kansalaisopisto

Vapaan sivistystyön kenttä elää tällä hetkellä murroskautta, jossa myös kansalaisopistojen toimintaympäristö on moninaisten haasteiden edessä. Suurin haasteista on epäilemättä nykyinen hallitusohjelma, joka luo opistojen toimintaympäristöihin sekä uhkia että mahdollisuuksia. Tulevaisuuteen voi kuitenkin aina jollakin tasolla varautua ja luontevin työkalu mahdollisten tulevaisuuksien hahmottamiseen on skenaariotyö.

Hallitusohjelmaan kirjattujen vapaan sivistystyön rahoitusleikkausten uhka leijui ilmassa jo keväällä eduskuntavaalien alla. Samoihin aikoihin Helsingin aikuisopiston työryhmä ryhtyi hakemaan rahoitusta Kansalaisopistojen tulevaisuudenkuvat -hankkeelle.

”Jälkikäteen ajatellen olimme ennakoineet haasteet ihan oikea-aikaisesti, sillä 14 prosentin rahoitusleikkaus vaikuttaa kovalla kädellä opistojen toimintaan jo vuonna 2024”, Helsingin aikuisopiston toiminnanjohtaja Kari Karvonen toteaa. ”Nyt onkin hyvä hetki pohtia, millaisia tulevaisuuteen vaikuttamiskeinoja meillä on käytössä. Samalla on tärkeää erottaa joukosta ne asiat, joille emme voi mitään.”

Kansalaisopistojen tulevaisuudenkuvat -hankkeeseen osallistuu Helsingin aikuisopisto mukaan lukien kaksitoista* suurta ja keskisuurta kansalaisopistoa, joista neljä on yksityisiä. Hankkeen aikana kumppanit tapaavat kasvokkain ja verkossa sekä työstävät neljä skenaariota eli tulevaisuudenkuvaa, jossa kansalaisopistot tulevat ehkä jonakin päivänä toimimaan. Tältä pohjalta hahmottuvat luontevasti kunkin tulevaisuuskuvan optiot ja riskit.

Yksi tulevaisuuden haaste tulee epäilemättä olemaan kiihtyvä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta. Siinä kilpailussa erottuminen edellyttää Karvosen mukaan opistoilta omien vahvuuksien löytämistä ja tulevaisuuden rakentamista niiden varaan. Skenaariotyö haastaa pohtimaan tätäkin aihetta ja suuntaa ajatuksia sekä todennäköisenä pidettyyn että toivottavaan tulevaisuuteen.

Hankkeen aikaperspektiivi on kymmenen vuotta, mikä erottaa sen tieteellisestä tulevaisuuden tutkimuksesta, joissa tarkasteltu ajanjakso voi olla 30, 40 tai jopa 50 vuotta.

”Kun fokuksessa on tiukasti yksi vuosikymmen, meidän on paljon helpompi onnistua luomaan realistisia skenaarioita, joilla on myös hyvät toteutumismahdollisuudet”, Karvonen perustelee. ”Jos ajattelussa pitäisi mennä pidemmälle, väliin tulevia muuttujia tulisi koko ajan lisää ja lisää ja sitä kautta ennuste muuttuisi koko ajan epävarmemmaksi.”

Karvonen suosittelee tulevaisuusajattelun vakiinnuttamista myös päivittäisjohtamisen työkaluksi, jotta voisimme nähdä ja tunnistaa niitä asioita, jotka kantavat tästä ajasta pitkälle tulevaisuuteen. Hän toivoo myös, että hanke innostaisi Suomen kaikkia kansalaisopistoja pohtimaan skenaariohankkeen herättämiä ajatuksia ja kehittämään niiden pohjalta omaa toimintaympäristöään.

”Olisi hienoa, jos pystyisimme rakentamaan yhdessä jotakin sellaista, mikä auttaisi kansalaisopistoja löytämään toisiltaan apuja ja keinoja omalla alueella kehittymiseen ja pärjäämiseen. Silloin samaa ruutia ei tarvitsisi keksiä aina uudelleen”, Karvonen sanoo.

Teksti: Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas, Kansalaisopistojen liitto

*Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hankkeessa mukana olevat opistot:

• Helsingin aikuisopisto
• Kuopion kansalaisopisto
• Järvenpään Opisto
• Kauniaisten kansalaisopisto
• Espoon työväenopisto, Omnia
• Auralan kansalaisopisto
• Hiiden Opisto
• Jyvälän kansalaisopisto
• Nurmijärven Opisto
• Pieksämäen seutuopisto
• Tornion kansalaisopisto
• Oulu-opisto

Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hanketta rahoittaa Opetushallitus ja se toteutuu 30.5.2023 ja 30.6.2025 välisenä aikana.

Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hanke esillä Tammiseminaarissa

Kari Karvonen esittelee Kansalaisopistojen tulevaisuuskuvat -hanketta Tammiseminaarin lähityöpajoissa perjantaina 26.1.2024 klo 10.00–10.55 ja klo 11.00–11.55. Tervetuloa mukaan! Siirry Tammiseminaarin sivuille tästä.

Tässä webinaarissa käsitellään perus- ja kansalaistaitojen opettamista aikuisille. Taitopuutteista saatetaan kokea häpeää, joka haittaa taidon oppimista. Lisäksi ihmiset saattavat yliarvioida tai aliarvioida omaa kansalaistaitojen osaamistaan. Maahanmuuttajille moni Suomessa tarpeellinen kansalaistaito voi olla vieras. Lisäksi oman osaamisen tunnistaminen voi olla haastavaa.

Eri puolilla Suomea on kuitenkin ratkottu kansalaistaitojen opettamisen haasteita. Webinaarissa kuullaan kokemuksia, miten kansalaistaitoja on opetettu eri opistoissa, mitä kansalaistaitojen opettamisessa on hyvä huomioida ja miten oppimisen haasteita voidaan ratkoa.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Tilaisuudesta tehdään tallenne.

Webinaari on osa KoL:n Kansalaistaidot kunniaan -hanketta.

Ilmoittaudu mukaan: https://forms.office.com/e/H7KUsvpWm5

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

Koko kansalaisopistokentän yhteiset pikkujoulut tulevat taas! Pitkän ja vaiherikkaan vuoden jälkeen kokoonnumme virtuaalisesti yhteen ja käännämme katseet kohti joulua. Järjestämme pikkujoulut etäyhteydellä Teamsissa tiistaina 19.12. klo 14–16.

Ohjelman avaa vuoden 2023 kansalaisopistopalkinto, jonka Kansalaisopistojen liiton hallitus päätti myöntää kansalaisopistojen henkilökunnalle korona-ajan selviytyjinä. Ehdotuksen perustelut olivat kiistattomat:

“Korona-aikana opistot loivat etäopetus- ja etäopiskelukonseptin sellaisissakin ainealueissa, joissa se aiemmin tuntui ihan mahdottomalta. Tämä prosessi mullisti pysyvästi totutun vapaan sivistystyön pedagogiikan. Tästä taikatempusta koko opistoväki ansaitsee kollektiivisen kansalaisopistopalkinnon!”

Palkintona on futuristi, keksijä, tietokirjailija Perttu Pölösen huippuluento:

Perttu Pölönen: Kohtaamisten tulevaisuus

Miksi potilaat kertoivat oireistaan rehellisemmin sairaalarobotille kuin ihmislääkärille? Miksi sodasta palanneet sotilaat valitsivat mieluummin anonyymin koneen kuin ihmisen, jolle kertoa kokemuksistaan? Mikä on kohtaamisten merkitys? Etätyö vei elämästä kolmiulotteisuuden. Olemme kyllästyneet somen kiiltokuviin ja käsikirjoitettuun sisältöön. Tarve aitoudelle kasvaa tulevaisuudessa ja haluamme jotain autenttista. Tuputtaminen ei toimi ja myyjien kikkakolmoset tunnistetaan jo kaukaa. Miten saavuttaa ihminen 2020-luvulla niin, että hän kuuntelee? Mitä sellaista sinulla on, mitä ei saa Googlelta tai ChatGPT:ltä

Perttu Pölönen on futuristi, keksijä ja tietokirjailija. Hän on keksinyt musiikinteorian opiskelua helpottavan Sävelkello-keksinnön, voittanut Euroopan suurimman nuorten tutkimuskilpailun, opiskellut tulevaisuuden teknologioita Piilaaksossa, perustanut koulutusalan yrityksen Myanmariin ja kirjoittanut kirjat Tulevaisuuden lukujärjestys ja Tulevaisuuden identiteetit. Vuonna 2018 MIT Tech Review nimesi hänet 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon Euroopassa.

Tallennamme Perttu Pölösen luennon, ja se on katsottavissa 2 viikkoa tapahtuman jälkeen.

Pölösen luennon jälkeen pääsemme seuraamaan kansalaisopistojen jouluaiheisia video- ja live-esityksiä sekä virittäytymään joulunviettoon etäyhteislaulun voimin. Ohjelmassa on myös tilaa opistojen spontaaneille joulutervehdyksille.

Ilmoittaudu pikkujouluihin sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/55Jk6u6yJ0

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilöstölle sekä liiton muiden jäsenten ja sidosryhmien edustajille.

Lisätiedot:
järjestösuunnittelija Henri Piirainen
henri.piirainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 761 0700

”Menkää, tulkaa, katsokaa, eläkää! Täytyy mennä opistoon, että huomaa miten kivaa on ja miten hyvä yhteishenki ja ilmapiiri siellä on.” Sitaatti pitää sisällään 90-vuotiaan jo 76 vuotta kansalaisopistossa opiskelleen terveiset heille, jotka eivät ole vielä kansalaisopiston ovia aukaisseet.

Minä kuulun Laukaaseen -hankkeessa olemme halunneet saada kuuluviin erityisesti kansalaisopiston opiskelijoiden äänet ja heidän kokemuksensa kansalaisopistosta. Laukaan kunta on maantieteellisesti laaja, joten podcastit ja videot ovat mahdollistaneet äänen kuulumisen yli välimatkojen ja ympäri kuntaa.

Minä Kuulun Laukaaseen on Laukaan ja Lievestuoreen kansalaisopistojen yhteinen laatu- ja kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa opistojen välistä yhteistyötä ja lisätä opistojen tunnettuutta sekä yhteisöllisyyttä koko Laukaan kunnan alueella. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus ja hanke kestää vuoden 2024 kesäkuun loppuun.

Olemme tehneet hankkeessa tähän mennessä 16 podcastia, joihin olemme valinneet vieraiksi mahdollisimman monipuolisen joukon kansalaisopiston opiskelijoita ja opettajia. Olemme vierailleet lasi- ja keramiikkaryhmissä, haastatelleet Cafe Los Mummos -opistoryhmäläisiä, mieslaulajia, Jokamiähen reeniryhmäläisiä, nuoria ja jo kymmeniä vuosia opistossa opiskelleita.

Podcasteista välittyy kansalaisopiston suuri merkitys ihmisten elämässä niin oppimisen kuin yhteisöllisyyden ja kanssakäymisen mahdollistajana. Kylläpä soisi päättäjienkin kuuntelevan nämä podcastit, jotta he ymmärtäisivät miten suuren määrän oppimista, hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja vahvistavaa toimintaa opistot ovat mahdollistaneet.

Haluamme kertoa podcasteissa kansalaisopistosta monesta eri näkökulmasta, tavoittaa uusia ihmisiä ja tutustuttaa heidät kansalaisopistotoimintaan ja toiminnassa jo mukana oleviin ihmisiin. Tavoitteena on madaltaa opiston kursseille osallistumisen kynnystä sekä lisätä ihmisten osallisuutta.

Lasten ja nuorten ääni on haluttu saada kuuluviin niin tekijöinä kuin kokijoina. Silinterihatuissaan ja aurinkolaseissaan kulkevat nuoret opistoagentit Hilma ja Minttu ovat tehneet lyhyitä videoita Lievestuoreen kansalaisopistosta. Videot ovat tekijöidensä näköisiä ja oloisia: lasten näkökulmasta tehtyjä välähdyksiä opiston arjesta.

Tutustu aikaansaannoksiin alla olevien linkkien kautta.

Minä kuulun Laukaaseen -hankkeen podcastit
Minä kuulun Laukaseen -hankkeen opistoagenttien videot

Teksti: hankekoordinaattori Gila Heimonen, Laukaan kansalaisopisto
Kuva opistoagenteista: Sari Puttonen

Kun seuraan poliitikkojen keskustelua maahanmuutosta, tuntuu se kovin kaukaiselta omasta arjesta. Helsingin seudulle muuttaa tänäkin vuonna tuhansia ihmisiä töihin, opiskelemaan ja pakoon kotimaansa oloja. Moni palvelu ei toimisi ilman tänne muuttaneita työntekijöitä. Maahanmuuttaneet eivät ole vain joku ulkopuolinen ongelmaryhmä, vaan osa kaupunkiamme.

Helsingin työväenopistossakin opiskelijoista jo yli 18 % on vieraskielisiä, mikä vastaa suurin piirtein vieraskielisten osuutta helsinkiläisistä. Suurin opetettava aineemme on suomi toisena kielenä. Tarjoamme kursseja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta aina edistyneimpiin kirjoituskursseihin. Meillä on myös arabian ja somalinkielisiä yhteiskuntataidon ryhmiä sekä digitukea monilla eri kielillä.

Kansalaisopistojen rooli kotoutumisen tukemisessa on nykyään jo erittäin merkittävä. Onkin erikoista, että hallitusohjelmassa vapaaseen sivistystyöhön tehtäviä säästöjä perusteltiin sillä, että opiskelijamme olisivat hyvätuloista keskiluokkaa, joka voi maksaa kursseistaan nykyistä enemmän. Kuten olemme moneen otteeseen todenneet, tämä kuva on aivan liian yksipuolinen. Suomen kielen kurssien opiskelijat eivät todellakaan ole hyvätuloisia, vaan opistojen edullinen ja monipuolinen tarjonta on monelle keskeinen tuki kotoutumisessa.

Nopea maahanmuutto haastaa kansalaisopistoja kuitenkin paljon laajemmin kuin vain suomen kielen opetuksen lisäämispaineena. Vaikka pian viidennes opiskelijoistamme on maahanmuuttajataustaisia, ei tämä näy vielä tarpeeksi muilla kuin suomen kielen kursseillamme. Miten saamme uudet kaupunkilaiset myös muille kursseillemme?

Työväenopiston kurssi on suurimmalle osalle suomalaisista hyvin tuttu käsite. Olemme jo lapsena oppineet omilta vanhemmiltamme, että opistoon voi kuka vain mennä oppimaan ja harrastamaan. Uussuomalaisille tämä ei ole itsestäänselvää. Meidän pitääkin miettiä viestintäämme uusiksi ja alkaa taas kertoa perusteista lähtien, mistä toiminnassamme on kyse.

Kursseillemme tullaan jatkossa myös heikommilla suomen kielen taidoilla, mikä vaatii meiltä kielitietoista otetta opettamiseen. Keskeistä on myös rekrytoida ulkomaalaistaustaisia opettajia ja muuta henkilökuntaa. Kansalaisopiston tuntiopettajaksi on onneksi matala kynnys tulla, kun voi tulla opettamaan juuri sitä, mitä osaa, eikä muodollisia kelpoisuusehtoja ole. Meilläkin toimii esimerkiksi kielten opettajina monia eri kielten natiiviosaajia.

Kansalaisopisto on aina ollut paikka, jossa erilaiset ihmiset oppivat yhdessä ja toisiltaan. Eteemme tulee varmasti ongelmiakin esimerkiksi erilaisten tapojen ja kulttuurien yhteensovittamisessa. Näiden ei pidä kuitenkaan estää meitä uudistumasta. Meillä on suuri potentiaali tarjota tietoja, taitoja ja yhdessä oppimisen iloa kohderyhmälle, joka kasvaa tuhansilla vuosittain. Tällä kohderyhmällä on valtavasti opittavaa suomalaisesta yhteiskunnasta – ja samalla valtavasti annettavaa.

Teksti: Ville Ylikahri, Helsingin työväenopiston rehtori

Kuva: Tuomas Hakkarainen

Valtion talousarvio vuodelle 2024 julkistettiin viikko sitten. Talousarvioon sisältyi odotetusti 12,5 miljoonan euron leikkaus kansalaisopistojen valtionosuuksiin. Miljoonan euron lisäraha osoitettiin ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen. Myös opintokeskusten ja kesäyliopistojen leikkaukset jäivät alkuperäistä uhkausta pienemmiksi.

Me kaikki haluamme Suomen ja täällä asuvien parasta. Ei vain hallitus, vaan me kaikki tavoittelemme vahvaa ja välittävää Suomea. Yhteisymmärrys näyttää loppuvan viimeistään siihen, miten tavoitteeseen päästään, mutta itse asiassa jo yhteinen käsitys maamme asioiden nykytilasta puuttuu. Jo yksinomaan hallitusohjelmaneuvottelujen perusteena käytetty VM:n meno- ja rakennekartoituksen väite, että vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistuvat keskimääräistä useammin korkeasti koulutetut ja toimihenkilöasemassa työskentelevät, joilla on tyypillisesti taloudelliset mahdollisuudet maksaa opiskelunsa kustannukset itse, oli typerryttävä.

Tuoreimman vuonna 2019 Tilastokeskuksen keräämän vapaan sivistystyön opiskelijaprofiilin mukaan kansalaisopistojen opiskelijoista suurin osa (55 %) ei ole työllisiä. Heistä suurimmalla osalla (61 %) ei ole korkeakoulututkintoa. Koulutustaso ei yksinään kerro vielä paljoakaan henkilön tulotasosta tai työmarkkina-asemasta.

Luulon varaan ei tule milloinkaan rakentaa sellaista, minkä on kestettävä ajan, talouden ja kriittisen ajattelun kuluttavaa painetta. Oikealla tiedolla johtaminen on ainoa tapa rakentaa vahvaa ja välittävää yhteiskuntaa. OKM on käynnistänyt työn vapaan sivistystyön tietopohjan vahvistamiseksi. Monipuolisen ja kattavan tiedon kokoaminen palvelee rahoitus- ja ohjausjärjestelmää niin valtion kuin vapaan sivistystyön kentänkin näkökulmasta. Kaikki tieto ja tutkimus vie vapaata sivistystyötä eteenpäin. Olkaamme kansalaisopistokenttänä toimialan kehittämisen aktiiveja. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Rahapulan aiheuttama pakko voi olla kehityksen moottori ja uudistusten sytyke. Meillä on oppilaitosrakenne, opettajat, meillä on paikallisista edellytyksistä muodostuneet verkostot. Meillä on opiskelijat. Keskitytään kehittämään sitä, mikä toimii ja tavoittaa asiakkaan. Vapaan sivistystyön kentässä kansalaisopisto on tässä vahvoilla.

Mikä maata ja yhteiskuntaa vahvistaa? Miten yhteiskunta osoittaa välittämistään? Hallitusohjelma lupaa laittaa vähän liikkuvat suomalaiset liikkumaan ja huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Valitettavasti kansalaisopistojen hupenevilla varoilla myös niiden tuottamat monipuoliset ja ammattimaisesti ohjatut liikuntaryhmät ovat uhattuina. Lapsille ja nuorille taataan harrastusmahdollisuus ja turvallinen koulu. Onko kansalaisopistoilla enää jatkossa mahdollisuutta tarjota panostustaan lasten ja nuorten harrastuksiin ja taiteen perusopetukseen? Maahan muuttaneiden tulee nopeasti saavuttaa riittävä kielitaito ja valmiudet elää suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Mihin riittävät vähät 100 %:n valtionosuustunnit, kun meistä B-ruotsia koulussa kuusikin vuotta opiskelleista harva pärjäisi aikuisen arjessaan, jos omaa äidinkieltä yhtäkkiä ei voisi käyttää.

Lopulta kyse on siitä, miten me kaikki suhtaudumme toisiimme. Kohtuus on hyve, jota nyt koetellaan.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee, että opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja. Kansalaisopistojen kurssihintojen keskiarvo oli keväällä 2023 oli 69,68 euroa. Kohtuullista tai ei, kurssimaksuja on korotettava. Siihen hallitusohjelma evästää ja monen opiston ylläpitäjä pakottaa. Valtion ja kuntien leikkaukset ovat kipeitä, mutta niiden on näyttävä opistojen tarjonnassa. Vähemmällä ei voi saada enempää. Parempi tuottavuus on päivän sana. Vähenevillä resursseilla on uskallettava koota opiston tarjonta uudenlaiseen pakettiin. Kansalaisopistojen perustaito kekseliäisyys on kovina aikoina valttia. Kansalaisopistoilla on pitkä kokemus ja keinot jatkaa vahvan, välittävän, silti kohtuullisen Suomen asialla.

Sannasirkku Autio, Vaasan kaupungin opistojen johtava rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja

Tekstiilit Uusiks -tapahtuma on kierto- ja jakamistalouteen orientoiva tapahtuma. Sen on tarkoitus tuoda kuluttajalle tietoa tekstiilikierron nykytilasta ja kuluttajan vastuullisuudesta sekä vaikutusmahdollisuuksista.

Tapahtumaa on järjestetty Hämeenlinnassa vuodesta 2016 lähtien. Se toteutetaan neljän oppilaitoksen yhteistyönä. Alusta asti mukana ovat olleet Vanajaveden Opisto ja Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnasta sekä Valkeakoski-opisto ja Wahren-opisto Forssasta.

Tapahtuman kohderyhmää ovat järjestävien oppilaitosten opiskelijat, käsityö- ja tekstiilialan opettajat, muut toimijat, harrastajat ja kuluttajat. Kiinnostus tekstiilikiertoa kohtaan on kasvanut koko ajan, samoin tapahtuman kävijöiden määrä. Oppilaitokset sijaitsevat alle tunnin matkan päässä toisistaan, joten osallistujia tulee etäältäkin kuuntelemaan luentoja, katsomaan näyttelyitä ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tekstiilit Uusiks -tapahtuman ajankohdaksi on valittu syyskuun lauantai, jolloin opistojen kurssit ovat juuri alkamassa. Sen suunnittelu alkaa ajatuksissamme yleensä jo heti edellisen tapahtuman päätyttyä, mutta varsinaisen toteutuksen sovimme vasta keväällä. Elokuussa hiomme kokeneen järjestäjäryhmän kanssa viimeisetkin yksityiskohdat kuntoon. Ammattiopiston tekstiilialan opiskelijoille lauantai on koulupäivä. Järjestelyissä on mukana myös vapaaehtoisia.

Tapahtumissa on ollut kaksi yleisöluentoa, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista. Lisäksi tapahtumassa on työnäytöksiä, näyttely ja kierrätyshenkinen käsityötori, kirppismyyntiä, vaihtotori, musiikkia ja kahvila. Kutsumme mukaan myös paikallisia alan toimijoita.

Tänä syksynä tapahtuma toteutui 16. syyskuuta. Luentojen aiheena oli muodin ja tekstiilien kestävä kuluttaminen, mm. ihmisoikeuksien näkökulmasta, sekä vaatteiden käyttöiän pidentäminen ompelun keinoin muokkaamalla.

Näyttelyssä oli esillä opiskelijoiden ja opettajien ideoita tekstiilimateriaalin uudelleen käyttämisestä, vaatteiden korjaamisesta ja muokkaamisesta. Näyttely esitteli myös painettuja vintagekankaita ja kuvataiteilija Liisa Hietasen kaksi teosta, jotka on toteutettu virkkaamalla. Paikallisista toimijoista mukana olivat Luotsi-säätiön tekstiilikierrätys, Hope ry/ Hämeenlinna, Wetterhoff Oy sekä Kiipula Gardens.

Olemassa olevaa tekstiilimateriaalia uudelleen käyttämällä, vaatteita korjaamalla ja muokkaamalla olemme matkalla kestävään tulevaisuuteen!

Teksti: Marjo Ritamäki, apulaisrehtori, Vanajaveden Opisto
Kuva: Laura Valo

Lue Laura Valon kirjoittama blogi “Tekstiilit Uusiks jakoi uusinta tietoa ja hienoja ideoita” ja katso tapahtuman kuvakooste Vanajaveden Opiston verkkosivuilta.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvottelijat suunnittelevat valtiovarainministeriön esityksen pohjalta jopa 50 prosentin leikkausta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Tällä olisi rajuja seurauksia muun muassa työllisyydelle, jatkuvalle oppimiselle, kansan hyvinvoinnille ja alueelliselle tasa-arvolle. Leikkausten seurauksena moni oppilaitos joutuisi panemaan lapun luukulle, todetaan 14 tahon yhteisessä kannanotossa.  

Laajasti työntekijöitä, oppilaitoksia ja koulutuksen järjestäjiä edustava joukko nostaa esiin, miten monitahoisia seurauksia leikkauksilla olisi. 

Leikkaus vaarantaisi työllisyys- ja osaamistavoitteet  

Leikkaus vapaasta sivistystyöstä vaikeuttaisi tulevan hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsemistä.  

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot, kansalaisopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Niissä tarjotaan ammatillista täydennyskoulutusta sekä opetetaan arjessa ja työelämässä tarvittavia perustaitoja, kuten tietotekniikkaa ja vieraita kieliä. Näin edistetään työkykyä ja työllistymisen edellytyksiä. 

Työllisyysvaikutuksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa myöskään leikkauksen vaikutusta vapaan sivistystyön työpaikkoihin. Esimerkiksi 70 miljoonan euron leikkaus vastaisi laskennallisesti yli 130 pienimmän oppilaitoksen lopettamista. 

Koulutustason nostolle uusi este 

Toteutuessaan leikkaus heikentäisi myös edellytyksiä nostaa kansan koulutustasoa, sillä moni kesäyliopistokin joutuisi todennäköisesti lopettamaan toimintansa. Samalla korkeakouluopintojen alueellinen saavutettavuus kapenisi rajusti. 

Vapaa sivistystyö on tärkeä matalan kynnyksen väylä kohti yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Kesäyliopistot järjestävät vuosittain 65 000 opintopisteen edestä korkeakoulutusta, ja kaikkiaan vapaan sivistystyön oppilaitoksissa suoritetaan vuosittain korkeakouluopintoja noin 100 000 opintopisteen edestä.  

Oppilaitosverkoston harveneminen osuisi kipeimmin pieniin paikkakuntiin 

Oppilaitosten lakkauttaminen iskisi erityisesti pieniin kuntiin, joissa harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia on jo ennestään vähemmän kuin isoissa kaupungeissa.  

Tämä lisäisi syrjäytymistä ja kiihdyttäisi entisestään alueiden ja eri puolilla Suomea asuvien eriarvoistumista. Kansalaisten sivistykselliset oikeudet eivät enää toteutuisi Suomen perustuslain mukaisella tavalla.  

Ketterästä osaamisen edistämisestä ei ole varaa leikata 

Vapaaseen sivistystyöhön osallistuu vuosittain yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja iso osa opiskelijoista on työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Kurssimaksujen korotuksilla ei voitaisi paikata leikkausten jättämää aukkoa rahoituksessa.  

Korotukset voisivat jopa estää koulutusta eniten tarvitsevien osallistumisen koulutukseen. Jos rahoituksesta lähtee puolet, pitää kurssimaksut jopa tuplata. Kun elinkustannukset ovat muutoinkin nousseet, monella ei olisi enää varaa osallistua oppilaitosten toimintaan. 

Tärkeää on sekin, että eri puolilla Suomea on jatkossakin ketterään reagointiin kykeneviä oppilaitoksia. Esimerkiksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Suomeen saapuneet ukrainalaiset pääsivät vapaan sivistystyön oppilaitosten ansiosta todella nopeasti ja joustavasti kotoutumista edistävään koulutukseen.   

Turvataan oppimisen edellytykset, ei tuhota niitä 

Toteutuessaan leikkaus iskisi rajusti koko kansan edellytyksiin oppia läpi elämän matalalla kynnyksellä uutta. Vapaan sivistystyön opinnot auttavat tutkitusti ylläpitämään toimintakykyä ja mielenterveyttä sekä ehkäisemään syrjäytymistä ja masentumista. Yhden vapaaseen sivistystyöhön käytetyn euron on arvioitu tuottavan yhteiskunnalle jopa yli viisi euroa. Tuotto syntyy siitä, että sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samalla kun opiskelijan työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen lisääntyvät. 

Tulevan hallituksen pitää turvata koko vapaan sivistystyön oppilaitosverkon toiminnan edellytykset, ei tuhota niitä.

Allekirjoittajat 

Aikuisopettajien liitto AKOL
Akava
Bildningsalliansen
Finlands svenska lärarförbund FSL
Kansalaisopistojen Liitto KoL
Kansanopistoyhdistys
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Opintokeskukset ry
Sivistystyönantajat
STTK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomen kesäyliopistot ry
Suomen Kuntaliitto ry
Vapaa Sivistystyö ry

Kansalaisopistojen osalta lisätietoa antaa:
Jaana Nuottanen
toiminnanjohtaja
+358 (0)40 741 0641
jaana.nuottanen (at) kansalaisopistojenliitto.fi

ja mistä kaikesta… vaalituloksesta, elinkustannusten noususta, ilmastonmuutoksesta, onko kulttuuri luksusta jne. Kyllä vaan, huolissaan saa olla, mutta ripaus toiveikkuutta on hyvä muistaa säilyttää mukana.

Viime aikoina on aiheuttanut paljon huolta mm. pohdinta vapaan sivistystyön rahoituksesta. Mikä olisi opistojen tulevaisuus, jos kymmenien miljoonien leikkaukset osuisivat kohdallemme? Koulutustamme pidetään markkinaohjautuneena, maksukykyisille suunnattuna ja näin perustellaan valtion rahoituksen tarpeettomuus. Joutavat mokomat hyvätuloiset maksamaan harrastuskustannuksensa itse… No, totuushan on kaukana tästä olettamuksesta, kuten me opistokentällä työskentelevät tiedämme. Opiskelijoissa kautta maan on varmasti mukana niin työttömiä, pienituloisia eläkeläisiä kuin keski- ja hyvätuloisiakin. Leikkausten myötä eliittiopistot olisivat sitten kyllä todellisuutta: jos valtion rahoitus pettää, niin useimmilla omistajakunnilla tuskin olisi mahdollisuutta tuota vajetta paikata, vaan kurssimaksuihin tulisi varmasti reippaat korotukset.

Rahoituksen leikkaaminen olisi todella sääli, sillä kansalaisopistot ovat varsinaisia Hyte-keskuksia! Kaikille! Koko maassa! KoLn vaaliteesien mukaisesti tarvitsemme todellakin tulevalla hallituskaudella kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa lisää. Tarjoamallamme oppilaitosmuodolla toteutamme yhteiskuntaa eheyttäviä odottamattomia kohtaamisia juurikin siitä syystä, että ovet on avoinna kaikille. Samalla kurssilla kohtaavat erilaiset ihmiset, koulutustaustaa tai tulotasoa kun emme tulijoilta kysele. Ihmisiä yhdistää kiinnostus, kenties jopa intohimo yhteiseen aiheeseen, jonka kautta tutustuu hyvinkin erilaisiin ihmisiin ja saattaapa jopa joku ennakkoluulokin murentua yhteisten opintojen tuoksinnassa.

Vapaan sivistystyön toimijoina meillä ei ole varaa hukata piiruakaan sivistystä säästökuurien mukana! Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi. Sivistys – demokratian dynamo! Parhaimmillaan sivistys on arkista ja jopa käytännöllistä, uteliaisuutta uuden oppimiseen. Me Kuopiossa aloitamme uuden lukuvuoden syksyllä OKM:n teemaa mukaillen: Utelias mieli, iloa hyvän olon huomiseen. Tällä teemallamme haluamme nostaa esille sivistyksen erilaisia merkityksiä ja luottamusta hyvään tulevaisuuteen, meille kaikille. Ekososiaalinen sivistys on mukana päivittäisessä arjessa, se ei ole mikään irrallinen suorite vaan koostuu ihan tavallisesta elämästä. Miten me kohtelemme toisiamme, saammeko toisen ihmisen loistamaan, elämmekö sopusoinnussa luonnon ja muiden ihmisten kanssa? Tarvitsemme kunnioittavaa suhtautumista lähimmäisiimme, niihin erilaisiinkin.
Sivistys on kasvamista ja elämistä kestävästi, aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista ahneuden ja kuluttamisen sijaan.

Pidetään sivistyksen lippu korkealla, vastakin. Mutta joo: peruna kerrallaan on hyvä elämänohje, huolienkin kanssa 😉

Teksti: Kirsti Turunen, rehtori, Kuopion kansalaisopisto
Kuva: Vicente Serra

Maahanmuuttajille järjestettävät koulutukset ovat arkipäivää monissa kansalaisopistoissa. Tule kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot aikuisten perusopetuksesta, kotoutumislain uudistuksesta, ukrainalaisten koulutuksista ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta. Tilaisuuden puolivälissä pääset keskustelemaan opistosi maahanmuuttajakoulutuksesta ja toivottavasti myös oppimaan muiden kokemuksista.

OHJELMA / Webinaari maahanmuuttajakoulutuksesta, to 13.4.2023

Klo 9 Tilaisuuden avaus
Jaana Nuottanen, toiminnanjohtaja, Kansalaisopistojen liitto

Klo 9.15 Missä mennään aikuisten perusopetuksessa?
Jyrki Sipilä, perusopetuksen rehtori, Helsingin aikuisopiston peruskoulu

Klo 9.45 Kotoutumislain kokonaisuudistus: mikä muuttuu koulutusten osalta?
Laura Ruuskanen, erityisasiantuntija, Työ- ja elinkeinoministeriö

Klo 10.15 Jaloittelutauko

Klo 10.25 Keskustelua pienryhmissä

Klo 11 Ukrainalaisten koulutukset kansalaisopistossa
Päivi Rosnell, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden päällikkö & rehtori, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto

Klo 11.30 Mitä kuuluu vapaan sivistystyön lukutaitokoulutukseen?
Anne Rasskasov, apulaisrehtori, Helsingin työväenopisto

Kansalaisopistojen liiton järjestämä tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Järjestämme tilaisuuden Microsoft Teams -alustalla. Teemme tilaisuuden asiantuntijaesityksistä tallenteet.

Lähetämme osallistumislinkin ilmoittautuneille muutama päivä ennen tilaisuutta. Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 12.4.2023.

Lisätiedot:
Viestintäkoordinaattori Virpi Vedenkannas
virpi.vedenkannas@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620