kansalaisopisto

Kysely opiskelijoille kansalaisopisto-opiskelusta korona-aikana

Keräämme yhdessä Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi EPALEn kanssa suomalaisten kansalaisopistokokemuksia korona-ajalta:

Kysely opiskelijoille kansalaisopisto-opiskelusta korona-aikana

Oletko osallistunut korona-aikana kansalaisopiston kurssille verkossa tai lähiopetuksena? Kerro meille, miltä se tuntui!

Kansalaisopistojen liitto KoL kerää yhdessä Aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin EPALEn kanssa suomalaisten kansalaisopistokokemuksia korona-ajalta.

Miltä opiskelu poikkeusoloissa on tuntunut? Mikä on ihastuttanut, entä vihastuttanut? Vastaa kyselyyn osoitteessa:

Kaikille kyselyyn vastanneille EPALEn yllätyslahja!

*******************

Opiskelijoille voi linkata tiedoksi vaikkapa tämän Kansalaisopistot.fi-sivun artikkelin. 

Leea Keto.

Tuore väitöskirja kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeista sosiaalisen pääoman vahvistajina

Leea Keto (kuva: Jarmo Vainionpää)

Leea Kedon kasvatustieteen väitöstutkimus osoittaa, että Järvilakeuden kansalaisopistossa toteutetut yhteisöteatterihankkeet lisäsivät alueellista yhteistoimintaa ja luottamusta, kun väki liikkui yli kunta- ja murrerajojen.

– Opiston aluetta halkoo itä- ja länsimurteiden raja eikä kanssakäyminen Kauhavan, Evijärven ja Lappajärven kesken ole suinkaan itsestään selvää. Kolmen harrastajateatterihankkeen aikana laajassa yhteistyössä toteutettujen näytelmien jälkeen tehtiin harrastajavoimin vielä elokuva, joka sai suuren suosion, Keto kertoo.

Sosiaalinen pääoma heijastuu myös talouteen

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten välille syntyviä verkostoja ja luottamusta, joilla on ainakin välillisiä heijastuksia alueen ja yhteiskunnan talouteen. Tutkimuskohteena oli kolme Järvilakeuden kansalaisopiston yhteisöteatterihanketta, joihin osallistuneet kokivat saaneensa erilaisia sosiaalista pääomaa lisääviä hyötyjä.

Tutkimus osoitti, että hankkeiden avulla voitiin edistää samaan aikaan sekä etäisempiä tuttavuuksia että läheisiä ystävyyssuhteita. Tämä yhdistelmä on tehokas yhteisön kehittämisen kannalta. Verkostojen ja luottamuksen syntymistä auttoivat muun muassa viestintä ja hyvä henki, johon liittyi huumori.

Vaikka kansalaisopistojen toimintaan liitetään perinteisesti yhteisöllisyys, on sosiaalista pääomaa tutkittu niiden näkökulmasta vain vähän. – Kansalaisopistojen tulisikin tarttua enemmän yhteisöteatterin tyyppiseen osallistavaan toimintaan, jossa kannustetaan ihmisiä yhteiseen tekemiseen yli kunta- ja kylärajojen, väittelijä ehdottaa.

KM Leea Kedon kasvatustieteen väitöskirjan ”Eihän ne ihmisiä kummempia oo. Etnografinen tutkimus kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeista sosiaalisen pääoman vahvistajina” tarkastustilaisuus on 13.12.2019 klo 12.00 alkaen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, Talonpojankatu 2, Ulappa-Sali. Vastaväittäjänä professori Petri Salo (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Juha Hakala (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius).

Julkaisutiedot:

KM Leea Kedon kasvatustieteen väitöskirjan ”Eihän ne ihmisiä kummempia oo. Etnografinen tutkimus kansalaisopiston yhteisöteatterihankkeista sosiaalisen pääoman vahvistajina” on julkaistu sarjassa JYU DISSERTATIONS 160, 237 s., Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003 ISBN 978-951-39-7955-3 (PDF). Kirja on luettavissa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66486(link is external)

Taustatietoa:

Leea Keto pääsi ylioppilaaksi vuonna 1980 Kauhavan lukiosta ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopistosta luokanopettajan koulutusohjelmasta vuonna 1985. Hän toimi luokanopettajana Kauhavalla vuosina 1985–1995 ja peruskoulun tuntiopettajana Evijärvellä vuosina 1995–1996.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelu töiden ohella Tampereen yliopistossa vuosina 1993–1996 pätevöitti äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi ja kouluhallinnon tutkinto vuonna 1996 myös hallinnollisiin tehtäviin. Vuodesta 1997 lähtien Keto on työskennellyt kansalaisopiston rehtorina: ensin Järviseudun Opistossa vuosina 1997–2008 ja vuodesta 2009 alkaen laajentuneessa Järvilakeuden kansalaisopistossa, jonka toimialueeseen kuuluvat Kauhava, Lappajärvi ja Evijärvi.

Leea Keto tunnetaan myös kirjailijana, jonka tuotantoon kuuluu draamakäsikirjoituksia sekä kolme runokokoelmaa. Hän on Suomen Kirjailijaliiton jäsen ja hän kuuluu myös Kansalaisopistojen liiton KoL:n hallitukseen.

Lisätietoa:

Leea Keto, 050 326 3188, leea.keto@anvianet.fi
Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Tutkimus: Kansalaisopisto vahvistaa hyvinvointia ja osaamista sekä tuottaa edullisia kuntalaisia

Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto

Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Merkitystä myös kuntatasolla

Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.

Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.

Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.

Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi

Uusi julkaisu: TVT-opas kansalaisopiston opettajalle

Meri-Pohjolan opistopiiri on julkaissut tieto- ja viestintätekniikan oppaan, jonka avulla se haluaa tukea ja innostaa kansalaisopistojen henkilöstöä sähköisen viestinnän sovellusten käyttöön.

Tieto- ja viestintätekniikan opas kansalaisopiston opettajalle sisältää kansalaisopiston kannalta hyödyllistä tietoa muun muassa opiskelija- ja kurssien hallintajärjestelmistä, tietoturvallisuudesta, sähköpostiviestinnästä ja yleisimmistä Internetiä koskevista laeista. Oppaassa on myös selkeitä ohjeita yleisimpien sosiaalisen median sovellusten käyttöön.

Opas on tuotettu Osaava-rahoituksella Meri-Pohjolan opistopiirissä. Oppaan ovat laatineet Seija Sunnari ja Timo Watroba. Myös KoL on tukenut oppaan tuottamista.

Julkaisu on luettavissa verkossa ja se on myös tilattavissa painettuna versiona KoL:n kautta.

Vieraskynä: Osallistuminen innostaa osallistumaan – kokemuksia kansalaiskeskustelusta

Suomen askeleet -kansalaiskeskustelujen sarja oli Kansanvalistusseuran ja yhteistyökumppaneiden aloite uudenlaisen, aidosti osallistavan, sivistyneen ja rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin luomiseksi.

Pääosin kansalaisopistojen järjestämissä keskustelutapahtumissa vahvistimme osallistujien dialogitaitoja ja osallisuuden kokemusta. Pohdimme yhdessä osallistavan demokratian avulla tärkeitä arvoja ja rakenteita, joiden pohjalle Suomea rakennetaan tulevaisuudessa. Pienryhmäkeskusteluiden teemoiksi nousivat valtakunnallisesti yhteisöllisyys, koulutus ja ympäristö.

Osallistavan demokratian menetelmin toteutetut keskustelutilaisuudet vastaavat hyvin vapaan sivistystyön tehtäviin. Sivistys, omaehtoinen oppiminen ja kansalaisvalmiuksien kehittäminen ovat kaikki kansalaiskeskustelun elementtejä.

Opistojen kanssa lähdettiin liikkeelle viime vuoden elokuussa, jolloin kokoonnuimme esittelemään hanketta ja tutustumaan yhteisvoimin World Café -menetelmään. Innostus maan kattavassa Suomi 100 -hankkeessa mukana olemiseksi oli ilahduttavan vahvaa. Kiinnostus tarjota asiakkaille erilaista ja ehkä uudenlaistakin toimintaa sivistystarpeisiin ja kansalaisvalmiuksien vahvistamiseen oli rohkaisevaa. Odottamamme noin kymmenen opiston sijaan meillä oli pilottikeskustelun ja syksyn yhteydenottojen jälkeen lähes neljäkymmentä innokasta opistoa toteuttamassa keskustelutapahtumaa paikkakunnalleen.

Loppujen lopuksi kevään 2017 aikana kansalaiskeskusteluja toteutui 27 ympäri Suomen, ulkomailla ja verkossa.

Palautteen perusteella opiston järjestämä kansalaiskeskustelu antoi osallistujille mahdollisuuden ratkoa isoja ongelmia, käydä dialogia, tarkistaa omia käsityksiään ja avartaa omaa maailmaansa. Tärkeää oli myös havainto siitä, että osallistuminen innostaa osallistumaan.

Näin osallistujat kommentoivat:

“Opin tänään niin paljon toisista todellisuuksista. Elän suhteellisen seesteistä eläkettä lähestyvää ikää ja vaikka olen kaupungissa aktiivinen, ei minulla ollut hajuakaan, että ihmiset voivat elää niin eri tavoin ja ajatella niin eri lailla asioista.” Nainen, 62, Vaasa

”Parasta tämän illan tapahtumassa oli tämä keskustelu. Se, kuinka positiivisesti ja avoimesti kaikki pöytäseurueessa lähtivät siihen mukaan. Se antoi iloa sekä toivoa siitä, että positiivisuutta ja rakentavuutta on vielä olemassa” Mies, 60, Kauhava.

”Vaikka kaikilla oli oikeastaan aika samanlainen visio siitä, mitä halutaan ja mitä on parannettava, tuli kuitenkin eri näkökulmia, jotka rikastuttavat omaakin ajatusmaailmaa. Hyvä konsepti, älyttömän hyvä keskustelu!” Mies, 17, Savonlinna.

”Tulin tänne niin, että en oikein tiennyt, mistä on kysymys, mutta tämä kaikki on ihan oikeaa asiaa. Tulen varmasti jatkossakin osallistumaan, jos on aina näin hauskaa!” Nainen, 36, Nurmijärvi.

Yhteistyö opistojen kanssa jatkuu

Kansalaiskeskusteluja järjestäneet opistot innostuivat uudesta kansalaiskeskustelusta ja sen menetelmästä. Usealla paikkakunnalla on tapahtuman jälkeen ideoitu vastaavanlaisen illan järjestämisestä jollakin paikallisesti ajankohtaisella teemalla tai World Café on ollut käytössä omassa työyhteisössä osallistavana menetelmänä.

Esimerkiksi Kaukametsän opistossa Kajaanissa järjestetään syksyllä ”Keskustele ja väittele” -kurssi, jolla opiskelijat kehittävät argumentointitaitojaan. Varkaudessa Soisalo-opisto järjestää tulevalla lukukaudella keskustelutilaisuuden Varkauden kulttuuritoiminnan kehittämiseksi.

100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke ei suinkaan pääty tähän. Kansalaiskeskusteluissa muodostettujen ratkaisujen äänestys ja kommentointi jatkuu verkossa. Syksyn aikana etenemme tulevaisuuden pohdintoihin nuorisovaltuustojen parissa.

Teemme jatkossakin Kansanvalistusseurassa työtä osallisuuden ja kansalaisaktiivisuuden lisäämiseksi sekä parannamme ihmisten mahdollisuuksia ja osaamista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toivottavasti pääsemme tekemään yhteistyötä myös mahdollisimman monen kansalaisopiston kanssa!

Kooste Suomen askeleet -keskustelusarjan annista.

Tapahtumakohtaiset raportit löytyvät hankkeen verkkosivuilta kunkin paikkakunnan kohdalta.

www.100askelta.fi
www.facebook.com/100askelta
Twitter: @100askelta
Instagram: 100askelta

Anne Tastula
Projektisuunnittelija
Kansanvalistusseura

Kuva:  Karoliina Knuuti

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa

©Blend Images - Fotolia.com

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa on yksi Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hankkeen osakokonaisuus, jonka tavoitteena on kansalaisopistojen henkilökunnan osaamisen kehittäminen.

Kokonaisuus toteutetaan syksyn 2017 aikana, jolloin KoL tuottaa monikulttuurisuuden kohtaamiseen liittyvää henkilöstökoulutusmateriaalia ja järjestää materiaalin käyttöön liittyvää koulutusta.

Päämääränä on, että sekä kansalaisopistojen asiakaspalveluhenkilöstö että opetushenkilöstö oppivat toimimaan luontevasti erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Opistoissa kohtaamistilanteita ovat sekä opetustilanteet että erilaiset asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteet. Kun kohtaaminen on luontevaa ja asiakas tulee ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat saavat hyvää palvelua kansalaisopistoissa ja ottavat opistot yhä laajemmin omakseen.

Koulutusmateriaali julkaistaan sähköisessä muodossa ja se tulee vapaasti kaikkien opistojen käytettäväksi. Syksyn aikana KoL järjestää materiaalin käytöstä kaksi koulutustilaisuutta, toisen Helsingissä ja toisen Seinäjoella.

Osana Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -osakokonaisuutta laaditaan myös kurssikonsepti Selviä Suomesta, joka on juuri Suomeen tulleille tarkoitettu lyhytkurssi. Kurssi sisältää perustietoja Suomesta.

Hankesuunnittelijana toimii YTM Lilli Rasilainen (044 727 1904 / lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi)

KEHO 2.0 -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: ©Blend Images – Fotolia.com

Aikuisten perusopetuksen ops-perusteet julkaistu

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt julkaistu lopullisessa muodossaan. Opetushallituksen 12.6.2017 hyväksymien perusteiden mukaisesti laaditut opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.1.2018 lähtien.

Aikuisten perusopetus on tarkoitettu niille, jotka suorittavat perusopetusta oppivelvollisuusiän jo päätyttyä.

Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä sekä edistää yhtenäistä aikuisten perusopetusta maan kaikissa aikuisten perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa.

Perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta.

Blogi: Muistoja Ihmemaasta

Ilman kansalaisopistoja Suomi ei olisi Suomi, ja minä en olisi minä. Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi toiminut 18 vuotta kansalaisopiston rehtorina ja kymmenen vuotta Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana. Kokemukseni on kuin elokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

En kahdeksantoista vuotta sitten tiennyt mihin tulin. Pikkuhiljaa asia alkoi minulle valjeta. Nyt, kun tarkastelen tuota aikaa taaksepäin, voin todeta, että olen elänyt kuin kaimani Liisa, Ihmemaassa. Jouduin elämäni seikkailuun, jonka jälkeen mikään ei ole ollut niin kuin ennen. Kansalaisopiston Ihmemaassa vastaan on tullut toinen toistaan kummallisempia asioita, jotka ovat niin ravistelleet kuin opettaneet minua. Parasta matkan varrella on ollut, kun on yhdessä onnistuttu ja pahimmalta on tuntunut, kun matto on vedetty jalkojen alta.

Olen saanut tehdä unelmatyötä: työtä ihmisten kanssa, ihmisille. Työssä on ollut haastetta, siinä on aina ollut mieli ja merkitys – aina olen saanut oppia uutta. Työssä ei ole päässyt rutinoitumaan. Mikäs sen somempaa! Työn suola on, ja on ollut, ihmiset – kuntalaiset, opiskelijat, päättäjät ja viranhaltijat niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla, opettajat ja bonuksena kollegat ja liiton ihanat ihmiset – ja yhteistyö kanssanne. Juhlahetkiä ovat olleet opistojen juhlat, joihin olen saanut osallistua – kaikki aivan huikeita.

Eivät organisaatiot, yhdistykset tee yhteistyötä, yhteistyötä tekevät organisaatioissa ja yhdistyksissä työskentelevät ihmiset. Olen saanut kohdata monenlaisia ihmisiä, kaikki ainutlaatuisia. Asioilla on ollut taipumus järjestyä, ei itsestään, vaan yhdessä tekemällä.

Olen oppinut,
että oli suhteeni työhöni mikä tahansa,
tulen kaipaamaan sitä, kun sitä ei enää ole.

Olen oppinut, että se,
että hankkii rahaa ja tavaroita,
ei ole sama asia kuin hankkia itselleen elämä.

Olen oppinut,
että elämä joskus antaa toisenkin mahdollisuuden –
minulle se on antanut huikeita mahdollisuuksia.

Olen oppinut,
ettei elämän läpi voi kävellä räpylä kummassakin kädessä,
joskus on tilanteita jolloin pallo on heitettävä takaisin.
Olen oppinut,
että vaikka itselläni olisi surua ja tuskaa,
minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille.

Olen oppinut,
että joka päivä pitäisi ojentaa kätensä jollekin toiselle henkilölle.

Olen oppinut,
että kaikki tarvitsevat lämpimän ajatuksen ja
ystävällisen taputuksen olkapäälle.

Olen oppinut,
että minulla on vielä paljon opittavaa.

Olen oppinut,
että ihmiset tulevat unohtamaan,
mitä et sanonut tai tehnyt,
mutta he eivät tule ikinä unohtamaan,
mitä sait heidät tuntemaan.

Suljen ihanan muistorasian,
kierrän kokemukseni kippuraan.
Muistot mukavat taskuun talletan.

Kiitän, kumarran,
niiaan ja vilkutan,
halataan, kun tavataan.

Kiitos yhteisestä matkasta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

KoL:n edelliselle hallitukselle ja KoL:n ja toimiston tehotiimille esitän lämpimät kiitokset hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä ja KoL:n uudelle puheenjohtajalle, hallitukselle, KoL:n toimiston väelle sekä kaikille kansalaisopistoille toivotan voimia, myötätuulta ja menestystä! – Yhteistyössä on voimaa!

11.6.2017
Emerita-Liisa

Vieraskynä: Wellamo-opisto otti loikan opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Kansalaisopistojen kevääseen kuuluvat taito- ja taideaineiden näyttelyt, konsertit ja sanataide-esitykset. Joka kerta ihastuttaa se osaamisen määrä, mitä harrastustavoitteinen ja pitkäjänteinen opiskelu tuottaa omaksi ja yleisön iloksi. Vaikka vapaa sivistystyö on vapaata, on opinnoissa oppimisen ja edistymisen tavoite, jota määritellään sanallisesti vähintään opinto-ohjelmassa.

Onko läsnäolotodistus ainoa osoitus osaamisesta?

Kansalaisopistot antavat pyydettäessä todistuksen, josta käy ilmi opiskelijan osallistumistunnit tietyllä kurssilla ja mahdollisesti muutama sana kurssin sisällöstä. Se ei kerro mitään henkilön omaksumista tiedoista ja taidoista, jotka ovat merkityksellisiä todistuksen painoarvoa määriteltäessä. Opettajat havainnoivat opetustunneilla opiskelijoiden osaamista ja tuotoksia sekä käyttävät subjektiivista arviointiaan opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijoita opastetaan heidän omalla osaamisen lähtötasollaan.

Monet viihtyvät harrastuksessaan useita vuosia ja asettavat itselleen aina haastavampia tehtäviä ja tavoitteita. Osaamista kertyy niin paljon, että sitä on voitava osoittaa muutoinkin kuin läsnäolotodistuksella. Syksyllä 2015 KoL järjesti kansalaisopistoille mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin Open Badge -merkkeihin, joita Suomessa käytetään jo useissa oppilaitoksissa ja järjestöissä. Etäluennot ja harjoitukset vakuuttivat monet osallistujat siitä, että tämä tapa on hyvä mahdollisuus tuoda kansalaisopiston opiskelijan oikea osaaminen esille. Merkkejä voi myöntää myös pelkästä osallistumisesta, mutta etäluennoille osallistuneet olivat sitä mieltä, että kansalaisopiston merkkien arvostus on parempi, jos ne alusta alkaen myönnetään osaamisesta. Merkkejä myöntävät organisaatiot voivat itse määritellä myöntämisen kriteerit, prosessit ja tavat.

Wellamo-opisto otti käyttöön Open Badge -merkit

Opiskelijoiden osaamista ei voi arvioida ilman keskeisen sisällön määrittelyä kullakin ainealueella. Wellamo-opisto on laaja alueopisto ja opetuksen yhtenäistämiseksi laadittiin ainekohtaisia runkosuunnitelmia kaikkiin aineisiin, joita on vuosittain opetusohjelmassa. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta eri kunnissa ja antaa opettajille runko omien opetustuntien suunnitteluun. Runkosuunnitelma on tuoteseloste ja myös lupaus opiskelijalle. Monessa aineessa keskeistä sisältöä ei ehdi oppia yhden lyhyen lukuvuoden aikana, vaan tietojen ja taitojen omaksuminen ja harjaantuminen jatkuu useamman vuoden ajan.

Kun runkosuunnitelmat oli laadittu, oli mahdollista määritellä osaamisen taso, joka tarvitaan Taitaja-merkin saamiseksi.  Nimesimme Open Badge -merkin Taitaja-merkiksi, jotta sen luonne tulee paremmin esille. Ainealueiden opettajat laativat myöntämisen kriteerit kullekin merkille. Perusasioiden hallinnan lisäksi tuli olla monipuolisempaa kokemusta ja teknistä osaamista erilaisista tehtävistä ja töistä, eli ainealueesta riippuen taitoa soveltaa ja suunnitella. Esimerkiksi jos puutöissä osaa turvallisesti käyttää koneita ja laitteita, tuntee puulajeja ja liitoksia sekä viimeistelytapoja, mutta on valmistanut ainoastaan leikkuulautoja, ei täytä taitajan kriteereitä.

Keväällä 2017 kaikki Taitaja-merkit olivat opiskelijoiden haettavana. Hakijan tuli olla kuluvana lukuvuotena opiskelijana Wellamo-opistossa, jotta hänen opettajaltaan voitiin pyytää näkemys ainealueen osaamisesta. Kirjallista arviointia ei tarvittu. Ainealueen hallitseva opettaja pystyy havainnoimaan lukuvuoden aikana, suoriutuuko opiskelija itsenäisesti erilaisista tehtävistä ja tunteeko keskeisen termistön. Vaatimustaso ei saa olla liian korkea, koska tämä ei ole ammattitutkinto, vaan aktiivisen harrastajan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Taitaja-merkillä. Tällä ensimmäisellä kerralla kaikki merkkejä hakeneet olivat pitkäaikaisia opiskelijoita, joten arviointi oli hyvin helppoa. Merkin hakulomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan suhteessa aineen runkosuunnitelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös, missä ja millä tavoin hän on hankkinut osaamista ja tuonut sitä esille. Hakemukseen oli mahdollista liittää myös kuvia, tekstejä ja äänitallenteita. Kaikille hakeneille myönnettiin Taitaja-merkit.

Vapaa sivistystyö, ammatillisen koulutuksen muutokset ja osaamisen todentaminen

Kansalaisopistoilla on itsenäinen tehtävä järjestää monipuolista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Yhteiskunta asettaa ajantasaisia koulutustehtäviä myös erillisrahoituksella. Näiden laeissa määriteltyjen tehtävien ohella kansalaisopistolla on merkittävä rooli uusien taitojen oppimisessa ja osaamisen päivittämisessä ilman formaalia arviointia tai tutkintoa. Matalan kynnyksen oppilaitos tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää taitoja ja osaamista esimerkiksi kulttuuriaineissa, joita ammatillisessa koulutuksessa on leikattu merkittävästi.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot suoritetaan näytöillä. Osaamisperusteisuus on riippumaton siitä, miten osaaminen on hankittu. Koulutuksen järjestäjä arvioi, vastaako henkilön osaaminen tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnot eivät saa olla kokoelma yksittäisiä suorituksia, vaan ammattiin kasvaminen ja ammattietiikka ovat tärkeitä ja edellyttävät riittävää ammatillisten opettajien panosta.

Uudessa tilanteessa korostuvat opiskelijoiden aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot, mutta ne on pystyttävä todentamaan. Harrastusperusteisesti hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksymisen perusteeksi ei riitä osallistumistodistus. Lyhyessä ajassa ei pysty osaamistaan näyttämään, vaan tarvitaan dokumentteja esimerkiksi portfolion ja muun osaamista osoittavan aineiston muodossa. Siksi on tärkeää johdonmukaisesti tallentaa kuvia tai muuta aineistoa myös harrastuksessaan. Elinikäisen oppimisen polulla voi tulla tilanne, jossa dokumentteja tarvitaan.

Open Badge -merkit ovat erinomaisia osaamisen todentamiseen, sillä henkilö itse ja merkin myöntänyt organisaatio ovat jo arvioineet osaamista suhteessa ainealueen perustaitoihin. Sähköinen merkki sisältää myöntämisen kriteerit ja siihen voi myös liittää linkkejä sähköisiin lisäaineistoihin osaamisen todentamiseksi. Opiskelija voi itse dokumentein osoittaa vielä korkeamman tieto- ja taitotasonsa.

Vapaan sivistystyön velvoite oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Jo olemassa olevan koulutustarjonnan laaja hyödyntäminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Eri oppilaitosmuodoilla on omat vahvuutensa, jotka kansalaisopistolla ovat monipuolisuus ja erityisesti opintojen saavutettavuus. Monilla paikkakunnilla opetusohjelmasta löytyy ammatillisissa opinnoissa hyödynnettäviä kursseja, jotka täydentävät opintokokonaisuutta ja antavat lisäosaamista itselle mielenkiintoisiin työtehtäviin tähdätessä. Tämä lisäarvo voi olla merkittävä työnhakutilanteessa, vaikka sitä ei olisi suoraan liitetty ammatilliseen tutkintoon, eikä mainittu tutkinnon perusteissa. Ammatillisten oppilaitosten budjettileikkausten seurauksena heidän oma valinnaisten kurssien määrä on vähentynyt ja vaadittu ryhmäkoko suurentunut. On hyödyllistä yhdistää vapaan sivistystyön harrastustavoitteiset ja osaamistaan täydentävät ammatilliset opiskelijat.

Kun oppilaitosten raja-aidat opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat madaltuneet, ovat opintoneuvojat ja -ohjaajat avainasemassa. Suurilla paikkakunnilla on useita koulutuksen järjestäjiä, ja opolla tulisi olla tietoa kaikkien oppilaitosten opetusohjelmista ja kurssisisällöistä. Tämä lienee suurin haaste järjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen opintojen henkilökohtaistamisessa. Askel tähän suuntaan on otettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, johon on koottu mm. keskiasteen ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Keskiössä ovat asiakkaat, ja heille pyritään löytämään henkilökohtaiset oppimispolut hyödyntämällä yhtymän koko opetustarjontaa. Kun kaikki oppilaitokset ja muut toiminnat kuuluvat samaan organisaatioon, on helpompi karsia päällekkäisyyksiä ja tarjota harvinaisempia kurssisisältöjä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokemuksia toimintatavoista ja tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Opintojen mittaaminen pisteillä, viikoilla tai tunneilla on ollut niin vakiintunut käytäntö, että siirtyminen osaamisperusteisuuteen vaatii paljon kehitystyötä.

Ihana kansalaisopisto – vapaatavoitteista viihtymistä tai opintojen suorittamista inspiroivassa seurassa

Open Bagde -merkkien ja osaamisen kriteerien käyttöönotto on yksi tapa hyödyntää kansalaisopiston tarjoamaa opetusta. Toinen yhtä hyvä tapa on tulla saamaan henkistä pääomaa ja hyvinvointia hyvässä seurassa. Vapaa sivistystyö on yhtä vapaata kuin ennenkin, mutta meidän tulee tarjota tapoja osoittaa harrastuksessa hankittu osaaminen opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen saakka.

Wellamo-opiston Taitaja -merkkien saajista suurin osa oli senioreita, joille merkin arvo oli julkinen osoitus osaamisesta. Se voi vaikuttaa voimakkaasti ja monella tavalla koko elämän alueella. Se rohkaisee ja kannustaa monipuoliseen itsensä kehittämiseen.

Rentouttavaa ja nautinnollista kesää!

Merja Kittelä
Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja
OAJ:n aikuiskoulutustyöryhmän jäsen

Kuvat: Wellamo-opisto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Opintoseteliavustukset on myönnetty

Päätökset vuoden 2017 vapaan sivistystyön opintosetelihausta ovat viimein valmistuneet. Opintoseteliavustusta myönnettiin kansalaisopistoille, kansanopistoille sekä opintokeskuksille. Kaikkiaan avustusta haettiin noin 6,5 miljoonan euron verran.

Avustusta haki määräaikaan mennessä 155 kansalaisopistoa. Haettu avustusmäärä oli kokonaisuudessaan 2,3 miljoonaa euroa ja merkittävästi suurempi kuin mihin kansalaisopistojen opintoseteliavustuksiin käytettävissä oleva määräraha (noin 1 milj. euroa) riittää. Opetushallituksen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enemmistölle hakijoista ei voitu myöntää haettua avustusta täysimääräisenä.

Avustuksen käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä. Muut avustuksen käytön reunaehdot on todettu päätöskirjeessä.

Lisätiedot ja lista avustuksen saajista.

Opintoseteleihin liittyviin kysymyksiin vastaa Opetushallituksessa opetusneuvos Heikki Sederlöf (029 533 1422 / heikki.sederlof@oph.fi).

Kansalaisopistojen liitto KoL
Lisätietoa evästeistä

Mitä evästeet ovat ja miksi käytämme niitä tällä sivustolla?

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan käyttäjän laitteelle. Niitä käytetään palvelun käyttökokemuksen parantamiseksi, auttaen selainta muistamaan käyttäjän syöttämiä valintoja palvelussa. Lisäksi evästeitä käytetään esimerkiksi verkkosivuston käyttäjätilastojen keräämiseen. Ilman evästeitä osaa verkkosivuston toiminnoista ei välttämättä voitaisi edes käyttää.

Säilytetämme esimerkiksi tiedon sisäänkirjautuneesta käyttäjästä (käyttäjätunnuksesta). Sisäänkirjautuminen on voimassa vain selainistunnon ajan, jonka jälkeen käyttäjän täytyy syöttää käyttäjätunnus ja salasana palveluun uudestaan.

Säilytämme myös tiedon evästeilmoituksen hyväksymisestä ja mahdollistista käyttäjäkohtaisista asetuksista sivuston saavutettavuuteen liittyen. Muutoin kyseinen ilmoitus näkyisi jokaisella sivunlataukselle sivuston alareunassa ja käyttäjän pitäisi jokaisella katselukerralla valita haluamansa asetukset uudelleen.

Palvelumme kerää myös tilastotietoa vierailevista käyttäjistä. Tarkoitukseen käytetään Google Analytics -ohjelmistoa, jonka avulla voimme esimerkiski tehdä sivuistamme yhä paremmin toimivan kokonaisuuden.

Sivustolla olevat sosiaalisen median laajennukset (esim. Facebook-osio sivun alareunassa) saattavat kerätä tietoa kävijästä, mikäli hän on kirjautuneena sisään kyseisiin palveluihin.

Käyttämällä sivustoamme hyväksyt tällaisten evästeiden käytön. Voit säätää evästeiden käytön asetetuksia sivuston vasemmasta laidasta löytyvästä navigaatiopalkista.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.