissa ja Pirkkalassa asuvat Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset. Tästä johtuen Patrick tuli yhdessä saksalaisen kuvaajan Lena Muchan kanssa Berliinistä Suomeen etsimään kaupungin onnellisuuden lähdettä.

Ennen vierailua Patrick oli yhteydessä kaupunginjohtajaamme Christoffer Masariin, joka oli yhteydessä puolestaan kansalaisopistoon. Tiesin, että mikäli saisin Patrickin käymään opistossa, olisi toimittajalle ilmiselvää opisto olevan kunnan onnellisuuden lähde. Englanninopettajana englannin kieli ei tuottanut minulle ongelmia, joten kirjoitin hänelle runollisen kauniin sähköpostin, jossa kerroin kansalaisopiston tuottamista terveys-, osaamis- ja muista hyödyistä. Patrick innostui heti ja sovimme tapaamisen.

Ajattelin, että luvassa on varmaankin tyypillinen toimittajan visiitti eli noin puolen tunnin keikka. Tapaaminen oli sovittu alkamaan kello 18, mutta Patrick tulikin jo 17.30…ja viipyi koko illan. Ennen tätä hän oli käynyt tapaamassa kuntalaisia paikallisessa päiväkodissa, koulussa, uimahallissa, senioreiden palvelutalossa, jne. Pöh, eihän mikään niistä tuota yhtä paljon iloa ja onnea kuin kansalaisopisto. Niin, ja sitten hän oli käynyt kaupungintalolla virkamiehiä tapaamassa. Sieltä ei taida kuntalaisia löytyä, korkeintaan jonkin edesmenneen paikallispoliitikon haamu leijumassa…

Opistolla kävimme eri luokissa tutustumassa opiskelijoihin: keramiikkaluokassa oli vauhtia, kudonnan luokkaan oli tunnin päätyttyä jäänyt kutojia tekemään ylitöitä, ykköskerroksessa oli kuoron harjoitukset, toisessa kerroksessa oli pari taidekurssia menossa, ja kolmannessa kerroksessa oli asanoihin asetettuja joogeja. Erityisen otettu Patrick oli öljyvärimaalauskurssin innokkaista opiskelijoista. Hän sai myös kuulla tarinan kurssilaisen tapaamisesta Venäjän presidentti Putinin kanssa ennen kuin hänestä tuli presidentti, mutta valitettavasti en voi toistaa sitä tässä.

Illan loppuessa Patrick oli hyvin otettu siitä, miten paljon monipuolista toimintaa mahtui saman katon alle. Hän ei ollut koskaan nähnyt tämäntyyppistä aktiviteettia tässä mittakaavassa. Samaan aikaan torstai-iltaisin meillä oli lisäksi menossa kielikursseja Svenska skolcentrumissa, aikuisten uintinopetusta uimahallissa sekä Zumbaa ja miesten jumppaa Mäntymäen koululla, mutta ne jäivät häneltä näkemättä. Niistä kolmesta kuvasta, jotka päätyivät New York Timesin painoversioon, kaksi kolmesta oli kuoro- ja joogakursseiltamme. Viimeinen kuva oli rautatieasemasta, jonka VR omistaa.

Artikkeli herätti paljon ihmetystä USA:ssa. Useimmat kommentit olivat positiivisia ja negatiiviset olivat usein suoraan rasistisia tai piilorasistisia. Esim. Trumpin vaalikampanjan strategian takana ollut Steve Sailer kommentoi, että totta kai ihmiset ovat onnellisia Kauniaisissa, koska siellä ei ole diversiteettiä, eli muun näköisiä kuin valkoihoisia. Artikkeli julkaistiin myös maailman suurimmassa englanninkielisessä päivälehdessä The Times of Indiassa, Irlannin ykköslehdessä The Irish Timesissa ja Australian The Sydney Morning Heraldissa. Espanjaksi se käännettiin Argentiinan ykköslehteen La Nacióniin.

Lähtiessään opistolta Patrick oli suuntaamassa paikalliseen ravintolaan syömään ja haastattelemaan kuntalaisia. Hän kysyi minulta: ”Is the restaurant like the heart of Kauniainen?” Tähän vastasin: “No, I don’t think so, I think this building (opistotalomme Petra) is the heart of Kauniainen.” Tämä näkökulma  siirtyi suoraan artikkeliin.

P.S. Tarina jatkuu, sillä toukokuussa englantilainen valokuvaaja Barry Falk MAP6 -kollektiivista kävi kuvaamassa onnea opiston joogakurssilla. Tavoitteena on näyttely Helsinkiin, jossa myös nähtäisiin muita heidän Suomessa ottamiaan kuvia.

Roger Renman
Kauniaisten kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto

Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Merkitystä myös kuntatasolla

Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.

Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.

Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.

Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

Kuva: Fotolia / © lukeruk 

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin Helsingissä 13.−14.9. Kuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille suunnattu tilaisuus keräsi Kuntatalolle tänä vuonna ennätyksellisesti yli 8 000 osallistujaa. Kuntamarkkinoilla käytiin kahden päivän aikana vilkasta keskustelua kansalaisopiston merkityksestä kunnalle ja kuntalaisille.

Kansalaisopistojen ständillä selvitettiin kansalaisopiston tärkeintä roolia tulevaisuuden kunnassa. Tiukan äänestyksen perusteella kuntaväki piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina. Työkykyiset, terveet ja tyytyväiset kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan peruspilareita. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat tutkitusti olevansa tyytyväisempiä elämäänsä, jaksavansa työssään paremmin ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä. Kansalaisopisto on myös monelle ikäihmiselle ja työttömälle tärkeä henkireikä.

Tulevaisuuden sivistyskunta ylläpitää kaikkien osaamista. Äänestyksessä jäi niukasti toiselle sijalle kansalaisopiston merkitys kunnan osaamisen keskuksena, jossa kaikki voivat kehittää itseään. Kansalaisopiston vahvuus on sen helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaikenikäisille koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopiston tuottamat hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Ihmiset voivat hyvin, kun heidän elämässään on mielekkäitä sosiaalisia kohtaamisia. Kuntamarkkinoiden äänestyksessä kolmannelle sijalle pääsi kansalaisopiston rooli kuntalaisten yhteisenä olohuoneena. Kunta tarvitsee aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita kansalaisia: osallisuus sitouttaa toimimaan lähialueen ja kanssaihmisten hyväksi. Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia ihmisten tapaamiseen niin pitkäaikaisille asukkaille kuin maassa- ja maahanmuuttajillekin.

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi. Kuntamarkkinoilla kuultiin myös kaksi Kansalaisopistojen liiton tietoiskua aiheeseen liittyen. Pitkään asiantuntijatehtävissä Kuntaliitossa toiminut HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen kertoi ajatuksiaan kansalaisopiston roolista tulevaisuuden sivistyskunnassa ja Vaasa-opiston rehtori, KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio muistutti kuntapäättäjiä kansalaisopiston merkityksestä kunnan elinvoiman edistäjänä.

www.kansalaisopistot.fi / www.kuntamarkkinat.fi

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hvyinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi.

Helsingin Kuntatalolla 13.−14.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa Kuntamarkkinoilla kuullaan kansalais- ja työväenopistojen merkityksestä tulevaisuuden sivistyskunnassa. Kansalaisopistojen liiton tietoiskut järjestetään K-kerroksen Tietokimarassa.

Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen
ke 13.9. | 13.30 – 13.50

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli sekä tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä että kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sote-uudistuksen kynnyksellä kannattaa ehdottomasti miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi? Dosentti Kaija Majoinen toimi pitkään myös Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajana.

Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Vaasa-opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio
to 14.9. | 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto tuottaa kestävää hyvinvointia. Satsaukset kansalaisopiston elinvoimaisuuden ylläpitämiseen heijastuvat kunnan koko toimintaympäristöön. Verkostomainen yhteistyö ja kokeilukulttuurin henki ovat elinvoimaisen kansalaisopiston kiistattomia vahvuuksia. Kunnallisen kansalaisopiston rehtorina pitkään työskennellyt Sannasirkku Autio toimii myös Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana.

Kuntamarkkinapäivien aikana kansalaisopistojen ständillä selvitetään myös kuntaväen näkemystä kansalaisopiston tehtävistä tulevaisuuden kunnassa. Kansalaisopistojen ständi löytyy Kuntatalon 2. kerroksesta osastopaikalta S.01 nimellä Kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi

Tiedote. Julkaistu: 26.06.2017, 09:50
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja hyvinvointivaikutukset ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 10.–14.7.

Kymmenissä kansalaisopistoissa ympäri Suomen on kevään aikana käyty kaikille kuntalaisille avoimia kansalaiskeskusteluja Suomen tulevaisuudesta. Kansanvalistusseuran vetämän 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen puitteissa käytyjen kansalaiskeskustelujen yhteenveto luovutetaan SuomiAreenalla valtiosihteeri Paula Lehtomäelle. Lisäksi BEPOP-lavalla käydään maanantaina 10. heinäkuuta klo 15.15–16.30 keskustelujen pohjalta paneelikeskustelu Suomen askeleet – päättäjien ja kansalaisten yhteinen suunta, jossa mukana ovat niin päättäjät kuin kansalaiskeskusteluihin osallistuneitakin. Päättäjäpanelisteina ovat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto – SAMOK ry:n puheenjohtaja Anni Koivisto, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja Riina Lumme, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen virkistävästä kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 11.7. klo 9.00–9.15, kun Porin seudun kansalaisopistossa opettava Porin joogayhdistyksen puheenjohtaja Viljami Lehtonen vetää SuomiAreenan Kansalaistorin MTV-lavalla kaikille sopivan aamujoogatuokion.

Lisäksi Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille koko viikon ajan torin aukioloaikoina.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja 184 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Tammikuun alusta lähtien on Kuopion kaupungin hyvinvointipalveluita markkinoitu Lupa innostua -teemalla. Kampanjan tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden käyttöä ja aktivoida kuopiolaisia pitämään huolta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kansalaisopisto edistää omalla toiminnallaan hyvinvointia luonnollisesti, joten Lupa innostua sopi hienosti myös opiston koko lukuvuoden teemaksi.

Tunnetusti omaan hyvinvointiinsa panostamalla ihminen nauttii elämästään enemmän ja pystyy tekemään paremmin arvokkaina pitämiään asioita. Tutkimusten mukaan innostuminen lisää hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla. Opiston monipuolisella toiminnalla pyrimme auttamaan kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään, yhteisölliset työtavat sinänsä edistävät myös ihmisten kykyä omien tekojen merkityksen hahmottamiseen osana koko yhteiskuntaa; minun teoillani ja valinnoillani on merkitystä laajemminkin. Kansalaisopistojen osallistava ja omaehtoisuuteen perustuva pedagogiikka vastaakin parhaimmillaan sekä luovan, kehittyvän yksilön että yhteiskunnan tarpeisiin. Näin luomme edellytyksiä ihmisen vapaalle sivistymiselle!

Kuopiossa kansalaisopisto toimii Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella, tuotamme ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tehtävänä on kaupungin strategian mukaisesti aktivoida kaupunkilaiset toimimaan oman ja toistensakin hyvinvoinnin edistäjinä. Tämä tavoite toteutuu opistossa hyvin; onhan opisto omaehtoisen oppimisen paikka, jonne asiakkaat itse hakeutuvat omien tarpeidensa mukaisesti. On hienoa tehdä opistotyötä nimenomaan Kuopiossa, jonka strategian mukaisesti olemme edeltäkävijä osallisuuden ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä!

Kuopion laajat maaseutualueet asettavat kuitenkin suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Haja-asutusalueilta on poistunut monia palveluita ja opiston tarjoamat palvelut koetaankin siksi hyvin tärkeiksi erityisesti maaseudulla. Opisto toimii rajapintana monien erilaisten (kunnalliset, yksityiset, yhdistykset) toimijoiden kanssa. Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös se tosiasia että opistotyön kautta tavoitetaan kuntalaiset asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Kiristyvän talouden aikana opistoilla tulee olemaan entistä vahvempi rooli ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä. Hyvinvoiva, innostunut ihminen nauttii elämästään ja levittää hyvinvointia varmasti myös lähiympäristöönsä. Voisi kai pelkistetysti sanoakin että opistotyön missio on: Että ihmisen ois hyvä olla!

”Syvällä jokaisen sisällä on suuruuden kipinä, joka voidaan lietsoa innostuksen ja saavutusten liekeiksi. Kipinä ei tule ulkopuolelta, vaan on itsessäsi.”
— James A. Ray

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!