Liiton puheenjohtaja Sannasirkku Autio on huomannut myöhäisen kesän tuovan opistolle yllättäviä haasteita.

Viileän ja tuulisen kesän jälkeen töihin palaaminen ei tuota pettymyksiä: helteitä ei enää työpöydän ääressä osaa kaivata, hikoilu voi hyvin siirtyä sisätiloihin ja kuvaannolliseen muotoon. Myöhässä oleva kesä on sen sijaan aito haaste opistoille.

Rannikko-Pohjanmaalla kesä loppuu yleensä elokuun viimeisenä viikonloppuna vietettäviin huvilakauden päättäjäisiin, jolloin saarireissut harvenevat. Nyt kuitenkin mustikat ovat vasta juuri ja juuri kypsyneet, pensasmarjat vielä kirpeitä ja vihertäviä väriltään, sienet pieniä ja hedelmät vailla muotoa ja kokoa. Onnistuuko opisto houkuttamaan mehunkeittäjät ja säilöjät kattiloittensa ääreltä kehittämään itseään kursseille, virkistäytymään arjen pakotteiden ulkopuolelle?

Vaasa-opiston keväällä teettämän tutkimuksen valossa opiston imago ja tunnettuus ovat vahvoja. Tutkimuksen mukaan opistossa arvostettiin henkilökunnan korkeaa osaamista. Huonoiten opiston tunsivat alle 20-vuotiaat ja – ehkä yllättäen – yli 65-vuotiaat. Teimme myös pienimuotoisen asiakasprofiilikartoituksen Kyrönmaan alueella, joka vahvisti opiston kovimman kilpailijan: arjen kiireen. Pitkät työmatkat, kotityöt ja lasten hyvinvointi eivät ole kovimpia kannustajia osallistua kivaankaan toimintaan, jos se kestää liian monta viikkoa.

Opisto elää asiakkaistaan ja heitä varten. Tänäkin vuonna lähes miljoona suomalaista etsiytyy kursseille: tekemään, innostumaan porukassa, lataamaan akkuja ja oppimaan. Elävä ja uusiutuva opisto tarvitsee kuitenkin kipeästi myös uusia asiakkaita, kokonaan uusia kohderyhmiä, monen ikäisiä ja –taustaisia. Kuka keksisi koukutukset niille, joita ei opistolla näy? Ulkopuolinen, muu-kuin-keski-ikäinen, miespuolinen, ehkä kaukaa tullut mutta suomalaiseen sopimiskulttuuriin sopeutunut, siis kokemusasiantuntija! Miten heitä löytää? Kysymällä ja etsimällä, mutta helpoiten verkostoitumalla. Ulos opistosta!

Kansalaisopistokentällä ympäri Suomea valmistaudutaan koviin ponnistuksiin. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistetaan. Maahanmuuttajaopetukseen kehitetään uusia ohjelmia ja joutuupa moni opisto myös laatimaan aikuisten perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat. Ei vain peruskoulu, vaan koko suomalainen koulutuskartta piirretään pala palalta uudelleen. Opistojen on löydettävä ja osoitettava paikkansa sillä. Koulutus luo hyvinvointia, mutta uskokaamme itseemme myös puhtaasti osaamisen kehittäjinä.

Kansalaisopistoverkko on kattava, mutta kartalla pitää näkyä myös eroja pinnanmuodoissa ja kasvillisuudessa. Opistojen on uskallettava erilaistua paikallisten erityistarpeiden mukaisesti. Tähän kannustavat myös opetussuunnitelmien perusteet ja tulossa oleva maahanmuuttajaopetuksen rahoitusmalli: kansainvälisyys ja toisaalta paikallisuus, taiteidenvälisyys sekä arviointi ovat kuumia iskusanoja. Uskalletaan opistoissa avata niitä, tuulettaa traditioita, mutta myös ammentaa niistä: hyvä jatkukoon ja kukoistakoon. Voimme oppia opistoina toisiltamme, mutta kannattaa hankkiutua suhteisiin koko koulutuskenttään ja yritysmaailmaan.

Vaasassa liitettiin kesäkuussa hallinnollisesti yhteen kaksi työväenopistoa ja musiikkiopisto. Ei ihan ensitreffejä alttarilla, mutta loppujen lopuksi ohutta on toistemme tunteminen ollut ennen tätä. Nyt lähdemme syventämään kansalaisopistojen ja musiikkiopiston yhteistyötä yhtenä tulosalueena, Vaasan kaupungin opistoina. Kolmen kimpassa rakennetaan yhteisiä tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ensin aloitetaan kasvatustyön perusteista: luottamuksen rakentamisesta.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston johtava rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kuva: Sannasirkku Autio

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa on yksi Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hankkeen osakokonaisuus, jonka tavoitteena on kansalaisopistojen henkilökunnan osaamisen kehittäminen.

Kokonaisuus toteutetaan syksyn 2017 aikana, jolloin KoL tuottaa monikulttuurisuuden kohtaamiseen liittyvää henkilöstökoulutusmateriaalia ja järjestää materiaalin käyttöön liittyvää koulutusta.

Päämääränä on, että sekä kansalaisopistojen asiakaspalveluhenkilöstö että opetushenkilöstö oppivat toimimaan luontevasti erilaisissa kulttuurienvälisissä kohtaamistilanteissa. Opistoissa kohtaamistilanteita ovat sekä opetustilanteet että erilaiset asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteet. Kun kohtaaminen on luontevaa ja asiakas tulee ymmärretyksi, maahanmuuttajataustaiset asiakkaat saavat hyvää palvelua kansalaisopistoissa ja ottavat opistot yhä laajemmin omakseen.

Koulutusmateriaali julkaistaan sähköisessä muodossa ja se tulee vapaasti kaikkien opistojen käytettäväksi. Syksyn aikana KoL järjestää materiaalin käytöstä kaksi koulutustilaisuutta, toisen Helsingissä ja toisen Seinäjoella.

Osana Monikulttuurisuuden kohtaaminen kansalaisopistoissa -osakokonaisuutta laaditaan myös kurssikonsepti Selviä Suomesta, joka on juuri Suomeen tulleille tarkoitettu lyhytkurssi. Kurssi sisältää perustietoja Suomesta.

Hankesuunnittelijana toimii YTM Lilli Rasilainen (044 727 1904 / lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi)

KEHO 2.0 -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuva: ©Blend Images – Fotolia.com

Puutarhaveistoskurssilla Rauman kansalaisopistossa keväällä 2016. Kuva: Rauman kansalaisopisto.

Tiedote. Julkaistu: 09.08.2017, 09:05
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa käynnissä tai käynnistymäisillään – nyt on siis oiva hetki valita itselleen uusi harrastus, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa verestää aiemmin hankittua kielitaitoa.

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet erilaiset mielen- ja kehonhallintaan, elämäntaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit. Moni kansalaisopisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin myös esimerkiksi kieltenopetusta verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja. Myös aikuisille ja lapsille on tarjolla aiempaa enemmän yhteisiä kursseja.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, lähiluonnon antimet sekä kasvisruoka tulevat tutuiksi. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy puolestaan monen opiston opetustarjonnassa retrokurssien ja historiasta ammentavien aiheiden muodossa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 184 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 044 761 0700, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedote. Julkaistu: 26.06.2017, 09:50
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen yhteiskunnallinen rooli ja hyvinvointivaikutukset ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelutapahtumassa Porin SuomiAreenassa 10.–14.7.

Kymmenissä kansalaisopistoissa ympäri Suomen on kevään aikana käyty kaikille kuntalaisille avoimia kansalaiskeskusteluja Suomen tulevaisuudesta. Kansanvalistusseuran vetämän 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen puitteissa käytyjen kansalaiskeskustelujen yhteenveto luovutetaan SuomiAreenalla valtiosihteeri Paula Lehtomäelle. Lisäksi BEPOP-lavalla käydään maanantaina 10. heinäkuuta klo 15.15–16.30 keskustelujen pohjalta paneelikeskustelu Suomen askeleet – päättäjien ja kansalaisten yhteinen suunta, jossa mukana ovat niin päättäjät kuin kansalaiskeskusteluihin osallistuneitakin. Päättäjäpanelisteina ovat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoiden liitto – SAMOK ry:n puheenjohtaja Anni Koivisto, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n puheenjohtaja Riina Lumme, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat sote-uudistuksen myötä murroksen kynnyksellä. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Elävään esimerkkiin kansalaisopistojen virkistävästä kurssitarjonnasta pääsee tutustumaan tiistaina 11.7. klo 9.00–9.15, kun Porin seudun kansalaisopistossa opettava Porin joogayhdistyksen puheenjohtaja Viljami Lehtonen vetää SuomiAreenan Kansalaistorin MTV-lavalla kaikille sopivan aamujoogatuokion.

Lisäksi Suomen kansalaisopistokenttään sekä paikallisten opistojen – Porin seudun kansalaisopiston ja Otsolan kansalaisopiston – toimintaan voi tulla tutustumaan Kansalaistorille koko viikon ajan torin aukioloaikoina.

Kansalaisopistojen uusi lukuvuosi käynnistyy syyskuussa. Kansalaisopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja 184 opistoa tavoittavat kursseillaan vuosittain yli 650 000 suomalaista, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon. Kansalaisopistoon ei tulla suorittamaan tutkintoa, vaan opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä ihmisen omaan haluun oppia ja kehittyä. Useimmiten tarjontaan kuuluu taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Kansalaisopisto voi olla nimeltään kansalaisopisto, työväenopisto, opisto tai aikuisopisto.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL järjestää seminaareja erilaisista ajankohtaisista aikuiskoulutuksen teemoista. Syksyllä on tiedossa kolme mielenkiintoista seminaaria, joiden aiheita ovat osaamisen tunnistaminen, urasuunnitteluvalmiudet sekä aikuisten osallistaminen työ- ja yhteiskuntaelämään.

Osaamisen tunnistamisen laatuseminaarit Turussa ja Vaasassa

Syyskuun 1. päivänä Turussa järjestettävään seminaariin ovat tervetulleita kaikki osaamisen tunnustamisen parissa työskentelevät. Seminaari järjestetään englannin ja suomen kielellä.

Yksikönjohtaja Timo Halttunen Turun yliopiston Braheasta kuuluu NVL:n pohjoismaiseen tutkimusryhmään, joka tutkii osaamisen tunnistamisen laatua.

-Käyttäjä keskiössä, sanoo Halttunen, joka tulee kertomaan tutkimustuloksista yhdessä muiden pohjoismaiden tutkijoiden kanssa.

Pohjoismaisen mallin toimivuutta on nyt testattu ja kehittäminen on perustunut käyttäjien kokemuksiin, jotka tehtiin kolmessa pohjoismaisessa ammattioppilaitoksessa.

Jos Turkuun ei ehdi tai Vaasa on lähempänä, niin sama tapahtuma järjestetään myös Vaasassa 19. syyskuuta. Katso lisää ja ilmoittaudu mukaan maksuttomaan seminaariin tästä.

Urasuunnitteluvalmiudet – mikä – miksi – miten?

NVL:n uraohjauksen pohjoismainen verkosto järjestää 23. – 24. marraskuuta Malmön yliopistossa elinikäisen urasuunnittelun ja ohjauksen konferenssin. Career management skills (CMS) eli urasuunnitteluvalmiudet, auttavat yksilöä tunnistamaan taitojaan ja valmiuksiaan, kehittämään oppimistavoitteita ja tekemään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä (Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma ELPGN:n määritelmä).

Seminaari tarjoaa useita kansainvälisiä uraohjauksen asiantuntijoiden johdatuksia, mutta myös kriittisiä näkökulmia sekä työpajoja, joissa esitellään urasuunnitteluvalmiuksia käytännössä.

Tilaisuudessa kuullaan mm. Maltan yliopiston professori Ronald Sultanaa, joka on arvostettu elinikäisen ohjauksen, työvoima- ja hyvinvointipolitiikan ja koulutuksen asiantuntija.

Seminaari on maksuton, osallistujat maksavat itse matkat ja yöpymiset. Lue lisää.

Bergenissä pidettävään Aikuisten oppiminen ja osallistaminen työ- ja yhteiskuntaelämään -konferenssiin voi nyt ilmoittautua

NVL ja Kunnskapsdepartementet järjestävät yhteistyössä konferenssin Pohjoismaiden ministerineuvoston Norjan puheenjohtajuuskauden yhteydessä. Seminaari pidetään Bergenissä 13. – 14. marraskuuta.

Osallistaminen on tärkeällä sijalla laajemmassa yhteydessä Pohjoismaissa niin hallitustyössä kuin pohjoismaisessa yhteistyössä. Mitä voimme oppia toisiltamme? Miten hyviä käytäntöjä voidaan mukauttaa kansallisella tasolla? Mitä ja millä tavoin yhteistyötä pitäisi tehdä?

NVL kutsuu uutta luovaan ja interaktiiviseen konferenssiin, jossa politiikka, tutkimus ja käytäntö kohtaavat. Jaamme oivalluksia ja kokemuksia sekä keskustelemme siitä, miten aikuisten oppiminen voi osaltaan edistää osallistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä entistä paremmin. Ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät täältä.

Tiedote. Julkaistu: 19.06.2017, 12:03
Kansalaisopistojen liitto KoL

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt 16.6.2017 opetusneuvoksen arvonimen kolmelle kansalaisopistotoimijalle. Arvonimen saivat rehtori Barbro Högström (Esbo arbetarinstitut), emeritarehtori Liisa Vornanen (Jokihelmen opisto) sekä emeritarehtori Pirkko Vuoti-Vainikka (Rovaniemen kansalaisopisto).

Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Tasavallan presidentti myöntää arvonimiä yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Kasvatustieteiden maisteri Barbro Högström työskentelee kansalaisopiston rehtorin toimensa lisäksi Espoon kaupungin ruotsinkielisten sivistyspalveluiden johtajana. Högström on tehnyt pitkän uran opetustoimen parissa niin kaupungin kuin valtionkin palveluksessa.

Kasvatustieteiden kandidaatti Liisa Vornanen työskenteli työuransa viimeiset 18 vuotta Haapavedellä toimivan Jokihelmen opiston rehtorina. Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajan tehtävästä 10 vuoden jälkeen luopuneelle Vornaselle myönnettiin KoL:n liittokokouksessa 9.6. liiton 49. kunniamerkki valtakunnallisesta työstä kansalaisopistojen hyväksi ja oppilaitosmuodon pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.

Filosofian maisteri Pirkko Vuoti-Vainikka ehti toimia kansalaisopiston rehtorina yhteensä 35 vuotta, joista täydet 30 Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämässä yksityisessä Rovaniemen kansalaisopistossa. Vuoti-Vainikka oli 2010-luvulla myös Kansalaisopistojen liiton hallituksen varajäsen.

Kansalaisopistojen työ suomalaisen yhteiskunnan hyväksi oli esillä jo aiemmin keväällä, kun OAJ valitsi toukokuussa Rovaniemen kaupungin kansalaisopiston vuoden oppilaitokseksi 2017. Nyt kesäkuussa myönnetyt arvonimet ovat niin ikään tärkeä tunnustus myös kansalaisopistoille ja koko vapaalle sivistystyölle. Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta toimivat kansalaisopistot luovat hyvinvointia ja osaamista suomalaisille iästä ja koulutustaustasta riippumatta.

Suomessa on yhteensä 184 kansalais- ja työväenopistoa, joiden kursseille voi osallistua kuka tahansa. Kansalaisopistot toimivat jokaisen kunnan alueella ja kursseille osallistuu vuosittain noin 650 000 opiskelijaa, mikä tekee kansalaisopistosta Suomen suurimman oppilaitosmuodon.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi 

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä. 

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistokentalle-kolme-opetusneuvoksen-arvonimea.html

Lisäys 20.6. klo 10.41: Opetusneuvoksen arvonimeä Barbro Högströmille hakivat Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat OPSIA ry ja Sydkustens Landskapförbund rf.

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on nyt julkaistu lopullisessa muodossaan. Opetushallituksen 12.6.2017 hyväksymien perusteiden mukaisesti laaditut opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön 1.1.2018 lähtien.

Aikuisten perusopetus on tarkoitettu niille, jotka suorittavat perusopetusta oppivelvollisuusiän jo päätyttyä.

Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä sekä edistää yhtenäistä aikuisten perusopetusta maan kaikissa aikuisten perusopetusta tarjoavissa oppilaitoksissa.

Perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta.

Ilman kansalaisopistoja Suomi ei olisi Suomi, ja minä en olisi minä. Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi toiminut 18 vuotta kansalaisopiston rehtorina ja kymmenen vuotta Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana. Kokemukseni on kuin elokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

En kahdeksantoista vuotta sitten tiennyt mihin tulin. Pikkuhiljaa asia alkoi minulle valjeta. Nyt, kun tarkastelen tuota aikaa taaksepäin, voin todeta, että olen elänyt kuin kaimani Liisa, Ihmemaassa. Jouduin elämäni seikkailuun, jonka jälkeen mikään ei ole ollut niin kuin ennen. Kansalaisopiston Ihmemaassa vastaan on tullut toinen toistaan kummallisempia asioita, jotka ovat niin ravistelleet kuin opettaneet minua. Parasta matkan varrella on ollut, kun on yhdessä onnistuttu ja pahimmalta on tuntunut, kun matto on vedetty jalkojen alta.

Olen saanut tehdä unelmatyötä: työtä ihmisten kanssa, ihmisille. Työssä on ollut haastetta, siinä on aina ollut mieli ja merkitys – aina olen saanut oppia uutta. Työssä ei ole päässyt rutinoitumaan. Mikäs sen somempaa! Työn suola on, ja on ollut, ihmiset – kuntalaiset, opiskelijat, päättäjät ja viranhaltijat niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla, opettajat ja bonuksena kollegat ja liiton ihanat ihmiset – ja yhteistyö kanssanne. Juhlahetkiä ovat olleet opistojen juhlat, joihin olen saanut osallistua – kaikki aivan huikeita.

Eivät organisaatiot, yhdistykset tee yhteistyötä, yhteistyötä tekevät organisaatioissa ja yhdistyksissä työskentelevät ihmiset. Olen saanut kohdata monenlaisia ihmisiä, kaikki ainutlaatuisia. Asioilla on ollut taipumus järjestyä, ei itsestään, vaan yhdessä tekemällä.

Olen oppinut,
että oli suhteeni työhöni mikä tahansa,
tulen kaipaamaan sitä, kun sitä ei enää ole.

Olen oppinut, että se,
että hankkii rahaa ja tavaroita,
ei ole sama asia kuin hankkia itselleen elämä.

Olen oppinut,
että elämä joskus antaa toisenkin mahdollisuuden –
minulle se on antanut huikeita mahdollisuuksia.

Olen oppinut,
ettei elämän läpi voi kävellä räpylä kummassakin kädessä,
joskus on tilanteita jolloin pallo on heitettävä takaisin.
Olen oppinut,
että vaikka itselläni olisi surua ja tuskaa,
minun ei tarvitse aiheuttaa sitä muille.

Olen oppinut,
että joka päivä pitäisi ojentaa kätensä jollekin toiselle henkilölle.

Olen oppinut,
että kaikki tarvitsevat lämpimän ajatuksen ja
ystävällisen taputuksen olkapäälle.

Olen oppinut,
että minulla on vielä paljon opittavaa.

Olen oppinut,
että ihmiset tulevat unohtamaan,
mitä et sanonut tai tehnyt,
mutta he eivät tule ikinä unohtamaan,
mitä sait heidät tuntemaan.

Suljen ihanan muistorasian,
kierrän kokemukseni kippuraan.
Muistot mukavat taskuun talletan.

Kiitän, kumarran,
niiaan ja vilkutan,
halataan, kun tavataan.

Kiitos yhteisestä matkasta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

KoL:n edelliselle hallitukselle ja KoL:n ja toimiston tehotiimille esitän lämpimät kiitokset hyvästä ja tuloksellisesta yhteistyöstä ja KoL:n uudelle puheenjohtajalle, hallitukselle, KoL:n toimiston väelle sekä kaikille kansalaisopistoille toivotan voimia, myötätuulta ja menestystä! – Yhteistyössä on voimaa!

11.6.2017
Emerita-Liisa

Puulan seutuopistossa on otettu syyskuusta 2016 lähtien käyttöön niin sanottu Kipinä-etu, jonka ansiosta Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kunnissa asuvat toimeentulotukiasiakkaat ovat voineet osallistua kansalaisopiston kursseille maksutta. Etu on käytettävissä niillä kansalaisopiston kursseilla, joilla on oppilaspaikkoja vapaana.

Kipinä-edun saadakseen Puulan seutuopiston asiakkaan on otettava yhteyttä toimistoon ja näytettävä toimeentulotukipäätös. Edun hakemiskynnyksen alentamiseksi asiakas voi vaihtoehtoisesti lähettää postitse tai sähköpostitse vapaamuotoisen hakemuksen sekä kopion toimeentulopäätöksestä.

Kipinä-etu on käytettävissä toimeentulotukipäätöksen voimassaoloaikana. Etu ei kata Puulan seutuopiston musiikkikoulun ja taidekoulun maksuja, eikä opettajien keräämiä materiaalimaksuja. Muita rajoituksia kurssien määrän ja hinnan suhteen ei ole.

– Edun saaneet ilmoittautuvat useimmiten alkamassa oleville kurssille, mutta esimerkiksi monille liikuntakursseille voi ihan hyvin mennä mukaan kesken lukuvuodenkin, Puulan seutuopiston toimistosihteeri Paula Liikanen kertoo.

Peltola toivoo kansalaisopistojen järjestävän enemmän luontoon ja eläimiin liittyviä kursseja. Hänen omiin harrastuksiinsa kuuluu juoksemisen ja neulomisen lisäksi toimiminen kilpailuhuoltajana raveissa. Kuvassa: Sari-Maarit Peltola ja raviponi Kylmälän Aarre

Edun käyttäminen lisääntyy maltillisesti

Puulan seutuopisto on yksi ensimmäisistä Kipinä-edun tai vastaavien etujen käyttöönottajista. Naapurissa sijaitsevassa Jyväskylän kansalaisopistossa Kipinä-etu on otettu käyttöön vuotta aiemmin eli syksyllä 2015. Edun käyttö on ollut kummassakin kansalaisopistossa vielä sangen vähäistä, mutta Jyväskylässä Kipinä-edun käyttö on lisääntynyt huomattavasti ensimmäisestä vuodesta.

– Eiköhän käyttö pikku hiljaa lisäänny, kunhan tietoa asiasta saadaan levitettyä tehokkaammin myös sote-puolen kautta. Tämä on pyrkimyksenämme, samoin kun lasten ja nuorten saaminen edun piiriin esimerkiksi taiteen perusopinnon opinnoissa, Jyväskylän kansalaisopiston apulaisrehtori Klaus Savolainen kertoo.

Puulan seutuopistossa päätös Kipinä-edun käyttöönotosta tehtiin opetusohjelman ilmestymisen jälkeen. Käytettävissä olevasta edusta on tiedotettu paikallislehtien lisäksi kansalaisopiston ja sen toimintakuntien www- ja Facebook-sivuilla. Lisäksi toimeentulotukipäätöksiä tekevät henkilöt ottivat tiedon Kipinä-edusta ilolla vastaan ja ovat markkinoineet sitä aktiivisesti omissa kunnissaan. Jatkossa suora tiedottaminen hankaloituu, kun toimeentulotukipäätösten tekeminen siirtyy Kelalle. Puulan seutuopistossa kuitenkin uskotaan, että Kipinä-edun kysyntä lisääntyy, kun tieto saadaan opetusohjelmaan, aktiivista tiedotusta jatketaan ja tieto leviää niin sanotun puskaradion kautta.

Kipinä-etu edistää kansalaisopisto-opiskelun hyötyjen laajenemisesta huono-osaisimmille

Puulan seutuopistolle ei tule suoranaisia kuluja Kipinä-edun myöntämisestä. Kurssimaksutuottoja jää pois, mutta kyseessä on pieni vähennys, koska etu myönnetään vain niille kursseilla, jotka ovat toteutumassa.

Kipinä-edun käyttöönottoa harkitsevien kansalaisopistojen kannattaa muistaa aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset kansalaisopisto-opiskelun hyödyistä opiskelijoille itselleen ja yhteiskunnalle. Mannisen mukaan kansalaisopisto-opiskelun hyötyjen taloudellisten vaikutusten arviointia on hieman vaikeuttanut osallistumisen kasautuminen hyväosaisempiin aikuisiin. Toimeentulotukiasiakkaat voivat olla monia muita heikommassa asemassa, joten voisi olettaa, että opiskelu Kipinä-edun turvin aktivoi heitä ja lisää heidän hyvinvointiaan keskimääräistä kansalaisopisto-opiskelijaakin enemmän.

Teksti: Sari-Maarit Peltola

Kuvat: Julianna Eskelinen (ponikuva) ja Heli Kuurne

Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti. Hän työskentelee rehtorina Puulan seutuopistossa.

***

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Kansalaisopistojen liiton hallitus 2017–2020 (vasemmalta oikealle): Roger Renman, Petri Vahtera, Anne Partanen, Pilvi Mansikkamäki, Kirsti Turunen (1. varapuheenjohtaja), Outi Lohi (2. varapuheenjohtaja), Marja Lehtonen, Sannasirkku Autio (puheenjohtaja), Leea Keto, Tarja Hooli, Pertti Jääskä)

Tiedote.
Julkaistu: 09.06.2017, 15:00
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL