21.3.2025 klo 9.50–12 (lähitilaisuus päättyy 15.30 | Helsingin aikuisopisto, juhlasali 3. krs, Runeberginkatu 22–24, 00100 Helsinki)
Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeessa 11 kansalaisopistoa on työskennellyt intensiivisesti Helsingin aikuisopiston johdolla tulevaisuusskenaarioiden parissa. Hanke huipentuu loppuseminaariin, jonka aamupäivän yleinen osuus striimataan. Emeritaprofessori Sirkka Heinonen johdattaa kuulijat tulevaisuudentutkimuksen eri näkökulmiin, hankkeen asiantuntija Reijo Jouttimäki esittelee skenaariotyöskentelyn tuloksia ja muita keskeisiä löydöksiä, ja Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen tarjoaa ajankohtaisen näkökulman kokonaisuuteen.
9.50 Avaus, Helsingin aikuisopiston rehtori Anne Leinonen 10.00 Hankkeen eDelfoi kyselyn tulosten yhteenveto, Helsingin aikuisopisto, projektiasiantuntija Reijo Jouttimäki 10.40 Ajankohtaiskatsaus, Kansalaisopistojen liitto, toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen 11.00 Luento: Tulevaisuuden lukutaidosta tulevaisuusresilienssiin – oppimisen ja osaamistarpeiden renessanssi ja megahaasteet, tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen
Etäosallistujien osalta tilaisuus päättyy klo 12.
Webinaari on maksuton ja se on suunnattu kansalaisopistojen henkilöstölle sekä kansalaisopistojen tulevaisuustyöskentelystä kiinnostuneille.
Luin ilolla ja mielenkiinnolla Päivi Majoisen blogitekstin, joka käsitteli kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvoinnin edistäjinä. Majoinen toi esiin, miten opistot toimivat matalan kynnyksen kulttuuritoimijoina edistäen terveyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta (KoL hallituksen blogi 13.1.2025). Haluan kiittää kirjoittajaa tärkeän aiheen esille nostamisesta ja jakaa muutamia ajatuksia ja lisätietoa aiheesta.
Kansalaisopistot ovat olennainen osa suomalaista kulttuurielämää ja hyvinvointia. Ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia oppia, kokea ja osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Kansalaisopistot toimivat matalan kynnyksen paikkoina, joissa jokainen voi löytää itselleen sopivan tavan osallistua ja nauttia kulttuurista.
Kuten tiedämme, saavutettavuuden periaate on kansalaisopistojen toiminnan ydintä. Kansalaisopistot tarjoavat kaikille ikään ja taustaan katsomatta mahdollisuuden oppia, osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä. Ja kuten Majoinenkin toi esiin, kansalaisopistot toimivat koko maassa, suurista kaupungeista pieniin paikkakuntiin, ja näin varmistavat kulttuurin saavutettavuuden myös alueilla, joissa kulttuuritoiminta olisi muuten vähäistä. Saavutettavuuden kehittäminen on jatkuvasti ajankohtaista. Kansalaisopistojen liiton vuonna 2023 julkaisema Kohti kaikkien kansalaisopistoa: Kansalaisopistojen saavutettavuusopas onkin laadukas ja kattava materiaali saavuttavuuden kehittämiseksi.
Taiken projekti edistää kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvointitoiminnassa
Työskentelen Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjänä -projektissa 11/2021–9/2026 (voit lukea projektista lisää täältä). Projektin keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:
Edistää taiteilijoiden työllistymistä sote-sektorille.
Parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta.
Lisätä maantieteellistä yhdenvertaisuutta taidepalveluiden saatavuudessa.
Kehittää palvelupolkuja, jotka yhdistävät taiteilijat, kansalaisopistot ja sote-sektorin tarpeet.
Projektin keskeisenä tuloksena syntyy ns. kansalaisopistomalleja, jotka kuvaavat kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnan tuottamista sekä taiteilijoiden osaamisen välittämistä. Projektia kehitetään tiiviissä yhteistyössä Seinäjoen ja Järvilakeuden kansalaisopistojen kanssa ja kulttuurihyvinvoinnin välittäjämallit ovat tarkoitettu valtakunnallisesti sovellettaviksi. Näitä konkreettisia kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleja julkaistaan vuoden 2025 aikana.
Vaikka Taiken projekti keskittyy kansalaisopistojen ja sosiaali- ja terveysalan toimijoiden väliseen yhteistyöhön, on kansalaisopistojen toteuttama kulttuurihyvinvointitoiminta toki paljon laajempaa. Samalla juuri yhteistyö sote-toimijoiden kanssa parantaa kansalaisopistojen saavutettavuutta ja tukee heikommassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset tukevat tätä ajattelua, ja vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa korostetaan kansalaisopistojen roolia sote-palveluita täydentävänä toimijana. Tässä kehityksessä on tärkeää huomioida myös kulttuurihyvinvointia vahvistavat sisällöt.
Kansallinen kysely rehtoreille vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin tietopohjaa
Kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminta on monipuolista ja tavoittaa laajasti eri kohderyhmiä, kuten ikääntyneitä ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja aikuisia. Tämän tiedon vahvistaa myös Taiken tilaama ja Kukunori ry:n toteuttama, kansalaisopistojen rehtoreille suunnattu, kansallinen kysely (2024), joka keräsi tietoa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoiminnasta, rahoituksesta ja yhteistyökäytännöistä.
Vastausten mukaan 63 % kansalaisopistoista toteuttaa kulttuurihyvinvointitoimintaa, johon liittyy yhteistyötä hyvinvointialueen tai muiden sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien tahojen kanssa. Kyselyn vastaajat nostavat esiin, että kulttuurihyvinvointitoiminnan kehittämiseksi on tärkeää vahvistaa yhteistyötä, lisätä resursseja ja hyödyntää uusia toimintatapoja, kuten kulttuurilähetteitä. Kansalaisopistojen tarjoamat helposti lähestyttävät ja edulliset kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuudet edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Lämmin kiitos kaikille vastanneille!
Tukea ja työkaluja kansalaisopistojen roolin vahvistamiseksi
Majoinen esitti blogitekstissään huomion siitä, että “valtakunnallisissa kulttuurihyvinvoinnista käydyissä keskusteluissa ja kirjoituksissa kuitenkin harvemmin mainitaan kansalaisopistot.” Tämä on tärkeä huomio, ja kansalaisopistojen roolia kulttuurihyvinvoinnin edistäjänä tulee edelleen vahvistaa. Tähän tarpeeseen Taiken projekti on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan ja Taike tuo esiin omissa kulttuurihyvinvoinnin julkaisuissaan ja materiaaleissaan kansalaisopistojen roolin kulttuurihyvinvointikentällä. Voit tutustua esimerkiksi Kulttuurihyvinvointi ja taiteilijan työ -materiaaliin Taiken Innokylä-sivustolla. Myös kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän on määritellyt vapaan sivistystyön osaksi moniammatillista kulttuurihyvinvoinnin edistämisen toimijakuntaa. Taikusydämen yhdyspintakuvaan voit tutustua Taikusydämen sivuilla. Yhteistyön ja tunnettuuden vahvistamiseksi kansalaisopistojen kannattaa osallistua esimerkiksi Taikusydämen alueverkostojen työhön. Verkostojen yhteystiedot löytyvät täältä.
Oman opistonne kulttuurihyvinvoinnin kehittämisessä voitte hyödyntää Taiken projektissa luotua materiaalipakettia
Hyvien käytäntöjen muistilista taidetoimintaan sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä lista tarjoaa käytännön vinkkejä ja ohjeita taidetoiminnan toteuttamiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se sopii erityisen hyvin suunnittelija- ja tuntiopettajien käytännön työn tueksi. Materiaali on jaettu kolmeen osaan, jotka on suunnattu taiteilijoille, tilaajille ja välittäjille.
Kulttuurihyvinvointi kansalaisopistoissa: Tarkistuskysymyksiä toiminnan kehittämiseksi. Tämä dokumentti auttaa kansalaisopistoja arvioimaan ja kehittämään kulttuurihyvinvointitoimintaansa.
Toimintaohjeita kansalaisopistoille: Kulttuurihyvinvoinnin edistäminen hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä. Tämä ohjeistus tarjoaa kansalaisopistoille käytännön vinkkejä ja suosituksia kulttuurihyvinvointitoiminnan edistämiseksi yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa
Materiaalit on suunniteltu tukemaan kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoimintaa ja edistämään taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta eri kohderyhmille. Kaikki materiaalit löytyvät Kansalaisopisto kulttuurihyvinvoinnin välittäjä -projektin Innokylä-sivustolta. Niiden luomisessa on hyödynnetty YAMK-opinnäytetyötäni, jonka löydät täältä.
Yhteistä ideointia ja tiedonjakamista
Kansalaisopistot ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassamme. Ne tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja kulttuurihyvinvoinnin vahvistumiseen. On tärkeää, että kansalaisopistoilla on jatkossakin resurssit toteuttaa tätä arvokasta työtä, joka lisää osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Resurssien lisäämisen lisäksi tarvitaan innostavia ja helposti toteutettavia ideoita – ja niitä on! Esimerkiksi Majoisen esiin nostama, Pieksämäen erinomainen ja konkreettinen idea, jossa opiston esiintyvien ryhmien kalenteri on jaettu hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden käyttöön.
Jos olet kiinnostunut ja haluat lisätietoa sekä kollegiaalista keskustelua aiheesta, tervetuloa kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointitoimintaan liittyvään Teams-tapaamiseen ystävänpäivänä pe 14.2.2025 klo 8.15–9.00! Liity linjoille tällä osallistumislinkillä.
Minuun voi myös ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos vaikka haluat lisätietoa rehtorikyselyn tuloksista, materiaalipaketista tai muista kansalaisopistojen kulttuurihyvinvointiin liittyvistä asioista.
Yhteistyöterveisin, Venla Korja Taiteilija-asiantuntija, Taiteen edistämiskeskus venla.korja@taike.fi, p. 0295 330 887
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja apulaisrehtoreille sekä rehtoreiden erikseen valtuuttamille henkilöille.
Orientoidu ajoissa kevään 2025 kunta- ja aluevaaleihin ja virittäydy tärkeään teemaan ensimmäisten joukossa! Webinaari tutustuttaa sinut Kansalaisopistojen liiton vaaliohjelmaan ja tarjoilee selkeät askelmerkit siihen, miten voit ajaa kansalaisopistosi asiaa ennen vaaleja, vaalien aikana ja vaalien jälkeen. Tilaisuuden aikana kuulet myös tärkeiden sidosryhmiemme vaalitavoitteista sekä case-esimerkin kansalaisopiston ja HYTE-alueen yhteistyöstä.
OHJELMA
10.00 Avaussanat Puheenjohtaja Sannasirkku Autio, Kansalaisopistojen liitto
10.10 Johdatus Kansalaisopistojen liiton kunta- ja aluevaaliohjelmaan 2025 ja askelmerkit tulevaan Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
10.40 Hyvinvointilähetteellä opiskelijaksi kansalaisopistoon Suunnittelijaopettaja Tarja Laakso, Tornion kansalaisopisto
Ilmoittautuminen tilaisuuteen päättyy tuntia ennen webinaarin alkua (5.2.2025 klo 9.00).
Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja teemme siitä tallenteen.
Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta sekä muistutuksena tapahtumapäivän aamuna.
Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu laatu- ja kehittämistoiminnan parissa kansalaisopistoissa työskenteleville.
Infowebinaari käsittelee kansalaisopistokentälle suunnattuja laatu- ja kehittämisavustuksia sekä niiden lisäksi kansalaisopistoille suunnattua opintosetelirahoitusta. Tilaisuuden alustajina toimivat asiantuntija Mirka Råback ja opetusneuvos Heikki Tulkki Opetushallituksesta. Opetushallitus pyrkii avaamaan molemmat rahoitushaut 6.2.2025 mennessä.
Vuonna 2025 Opintoseteliavustuksia kansalaisopistoille on jaossa enintään 1 050 000 euroa (2024: 1 000 000 euroa) sekä laatu- ja kehittämisavustusta 515 000 euroa (2024: 1 099 000 euroa).
Kansalaisopistot ovat yksi merkittävimmistä kulttuurisen hyvinvoinnin lähteistä, joiden verkosto ulottuu läpi koko Suomen maan. Opistoissa pääsee itse kokeilemaan mitä moninaisempia elämyksiä kulttuurin ja taiteiden saralla. Opistot myös tuottavat kulttuurielämyksiä ja saattavat olla monessa kunnassa ainoa kulttuurielämysten tuottaja. Olen huomannut, että valtakunnallisissa kulttuurihyvinvoinnista käydyissä keskusteluissa ja kirjoituksissa kuitenkin harvemmin mainitaan kansalaisopistot.
Lainkin mukaan Vapaan sivistystyön tehtävänä on toimia enenevässä määrin myös eriarvoistumiskehityksen vastavoimana ja yhteiskunnallisen eheyden huolehtijana. Matalankynnyksen kansalaisopistoissa kuntalaiset pääsevät kokemaan kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tasapuolisesti, yhteiskunnan eheyttä vaalien. Kulttuurihyvinvointitoiminnan avulla kansalaisopistot vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarvetta ja kustannuksia sekä edistävät yhteisöjen sosiaalista sidettä ja yhteenkuuluvuutta. Kansalaisopistoista puhutaan sivistyksen lähteinä, mutta rinnalle tulisi nostaa hyvinvoinnin ja kulttuurihyvinvoinnin merkitys.
Kulttuurihyvinvointi onkin keskeinen osa kansalaisopistojen toimintaa. Kansalaisopistot tuovat taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta kaikkiin yhteisöihin, auttavat parantamaan ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä tarjoavat mahdollisuuden uusien ihmisten tapaamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Tämä korostuu monikulttuurisessa Suomessa ja opistojen rooli ajan myötä vain kasvaa. Parhaimmillaan kansalaisopistot toimivat kaikkien kuntalaisten omana kulttuurikeskuksena ja avoimena kohtaamispaikkana.
Kulttuurihyvinvointi voi olla meidän kunkin omaa vuoropuhelua taiteen kanssa. Moninaiset ja monimuotoiset menetelmät esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla tai osallistuminen kansalaisopiston kurssien sivutuotteena syntyviin esityksiin ja tilaisuuksiin mahdollistavat kulttuurielämyksiä, jotka tukevat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Pieksämäellä kulttuurihyvinvointi on terveyttä ja hyvinvointia matalalla kynnyksellä edistävää palvelua, joka tukee toimintakykyä, ehkäisee yksinäisyyttä, parantaa työhyvinvointia ja tukee mielenterveyttä laajan toimijajoukon yhteistyöllä tukien osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä.
Seutuopiston rooli on täällä vahva ja olemme laatineet myös opiston esiintyvistä ryhmistä kalenterin hyvinvointialueen ja myös muiden toimijoiden käyttöön kulttuurihyvinvoinnin tukemiseen ja mahdollisuuksien oivaltamiseen.
Kansalaisopistona oivalsimme yhteisötaiteen merkityksen kotoutumisen tukena ja järjestimme yhteisötaideteoksen valmistukseen liittyvän kurssin, jossa oli mukana niin paikallisia kuin tänne muuttaneita ukrainalaisia. Tuloksena saimme upean taideteoksen lastenkulttuurin kehdon, paikallisen Nukkekodin – Joonas Auringon huvilan puutarhan puihin. Kokemus oli avartava, sillä lähestyimme osallistujia jalkautumalla paikkaan, jossa he olivat muutoinkin. Toimme näin taideopetuksen ja kulttuurihyvinvoinnin lähteen osallistujien luokse. Tätä toimintaa tulemme jatkamaan.
Tästä on hyvä lähteä toteuttamaan kulttuurihyvinvoinnin vuotta 2025. Kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle toivotellen!
Teksti: Pieksämäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja ja seutuopiston rehtori Päivi Majoinen Kuva: Lastenkulttuurikoordinaattori Piia Säpyskä
Kansainvälinen toiminta tarjoaa kansalaisopistoille uusia näkökulmia, upeita kokemuksia, laajentuvia verkostoja ja kiinnostavia kehittymismahdollisuuksia. Tule kuulemaan Erasmus+ -ohjelmasta ja oppimaan, miten sinun opistosi voi hakea mukaan! Tilaisuus on tarkoitettu kaikille opistonsa kansainvälistämisestä kiinnostuneille.
Tilaisuuden avaa asiantuntijoiden alustus Erasmus+ -ohjelman hankevaihtoehdoista ja EPALEn käyttömahdollisuuksista. Tilaisuuden aikana kuulet myös lyhyen infon Nordplus-ohjelmasta, joka mahdollistaa kansainvälistymisen pohjoismaissa ja Baltian maissa. Pääpaino on kuitenkin Erasmus+ -ohjelmassa, johon voivat osallistua EU-jäsenvaltiot ja pieni joukko EU:n ulkopuolisia maita.
Luentoa seuraa työpajaosuus, jonka aikana sinulla on mahdollisuus kysellä hankesuunnitteluun, hakemiseen ja hakulomakkeeseen liittyviä kysymyksiä Opetushallituksen asiantuntijoilta. Opetushallituksesta paikalla ovat vastaava asiantuntija Virpi Maireberg, ohjelma-asiantuntija Petra Helenius ja asiantuntija Alma Smolander.
Tilaisuus järjestetään verkossa Teams-alustalla ja siitä tehdään osittainen tallenne. Työpajaosuutta emme tallenna.
Kansalaisopistojen liitto järjestää tilaisuuden yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, ja se on avoin ja maksuton Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n syksyllä toteuttaman kyselyn tulokset julkistettiin keskiviikkona 4. joulukuuta Akava-talolla Helsingin Pasilassa. Kysely valottaa, miten hallituksen leikkaukset ovat alkaneet vaikuttaa opistojen toimintaan vuoden 2024 aikana.
Leikkaukset, joita hallitus kohdisti vapaan sivistystyön rahoitukseen vuoden 2024 alussa, näkyvät nyt monella tapaa kansalaisopistojen arjessa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Kansalaisopistojen liitto KoL:n teettämän kyselyn mukaan neljänneksessä kansalaisopistoista on vuonna 2024 ollut tai on tulossa yt- tai muutosneuvottelut. Tämä on johtanut opetustuntien ja henkilöstön määrän vähenemiseen sekä kurssimaksujen korottamiseen. Opistojen lakkauttamisia ei kuitenkaan vielä suunnitella.
Vuoteen 2023 verrattuna opetustunnit vähenevät 68 prosentissa vastanneista kansalaisopistoista, ja kurssimaksut nousevat keskimäärin viisi prosenttia. Niissäkin kansalaisopistoissa, joissa yt- tai muutosneuvotteluja ei ole käyty, on voitu vähentää tuntiopettajien tunteja. Monille tuntiopettajille opetustyö on ollut ainoa tulonlähde, ja leikkaukset heikentävät heidän toimeentuloaan. Leikkaukset voivat vaikuttaa myös taiteen perusopetukseen, sillä osa taidekouluista toimii kansalaisopistojen yhteydessä.
OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen näkee kyselyn tuloksissa sekä hyviä että huonoja puolia.
“Kyselyn mukaan kansalaisopistojen rehtorit ovat edelleen ilahduttavan innostuneita työstään, ja opistot varmasti tarjoavatkin inspiroivan työympäristön tehtävän hoitamiseen. Toisaalta samaan aikaan, iso osa tuntiopettajia, joista osalle opetus on ainut tulonlähde, saattaa menettää työnsä. Se on monelle hirvittävän iso muutos ja henkilökohtainen isku”, hän sanoo.
Kansalaisopistojen liitto lähetti kyselyn jäsenopistoilleen lokakuussa, ja vastauksia saatiin 67 kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli 38,5 %.
Tammiseminaari järjestetään Turun suomenkielisessä työväenopistossa tammikuussa 2025. Kuva: Virpi Vedenkannas
Lämpimästi tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Turkuun! Kaksipäiväinen seminaari kestää torstaista perjantaihin 30.‒31.1.2025 ja se on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille. Seminaarin kattoteemana on kansalaisopistojen tulevaisuus, jota käsittelemme mm. opistotoiminnan järjestämisen, kuntien uusien tehtävien, vastuullisuuden ja perus- ja kansalaistaitojen näkökulmista.
Tammiseminaarin järjestävät yhteistyössä Kansalaisopistojen liitto, Auralan kansalaisopisto, Turun suomenkielinen työväenopisto ja Åbo svenska arbetarinstitut. Seminaaripaikkana palvelee Turun suomenkielisen työväenopiston juhlasali (Kaskenkatu 5, Turku), mutta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä Teamsin kautta.
Torstaiaamupäivänä Auralan kansalaisopisto järjestää pre-ohjelmaa aikaisin aamulla saapuville vieraille klo 10–11.15 osoitteessa Satakunnantie 10, Turku. Aamupäivän aikana kuulet, miten kansalaisopisto- ja setlementtitoiminta kietoutuvat toisiinsa Auralan kansalaisopistossa.
Tammiseminaarin ilmoittautumispiste aukeaa työväentalolla (Kaskenkatu 5) torstaina 30.1. klo 11 ja lounasta on tarjolla klo 11.30‒13 opiston aulakerroksessa.
TAMMISEMINAARIN OHJELMA
Huomaathan, että muutokset ohjelmaan ovat edelleen mahdollisia.
Torstain 30.1. ohjelma
Torstain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.
13.15 Avauspuheenvuoro Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio, rehtori Sanna Orusmaa, Turun suomenkielinen työväenopisto, toiminnanjohtajarehtori Sannaleena Härkönen, Auralan kansalaisopisto, rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut ja Turun kaupungin apulaispormestari Piia Elo
13.35 Miten väestö ja alueet kehittyvät? Strategiajohtaja Timo Aro, Turun kaupunki
14.10 Kahvitauko
14.40 Miten vapaa sivistystyö ottaa koppia jatkuvasta oppimisesta? Jatkuvan oppimisen ekosysteemi -hanke Hankepäällikkö Niina Salonen, Turun kaupunki ja pedagoginen rehtori Juha Kaivola, Linnasmäen opisto
15.10 Kuntien tulevaisuus ja tulevaisuuden kunta Toimitusjohtaja Jenni Airaksinen, Kunnallisalan kehittämissäätiö
15.50 Taukojumppa
15.55 Aikuisoppimisen tulevaisuus Tutkimuspäällikkö Johanna Ollila, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
16.25 Ryhmäkeskustelu tulevaisuusorientaatiosta. Vetäjänä tutkimuspäällikkö Johanna Ollila
16.55 Ohjeistus iltaohjelmaan
Tilaisuus päättyy torstain osalta noin klo 17.
19–21 Kaupungin vastaanotto. Turun kaupungin tervehdys, opetustoimenjohtaja Timo Jalonen. Juhlatila Grand Börs (2. krs), Scandic Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku.
21–23 Jatkot. Ravintola Más (aulakerros), Scandic Hamburger Börs.
Perjantain 31.1. ohjelma
Perjantain ohjelman juontaa Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja ja Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio.
9.00 Ajankohtaista sivistys- ja koulutuspolitiikasta SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta
9.30 Ohjeistus ja siirtyminen työpajoihin
9.45 Työpajat I (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
10.45 Vaihto toisiin työpajoihin
10.50 Työpajat II (osallistuja valitsee yhden työpajoista 1–8, lista alla)
Kaikki työpajat ovat lähityöpajoja. Etäosallistujille striimataan* työpajat 1, 2 ja 3.
Senioripedagogiikka* kuvataideopettaja Maija Esko Turun yliopisto.
Tuoretta otetta viestintään* Brand manager Mari Hartemo ja markkinoinnin asiantuntija Milja Päivärinta, Turun ammattikorkeakoulu
Kansalaisopistojen saavutettavuuden kehittäminen. Kohderyhmät ja tukimekanismit.* Asiantuntija Petra Heikkinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetusneuvos Heikki Tulkki Opetushallitus ja asiantuntija Mirka Råback Opetushallitus
ERASMUS+ -ohjelma ja EPALE kestävyyden ja vastuullisuuden tukena Asiantuntija Alma Smolander ja ohjelma-asiantuntija Petra Helenius, Opetushallitus.
Miten viedä opetusta matalan kynnyksen paikkoihin? – pelillinen ideointipaja Hankekoordinaattori Hanne Mäkinen ja hanketyöntekijä & suomen kielen opettaja Laura Siniranta, Auralan kansalaisopisto
Maahanmuuttajien KOTO-koulutukset kotiäideille ja sen yhteydessä järjestetty lastenhoito. Opettaja Marina Kolomainen, Turun työväenopisto
Tänk om, tänk på nytt. Kuinka ajatella uudelleen perinteisiä kursseja. (Hur man tänker om traditionella kurser) Rehtori Anders Wingren, Jakobstads Arbis
Kohti oppilaitoksen kestävyyssertifikaattia. Rehtori Outi Itäluoma Vanajaveden opisto
11.50 Lounas
13.00 Aivot, keho ja stressi Professori Lauri Nummenmaa, Turun yliopisto
13.45 Ilo oppia -opistojen onnistumisen kokemuksia verkostoyhteistyöstä. Rehtori Risto Jaakola Kaarinan kansalaisopisto ja rehtori Cecilia Hindersson Åbo svenska arbetarinstitut
Lähiosallistujan hinta sisältää seminaariohjelman, lounaat molempina päivinä, ohjelmassa mainitut kahvitarjoilut sekä iltaohjelman torstaina.
Peruutusehdot
Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista vielä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua eli viimeistään 15.1.2025. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme järjestelykuluina 60 €.
Ilmoittautuminen päättyy lähiosallistujien osalta 15.1.2025 ja etäosallistujien osalta 23.1.2025. Muistathan varata samalla myös hotellihuoneen Turusta. Lisätietoja löydät otsikon “Majoitus” alta tämän tapahtumasivun lopusta.
Saapuminen
Turkuun pääsee lähtöpaikasta riippuen joko junalla tai bussilla. Juna-asemalta on noin 1,6 kilometrin matka Turun suomenkieliseen työväenopistoon. Suosittelemme lämpimästi saapumaan paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä kestävän kehityksen hengessä. Tarkempaa tietoa aikatauluista ja matkalippujen hinnoista voit etsiä esimerkiksi VR:n, Matkahuollon ja Onnibussin nettisivuilta. Selvitäthän ja varaathan itsellesi sopivat kulkuyhteydet ajoissa.
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneelta (Humalistonkatu 2, Turku) varauskoodilla BTAMMISEMINAARI. Jokainen osallistuja varaa ja maksaa huoneensa itse suoraan hotellista.
HUOM. Kansalaisopistojen liiton varaama hotellikiintiö on nyt loppuunmyyty. Hotellista kannattaa kuitenkin vielä kysyä vapaita huoneita päivän hintaan.
Hotellikiintiön hinnat (Päivän hinnan saa suoraan hotellista)
standard yhden hengen huone 114 € / huone / vrk
standard kahden hengen huone 134 € / huone / vrk
Majoituskiintiö koskee torstain ja perjantain välistä yötä 30.1–31.1.2025. Lisäksi edeltävänä päivänä saapuvien seminaarivieraiden käyttöön on varattu pieni määrä huoneita 29.1.–30.1.2025 väliseksi yöksi samaan hintaan.
Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, asiakassaunan käyttö, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alv. Osassa huoneista on yhtenäinen parivuode.
Hotellihuoneet ovat käytettävissä tulopäivänä klo 15 alkaen lähtöpäivään klo 12 saakka.
Huoneet ovat varattavissa sokoshotels.fi-sivustolta tai suoraan hotellin myyntipalvelusta sales.turku@sokoshotels.fi tai puhelimitse +358 300 870 000 (arkisin ma–pe klo 8–18).
Majoituskiintiöstä (BTAMMISEMINAARI) tehdyt huonevaraukset on vahvistettava luottokortilla tai maksettava ennakkoon varausvaiheessa. Majoituskiintiöstä tehdyn yksittäisen varauksen viimeinen kuluton peruutuspäivä on 7 vuorokautta ennen tulopäivää. Ensisijaisesti suosittelemme varauksen tekoa puhelimitse tai netissä. Ystävällisesti huomioittehan, että tietosuojasyistä luottokorttitietoja ei saa lähettää sähköpostitse.
Kysyttävää? Ota yhteyttä:
Järjestösuunnittelija Henri Piirainen henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / p. 044 761 0700
Vaihdoin työpaikkaa ja lähdin Lahteen. Ahjolan kansalaisopiston töissä eri tehtävissä vierähti 17 vuotta ja viihdyin hyvin. Työtä oli paljon: haasteita, onnistumisia ja jatkuvaa kehittämistä yhdessä mahtavien työkavereiden kanssa. Opin paljon vapaan sivistystyön kentästä ja kansalaisopistojen arjesta erilaisissa työrooleissani. Sain tehdä ja olla mukana vaikuttamassa erilaisissa verkostoissa niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Lähes 30 vuotta kaupungissa asuneena pidin jo itseäni tamperelaisena. Opiskelut, perhe, työ, ystävät ja harrastukset olivat kiinnittäneet minut kaupunkiin. ”Miten sä voit lähteä Tampereelta?” hämmästelivät ystäväni.
”Pitäiskös kuitenkin hakea?” pohdin talvilomalla yksin mökkeillessäni. Vieläkö riittäisi puhtia pistää kaikki uusiksi ja lähteä rakentamaan arkea uudelle paikkakunnalle? Onko minulla riittävästi annettavaa uuteen työhön ja työyhteisöön? Jaksanko innostua ihan uudenlaisista haasteista itselleni uusilla toimialoilla? Onko minulla riittävästi oppimiskapasiteettia tähän kaikkeen? Mikä minua motivoi uusiin haasteisiin? Päätöksen kypsyminen vaati muutamia puhelinkeskusteluja sekä paljon tunturimaisemaan ja takkatuleen tuijottelua. Päätin hakea ja hakea tosissani. Työvuosia, kokemusta ja osaamista oli ehtinyt jo kertyä. Mutta työvuosia, intoa, motivaatiota ja halua oppia uutta oli vielä paljon varastossa.
Aloitin työni Harjulan Setlementin toiminnanjohtaja-rehtorina elokuussa. Ja pakko myöntää; on ollut varsin vauhdikas syksy. On ollut hurjan paljon haltuun otettavaa itselleni uusilla toimialoilla: päiväkodit, kierrätyskeskus, kuntouttava työtoiminta, sovittelu, ravintolapalvelut, tilauskoulutus, hankkeet ja Harjula mainos opiston lisäksi. Mikä työssäni sitten muuttui? Uuteen perehtymistä lukuun ottamatta lopulta aika vähän. Budjetin tai toimintasuunnitelman tekeminen on sitä perustyötä. Henkilöstöjohtamisen asiat ovat hyvinkin samanlaisia työyhteisöstä riippumatta ja oppimani perusperiaatteet kulkevat mukanani. Kehittäminen ja uusien hankkeiden tai rahoituksen haku toimii samojen ”lainalaisuuksien” mukaan. Verkostoituminen on kivaa joka paikassa. Haasteetkin ovat tuttuja, kun kenttä säilyi samana.
”Miksi ihmeessä halusit muuttaa Tampereelta Lahteen?” -kysymyksen olen kuullut ainakin kymmenen kertaa syksyn aikana. No miksipä en? Työ on minulle aina ollut se kuljettava tekijä. Täälläkin on ihan mahtavia, osaavia ja avuliaita työkavereita. Kiva koti työpaikan lähellä ja sujuva, kävellen tavoitettavissa oleva arki. Lahdestakin löytyy järviä, hienoja harjuja ja lenkkipolkuja sekä retkeilypaikkoja. Ihmiset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Yksi ystävä koirineen toimii hyvänä kotouttajana. Eri puolilla Suomea asuvat lapset, perheenjäsenet, suku ja muut ystävät ovat jopa lyhyemmän välimatkan päässä, kun aiemmin.
Terkkuja Lahesta! Minä jatkan supertärkeää setlementti- ja opistotyötä nyt täältä.
Teksti: Toiminnanjohtaja-rehtori Pilvi Mansikkamäki, Harjulan Setlementti ry, Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen, Setlementtiliiton hallituksen jäsen Kuva: Harjulan liikuntakoordinaattori Elina Kämppi
