kansalaisopisto

Porvoon kansalaisopiston suomen kielen ryhmä. Etualalla ryhmän opettaja Tanja Kivi ja rehtori Pertti Jääskä.

Suomi 100 –juhlavuoden teema on Yhdessä – Tillsammans. Teema on hyvin valittu. Suomi ja maailma on kansainvälisempi kuin koskaan aiemmin.

Joskus pitää matkustaa kauas, että näkee lähelle. Olen viimeisen parin vuosikymmenen aikana matkustanut sattuneesta syystä noin parikymmentä kertaa Intiaan ja viipynyt näillä reissuilla muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Joka kerta, kun olen palannut takaisin Suomeen ja Porvooseen, niin huomio on kiintynyt muutamaan asiaan. Yksi on se, että täällä on todella hiljaista. Suomalaiset arvostavat hiljaisuutta ja sen huomaa erityisen selvästi kun on täältä poissa. Toinen seikka, joka liittyy edelliseen, on se, että täällä ei tunnu asuvan ketään. Kävelin kerran teollisuusalueelta keskustaan ilman että vastaan käveli yksikään ihminen. Intiassa tämä olisi aivan mahdoton ajatus. Siellä asuu yli miljardi ihmistä, joten siellä väkeä riittää vähän joka kolkkaan. Kolmas seikka, joka kiinnittää huomiota, on ympäristön siisteys. Intiassa, varsinkin suurissa kaupungeissa, ympäristön siisteyteen on vasta nyt alettu kiinnittää huomiota, mutta roskaamista näkee siellä vielä valitettavan paljon.

Suomalaiset osaavat siis olla hiljaa. Tämä on toisaalta hyvä, toisaalta vähän huonokin asia. Hiljaisuus esim. retriitissä voi olla hyvinkin puhutteleva ja syvällinen kokemus, mutta jos toisaalta ei osaa puhua ja purkaa tunteitaan rakentavalla tavalla, tämä voi johtaa pahoihin seurauksiin, esim. väkivaltaan itseä tai muita kohtaan.

Olemme eristäytyvää ja työkeskeistä kansaa. Ei liene sattuma, että juuri suomalaiset ovat hakeutuneet tähän Euroopan perimmäiseen kolkkaan. Täällä on näihin päiviin saakka saanut olla itsekseen ja tehdä kovasti töitä. Tämä henkinen perimä vaikuttaa varmasti myös siihen, miten suhtaudumme muihin tänne tuleviin. Monesti ensimmäinen reaktio on edelleen se, että kun mies aikoinaan rakensi taloaan joen varrelle ja ylävirralta tuli lastu, niin hän tuumasi: ”Taidan muuttaa muualle, täällä alkaa olla tungosta”.

Me suomalaiset olemme tehneet uskomattoman suuren työn rakentaessamme omaa hyvinvointivaltiotamme. Sen seurauksena meillä on lähes maailman parhaiten toimiva yhteiskunta, elinkelpoinen ympäristö ja huippuhyvä koulutusjärjestelmä. Kansalaisopisto olisi loistava myyntituote mihin päin maailmaa hyvänsä. Kukahan ryhtyisi tuotteistamaan?

Mitä sieltä Intiasta voisi sitten tuoda Suomeen? Jos voisin toisin lämpimän, valoisan hymyn. Toisin sen, että vieras ihminen otetaan vastaan kuin hän kuuluisi kotiväkeen. Toisin sen, että muita ihmisiä autetaan automaattisesti ilman mitään virallisia organisaatioita.

Lyhyesti sanottuna paras lahja 100-vuotiaalle Suomelle on lisää myötätuntoa kaikkia ihmisiä kohtaan, olivatpa he minkävärisiä tahansa, tulivatpa he mistä tahansa ja puhuivatpa he mitä kieltä tahansa. Myötätunnon myötä meillä kaikilla on toivo paremmasta maailmasta, jonne me kaikki ainutlaatuiset ja erilaiset ihmiset sovimme olemaan keskenämme.

Pertti Jääskä
Porvoon kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Kaj Liljalehto

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Miten kansalaisopistossa hankittu osaaminen voitaisiin tehdä entistä näkyvämmäksi? Mitä osaamisperustaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän osaamisperustaisuudesta Helsingissä 19. toukokuuta. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille kansalaisopistoissa työskenteleville, joita aihe kiinnostaa (kurssisuunnittelusta vastaavat, oppilaitosjohto, opetushenkilöstö).

Teemapäivästä saat sytykkeitä uudenlaiseen ajatteluun ja työsi kehittämiseen. Päivän aikana osaamisperustaisuutta lähestytään useasta eri suunnasta. Opetusneuvos Petri Haltia (OKM) avaa asiaa laajasti koulutusjärjestelmän näkökulmasta, jonka jälkeen aihetta lähestytään ammatillisen koulutuksen kontekstista käsin. Millaisia siltoja ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisuudesta voidaan rakentaa vapaaseen sivistystyöhön?

Entä mitä tarkoitetaan perustason osaamisella? Tätä kysymystä käsittelee osaamisperustaisuutta paljon työssään pohtinut apulaisrehtori Olli Ruohomäki (Petäjä-opisto).

Opistolle oma osaamismerkki?

Entä osaamisen näkyväksi tekeminen? Teemapäivässä tarjoamme kättä pidempää kansalaisopistojen digitaalisten osaamismerkkien suunnittelutyön tueksi. Suunnittelijaopettaja Merja Kittelä esittelee Wellamo-opiston jalostamaa Taitaja-merkkiä ja toimitusjohtaja Eric Rousselle (Discendum Oy) vie osaamismerkkiajattelua taas muutaman askelen pidemmälle kysyessään, miten yksittäisistä merkkijärjestelmistä päästään kohti kansallisia ekosysteemejä. Lopuksi on varattu aikaa keskustelulle ja opiston oman merkkijärjestelmän luonnostelulle pienryhmissä.

Päivän koko ohjelma

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A, Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. Seminaari päättyy noin klo 15.30.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 17. toukokuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Opetushallituksessa on haettavana nuorisotakuun opintoseteliavustukset maahanmuuttajanuorten koulutukseen.

Etusijalle tulee asettaa peruskoulun juuri päättäneet nuoret, jolla tarkoitetaan alle 20-vuotiaita peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneitä, päättämisvaiheessa olevia tai oppivelvollisuusiän ylittäneitä henkilöitä, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Toissijaisesti koulutukseen voidaan ottaa myös 20–29-vuotiaita vailla toisen asteen koulutusta olevia (nuorten aikuisten osaamisohjelman kohderyhmä) maahanmuuttajanuoria.

Kansalaisopistojen ylläpitäjille on suunnattu yhteensä noin 850 000 euroa.

Hakuaika päättyy 27.4.2017.

Lisätiedot:

Opetushallituksen Vapaan sivistystyön valtionavustukset -sivulla.

Kansalaisopistojen opetushenkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista sekä kiinnostuksesta muun muassa ei-kielelliseen kommunikointiin. Monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa on olennainen osa nykypäivän kansalaisopistoa. Tämän ansiosta oppiminen ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua.

Kieli on veikeä asia. Suurin osa vuorovaikutuksesta ihmisten välillä käydään puheen avulla. Monet meistä käyttävät pääosan työpäivästään kirjoittamalla tai lukemalla erilaisia tekstejä. Kieli on kaikkialla ja kaikessa mukana – sitä käytetään enimmäkseen sen enempää harkitsematta. Ehkä kielen arkisuudesta johtuu, että siitä puhutaan liian vähän. Pitäisi puhua enemmän. Varsinkin nyt, kun koko yhteiskunta yrittää harpata huimaa digiloikkaa, pitäisi puhua erityisesti verkon kielen ymmärrettävyydestä ja selkeäkielisistä verkkopalveluista. Selkeämpi kieli auttaisi myös maahanmuuttajia, jotka vasta harjoittelevat suomen kieltä.

Olemme toteuttaneet DigiEssi-verkkokoulutuksessa Erilaiset oppijat kansalaisopistossa -moduulia. On ollut hienoa tehdä yhteistyötä kansalaisopistojen opetushenkilöstön kanssa. Verkkokurssilla on noussut esille ohjaukseen ja opetukseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. On ollut myös ilo todeta, miten hienoja ja luovia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitystyö yhä jatkuu.

Oletko kiinnostunut vahvistamaan ammatillisia valmiuksiasi monenlaisten oppijoiden ohjaamiseen yhdessä muiden kanssa pohtien ja ideoiden? Vielä ehdit hyvin ilmoittautumaan mukaan Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -porukkaan!

Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -verkkokurssin tavoitteena on tunnistaa oppijoiden monenlaisuutta, tukitoimia ja oppimista sekä antaa osallistujille valmiuksia tunnistaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista vaikeuttavia tekijöitä. Kurssilla pääset myös kehittämään erityispedagogisten menetelmien soveltamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja opetukseen. Samalla opit myös ymmärtämään ryhmätyöskentelyn rakentumista erilaisissa oppimistilanteissa ja saat vinkkejä oppimista helpottaviin apuvälineisiin. Näin kehität työtäsi sekä rakennat innostavia opintokokonaisuuksia yhdessä työyhteisösi kanssa. Koulutus koostuu oman työn kehittämisestä, yhteisistä webinaareista, alueellisesta työskentelystä ja erilaisista lähdemateriaaleista Moodle-oppimisalustalla. Webinaarit nauhoitetaan eli voit perehtyä niihin sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutusmoduulit luovat raamit oman ammatillisen ohjausosaamisen rikastamiselle ja sen teemoja ovat muun muassa, kuinka ohjata ja valmentaa kansalaisopistojen uusia asiakasryhmiä, joilla voi olla erityisen tuen ja ohjauksen tarpeita sekä miten luoda uusille asiakasryhmille oppimista innostava ja kannustava ilmapiiri. Kaikessa emme oppilaitoksen arjessa voi aina onnistua, mutta monessa asiassa kyllä. Verkkokurssin edetessä olen jälleen päässyt sen tosiasian äärelle, että opiskelu tai oppiminen ei ole vain valmistautumista menestymiseen tulevaisuudessa. Oppiminen on myös oikeutta kuulua samaan joukkoon tai yhteisöön, oikeutta kokea iloa tästä hetkestä ja tästä elämästä.

Jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa juuri omista lähtökodistaan.

Leena Nuutila
lehtori
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Meidän jokaisen elämässä, työelämässä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailman menossa on tapahtunut monia muutoksia – isoja, pieniä, merkittäviä ja vähäpätöisiä. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen eteenpäin on menty ja tulevaisuuteen on tähdätty.

Työurani alussa kansanterveyslaki astui voimaan juuri ennen sairaanhoitajaksi valmistumistani. Kansanterveyslakia pidettiin tuolloin sodanjälkeisen ajan ehkä merkittävimpänä terveydenhuollon uudistuksena. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Lain myötä terveydenhuollon painopiste siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon.

Valmistuttuani terveydenhuollon opettajaksi huomasin olevani uudessa ammatissa, uudella paikkakunnalla, uudessa työyhteisössä, keskellä keskiasteen koulu-uudistusta ja kehittämässä juuri perustetussa oppilaitoksessa sen toimintaa, toimintatapoja, terveydenhuollon koulutusta ja opetusta. Menimme kohti uutta vauhdikkaasti kuin telkkä lentää pönttöönsä. Kauan emme ehtineen keskiasteen koulu-uudistuksessa kuihtua, kun alkoi ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen suunnittelu.

Kansalaisopistotöissä muutokset eivät suinkaan loppuneet. Muutoksia on tapahtunut muun muassa oman opiston rakenteessa ja sopimuskuntien lukumäärässä. Kahdesta seutuopistosta on tehty yksi entistä ehompi seutuopisto. Viime aikoina olemme kehittäneet alueellamme uudenlaista oppilaitosrajat ylittävää kumppanuuskampusyhteistyötä, joka uskoakseni kantaa vielä pitkälle.

Osaava-rahoituksella on ollut valtava merkitys kansalaisopiston opettajien osaamisen ja opistotoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä. Oppimisen ja yhteistyön avulla on saatu monenlaisia muutoksia, toimia ja toimintamalleja aikaan. Kansalaisopisto-opetuksen sisältö muuttuu kaiken aikaa: kansalaisopistoilla ei ole perusopetuksen tapaan valmiita opetussuunnitelmia, vaan suunnitelmat muuttuvat vuosittain väestön koulutustarpeen mukaan. Kansalaisopistotoiminnan merkitys on mielestäni kasvanut ja vahvistunut ajan saatossa ja mielestäni vahvistuu edelleen. Kristallipalloni näyttää kansalaisopistoille upeaa tulevaisuutta!

Tänä päivänä puhutaan tulevasta sote-uudistuksesta, joka muuttaa kuntien toiminnan luonnetta aivan uuteen asentoon. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat olemaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaisopistoille uudistus luo aivan uuden mahdollisuuden kunnan palvelurakenteessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kansalaisopistojen on huolehdittava kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta, ketään ei saa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on myös tulevaisuudessa oltava mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä.

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, jos kunta niin haluaa. Meidän kansalaisopistoväen on pidettävä huolta, että kunta haluaa. Tulevat kuntavaalit ovat sivistysvaalit, ja siksipä meidän kansalaisopistoväen on pidettävä kansalaisopistot näkyvillä ennen vaaleja, puhuttava kansalaisopistojen merkityksestä ja kustannustehokkaasta toiminnastamme. Kansalaisopisto on kunnan ja kuntalaisten voimavara. Vaalien jälkeen rakennamme yhdessä yhteistyön siltoja uusien päättäjien kanssa. Tom Lundbergia mukaillen opistojemme elämä on mustaa, jos uskomme sen olevan mustaa. Opistojen elämä on iloisen keltaista, jos sanomme sen olevan iloisen keltaista. Kirjoitamme opistojemme käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitsemme itse.

Valtakunnan tasolla Kansalaisopistojen liitto on vahvistanut vuosien varrella asemaansa edunvalvojana. Liitto on yhä useammassa yhteistyökuviossa mukana aktiivisena toimijana. Kauan odotettu useaan kertaan valmisteltu kansalaisopistojen rahoitusuudistus astui voimaan 2016 vuoden alussa. Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidetään 8.-9.6.2017 Oulussa, toivomme runsasta osallistujajoukkoa. Liittokokous valitsee uuden hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle. Liitto saa tuolloin myös uuden puheenjohtajan, kun vanha väistyy. Kiitän teitä kaikkia yksin ja yhdessä upeasta yhteistyöstä!

Muutokset ovat opettaneet minulle, että elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on opettanut minulle, että kaikista asioista töistä ja tehtävistä selviää vain ja ainoastaan tarttumalla niihin yksi kerrallaan ja tekemällä.

”Jos jäämme odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saamme ehkä odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”, Maurice Chevalieria siteeratakseni. Muutoksessa on AINA mahdollisuus. Muutosta ei kukaan toteuta yksin. Onnistunut muutos tarvitsee aina innostunutta ja innostavaa yhteistyötä. Muutos tehdään aina YHDESSÄ.

Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla,
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

– Helen Keller –

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Suomen Sydänliitto kutsuu kansalaisopistoja mukaan uudenlaiseen terveyden edistämiseen. Mistä on kyse?

Sydän tekee hyvää -liikunta on konsepti, jossa säännölliseen ohjattuun liikuntaan yhdistetään Terveyden 3-ottelu.

Valtimosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti, ovat edelleen suomalaisten kansansairauksia. Taustalta löytyy joukko riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, epäedulliset kolesteroliarvot, lihavuus, vähäinen liikunta, tupakointi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, liiallinen stressi ja unen puute. Näihin kaikkiin pystyy jokainen vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan. Ikä, sukupuoli ja perimä ovat riskitekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Tunne arvosi, vaikuta terveyteesi

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää omat valtimoterveyteen vaikuttavat arvonsa. Tällä hetkellä 60 %:lla suomalaisista on kohonnut kokonaiskolesteroliarvo. Miehistä lähes puolella ja naisista lähes kolmanneksella on joko kohonnut verenpaine tai säännöllinen verenpainelääkitys. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia, ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi.

Sydänliiton lanseeraama Terveyden 3-ottelu kannustaa ihmisiä selvittämään omat terveysarvonsa. Ottelun päälajeina ovat verenpaineen, kolesterolin ja vyötärönympäryksen mittaaminen. Mittauksen yhteydessä osallistuja saa valtimotautien kokonaisriskin arvion ja omiin arvoihin ja elintapoihin kohdistuvan ohjauksen. Lyhyelläkin terveystapaamisella on vaikutusta riskitekijöihin.

Miksi meidän opisto innostuisi mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntaan?

Omasta terveydestä huolehtiminen kiinnostaa ihmisiä. Niinpä tämä kokonaisvaltainen lähestyminen on hyvä tapa houkutella uusia ihmisiä opiston liikuntaryhmiin. Ryhmäläiset voivat innostua osallistumaan useampaan liikuntaryhmään tai muihin opistojen terveysaiheisiin ryhmiin. Elintapaohjaus kannustaa usein myös omaan liikunta-aktivisuuteen ohjatun liikunnan lisäksi. Mikä hienointa, opiston liikkuja huomaa liikunnan ja omilta tuntuneiden muiden elintapamuutosten jälkeen hyvän kehityksen omassa voinnissa, jaksamisessa ja terveysarvoissa. Sydän tekee hyvää -liikunnan kautta opiston rooli liikuttajana ja terveyden edistäjänä vahvistuu ja tulee entistä näkyvämmäksi.

Sydänliitto kutsuu opistoja mukaan testaamaan Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia syyskuusta joulukuuhun 2017. Tarkoituksena on löytää opistoista yhteensä viisi liikuntaryhmää, joissa kussakin on noin 20 osallistujaa iältään noin 40-60 -vuotiaita. Pilottiryhmäläisille tehdään mittaukset elintapaohjauksineen kauden alussa ja lopussa ja heiltä kerätään palautetta liikunnan, mittauksen ja elintapaohjauksen yhdistämisestä. Tämän palautteen perusteella Sydänliitto ja Kansalaisopistojen liitto muokkaavat Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia, jotta se olisi mahdollista levittää myös muihin kansalaisopistoihin eri puolella Suomea.

Kokeilun jälkeen Sydänliitto sydänyhdistyksineen ja opistot yhdessä vievät eteenpäin liikuntakonseptia, jonka tarkoitus on innostaa suomalaisia lisäämään liikuntaa ja yhä useampaa tuntemaan terveysarvonsa. Parhaimmillaan opisto ja paikallinen sydänyhdistys käynnistävät kumppanuuden tuleville vuosille. Opistojen liikkujilla on mahdollisuus liittyä sydänyhdistykseen ja saada tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Innokkaimmille on tarjolla vapaaehtoistyötä mukavassa seurassa.

Ilmoittaudu mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntapilottiin verkkolomakkeella 31.3 mennessä. Sydänliitto palaa asiaan pilottiin valittujen opistojen kanssa heti huhtikuun alkupuolella.

Mikäli teidän opistonne innostuu lähtemään mukaan pilottiin ja jatkossakin Sydän tekee hyvää -toimintaan, niin olemme kerrassaan ilahtuneita!

Annukka Alapappila
Liikunta-asiantuntija
Suomen Sydänliitto

Mari Blek-Vehkaluoto
kehittämispäällikkö
Suomen Sydänliitto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Uudet taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet julkaistaan maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen ne lähtevät vielä lausuntokierrokselle ennen lopullista vahvistamista. Tavoitteena on, että Opetushallitus päättäisi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuoden 2017 aikana ja että niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön vuonna 2018.

Tule Tampereelle kuulemaan, mitä uudistuneet opetussuunnitelman perusteet tuovat tullessaan, mikä on taiteen perusopetuksen yhteiskunnallinen rooli ja miten taiteen perusopetusta toteutetaan kansalaisopistoissa.

Kansalaisopistojen TPO-päivässä puhuvat mm. Opetushallituksen opetusneuvos Eija Kauppinen, Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettinen, Sorin Sirkuksen rehtori Kaisa Penny ja Sara Hildén -akatemian rehtori Heli Tiainen. Kentän kommenttipuheenvuoron esittää Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen, joka toimii KoL:n edustajana taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen ohjausryhmässä. Tiedossa on siis rautainen annos TPO-asiaa.

Iltapäivällä siirrymme työpajatyöskentelyyn kolmen eri teeman ympärille (aiheet ja vetäjät vahvistetaan maaliskuun alussa). Iltapäiväkahvien jälkeen kuulemme, miten  taiteen perusopetusta toteutetaan Tampereen seudun työväenopistossa ja Sara Hildén -akatemiassa. Pääsemme myös tutustumiskäynnille 35-vuotiaaseen Sara Hildén -akatemiaan, joka sijaitsee aivan Sampolan lähistöllä.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Kansalaisopistojen TPO-päivä järjestetään Tampereen seudun työväenopiston Sampolassa (Sammonkatu 2). Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen edustajille, erityisesti kaikille taiteen perusopetuksesta kiinnostuneille.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. maaliskuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2016 klo 10:13
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mika-merkitys-kansalaisopistolla-on-kansalaisopistot.fi-kertoo-vastauksen.html

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton rehtoripäivään Helsinkiin 17.2.2017. Kokoonnumme tällä kertaa Haaga-Helian tiloihin.

Tilaisuudessa puhumassa mm. pääsihteeri Tuija Brax Suomen Sydänliitosta sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta.

Kuulemme kolme mielenkiintoista tapausesimerkkiä kansalaisopistokentältä. Rehtori Taina Saarinen kertoo, miten Helsingin kaupunki rakentaa uutta elinikäisen oppimisen toimialaa. Rehtori Sannasirkku Autio esittelee Vaasassa meneillään olevaa organisaatiouudistusta ja muutoksista taiteen perusopetuksen kentällä. Rehtori Liisa Vornanen kertoo oppilaitos- ja sopimuskuntayhteistyön hyödyistä.

Iltapäiväkahvien jälkeen käymme kansalaisopistokentän tulevaisuuden tarpeiden ja suuntausten kimppuun. Keskustelulla pohjustamme Kansalaisopistojen liiton tulevaa strategiaa.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2205, 2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. helmikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455  7276

Mediataitoviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Ihmisten internet”, joka kannustaa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin toimimaan paremman ja yhdenvertaisemman netin puolesta. Mediataitoviikon tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mediataitoja.

Kansalaisopistot ovat tervetulleita mukaan järjestämään Mediataitoviikon ohjelmaa. Teemaa voidaan käsitellä millä tahansa kurssilla, johon aihe luontevasti sopii tai kampanjaa varten voidaan järjestää esimerkiksi oma tapahtuma, yleisöluento, keskustelutilaisuus tai kurssi. Myös taiteen perusopetukseen teemaviikko sopii erinomaisesti.

Mediataitoja voidaan kehittää monilla eri osa-alueilla (esimerkiksi tekniset käyttötaidot, mediaa kohtaan liittyvä ymmärrys, mediasisältöihin liittyvät tulkinta- ja tuottamistaidot, kriittisyys ja tiedonhakutaidot). Näkökulma voi olla esimerkiksi median monet mahdollisuudet, osallisuus sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa empatian lisääminen mediataitojen osana. Voitte vapaasti suunnitella opistonne ohjelmaan sopivaa sisältöä.

Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi. Kaikki ilmoittautuneet saavat maksutta sähköisen materiaalipaketin, joka kootaan yhteistyössä Mediataitoviikon kumppaneiden kanssa. Ilmoittautuneet pääsevät halutessaan mukaan myös interaktiiviselle kartalle, josta voi halutessaan etsiä sopivia yhteistyötahoja omalta lähialueelta.

Teemaviikko ja sen toiminnot suunnitellaan yhdessä noin 40 kansallisen organisaation kanssa, jotka edustavat pääasiassa koulutusta, lapsi- ja nuorisotyötä, mediakulttuuria, viestintää sekä it-alaa. Myös Kansalaisopistojen liitto on yksi Mediataitoviikon kumppaneista. Viikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Mediataitoviikko on myös kansainvälinen: teemaviikon tiistaina vietetään kansainvälistä Safer Internet Daytä, jota juhlitaan EU-maiden lisäksi myös muissa maanosissa.

PS. Mikäli opistossanne on meneillään kiinnostavia mediataitoihin liittyviä kursseja, kannustamme jakamaan kokemuksenne. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tervetulleita kirjoittamaan Kansalaisopistot.fi-sivulle. Kirjoittamisohjeet löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/tarina. Palkitsemme kirjoitukset kansalaisopistot.fi-kassilla tai -paidalla.