kansalaisopisto

Kevätlukukausi on päättynyt lähes kaikissa kansalaisopistoissa, ja tulevan lukuvuoden suunnittelun maaliviiva alkaa häämöttää tai se on jo ylitetty. Opistoissa luodaan ammattitaitoisen henkilökunnan voimin joka vuosi uutta sekä kehitetään ja ylläpidetään vanhaa. Kurssilaisille halutaan tarjota monipuolinen valikoima eri opetusalueiden kursseja, jotka lisäävät ennen kaikkea osallistujien hyvinvointia ja yhdessä tekemisen iloa, uusien taitojen oppimista unohtamatta.

Viime aikoina uusien kurssien luominen ja vanhojen kehittäminen on kuitenkin ollut erityisen haasteellista kansalaisopistoihin kohdistuneiden rahoitusleikkausten vuoksi. Yksityisillä kansalaisopistoilla, kuten Ahjolan kansalaisopistolla, ei välttämättä ole muita mahdollisuuksia kuin leikata opetustarjontaa samassa suhteessa valtionosuustuntien leikkausten kanssa. Seurauksena on, että ainakin alkuvaiheessa uuden tarjoaminen edellyttää väistämättä vanhan karsimista tai päinvastoin.

Tuleva lukuvuosi tulee näyttämään millaiseksi tulevaisuus kansalaisopistoissa muodostuu. Ennen sitä, haluan nostaa esiin kolme tärkeää näkökulmaa muutosten keskeltä.

Kurssimaksujen korotukset nostavat osallistumiskynnystä. Kurssilaiset ovat olennainen osa kansalaisopiston toimintaedellytyksiä. Valitettavasti yleisesti kohonneet kustannukset (palkat, sähkö, vuokrat, jne.) lisäävät painetta korottaa osallistumismaksuja. Enää ei riitä pienet muutaman euron vuotuiset korotukset, vaan tarvitaan isompia muutoksia. Ikävä kyllä tästä seuraa hyvin todennäköisesti se, että monen osallistumiskynnys nousee taloudellisesti liian suureksi, eikä osallistuminen ole enää mahdollista. Setlementtiopistona tuntuu erityisen harmilliselta, että edellytykset tarjota vapaan sivistystyön lain mukaista kohtuuhintaista koulutusta alkavat heikentyä. Haluamme olla saavutettava, yhdenvertainen, yhteisöllinen, matalakynnyksen kohtaamispaikka, johon kuka tahansa voi tulla kehittämään itseään, oppimaan uutta ja harrastamaan – sivistymään.

Opetustuntien väheneminen. Rahoitusleikkaukset ajavat Ahjolan kansalaisopiston ohella monet muutkin opistot siihen tilanteeseen, että tunteja ja kursseja joudutaan reilusti vähentämään. Ahjolassa kurssien toteutuksesta eli opettamisesta vastaa yli kaksisataa sitoutunutta tuntiopettajaa, joiden työt tuntimäärän leikkausten vuoksi vähentyvät ja osalta loppuvat kokonaan. Monelle tuntiopettajalle työ kansalaisopistossa tai useassa eri opistossa vastaa täysipäiväistä työtä lukuvuosien aikana, mutta jatkossa työn palapeli tulee koota entistä pienemmistä palasista ja osa palasista saattaa kokonaan kadota. Tämä ei varsinaisesti edistä maan hallituksen ajamia työllisyystavoitteita, mutta työtä on mahdotonta tarjota, jos rahoitusta leikataan.

Muutos voi olla myös mahdollisuus. Kuluvana vuonna kansalaisopistokenttä on kohdannut ison muutoksen. Muutos ei ole välttämättä aina paha asia, vaikka se voi aluksi tuntua siltä. Toimintaa pitää kehittää entistä paremmaksi. Uudistumista tarvitaan, jotta yhä laajempi joukko eri ikäisiä (ja erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä) löytäisi kansalaisopistojen mahtavat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, oppimiseen ja harrastamiseen. Uudistuminen vaatii toki rohkeutta ja rahaa, mutta ennen kaikkea uskoa tulevaan ja katsetta kohti tunnelin päässä häämöttävää uutta tulevaisuutta.

Teksti: Annika Sykkö, Ahjolan kansalaisopiston apulaisrehtori

Kalliolassa on lähdetty tänä keväänä kokeilemaan Opetushallituksen Kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä (KAPOS). Merkkejä käytetään kahdessa kokonaisuudessa: Jotpa-rahoitteisessa vankien perustaitovalmennuksessa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Digi ja duuni -hankkeessa, jossa toteutetaan yhteisöjen kanssa matalan kynnyksen perustaitojen koulutuksia ja ohjausta.

Ensimmäinen, yhdessä mielenterveystoipujien tukijärjestön kanssa toteutettu KAPOS-kurssi on saatu nyt päätökseen. Kokeiluun valikoituivat oman arjen sujumiseen liittyvät merkit: Arjen rahankäyttö, Oma talous, Kodin ympäristövastuullisuus ja Oma ajankäyttö. Ennen kurssin alkua kuitenkin päätimme, että etenisimme ryhmän mukaisessa tahdissa kiirehtimättä.

Osallistujien osaamista arviointiin jatkuvan arvioinnin periaatteella. Kyseiselle kohderyhmälle itsenäistä reflektointia ja tekstintuottoa vaativa itseohjautuva opiskelu tuotti haasteita, joten suurimman osan ajasta teimme tehtäviä ja kävimme läpi sisältöjä koko ryhmän kanssa yhdessä keskustellen. Pohdimme esimerkiksi, mistä kuukauden menot koostuvat. Priorisoimme menoja ja suunnittelimme yhteistä kuvitteellista budjettia. Jaoimme toisillemme myös säästämiseen liittyviä kokemuksia ja vinkkejä. Selvitimme lainoja ja osamaksuja koskevaa sanastoa ja tutkimme, millaisia rahoituskeinoja älypuhelimen hankkimiseen on olemassa. Pääsimme myös laskemaan korkoja.

Jokaisella tapaamisella oli uutta keskusteltavaa, kun hallitus julkisti uusia leikkauskohteita. Osaamista ryhmästä kyllä löytyi, vaikka perinteinen opiskelu kotitehtävineen ja kokeineen saattoi aiheuttaa stressiä sen verran paljon, että tehtävät jätettiin mieluummin tekemättä. Ne samat tiedot, joiden paperille saattaminen oli tuskaisaa, tulivat kuitenkin yhteisessä keskustelussa sujuvasti esiin. Kurssi saikin hyvää palautetta osallistavasta ja vuorovaikutteisesta työtavastaan. Osallistujat pitivät myös kurssin sisältöjä tärkeinä ja hyödyllisinä, mikä viestii myös osaamismerkkien tavoitteiden olevan oikein määriteltyjä.

Mitä opimme?

• Kurssin mitoitus kannattaa miettiä tarkkaan, että sisältöihin ennättää paneutua riittävästi.
• Opettajan arvioinnin lisäksi kannattaa antaa opiskelijoille mahdollisuus itsearviointiin.
• Arvioinnin tukena kannattaa kokeilla lyhyitä verkkopohjaisia (esim. Forms) quizz-henkisiä kyselyjä
• Opiskelun taitoja voisi olla aiheellista tarjota ryhmille, joilla opiskelukokemuksista on kulunut aikaa tai joilla on kielteinen käsitys itsestään opiskelijana.
• Oma Opintopolkuun kannattaa tutustua yhdessä opiskelijoiden kanssa ja kehottaa heitä tarkastamaan omat tietonsa. Näin se tulee tutuksi niillekin, jotka eivät ole sitä ennen käyttäneet.

Näiden kokemusten pohjalta jatkamme seuraavien kurssien suunnittelua.

Teksti: koulutusasiantuntija Marja Juhola ja kouluttaja Jussi Keränen, Kalliolan kansalaisopisto

Kaipaatko puheenvuoroa tai koulutusta aiheesta omaan opistoosi? Ota yhteyttä: marja.juhola@kalliola.fi

Webinaarissa esitellään Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa tehty määrittely sekä kansalaistaidot vuonna 2024. Lisäksi esitellään opistoille tuotettuja viestintämateriaaleja, syksyllä 2024 tulevaa teemaviikkoa ja kansalaistaitokurssien suunnittelun tueksi tuotettuja materiaaleja. Päivän aikana kuullaan myös kokemuksia kansalaistaitokurssien järjestämisestä.

OHJELMA

13.00 Kansalaistaidot osana opiston toimintaa. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
13.30 Kansalaistaitojen tarkemmat määritelmät ja kurssiesimerkit suunnittelutyön tukena. Hankeavustaja Katri Laitinen, KoL ja järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
13.50-13.55 Tauko
13.55 Mikä on tilanne tällä hetkellä? Kurssianalyysin tuloksia. Hankeavustaja Katri Laitinen, KoL
14.20 Kansalaistaitoviikko ja Hellewi-kurssinhallintajärjestelmä. Järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
14.30 Kansalaistaitojen viestintämateriaalit. Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas, KoL
14.45 Kommentteja ja kokemuksia opistoilta
Tilaisuus päättyy klo 15

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hanketta.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Aika moni meistä lienee opiskellut peruskoulussa kansalaistaitoa. Tunneilla taidettiin opettaa esim. liikennemerkkejä ja jokamiehen oikeuksia. Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa on pohdittu mitä kansalaistaidot ovat 2020-luvulla tai tulevaisuudessa? Pitääkö osata pyydystää kala ja valmistaa se illalliseksi, kirjoittaa kirje tai runo, laatia Tinder-profiili, tilata ruokaa netistä tai osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia? Tärkeää pohdintaa, ajan myötä kansalaistaidot ovat varmasti muuttuneet, mutta ovatko ne kuitenkaan muuttuneet kovin paljoa?

Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat monimutkaisia ja globaaleja. Kansalaistaidot määritellään yleisesti kyvyiksi toimia vastuuntuntoisena ja täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan osallistuvana kansalaisena. Kansalaisena elämiseen tarvitaankin nykyään varmasti hyvin monenlaisia taitoja niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämänkin näkökulmasta: kriittistä ajattelua, kestävyysosaamista, digitaitoja, vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoja sekä yleisiä uuden oppimisen taitoja.

Kansalaistaitojen arvostus ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voimme luoda osallistuvampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omilla teoillaan ja asenteillaan millaista tulevaisuutta kohti kurkotamme. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuu varmasti luova, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu, uteliaisuus ja uuden oppiminen, mutta erityisesti sitkeys, joustavuus ja mukautuvuus. Kansalaisopistoissa on mahdollista päivittää osaamistaan monissa taidoissa nykyiselläänkin, mutta lisäksi opetushallituksen määrittelemät KAPOS-opinnot (KAPOS = kansalliset perustaitojen osaamismerkit) löytynevät tulevaisuudessa monen opiston ohjelmista. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi työelämässä tarvittavaa osaamista.

Merkkejä tai ei, mielestäni tärkeintä on osata uteliaasti, aidosti ja rohkeasti elää elämäänsä tasapainossa luonnon kanssa. Itse näen tärkeimpinä kansalaistaitoina nyt ja tulevaisuudessa kyvyn auttaa, avun tarpeen tunnistamisen, kyvyn aitoon kohtaamiseen ja toistemme ainutlaatuisuuden tunnistamiseen, taidon löytää oma arvomme ja taidon antaa arvoa muille. Kanssalaistaitoja, sanoisin!

Hyvät kansalaistaidot ovat siis olennaisia sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kehittämällä näitä taitoja voimme yhdessä edistää avointa ja osallistuvaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus tuntea itsensä arvostetuksi ja vaikuttavaksi osaksi yhteisöä.

Teksti: rehtori Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopisto

Kuva: Kirsti Turusen kotialbumi.

OHJELMA

13.00 Avauspuheenvuoro
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto

13.10 Taiteen perusopetuksen strategiset tavoitteet ja indikaattorit sekä lainsäädännön uudistaminen,
kulttuuriasiainneuvos Hanna Koskimies, opetus- ja kulttuuriministeriö

13.50 Neliapila-opas taiteen perusopetuksen pedagogisen laatutyön tukena
taiteen opetusneuvos Alma Muukka-Marjovuo, Opetushallitus

14.20 Tauko

14.30 Kolme CASE-puheenvuoroa kansalaisopistoista
Projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti, Oulu-opisto ja Meri-Pohjolan opistopiiri (15 min)
Rehtori Jenni Karemo, Nurmijärven Opisto (15 min)
Rehtori Mari Takamaa, Lapuan Kansalaisopisto (15 min)

15.15 Yhteinen keskustelu, vetäjänä rehtori Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopisto (Keskustelua ei tallenneta)

15.45 Tilaisuus päättyy

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle. Tilaisuus järjestetään etänä Microsoft Teams -alustalla ja siitä tehdään tallenne.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/gcEQ5hqagq
Ilmoittautuminen päättyy 12.4.2024 klo 10.

Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Aika ja paikka: pe 15.3.2024 klo 13.30–15 Teams

Kansalaisopistot ovat vuosikymmeniä tehneet kestävyystyötä osana toimintaansa. Vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvät näkökulmat ovat kuitenkin lähivuosina huomattavasti laajentuneet. Niin yritysmaailmassa kuin oppilaitoksissakin vastuullisen toiminnan rooli on korostunut ja asiakasryhmät vaativat toimijoilta vahvaa vastuullisuusosaamista. Webinaarissa kuullaan asiantuntijanäkemyksiä vastuullisuuden edistämisestä sekä käytännön kokemuksia vastuullisuuden ja eettisyyden johtamisesta sekä kehittämisestä oppilaitoksessa. Webinaari on myös starttitilaisuus liiton uudelle VAPPU – vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -kehittämishankkeelle.

OHJELMA
13.30 Avauspuheenvuoro, puheenjohtaja Sannasirkku Autio, KoL
13.45 CASE-puheenvuoro Tampereen seudun työväenopisto, apulaisrehtori Anne Partanen
14.00 VAPPU-hankkeen lyhyt esittely, järjestösuunnittelija Henri Piirainen, KoL
14.10 Tauko
14.15 Vastuullisuuden ja eettisyyden johtaminen oppilaitoksessa, johtaja (vastuullisuus ja eettisyys) Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto
15.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu webinaariin sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/AyRshX7ZtE

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa Kansalaisopistojen liiton VAPPU – vastuullisuus ja pedagoginen uudistaminen -kehittämishanketta.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Kansalaistaidot kunniaan -hankkeen toisen teemapäivän aiheena on kestävä tulevaisuus. Hankkeen selvitystyössä kestävän elämäntavan taidot ja tulevaisuustaidot ovat nousseet esille tulevaisuuden kansalaistaitoina. Teemapäivässä kuullaan asiantuntija-alustuksia ja opistokentän näkemyksiä kestävästä tulevaisuudesta ja sen vaatimista taidoista.

OHJELMA

9.00 Aloitus
9.05 Tulevaisuuden kansalaistaidot megatrendien maailmassa. Asiantuntija Sanna Rekola, Sitra
9.35 Kestävä tulevaisuus tehdään tänään! Professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto
10.20 Tauko
10.30 Ekososiaalinen sivistys kansalaisopistoissa. Projektikoordinaattori Tarja Takala-Hotti ja projektikoordinaattori Sari Sotaheimo, Meri-Pohjolan opistopiiri
11.00 Kestävyystyö Harjulassa. Koulutuspäällikkö Kirsi Ojamo, Harjulan setlementti
11.30 Tulevaisuuden kansalaistaitojen ideoimista pienryhmissä
12.00 Oppiminen, ihmisen ja luonnon hyvinvointi tavoitteena. Ryhmäpäällikkö Minna Polvinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö
12.30 Tilaisuus päättyy

Teemapäivä järjestetään verkossa Teams-alustalla ja tilaisuudesta tehdään tallenne.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/ckWhnzmrBh

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Teemapäivä on osa Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hanketta.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Otetta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelutyöhön!

Kaipaako opistonne tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitystä tai kenties ihan uutta alkua? Mietityttääkö, mistä lähteä liikkeelle ja millainen voisi olla laadukas ja toimintaa aidosti ohjaava suunnitelma?

Kansalaisopistojen liitto järjestää yhteistyössä Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuswebinaarin kansalaisopistoille. Webinaarissa kuulemme Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtoreiden Ruut Kaukisen ja Jenniina Bies-Wikgren asiantuntija-alustuksen, tutustumme opistokentän tapausesimerkin kautta työstämisprosessiin sekä työskentelemme yhteistoiminnallisesti teeman parissa.

Webinaarissa esitellään myös syksyllä 2024 alkava Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun maksuton täydennyskoulutusjakso, jossa fasilitoidaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelutyötä käytännössä. Tämä tulee olemaan hyvä mahdollisuus kansalaisopistoille yhdessä luoda ja päivittää omia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiaan.

Ilmoittaudu mukaan sähköisellä lomakkeella osoitteessa: https://forms.office.com/e/WRjtitXUcS

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu kansalaisopistoissa teeman parissa työskenteleville.

Lisätiedot:
hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi p. 040 455 7276

Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan tulemisesta osaksi arkeamme on puhuttu jo aika pitkään. On jopa maalailtu uhkakuvia siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua. Aihe on keskustelun, pohdinnan ja kehittämisen arvoinen ja nimenomaan kehitystyössä kannattaa ehdottomasti pysyä mukana. Monella opistolla onkin jo käytössään tätä tekniikkaa.

Kerron muutamia esimerkkejä Vantaan aikuisopiston ja ylläpitäjämme Vantaan kaupungin jo tällä hetkellä käyttämistä ratkaisuista. Ne eivät ole mitään ihmeellistä, mutta antavat hyvän käsityksen siitä, millaisia käytännön sovelluksia hyödynnämme jo tällä hetkellä.

Kun ostolaskujen käsittelyjärjestelmäämme kilahtaa lasku hyväksyttäväksi, se on suurella todennäköisyydellä ohjelmistorobotin käsittelemä. Lasku on tiliöity, järjestelmään on tehty tarpeelliset merkinnät ja lasku on ohjattu minulle hyväksyttäväksi. Olen pannut merkille, että tämä robottimme tekee hyvin tarkkaa työtä. Hyväksymiseni jälkeen lasku reitittyy automattisesti oikein kirjanpitoon ja maksatukseen.

Työsopimusten käsittely ja arkistointi on Vantaalla pitkälti automatisoitu henkilöstöhallinnon järjestelmässä. Jatkokehittelyssä on myös kansalaisopiston työsopimusten allekirjoittaminen sähköisesti ja automaattinen käsittelyprosessi. Tämä vaatii hiukan integraatiotyötä. Työsopimuksemme tuotetaan omassa järjestelmässämme, josta ne täytyy saada siirtymään sujuvasti kaupungin henkilöstöjärjestelmään.

Automatisoitu talousraportointimme puolestaan tuottaa minulle talousraportin pyytämälläni aikavälillä. Raportille voi valita haluamansa muuttujat ja tarkastelukulman. Sitten järjestelmä tekee raportin toivomallani tavalla ja toimittaa sen minulle määrävälein.

Kokeilimme myös yhdenlaista tiedolla johtamisen mallia muutamia vuosia sitten. Malli pystyi projisoimaan kaikki kurssimme Vantaan kartalle, ja sen tulokulmaksi saattoi valita minkä tahansa sille syötetyön tietomassan tiedoista: kurssien toteutumisen tai peruuntumisen, osallistujien sukupuolijakauman, kurssin aihealueen jne. Ohjelma pystyi myös ennustamaan kurssien peruuntumisen tai toteutumisen todennäköisyyden suhteessa eri muuttujiin. Tämä “ennustaminen” ontui vain hieman, koska se perustui historiatietoon, ja kuten tiedämme, trendejä ei aina pysty ennustamaan. Olemme pian aloittamassa uudelleen tiedolla johtamisen kokeilua, ja sen tuloksia odotan innolla.

Koski-suostumuksen sähköinen hyväksyminen ja automaattinen arkistointi kaupunginarkiston pysyväissäilytykseen toteutettiin opistossa jokin aika sitten. Kun asiakas ilmoittautuu opintopistekurssille, hän saa hyväksyttäväkseen suostumuslomakkeen, jolla hän antaa suostumuksensa tietojensa kirjaamiseksi Koski-tietovarantoon. Tämä sähköisesti allekirjoitettu dokumentti viedään opiston järjestelmästä täysin automaattisesti kaupunginarkistoon pysyvään säilytykseen. Opistolla tätä prosessia varten ei tarvita yhtään työtä.

Opistolla jää vuosittain jonottamaan kurssipaikkaa tuhansia innokkaita kurssilaisia. Järjestelmämme automatiikka tarjoaa peruutuksen myötä vapautuvaa kurssipaikkaa seuraavana jonossa olevalle. Jos aikaa on, tarjotaan paikkaa yksi kerrallaan ja odotetaan vastausta. Jos kurssin alkuun on vain vähän aikaa, paikkaa tarjotaan useammalle, ja nopein saa paikan. Kaikki tämä hoituu tietojärjestelmässä. Ennen opintosihteerimme tekivät valtavasti töitä soittaessaan ja tavoitellessaan sähköpostilla jonossa olevia henkilöitä.

Edellä kuvatut esimerkit ovat isojen järjestelmien vaativia toiminnallisuuksia, jotka vaativat melko paljon ohjelmointia. Opistolla voidaan mahdollisesti hyödyntää yksinkertaisempia järjestelmiä, esim. O365-ympäristöön kytkeytyvää Microsoftin PowerAutomate-työkalua. Sillä voidaan luoda erilaisia työnkulkuja vaikkapa dokumenttien käsittelyyn. Yksinkertaisimmillaan esim. Outlook-sähköpostiohjelmaan voi luoda automaattisia toimintoja työtään helpottamaan.

Myös tekoälyapurit ovat nykyään monipuolisia ja tehokkaita. Niillä voi tuottaa esimerkiksi käännöksiä, tiivistelmiä, kuvituskuvia ja jopa kokonaisia tekstejä. Sen verran huteralla pohjalla kuitenkin vielä liikutaan, että lopputulos on syytä tarkistaa erittäin tarkalla lähdekritiikillä.

Loppuun vielä keskustelevan tekoälyn vastaus kansalaisopistojen vaikuttavuutta koskeneeseen kysymykseeni:

• Kansalaisopistot edistävät elinikäistä oppimista ja sivistystä tarjoamalla kaikille avoimia ja monipuolisia oppimismahdollisuuksia eri aiheista ja aloista.
• Kansalaisopistot tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä luomalla kohtaamispaikkoja ja verkostoja eri taustaisille ja ikäisille ihmisille.
• Kansalaisopistot lisäävät hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla harrastuksia, virkistystä ja mielenterveyden tukea sekä ehkäisemällä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
• Kansalaisopistot vahvistavat työelämätaitoja ja työllistymismahdollisuuksia antamalla uusia tietoja ja taitoja sekä lisäämällä itsetuntoa ja motivaatiota.
• Kansalaisopistot edesauttavat kestävää kehitystä ja innovaatioita levittämällä tietoisuutta ja osaamista ympäristö-, kulttuuri- ja yhteiskuntakysymyksistä sekä kannustamalla luovuutta ja kriittistä ajattelua.
• Kansalaisopistot tuovat iloa ja elämänlaatua tarjoamalla mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja löytää oma ääni eri taiteen ja kulttuurin muodoissa.
• Kansalaisopistot rakentavat siltoja ja ymmärrystä tarjoamalla mahdollisuuksia oppia eri kielistä, kulttuureista ja uskonnoista sekä edistämällä moninaisuutta ja ihmisoikeuksia.
• Kansalaisopistot tuottavat tietoa ja osaamista tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen, kehittämiseen ja vaikuttamiseen eri yhteiskunnan aloilla.
• Kansalaisopistot luovat arvoa ja hyötyä tarjoamalla edullisia ja laadukkaita palveluita, jotka säästävät julkisia varoja ja lisäävät alueellista elinvoimaa.
• Kansalaisopistot ovat oppimisen edelläkävijöitä tarjoamalla joustavia ja innovatiivisia oppimisympäristöjä, menetelmiä ja välineitä, jotka vastaavat muuttuvan maailman haasteisiin.

Ei huono! Hyvin louhittu netissä olevaa tietoa!

Meillä on paljon haltuun otettavaa. Pelko pois! Mennään rohkeasti kohti ja otetaan kehityksestä hyöty ja ilo irti!

Teksti ja kuva: Vantaan aikuisopiston rehtori Petri Vahtera

Valtion ja kuntien haasteet taloudessa säteilevät vahvasti myös kansalaisopistoihin kautta Suomen. Valtio on tehnyt leikkaukset kansalaisopistojen valtionosuuksiin ja samaa on luvassa myös kuntien osalle. Nämä molemmat tekijät laittavat opistot tarkastelemaan eurojaan huolella. Opetukseen käytettävistä euroista pyritään viimeiseen saakka pitämään kiinni, jotta tuntien vähenemisestä aiheutuvaan syöksykierteeseen joutuminen vältettäisiin. Tuntien väheneminen kun tulee jatkossa vähentämään valtionosuutta entisestään. Näin ollen kaikesta muusta joudutaan tarkalla kammalla etsimään leikattavaa.

Yksi merkittävä menokohta on opistojen markkinointi ja viestintä. Erityisesti printtiin perustuva kurssien markkinointi on näinä aikoina kallista. Useat opistot ovatkin jo luopuneet kurssienkatalogien laatimisesta ja koko toiminta-alueelle tapahtuvasta jakelusta. Markkinointi on kuitenkin tärkeää, jotta kansalaiset ylipäätään löytävät opistojen kursseille, joten nollille ei markkinointia tietenkään voi leikata. Tässä kohtaa on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että muutos on aina myös mahdollisuus.

Joensuussa muutostyö aloitettiin kuuntelemalla ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä ja mielikuvia opistostamme. Näkemyksiä kertoivat Itä-Suomen yliopiston professori Jyri Manninen ja Joensuun kaupungin viestintäpäällikkö Petri Varis. Heidän näkemyksensä olivat avartavia ja osin myös hiukan mieltä kirpaisevia. Opistomme tarvitsi enemmän tunnistettavuutta ja visuaalinen ilmeemme kaipasi freesausta. Uudistustyössä päätimme investoida ulkopuolisen markkinointiyrityksen apuun ja samalla osallistimme työhön myös koko henkilöstön. Yhdessä päätimme luopua katalogimaisesta kurssioppaasta ja siirtyä kevyempään asiakaslehteen. Kahdesti vuodessa ilmestyvää asiakaslehteä täydennämme suunnitelmallisella monikanavaisella sähköisellä markkinoinnilla.

Opistomme sloganiksi muodostui: Viikon paras päivä! Käytämme sitä lähes kaikissa markkinointimateriaaleissa. Suunnittelijoiden ja tuntiopettajien käyttöön laadittiin erilaisia valmiita uuden ilmeen mukaisia pohjadokumentteja, joita he voivat omassa markkinoinnissaan ja viestinnässään hyödyntää.

Kokonaisuudessaan uudistustyö kesti lukuvuoden ajan, mutta se kannatti; tulokseen olemme olleet erittäin tyytyväisiä. Olemme saaneet kiitoksia uudistuneesta ilmeestä, sopivan mittaisista iloisista jutuista, joissa tekemäämme työtä avataan enemmän. Opiskelijat ovat löytäneet kursseille hyvin ja valtaosa ilmoittautumisisista tapahtuu verkossa. Eurojakin säästyi, mutta oleellisinta oli, että koko markkinointi ja viestintä saatiin päivitettyä tätä aikaa vastaavaan muotoon. Nähtäväksi jää, siirtyykö paperinen asiakaslehtikin ajan myötä historiaan, mutta kokemamme perusteella sekin pystytään suunnitelmallisella yhteistyöllä hoitamaan.

Tutustu uudistuneen asiakaslehtemme pdf-versioon täällä.

Teksti: Rehtori Tero Väänänen, Joensuun seudun kansalaisopisto