kansalaisopisto

Kansalaisopistoilla on ollut oma aktiivinen roolinsa tasa-arvoisen ja kansalaisvaltaisen yhteiskunnan rakentumisessa. Kansalaisopistojen yhdenvertaisuusseminaarissa orientoidutaan nykylainsäädännön vaatimuksiin oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien noudattamiseen liittyen ja käsitellään koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista eri vuosikymmenillä.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä seminaari “Yhdenvertaista, kansanvaltaista ja tasa-arvoista kansalaisopistotyötä” on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille – kaikille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista kiinnostuneille. Seminaari antaa ajatuksia ja eväitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen omassa opistossa.

Pääsihteeri Tanja Auvinen tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta (TANE) esittelee neuvottelukunnan toimenpiteitä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Ylitarkastaja Katriina Nousiainen oikeusministeriöstä avaa ajatuksia yhdenvertaisuuslainsäädännön taustalla. Kuulemme myös opetusneuvos Kirsi Lähteeltä opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulman yhdenvertaisuusasioihin.

FT Elina Ikävalko puhuu oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun käytännöistä ja mahdollisuuksista. Ikävalkon Helsingin yliopistossa syyskuussa 2016 tarkistettu väitöskirja tarkasteli henkilöstöpoliittisen ja toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun käytäntöjä toisen asteen oppilaitoksissa. Ikävalko laati myös Opetushallituksen lokakuussa 2013 tekemän verkkokyselyn pohjalta selvityksen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstöpoliittisesta ja toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta (Tasa-arvosuunnitelman seuranta 2013 -selvitys).

Päivän päätteeksi kuulemme näkökulman siihen, kuinka koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut menneinä vuosikymmeninä.

Keskustelun ja kommentoinnin lisäksi kuulemme päivän aikana myös opistokentän näkökulmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Annantalon auditoriossa osoitteessa Annankatu 30 (2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 31. lokakuuta.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Uusi raportti ja suositus Aikuisten oppimisen pohjoismaiselta verkostolta

Raportin ja siihen liittyvän suosituksen tarkoituksena on edistää vapaan sivistystyön opintojen ja oppimisen dokumentointikäytäntöjä sekä tukea alan opinnoissa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen kehittämistä. Tavoitteena on nostaa esiin asioita, jotka parantavat mahdollisuuksia käyttää vapaan sivistystyön opintotodistuksia osaamisen tunnistamisen välineinä muissa koulutusmuodoissa. Raporttiin on koottu myös perustietoja osaamisen tunnustamisen kehittämisvaiheista Suomessa.

Raportin on laatinut Leena Saloheimo ja sitä on työstetty NVL:n Suomessa toimivassa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ryhmässä.

Raportti on julkaistu  NVL:n verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin.

Kansalaisopistojen liitto järjestää Maahanmuuttajakoulutuksen teemapäivän, joka on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille. Päivästä on hyötyä muillekin kuin maahanmuuttajaopetuksen parissa työskenteleville, sillä päivän pääaiheena on kaikkia hyödyttävä selkokieli.

Selkokieli tutuksi

Päivän pääaihe on selkokieli, jonka hyödyllisyys maahanmuuttajien opetuksessa on viime aikoina ymmärretty yhä enenevässä määrin. Maahanmuuttajia opettaessa voi tuntua vaikealta asettua opiskelijoiden asemaan ja viestiä riittävän yksinkertaisesti. Miten sanoa vaikeat asiat helpolla suomen kielellä eli selkokielellä? Teemapäivässä esittelemme kaksi Kansalaisopistojen liiton tuottamaa uunituoretta selkokielistä tuotosta. Toinen niistä on kansalaisopistoille suunnattu 12 askelta selkokieleen -tukimateriaali ja toinen opiskelijoille suunnattu Tervetuloa kansalaisopistoon -video, jotka julkaisemme nyt kaikkien hyödynnettäviksi. 12 askelta selkokieleen -tukimateriaalia on tarkoitettu kansalaisopiston opettajille, jotka kohtaavat kurssillaan suomenoppijoita. Se ei ole valmis yhteen aineeseen sidottu opetuspaketti, vaan pikemminkin eri aineiden opetukseen soveltuva kokoelma hyväksi koettuja, toimivia keinoja ja toimintatapoja. Materiaalin on laatinut S2-kouluttajana toimiva selkokielen asiantuntija Johanna Kartio. Teemapäivässä kuulemme myös Selkokeskuksen projektisuunnittelija Minna Salosen puheenvuoron kaikkia hyödyttävästä selkeästä kielestä.

Vapaaehtoiset tueksi

Päivän toinen aihe on suomen kielen opetuksen tueksi koulutettavat vapaaehtoiset. Kokemuksista kertoo Vanajaveden Opiston suunnittelijaopettaja Juha Mäkirinta, joka on pitkän linjan maahanmuuttajakouluttaja ja kansalaisopistokentän aktiivinen maahanmuuttajaopetuksen kehittäjä.

Ideoita opistojen kokemuksista

Maahanmuuttajaopetusta on kehitetty kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea jo useamman vuosikymmenen ajan. Hyviksi todettuja monipuolisia käytänteitä tulevat Juha Mäkirinnan lisäksi esittelemään Kaukametsän opiston rehtori Aune Kariluoto, Pieksämäen seutuopiston kielten suunnittelijaopettaja Satu Radcliffe ja Helsingin aikuisopiston apulaisrehtori Jyrki Sipilä, jotka ovat kaikki aihepiirin syvällisiä asiantuntijoita.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Ohjelma päättyy noin klo 15.50. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 5.10.2016.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Tiedote. Julkaistu: 15.08.2016 klo 11:42
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi käynnistyy pian kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa jo käynnissä. Nyt viimeistään kannattaa valita itselleen sopiva kurssi. Perinteisten kurssien lisäksi opinto-ohjelmia täydentävät ajan trendit.

Verkkokurssit ovat kasvussa ja tietotekniikkaa hyödynnetään yhä monipuolisemmin. Uusia kursseja löytyy mm. ohjelmoinnista, pelikehityksestä ja 3D-mallinnuksesta. Tietotekniikkaa hyödynnetään myös muussa opetuksessa, esimerkiksi kudontatöitä suunnitellaan tietokoneavusteisesti ja kieltä opitaan pelillisin keinoin.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat niin vauhdikkaat tanssikurssit kuin kierrätysmateriaaleja hyödyntävät käsityökurssitkin. Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet myös elämäntaitoihin ja hyvinvointiin liittyvät kurssit.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista, kaikille avointa vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 185 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen
p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/vapaa-aika/kansalaisopiston-kurssilta-mielekasta-sisaltoa-syksyyn.html

Tammikuun alusta lähtien on Kuopion kaupungin hyvinvointipalveluita markkinoitu Lupa innostua -teemalla. Kampanjan tavoitteena on lisätä hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden käyttöä ja aktivoida kuopiolaisia pitämään huolta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Kansalaisopisto edistää omalla toiminnallaan hyvinvointia luonnollisesti, joten Lupa innostua sopi hienosti myös opiston koko lukuvuoden teemaksi.

Tunnetusti omaan hyvinvointiinsa panostamalla ihminen nauttii elämästään enemmän ja pystyy tekemään paremmin arvokkaina pitämiään asioita. Tutkimusten mukaan innostuminen lisää hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla. Opiston monipuolisella toiminnalla pyrimme auttamaan kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään, yhteisölliset työtavat sinänsä edistävät myös ihmisten kykyä omien tekojen merkityksen hahmottamiseen osana koko yhteiskuntaa; minun teoillani ja valinnoillani on merkitystä laajemminkin. Kansalaisopistojen osallistava ja omaehtoisuuteen perustuva pedagogiikka vastaakin parhaimmillaan sekä luovan, kehittyvän yksilön että yhteiskunnan tarpeisiin. Näin luomme edellytyksiä ihmisen vapaalle sivistymiselle!

Kuopiossa kansalaisopisto toimii Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella, tuotamme ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen tehtävänä on kaupungin strategian mukaisesti aktivoida kaupunkilaiset toimimaan oman ja toistensakin hyvinvoinnin edistäjinä. Tämä tavoite toteutuu opistossa hyvin; onhan opisto omaehtoisen oppimisen paikka, jonne asiakkaat itse hakeutuvat omien tarpeidensa mukaisesti. On hienoa tehdä opistotyötä nimenomaan Kuopiossa, jonka strategian mukaisesti olemme edeltäkävijä osallisuuden ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä!

Kuopion laajat maaseutualueet asettavat kuitenkin suuria haasteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden järjestämiselle. Haja-asutusalueilta on poistunut monia palveluita ja opiston tarjoamat palvelut koetaankin siksi hyvin tärkeiksi erityisesti maaseudulla. Opisto toimii rajapintana monien erilaisten (kunnalliset, yksityiset, yhdistykset) toimijoiden kanssa. Yhteiskunnallisesti merkittävää on myös se tosiasia että opistotyön kautta tavoitetaan kuntalaiset asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

Kiristyvän talouden aikana opistoilla tulee olemaan entistä vahvempi rooli ihmisten hyvinvoinnin ylläpitäjänä ja sairauksien ennaltaehkäisijänä. Hyvinvoiva, innostunut ihminen nauttii elämästään ja levittää hyvinvointia varmasti myös lähiympäristöönsä. Voisi kai pelkistetysti sanoakin että opistotyön missio on: Että ihmisen ois hyvä olla!

”Syvällä jokaisen sisällä on suuruuden kipinä, joka voidaan lietsoa innostuksen ja saavutusten liekeiksi. Kipinä ei tule ulkopuolelta, vaan on itsessäsi.”
— James A. Ray

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Mitä kuuluu käsityökentälle? Millaisilla ajatuksilla mennään kohti käsityön taiteen perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa?

TPO-oppilaitoksille ja kansalaisopistojen käsityönopettajille suunnatussa vapaamuotoisessa tapaamisessa perjantaina 25.9. on luvassa verkostoitumista ja vuoropuhelua käsityön ja kahvin lomassa Taito-käsityökoulujen TPO-tiimin kanssa. Taito tuo mukanaan tekemistä ja tekemisen materiaalit, KoL tarjoaa kahvit. Mukana Taito Uusimaan koulutuspäällikkö Marjo Vainio sekä Taito-käsityökoulu Helmen rehtori Minna Hyytiäinen.

Tilaisuus järjestetään KoL:n toimistolla (Annankatu 12 A, 2. krs., 00120 Helsinki) ja se alkaa klo 10.00 ja päättyy 12.30 mennessä. Pyydämme ilmoittamaan saapumisesta tarjoilujen varaamiseksi viimeistään keskiviikkona 23.9. osoitteeseen tiedottaja@ktol.fi.

Tervetuloa!

Kansalaisopisto on paikka, joka tarjoaa tuhansille ihmisille oppia, virkistystä, virikkeitä, sosiaalisia kontakteja, iloa, elämää – kaikkea mitä voi ajatella.

Tämän kirjoitukseni otsikko on suora lainaus erään kansalaisopiston kursseilla useana vuotena käyneeltä tutultani. Hän on osallistunut kansalaisopiston kädentaitojen kursseille, luovan tekemisen kursseille, kielikursseille, liikuntakursseille. Kymmenien vuosien aikana hän on ehtinyt nähdä ja kokea sen, mitä kansalaisopistossa voi opiskella. Tuon otsikon hän lausui kesäkuussa, kun hän kertoi mille kursseille hän syyskuussa aikoo ilmoittautua. Sana kohta tuntui minusta niin väärältä, olihan edessä vielä koko kesä ja opiston työkauden alkuunkin vielä monta kuukautta. Mutta tarkemmin kun ajattelin hänen sanojaan, mietin, että hänelle opiston kurssit ovat tärkeitä eikä hän olisi malttanut odottaa. Hienoa nähdä, miten innokkaita ja aktiivisia opiskelijoita opistoissa käy!

Laadukkaan opetuksen lisäksi tuttavani odottaa myös kohtaamisia ystäviensä ja tuttujensa kanssa. Ja kohtaamiset tapahtuvat opiston kursseilla. Miten paljon onkaan solmittu ystävyyssuhteita opiston kursseilla ympäri maan ja monien vuosien ajan! Myös tätä kautta henkisen hyvinvoinnin edistymisen merkitys on suuri: oppimisen ilon lisäksi opiskelija tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, sosiaalinen verkosto syntyy ja kehittyy. Hienoa! Kansalaisopisto toimii myös “salaa”.

Näiden asioiden vastapainona ovat tämän ajan taloudelliset resurssit. Valitettavat ja ikävät valtion määrärahaleikkaukset, jotka kohdistuvat koulutukseen, kasvatukseen ja kulttuuriin, heijastuvat myös opistojen opetustuntimääriin. Toivoisin, että paremmin ymmärrettäisiin se, miten tällaiset leikkaukset vaikuttavat muihin kustannuksiin ja varsinkin niiden kasvuun. Esimerkiksi kurssimäärien vähentyminen tai kurssimaksujen nousu johtaa joidenkin opiskelijoiden poisjäämiseen ja sitä kautta voi aiheutua enemmän kustannuksia, jotka johtuvat vaikkapa lisääntyneenä yhteiskunnallisten tukien tarpeena. Vielä kuitenkin on hyvin pystytty tarjoamaan monipuolista ja kohtuullisen hintaista kurssitarjontaa – pitäkäämme siitä kiinni!

Useissa kansalaisopistoissa toimii opiskelijayhdistys. Joissakin hyvin pienimuotoisesti, toisaalla sitten aktiivisemmin. On yhdistysten ylläpitämiä kahviloita, yhdistysten järjestämiä teatterimatkoja ja muuta toimintaa. Koen yhdistysten toiminnan tärkeänä osana kansalaisopistojen toimintaa. Yhdessä toimimme opistojen kanssa ja toiminnan kohteemme on sama eli opiskelijat. Tämä on tärkeä asia muistaa, koska yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan. Olisiko sinulla jokin ajatus yhteistoiminnan kehittämiseksi?

Ja aivan kohta sinne taas pääsee. Aivan kohta – vain muutamia päiviä vielä odotusta.

Jani Huhtala
Rauman Kansalaisopiston Opistolaisyhdistys ry.:n puheenjohtaja
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tiedote.
Julkaistu: 13.08.2015 klo 10:05
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistosta-uusi-harrastus-syksyksi.html

Kansalaisopistojen liitto KoL, Otsolan kansalaisopisto ja Porin seudun kansalaisopisto järjestivät Porin SuomiAreenassa 14.7.2015 keskustelutilaisuuden Kansalaisopisto – koko kansan sivistäjäkö?

Puuvillan puistossa elinikäisestä oppimisesta ja kansalaisopistojen tulevaisuudesta keskustelivat kansanedustaja Ritva (Kike) Elomaa, kansanedustaja ja Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, aikuisopiskelija Juha Lehti, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sekä Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Tilaisuuden juonsi KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Oheiselle videolle on tallennettu Porissa käyty keskustelu kokonaisuudessaan. Mukavia katseluhetkiä!

Olen viime aikoina huomannut pysähtyväni miettimään alkuperäisen opetusalani, tekstiilitöiden, opetuksen tilaa 2010-luvun Suomessa. Olen huolissani kädentaitojen osaamisen tulevaisuudesta. Kun valmistuin käsityönopettajaksi Helsingin yliopistosta 80-luvun lopussa, tilanne oli toinen. Kädentaidot olivat vielä tuolloin arvossaan niin peruskouluissa kuin kansalaisopistoissakin. Töitä riitti melko hyvin opettajille kummallakin sektorilla.

90-luku toi mukanaan niin huonoja kuin hyviä muutoksia kädentaitojen opetuksen näkökulmasta. Peruskoulun tuntijakouudistusten seurauksena alkoivat taide- ja taitoaineiden opetustuntimäärät supistua. Lisäksi aineenopettajien työt siirtyivät pääosin luokanopettajille alakoulun puolella. Muutosten seurauksena aineenopettajilta vähenivät työt rajusti.

Laki taiteen perusopetuksesta astui voimaan vuonna 1992. Kun koulujen kerhotunnit alkoivat laman tultua kadota, kansalaisopistot pystyivät paikkaamaan tuota aukkoa taiteen perusopetuksen keinoin muun muassa perustamalla lasten ja nuorten kuvataide- ja käsityökouluja. Taiteen perusopetus tarjosi myös työtä opettajille.

Nyt elämme kuitenkin todellisuudessa, että meillä ei ole kohta enää käsityönopettajia, jotka hallitsisivat monipuolisesti eri tekniikoita ja niiden opettamista. Perusopetuksen tarpeisiin koulutetaan nykyisin vähintään kahta ainetta opettavia taitoaineiden opettajia, jolloin yhden opetusaineen opiskelu jää väistämättä kevyemmäksi. Sitä mukaan kuin laajemman koulutuksen saanut opettajapolvi lähtee eläkkeelle, tiedot ja taidot uhkaavat kadota mukana. Mistä kansalaisopistot pian löytävät osaavia käsityönopettajia?

Kahden vuosikymmenen työhistoriani aikana olen kuullut toisinaan vähättelevään sävyyn puhuttavan kansalaisopistojen käsityökursseista. Niiden tarpeellisuutta on jopa kyseenalaistettu. Jos me näin aliarvioimme oman kulttuurimme rikkautta ja annamme monipuolisen osaamisen painua kokonaan unohduksiin, onko se viisasta ajattelua? Mielestäni asenne kertoo lyhytnäköisyydestä ja kestävän kehityksen periaatteiden unohtamisesta. Kansalaisopistot toimivat nykyisessä tilanteessa jopa kansallisen ja paikallisen kulttuuriperinnön pelastajina, jotta meille ei kävisi kuten Italiassa? Ystäväni kirjoitti, että maassa eivät osaa tehdä edes peruskäsitöitä kuten ompelua ja neulomista muut kuin isovanhempien ikäpolvi. Kädentaitoja ei opeteta missään. Näinkö haluamme, että tapahtuu myös Suomessa? Käsillä tekemisen taito katoaa.

Onneksi Suomessa ja muuallakin Euroopassa on syntynyt ainakin nuorten aikuisten keskuudessa spontaanisti erilaisia vapaita ryhmiä eri käsityötekniikoiden ympärille. Harrastajat tapaavat toisiaan sekä sosiaalisessa mediassa että kasvotusten. Olemmeko opistoissa tukemassa tätä ilmiötä ja kannustamassa sen laajenemista? Osaammeko houkutella uusia harrastajia kädentaitojen luovaan maailmaan? Kansalais- ja työväenopistoilla on vielä toistaiseksi käsityökulttuurin säilyttämisen avaimet käsissään. Ymmärrämme käsillä tekemisen arvon ja haluamme jättää tämän rikkaan kulttuuriperinnön tulevillekin sukupolville.

Kun kuuntelen, mitä oman opistomme kädentaitojen ja taideaineiden opettajat sanovat lasten rauhattomuuden lisääntymisestä, niin sitä tärkeämpänä näen kaiken kiireen vastapainona opettaa lapsia ja aikuisiakin rauhoittumaan pitempikestoisen luovan prosessin äärellä. Joku viisas on joskus sanonut, että kädet, joilla on järkevää tekemistä, eivät tee järjetöntä.

Anita Heino
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!