kol

Ei syksyä ilman Kuntamarkkinoita, eikä kuntaa ilman kansalaisopistoa!

Tervetuloa syyskuun 13.–14. päivä kunta-alan vuotuiseen suurtapahtumaan Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntasi kansalaisopistoasioista muuttuvassa kuntakentässä.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntatasolle ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystoiminta jää kunnille. Kansalaisopistossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolista ja tehokasta.

Nyt jos koskaan kannattaa miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi?

Tule keskustelemaan lisää Kansalaisopistojen liiton ständille S.01 (2. krs). Ohjelmassa on myös kaksi kansalaisopistoaiheista tietoiskua, jotka järjestetään Tietokimarassa:

13.9. klo 13.30-13.50
Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen

14.9. klo 10.30-10.50
Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingin Kuntatalolla. Lisätiedot: www.kuntamarkkinat.fi

Miten kansalaisopistossa hankittu osaaminen voitaisiin tehdä entistä näkyvämmäksi? Mitä osaamisperustaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän osaamisperustaisuudesta Helsingissä 19. toukokuuta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kansalaisopistoissa työskenteleville, joita aihe kiinnostaa (kurssisuunnittelusta vastaavat, oppilaitosjohto, opetushenkilöstö).

Teemapäivästä saat sytykkeitä uudenlaiseen ajatteluun ja työsi kehittämiseen. Päivän aikana osaamisperustaisuutta lähestytään useasta eri suunnasta. Opetusneuvos Petri Haltia (OKM) avaa asiaa laajasti koulutusjärjestelmän näkökulmasta, jonka jälkeen aihetta lähestytään ammatillisen koulutuksen kontekstista käsin. Millaisia siltoja ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisuudesta voidaan rakentaa vapaaseen sivistystyöhön?

Entä mitä tarkoitetaan perustason osaamisella? Tätä kysymystä käsittelee osaamisperustaisuutta paljon työssään pohtinut apulaisrehtori Olli Ruohomäki (Petäjä-opisto).

Opistolle oma osaamismerkki?

Entä osaamisen näkyväksi tekeminen? Teemapäivässä tarjoamme kättä pidempää kansalaisopistojen digitaalisten osaamismerkkien suunnittelutyön tueksi. Suunnittelijaopettaja Merja Kittelä esittelee Wellamo-opiston jalostamaa Taitaja-merkkiä ja toimitusjohtaja Eric Rousselle (Discendum Oy) vie osaamismerkkiajattelua taas muutaman askelen pidemmälle kysyessään, miten yksittäisistä merkkijärjestelmistä päästään kohti kansallisia ekosysteemejä. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle ja opiston oman merkkijärjestelmän luonnostelulle pienryhmissä.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A, Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. Seminaari päättyy noin klo 15.30.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17. toukokuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton Rehtoripäivään Helsinkiin 12.5.2017. Kokoonnumme Haaga-Helian tiloissa Pasilan aseman kupeessa.

Ajankohtaispäiväämme terveiset eduskunnan sivistysvaliokunnasta tuo kansanedustaja (sd.) Ilkka Kantola.

Kuulemme kahdesta mielenkiintoisesta osallisuutta edistävästä hankkeesta. Projektipäällikkö Heli Turja ja ohjaava opettaja Pasi Sarsama kertovat Erilaisten oppijoiden liiton Taitotuunaajat-hankkeesta ja siihen liittyvästä Oppimisen olohuoneesta. Kuulemme minkälaisesta ajattelumallista hanke ponnistaa ja miten aikuisen erilaisen oppijan tuen tarpeeseen voidaan vastata tukemalla oppijan itsetuntoa antamalla hänelle luottamusta omaan osaamiseen ja kykyyn oppia uutta. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Toinen hanke-esittely käsittelee kuntalaisten osallisuutta. Aiheesta tulee puhumaan Virpi Kallas, joka työskentelee Helsingin työväenopistossa aihetta käsittelevän laatu- ja kehittämishankkeen projektisuunnittelijana.

Iltapäiväkahvien jälkeen esittäytymään pääsevät KoL:n puheenjohtajaehdokkaat. Kesäkuun liittokokouksessa liiton luottamustehtäviin ehdolle asettuville on annettu mahdollisuus esittäytyä ennakkoon KoL:n liittokokoussivulla. Lisäksi kaikki kirjallisen ehdokasesittelyn lähettäneet puheenjohtaja-  ja varapuheenjohtajaehdokkaat saavat mahdollisuuden esittäytyä tässä Rehtoripäivässä. Ehdokasesittelyn kautta liittokokoukseen tulevat kokousedustajat pääsevät tutustumaan ehdokkaisiin etukäteen.

Lisäksi ohjelmassa on lyhyt katsaus EPALEn ajankohtaisiin asioihin.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Ilmoittautuminen on päättynyt.

Lisätiedot:
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Kesäkuun liittokokous valitsee Kansalaisopistojen liiton hallituksen puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa sekä kahdeksan muuta jäsentä ja jokaiselle henkilökohtaisen varajäsenen. Liiton hallitus on saamansa aloitteen pohjalta päättänyt antaa luottamustehtäviin ehdolle asettuville mahdollisuuden esittäytyä ennakkoon, jotta kokousedustajilla on aikaa tutustua ehdokkaisiin etukäteen.

Tehtävistä liiton puheenjohtajistossa tai hallituksessa kiinnostuneita pyydetään lähettämään itsestään ja ajatuksistaan maksimissaan yhden A4-arkin mittainen pdf-muotoon tallennettu vapaamuotoinen esittelyteksti sekä jpg-muotoinen valokuva erillisenä tiedostona sähköpostitse osoitteeseen toimisto@kansalaisopistojenliitto.fi viimeistään 5.5. klo 23.59 mennessä. Liittokokouksen äänestyskäytännön mukaisesti esittelyssä on hyvä mainita samassa yhteydessä ehdolle asettuvan henkilökohtaisen varajäsenen nimi sekä tämän organisaatio ja paikkakunta.

Määräaikaan mennessä toimitetut esittelyt julkaistaan viimeistään maanantaina 8.5. klo 14.00 liiton verkkosivuilla osoitteessa www.kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous. Lisäksi kiinnostuksesta liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajien paikkaan ilmoittaneiden kesken järjestetään paneelikeskustelu KoL:n Rehtoripäivässä Helsingissä perjantaina 12.5. Mahdolliset määräajan jälkeen toimitetut esittelyt lisätään samoille verkkosivuille mahdollisimman pian niiden saapumisen jälkeen eli mahdollisesti täydentyvää ehdokkuudesta kiinnostuksensa ilmoittaneiden listaa kannattaa käydä tarkkailemassa liittokokoukseen asti. Listaa ei päivitetä enää 6.6. klo 16.00 jälkeen.

Mahdollisuus etukäteen esittäytymiseen ei aiheuta muutoksia varsinaiseen ehdolle asettumiseen liittokokouksessa. Ehdokkuudestaan etukäteen ilmoittaneet henkilökohtaisine varajäsenineen on edelleen asetettava ehdolle kokousedustajien toimesta. Kokouksessa ehdolle asettuminen ei myöskään edellytä ehdokkuuden ilmoittamista etukäteen.

Lausunto 28.2.2017

Opetushallitus
Hakaniemenranta 6, PL 380
00531 Helsinki

Asia Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 2017
Viite OPH-293-2017, lausuntopyyntö 6.2.2017

Kansalaisopistojen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 -luonnosasiakirjasta.

Luonnoksessa todetaan, että ”aikuisten perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on huolehtia koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta sekä luoda hyvät edellytykset opiskelulle”. KoL pitää hyvänä, että perusteita on haluttu lähteä uudistamaan kyseisen opetuksen tarpeen kasvettua maassamme merkittävästi. Perusteiden pohjalta opetuksen järjestäjä – siis myös yksittäinen kansalaisopisto – laatii opetussuunnitelman huomioiden paikalliset olosuhteet, erityispiirteet, mahdolliset opiskelijoiden tarpeet sekä opiston oman itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Perusteiden pohjalla on käsitys opiskelijasta aktiivisena toimijana opinnoissaan, mitä KoL pitää hyvänä lähtökohtana elinikäiseksi oppijaksi kasvamisessa.

Aikuisten perusopetuksen kohderyhmään kuuluu taustaltaan ja valmiuksiltaan erilaisia opiskelijoita. Luonnoksessa korostetaan aiheellisesti, että ”opetussuunnitelman laadinnassa tehdään paikallisesti tai alueellisesti yhteistyötä muiden samojen opiskelijaryhmien kanssa työskentelevien tahojen kanssa”. Hyviä ja toimivia käytänteitä ja malleja kannattaa jakaa, vertailla ja parastaa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden pitää saada riittävät tiedot suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta kotoutuakseen Suomeen ja voidakseen aidosti osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luokanopettajan kelpoisuuden ohessa olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa opettajan S2-taidot ja osaaminen.

Sivistys käsitetään perusteluonnoksessa laaja-alaisesti: se sisältää demokratian, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, yhteistyön ja vastuullisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, kasvun hyvin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistämisen. Kansalaisopistojen liitto pitää siksi erittäin tärkeänä, että mahdollisimman moni aikuinen pystyisi suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. Liitto tukee kulttuurintuntemuksen, terveystiedon sekä opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen alkuvaiheeseen sekä terveystiedon, opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen. Perusopetuksen tarjoama laaja yleissivistys auttaa jatko-opinnoista ja työelämässä selviytymistä.

Jotta opinto-ohjaukselle ja työelämätaidoille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta opiskelunsa eri vaiheissa. Hyvä ohjaus tehostaa myös merkittävästi aikuisopiskelijoiden opiskelua: opiskelutekniikkaa ja opiskeltavien sisältöjen omaksumista, henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista opintopolulla sekä arkipäivän ongelmista ja esteistä selviytymistä.

Perusteissa kannustetaan osallisuuden syventämiseen oppilaitoksen mahdollisten toiminta- ja harrastus-ryhmien toimintaan osallistumisella, mikä on helppoa toteuttaa kansalaisopistojen monipuolisen kurssitarjonnan avulla. Kansalaisopisto-opetuksesta löytyy myös alkuvaiheen opetustarjontaan aineita tai aihealueita, jotka tukevat aikuisten perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista (muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit).

Kansalaisopistokentältä saadun palautteen mukaan aikuiset luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat tarvitsevat paljon tukea. Tätä he saavat muun muassa opiskelijoiden kaikille yhteisistä ja toistuvista rutiineista. Siksi luku- ja kirjoitustaidon yksilöllisen sisällön mahdollistaminen uusissa perusteissa ei saa kansalaisopistoilta pelkästään myönteistä vastaanottoa. Opistoilta saadun kritiikin perusteella on myös epärealistista olettaa, että suunnitellut vähennykset lukutaitovaiheen mitoituksessa mahdollistaisivat riittävän kielitaitotason.

Kuten perusteissa todetaan, ”opiskelijat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista moninaisuutta”. ”Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä”. Näitä taitoja kaivataan kaikilta suomalaisilta ja Suomessa asuvilta myös tulevien (muutos)vuosien aikana.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Tiedote. Julkaistu: 23.1.2017 klo 08:30
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto järjestää vuotuisen suurtapahtumansa Tammiseminaarin Helsingissä 26.–27.1. Tapahtumaan osallistuu lähes 200 kentän edustajaa. Seminaarissa pohditaan, miten kansalaisopistot voivat entistä paremmin edistää ihmisten aktiivisuutta ja tarjota elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia.

Yksi seminaarin keskeisimmistä teemoista on kansalaisten puutteelliset perustaidot (basic skills). Suomessa on PIAAC-tutkimuksen mukaan 600 000 työntekijää, joilla on heikot luku-, kirjoitus- ja ongelmanratkaisutaidot. Samaan aikaan ikääntyneillä on ongelmia selviytyä tietoyhteiskunnan muutoksissa puutteellisten tietoteknisten taitojensa takia. Seminaarin kansainvälinen vieras, European Basic Skills Networkin puheenjohtaja Graciela Sbertoli, pureutuu näihin kysymyksiin. Kansalaisopisto-opiskelu on tutkitusti erityisen vaikuttavaa alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Oppiminen ja elämässä tarvittavat taidot ovat teknologian myötä murroksessa. Aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston NEMO-projektista kertoo, minkälaisia taitoja ja oppimiskykyä tulevaisuuden työelämä edellyttää. Tulevaisuuden ihminen ratkoo monimutkaisia tehtäviä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kun teknologia hoitaa yksinkertaiset suoritukset. Tämä edellyttää ihmisten välisiä kohtaamisia ja luovuuden herättelyä, jotka ovat kansalaisopiston ominaispiirteitä.

Opistot ovat toimineet kansan sivistäjinä ja virkistäjinä kautta vuosikymmenten. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna kansalaisopistotoiminta täyttää jo 118 vuotta. Opistojen aktiivisesta roolista suomalaisen sivistyksen rakentajana puhuu Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.
Seminaari pidetään Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla.

Lisätiedot ja seminaarin ohjelma:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Elina Vesalainen (haastattelupyynnöt)
p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistoissa-uudistuminen-on-jatkuvaa-kentan-vaki-koolla-helsingissa.html

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton rehtoripäivään Helsinkiin 17.2.2017. Kokoonnumme tällä kertaa Haaga-Helian tiloihin.

Tilaisuudessa puhumassa mm. pääsihteeri Tuija Brax Suomen Sydänliitosta sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta.

Kuulemme kolme mielenkiintoista tapausesimerkkiä kansalaisopistokentältä. Rehtori Taina Saarinen kertoo, miten Helsingin kaupunki rakentaa uutta elinikäisen oppimisen toimialaa. Rehtori Sannasirkku Autio esittelee Vaasassa meneillään olevaa organisaatiouudistusta ja muutoksista taiteen perusopetuksen kentällä. Rehtori Liisa Vornanen kertoo oppilaitos- ja sopimuskuntayhteistyön hyödyistä.

Iltapäiväkahvien jälkeen käymme kansalaisopistokentän tulevaisuuden tarpeiden ja suuntausten kimppuun. Keskustelulla pohjustamme Kansalaisopistojen liiton tulevaa strategiaa.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2205, 2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. helmikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455  7276

Lausunto 19.12.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainväli-syyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kansalaisopistojen liitto pitää hyvänä, että toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevai-suuden osaamistarpeisiin ja koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus. Hyvää on myös se, että koulutuksen järjestäjän valta ja vastuu kasvavat. Reformi edellyttää täten tulevilta ammatillisen koulu-tuksen järjestäjiltä vahvaa, monipuolista osaamista ja laadukasta toimintaa. Kuten esityksessäkin mainitaan, on järkevää tuottaa sellaisia tutkintoja, joilla on selkeää kysyntää myös tulevilla työmarkkinoilla: ”Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.”

Kansalaisopistoissa ei järjestetä ammatillista koulutusta, mutta monet kansalais- ja työväenopistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on tärkeää, että kumpikin osa-puoli edistää omien tarkoituksiensa saavuttamista sekä pitää kiinni omista tavoitteestaan ja arvopohjastaan. Yhteis-työtä tehdään yksittäisten opistojen keskinäisten sopimusten lisäksi myös muun muassa koulutuskuntayhtymissä ja esimerkiksi tulevassa Omnian osakeyhtiössä.

Kansalaisopistoissa on paljon annettavaa ammatillisen koulutuksen tueksi yleisten opiskeluvalmiuksien ja erilaisten kansalaistaitojen kehittämisessä (muun muassa digivalmiudet, yleiset työelämävalmiudet, opiskelutaidot) laajasta kie-livalikoimasta puhumattakaan. Kansalaisopistoissa opetettiin syyslukukaudella 2016 40 erilaista vierasta kieltä. Luon-noksessa ehdotetaan myös kansalaisopistotoimintaan soveltuvasti, että ”lisätään koulutuksen järjestäjien yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa….yksilöllisten opintopolkujen ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi.”

Euroopan unionin Suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista yrittää osaltaan varmistaa, että ammatillisen perus-koulutuksen suorittaneilla on aikuiselämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä edellytettävät avaintaidot. On tärkeää, että myös aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi koko elämän. Tämä nostetaan vahvasti esille myös kesäkuussa 2016 lanseeratussa New Skills Agendassa: yhä useampien ihmisten tulisi Euroopassa pystyä hankkimaan ne taidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Edellä olevaan viitaten Kansalaisopistojen liitto kannattaa luonnoksessa mainittua periaatetta, että ”koulutuspalveluiden tarjonnan painopistettä siirrettäisiin… vahvemmin elin-ikäisen oppimiseen ja työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen”. Tämän pitää olla myös Suomessa jatkossa mahdollista.

Tutkinnon osia voisi jatkossa suorittaa eri oppilaitoksissa ja kaikki osaaminen osoitettaisiin erillisillä näytöillä. Paikal-lisilla tasoilla olisi täten tärkeää luoda yhteistyössä malleja tai pooleja, joista yhteisiä opistoja voidaan valita. Reformiin sisältyy ajatus vahvasta henkilökohtaistamisesta ja ohjauksesta. Koska aikuisten ja nuorten koulutukset olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, ohjausta on syytä tehostaa merkittävästi.

Kansalaisopistojen liitto iloitsee siitä, että luonnoksessa nostetaan vahvasti esille osaamisen tunnistaminen, tunnus-taminen ja henkilökohtaistaminen. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi olla myös epävirallista tai arkioppimista. Am-matillista tutkintoa suorittavan opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää etukäteen, millaisia konkreettisia opintoja hänen tutkintoonsa voidaan lukea hyväksi. Kansalaisopistoissa on kehitettävä edelleen koulutuksista annet-tavia todistuskäytäntöjä sekä yleisellä tasolla osaamisperustaista ajattelua koulutuksia ja kursseja suunniteltaessa (NVL: Vapaan sivistystyön opintotodistus tunnustamisen välineeksi).
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Tiedote. Julkaistu: 05.12.2016 klo 10:20
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on julkaissut kuntavaaliteesinsä. KoL muistuttaa kuntapäättäjiä kansalaisopistojen monialaisesta toiminnasta kuntalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta on huolehdittava, eikä ketään saa päästää putoamaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Opiston tuottamat hyödyt ovat tutkitusti* erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Vastuu ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta säilyy kunnilla, kun varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntatasolle. KoL muistuttaa, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansalaisopistossa on monipuolista ja kustannustehokasta. Tutkimuksen* mukaan valtaosa opiskelijoista kertoo olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä kansalaisopisto-opiskelun myötä. Vaikutukset ulottuvat myös työhön ja perhe-elämään. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat jaksavansa työssään paremmin ja tukevansa lastensa opiskelua aiempaa enemmän. Kansalaisopisto on monille ikäihmisille ja työttömille tärkeä henkireikä.

Kunta tarvitsee aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, osallistuvat sen kehittämiseen ja ovat mukana vaikuttamassa asioihin omilla mielipiteillään ja teoillaan. Niin maahanmuuttajat kuin maassamuuttajatkin löytävät kansalaisopistosta väylän uudelle paikkakunnalle kotiutumiseen. Ihmiset kokevat arvostavansa kansalaisopisto-opiskelun myötä muiden ihmisten näkemyksiä enemmän ja toimivansa aktiivisemmin lähialueensa hyväksi.* Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Viihtyisässä kunnassa on kehittyvä ja monipuolisia kuntapalveluita tuottava laadukas kansalaisopisto. Opistoon panostettu euro palaa tutkitusti* moninkertaisena takaisin kuntalaisille syntyvien hyvinvointivaikutusten myötä. Vuodesta toiseen kansalaisopisto on yksi arvostetuimmista* kuntapalveluista. Hyvin hoidettu kansalaisopisto asianmukaisine ja turvallisine työtiloineen houkuttelee osaltaan uusia asukkaita ja tuo kuntaan elinvoimaa.

Kunnan palvelurakenteita on ajateltava rohkeasti uusista näkökulmista ja mietittävä, minkälaisia uusia tehtäviä kansalaisopisto voisi ottaa toteutettavakseen. Kuntapalveluita kehitettäessä on hyödyllistä miettiä, miten kansalaisopisto palvelisi parhaiten niin kuntalaisia kuin kuntaakin.

KoL:n kuntavaaliteesit

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

* Lähteet:
BeLL – Benefits of Lifelong Learning (2014)
Manninen, J. (2015). Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys
-esitutkimus.
Pekola-Sjöblom, M. (2012). Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. Suomen kuntaliitto.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistojen-liitto-muistuttaa-sivistys-ja-hyvinvointi-elinvoimaisen-kunnan-kulmakivet.html

Asiantuntijalausunto 8.11.2016

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Asia Asiantuntijalausuntopyyntö 25.10.2016
Viite HE 177/2016 vp eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Kansalaisopistojen liitto KoL toteaa, että kansalaisopistojen toimintaedellytykset vaikeutuvat entisestään vuonna 2017 kansalaisopistojen valtionosuuden n. 5,4 %:n leikkauksen, vapaaseen sivistystyöhön kohdennetun ns. -0,7 %:n negatiivisen indeksin ja ns. kilpailukykysäästön vuoksi. Kansalaisopistojen valtionosuuksia on vähennetty myös vuosina 2012 ja 2015. Koulutuksen arviointineuvosto selvittää parhaillaan aikaisemmin tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen Suomessa.

Koulutustarpeiden ja -resurssien ennakointi

Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joiden järjestämään koulutukseen myös vähävaraiset ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden määrän kasvu ovat lisänneet kurssitarjonnan kehittämis- ja laajentamistarvetta. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Lisäksi perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä ennakoimaan tulevien vuosien koulutustarpeet ja -resurssit, jotta voidaan välttää mahdolliset koulutusleikkaukset ja kurssimaksujen kohtuuttomat korotukset.

Tehokkuutta koulutukseen

Kansalaisopistojen liitto KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudistamista so. opetussuunnitelman perusteet, tuntijako, rahoitus. Kansalaisopistot tulevat järjestämään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhä enenevässä määrin. Kansalaisopistojen liitto KoL korostaa, että on tärkeää purkaa rahoitusjärjestelmän esteet, jotta voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti alueelliseen ja paikalliseen koulutustarpeeseen. Mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi ja päällekkäisen koulutuksen välttämiseksi on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden kuin kantaväestön koulutuksessa.

Hyvien käytänteiden levittäminen

Liitto kannattaa myös nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista kahdella vuodella, vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimisvalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Ohjelmassa luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä eri puolilla Suomea sijaitsevien kansalaisopistojen kanssa.

Yhdessä sovittu työnjako

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyöjärjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. Kansalaisopistojen liitto kannattaa tällaisen yhteistyön kehittämistä siten, että kunkin oppilaitosmuodon erityispiirteistä pidetään kiinni yhteisesti sovitussa työnjaossa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin ja kuntauudistuksen yhteydessä.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja