Kuva: Juha Mäkirinta / Vanajaveden opisto

Huom! Uusi lukutaitokoulutus kansalaisopistoissa -seminaarin paikka on muuttunut!

Perjantaille 2.2. Helsinkiin on kaavailtu poliittista mielenilmausta, johon liittyvä työnseisaus vaikuttaa laajasti Helsingin seudun joukkoliikenteeseen. Työnseisauksen on ilmoitettu alkavan perjantaina 2.2. aamuyöllä klo 3 ja päättyvän illansuussa klo 18. Tämänaamuisen tiedon mukaan työnseisaus pysäyttää Helsingissä sekä käytännössä koko lähibussiliikenteen että kokonaan metro- ja raitiovaunuliikenteen.

Veturimiesten liitto ei pysäytä junaliikennettä eli lähi- ja kaukojunat kulkevat normaalisti. Matkahuolto on puolestaan ilmoittanut ajavansa osan bussivuoroista mielenilmauksesta huolimatta. Lisätietoa Matkahuollon bussivuoroista löytyy täältä. 

Poikkeuksellisen liikennetilanteen johdosta olemme päättäneet siirtää tilaisuuden Helsingin Töölössä sijaitsevan Helsingin aikuisopiston tiloista Helsingin keskustaan, jotta se olisi mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tilaisuus järjestetään Aktiivi-instituutin tiloissa osoitteessa Mikonkatu 8 A, 5 krs. (ks. paikka kartalla:). Päivän ohjelmaan tai aikatauluihin ei tule muutoksia. 

Seminaaritila on saavutettavissa jalan sekä Helsingin rautatieasemalta että Kampin bussiterminaalista, jonne kaukobussit saapuvat. Helsingin keskustassa on paljon pysäköintihalleja, joista lähimmät ovat P-Eliel sekä P-CityForum. Lisätietoa pysäköintitiloista löydät täältä.

Lisätiedot: toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

***

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien. Joustavien ja osa-aikaisten koulutusmahdollisuuksien sekä toiminnallisemman opiskelun mahdollistamiseksi koulutustarjontaa laajennetaan antamalla maahanmuuttajien lukutaitokoulutus vapaan sivistystyön uudeksi koulutustehtäväksi. Syksyn mittaan lukutaitokoulutuksesta puhuttiin nimellä UMAKO.

Eduskunta vahvisti aiheeseen liittyvät säädökset joulun alla, minkä jälkeen Opetushallitus antoi koko vapaan sivistystyön lukutaitokoulutusta koskevan opetussuunnitelmasuosituksensa. Taustatietoa sisältävä kansalaisopistojen opetussuunnitelmasuositus lukutaitokoulutuksen järjestämisen tueksi on nyt myös valmistunut. Toimitamme painetut versiot kansalaisopistoihin helmikuussa. Lisäkappaleita KoL:n jäsenopistoihin voi tilata täältä (toimitukset viikosta 5 alkaen). Linkki sähköiseen versioon on toimitettu rehtoreille sähköpostitse.

Kansalaisopistojen liitto järjestää yhdessä Helsingin aikuisopiston kanssa kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksesta seminaarin Helsingissä perjantaina 2. helmikuuta. Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen rehtoreille, opettajille sekä kansalaisopistojen ylläpitäjien edustajille. Seminaari on tiivis tietopaketti kaikesta siitä, mitä lukutaitokoulutuksen parissa työskentelevän tai sitä suunnittelevan tarvitsee tässä vaiheessa tietää aiheesta.

Seminaarissa esitellään Opetushallituksen julkaisema vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositus sekä siihen perustuva kansalaisopistojen oma suositus. Päivän aikana kuulemme myös Kuntaliiton näkökulmia lukutaitokoulutukseen (erityisasiantuntija Päivi Väisänen-Haapanen). Lisäksi paneudumme kotoutumissuunnitelman rooliin lukutaitokoulutuksessa (maahanmuuttajatyön koordinaattori Miina Pyylehto Hyvinkään kaupungilta + pian vahvistuva TE-toimiston edustaja) ja kuulemme Uudenmaan ELY-keskuksen (erikoissuunnittelija Terhi Martins) sekä TEM:n (neuvotteleva virkamies Sari Haavisto) kommenttipuheenvuorot kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksesta.

Seminaari sisältää myös eväitä ja vinkkejä käytännön työhön lukutaitokoulutusta toteuttaville opettajille mm. lähtötason arvioinnista ja loppuarvioinnista, opiskelijan ohjauksesta ja hopsauksesta sekä opetusmateriaaleista.

Seminaari sopii sekä niille kansalaisopistoille, jotka ovat jo saaneet valtionosuutta uudentyyppisen koulutuksen järjestämiseen että niille, jotka eivät rahaa vielä hakeneet tai saaneet, mutta harkitsevat lukutaitokoulutuksen aloittamista seuraavan hakukierroksen (syksyllä 2018) yhteydessä.

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

Tilaisuuden tarkempi ohjelma löytyy täältä.

Julkisen liikenteen työnteisauksen vuoksi seminaaripaikka on vaihtunut ja tilaisuus järjestetään Aktiivi-instituutin tiloissa osoitteessa Mikonkatu 8 A, 5 krs. Päivän ohjelmaan tai aikatauluihin ei tule muutoksia. Tilaisuuteen ei ole mahdollista osallistua etäyhteyden kautta, mutta esitykset tallennetaan KoL:n jäsenopistojen myöhempään käyttöön. Seminaari on maksuton.

Seminaariin ilmoittaudutaan viimeistään tiistaina 30.1.2018 nettilomakkeen kautta.

Lisätiedot

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641

Kaipaatko joskus vapaata juttelua työasioista kollegan kanssa? Oletko uusi opettaja vailla tarkempaa tietoa miten työyhteisössäsi asioita hoidetaan? Oletko jo pitkään toiminut, kokenut opettaja ja kaipaat vähän uusia tuulia?

Kaikkeen tähän voi vastauksena olla Verme eli vertaisryhmämentorointi. Se on Suomessa kehitetty toimintamalli erityisesti opettajien työn tueksi. Siinä on jotain samaa kuin hyvissä kahvipöytäkeskusteluissa kollegoiden kesken, työnohjauksessa, työhön perehdytyksessä, koulutuksessa…ja kuitenkin se on jotain ihan omanlaistaan toimintaa. Tutkimusten mukaan Verme-ryhmään osallistuminen on vahvistanut osallistujien ammatti-identiteettiä, parantanut työssä jaksamista ja lisännyt ammattitaitoa. Se on osoittautunut myös loistavaksi  tavaksi välittää hiljaista tietoa työyhteisössä.

Verme-ryhmässä on useimmiten 5-8 osallistujaa, saman alan toimijoita. Se kokoontuu parin kuukauden välein, n. 1,5 h kerrallaan. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta useimmat työnantajat tukevat toimintaa niin, että siihen saa osallistua työajalla. Ryhmä päättää itse säännöistään ja vapaamuotoisten keskustelujensa teemoista.  Ryhmän vetäjänä toimii  vertaisryhmämentorointiin perehdytetty henkilö, ryhmäläisten kanssa samankaltaista työtä tekevä ”vertainen”.

Suomen opettajien koulutusta järjestävien korkeakoulujen verkosto on saanut vuosille 2017–2019 rahaa Vermen laajentamiseen koko koulutuskenttään. Tampereen ammattikorkeakoulun vastuulla ovat vapaan sivistystyön toimijat. Tähän liittyen tarjotaan mm. kansalais- ja työväenopistojen opettajille mahdollisuutta lähteä mukaan Verme-mentorikoulutukseen v.2018.  Suunnitelmassa on  2-3 verkkotapaamista ja 1 lähitapaaminen sekä keväällä että  syksyllä.  Koulutuksessa  perehdytään Vermeen, sen taustaan ja toimintamalliin, saadaan työkaluja ryhmän vetämiseen sekä käynnistetään oma Verme-ryhmä.  Sivutuotteena koulutuksen myötä (ei siis lähtövaatimuksena!) tulee kokemusta myös digitaalisten työkalujen käytöstä, sillä suurin osa tapaamisista tapahtuu verkkokeskusteluina tai webinaareina.  Tarkempaa tietoa koulutuksesta tulee tammikuussa Kansalaisopistojen liiton kautta.

Jos et tohdi lähteä mentorikoulutukseen ja mentoriksi, voit myös liittyä johonkin lähelläsi toimivaan Verme-ryhmään. Kaikki mentorikoulutukseen tulevat käynnistävät oman Verme-ryhmänsä ja lisäksi nyt käynnistyneen hankkeen myötä käynnistetään pilotteja eri puolilla Suomea. Pilottiopistoina mukana ovat mm. Helsingin työväenopisto sekä kansalaisopistoja Koillismaalta: Kuusamo, Posio,  Pudasjärvi,  Ranua ja Taivalkoski.

Lähde rohkeasti mukaan Verme-seikkailuun etsimään, löytämään ja vahvistamaan omaa opettajuuttasi! Lisätietoa Vermestä löydät esim. teoksesta Heikkinen, H., Jokinen H., Markkanen, I ja Tynjälä, P. (toim.) Osaaminen jakoon – Vertaisryhmämentorointi opetusalalla tai osoitteesta www.verme.fi.

Hanketyöntekijä Sirkka Hokkanen
sirkka.hokkanen@tamk.fi

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

KoL tarjoaa jäsenopistoilleen ainutlaatuista maahanmuuttaja-aiheista henkilöstökoulutusta kevään 2018 aikana. KoL:n järjestämät maksuttomat työpajat käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan.

Yhden työpajan kesto on puoli päivää (3h) tai kokonainen päivä (6h). Työpajan voi tilata joko yksittäinen opisto tai useampi yhteistyönä esimerkiksi opistopiirin, naapuriopistojen tai muuten samoista teemoista kiinnostuneiden kesken. KoL:n hankesuunnittelija Lilli Rasilainen saapuu paikan päälle vetämään työpajaa sovittuna ajankohtana.

Työpajoja toteutetaan tammikuusta huhtikuun loppuun 2018. Tilaaminen tapahtuu verkkolomakkeen kautta. Lillin kalenteri on jo alkukevään osalta jokseenkin täynnä, mutta tilaa löytyy vielä erityisesti huhtikuulta. Tutustuthan ennen tilausta myös KoL:n kevään 2018 seminaarikalenteriin täällä.

Työpajoja on tarjolla viidestä teemasta. Teemat, ajatellut kohderyhmät ja tarkemmat sisällöt on kuvattu alla sekä koulutusesitteessä. Kustakin teemasta voidaan pitää erimittaisia työpajoja ja yksittäinen työpaja räätälöidään sisällöltään opiston tarpeiden mukaiseksi. Puolikkaan päivän aikana ehditään käsitellä 1–2 ja kokonaisen päivän aikana 2–4 teemaa.

Myös valittavissa olevien teemojen ulkopuolelta voi esittää toiveita käsiteltävistä aiheista. Niiden toteuttamisesta sovitaan erikseen KoL:n kanssa.

Lisätiedot:
hankesuunnittelija Lilli Rasilainen
(lilli.rasilainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 044 727 1904)

Selviä Suomesta -kurssikonsepti

• Suomi-tietoa sisältävä vapaan sivistystyön kurssikonsepti maahanmuuttajaopetukseen
• Kurssikonseptiin tutustuminen
• Mitä sisältöjä ja materiaaleja omalle kurssille käyttöön? Mikä soveltuu millekin kohderyhmälle?
Kokemusten vaihtoa.
• Mitkä yhteiskuntatietoasiat ovat erilaisille maahanmuuttajaryhmille tarpeellisia tai vieraita?
Miten Suomen yhteiskuntaan, tapoihin ja suomalaisiin liittyviä asioita voi opettaa,
selittää ja taustoittaa?
Kohderyhmä: S2-opettajat

Kulttuuritietoisuus kansalaisopistojen kohtaamistilanteissa

• Kulttuuritietoisuuskoulutusta opistojen henkilöstölle
• Tavoitteena luontevampi vuorovaikutus
• Käytännön ohjeita ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Selkokieli vuorovaikutustilanteissa

• Miten puhun ja kirjoitan helppoa suomea?
• Vuorovaikutustilanteet ja selkokieli
• Tavoitteena toimivampi vuorovaikutus
• Opistojen oppaat ja ohjetekstit selkeämmiksi
• Käytännön harjoittelua ja pohdintaa, kokemusten vaihtoa
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat

Maahanmuutto Suomeen -tietopaketti

• Perustiedot Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta.
• Keitä Suomeen muuttaa, kuinka paljon ja mistä syistä?
• Mitä on kotoutuminen ja kotouttaminen?
• Kotouttamisesta vastaavat viranomaiset ja muut toimijat
Kohderyhmä: asiakaspalveluhenkilöstö, opettajat, rehtorit

UMAKO-opetussuunnitelmat ja kurssitoiminnan aloittaminen

• Opetushallituksen laatiman OPS-suosituksen esittely
• Kansalaisopistojen OPS-suosituksen esittely
• Oppilaitoskohtaisen UMAKO-kurssitoiminnan aloittamiseen liittyvä neuvonta
• Opetuksen sisältöihin liittyvä ideointi
Kohderyhmä: rehtorit, opettajat ja suunnittelijat

Lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin, Oulu-opiston rehtori Outi Lohi ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen

Tänään kuudentena joulukuuta 2017, kirjoittaessani blogitekstiä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivänä, kuuntelen päivän teeman mukaisia radio-ohjelmia. Kotini täyttyy ihanalla leipomieni joululimppujen ja palavien kynttilöiden tuoksulla. Tapani juhlistaa tätä itsenäisyyspäivää, ja koko Suomi 100 -vuotta, on ollut tehdä minulle rakkaita ja suomalaisia asioita koko vuoden ajan.

Jokainen meistä valmistautuu lähestyvään jouluun. Siten myös syyslukukausi 2017 alkaa kansalaisopistoissamme olla päätöksessään. Taiteen perusopetuksen, joka on ollut paljon esillä uudistuvien opetussuunnitelmien ansiosta, ryhmät jatkanevat toimintaansa joulukuulle asti. Suomen juhlavuoden Yhdessä -teeman innostamana uskon ja toivon meidän kaikkien löytävän toisemme opetussuunnitelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Yhdessä olemme enemmän!

Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen uudistuessa Suomessa 1.1.2020 alkaen niin, että vastuu em. palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle. Uudistus tarkoittaa mielestäni myös kansalaisopistojen roolin vahvistumista. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa nopeita, joustavia ja ketteriä ratkaisuja hoitaessaan kuntalaisten sivistys- ja hyvinvointipalvelujaan.

Kansalaisopistoilla on nyt suuri historiallinen tilaisuutensa kehittää entistä vahvemmin kurssitoimintaansa, tapahtuupa se sitten kontakti- tai verkko-opetuksena. Haastan meitä kaikkia kansalaisopistotoimijoita vaikuttamaan alueellisiin ja valtakunnan tason päättäjiin siitä, että koko valtakunnassa tulisi olemaan tasaveroiset, riittävän tehokkaat verkkoyhteydet! Näin Suomen syrjäisimpienkin ja pienimpien kylien asukkaat saisivat monipuolista kansalaisopisto-opetusta.

Toivoisin, että voisimme jakaa hyviä käytänteitä, joilla vahvistamme hyvinvointi- ja elinkeinotoiminnan edistäjän sekä uudistajan ja perinnetoimijan roolia. Muistakaamme tuoda esille myös ne taloudelliset vaikutukset, joita meillä on alueemme elinkeinotoimintaan. Arvioni mukaisesti mm. Oulu-opiston opiskelijat ostavat vuosittain noin 300 000 eurolla tarvikkeita ja välineitä opiskellessaan noin 1800 kurssilla. Kannustan jokaista opistoa tekemään laskelmansa opiskelijoiden käyttämästä rahamäärästä omalla alueellaan ja viemään tämä laskelma kaikkien opiston asioista päättävien toimijoiden tietoon.

Yhdessä-teemaan liittyy vielä kaksi asiaa: Voisimmeko pohtia opistoissamme sitä, miten huolehdimme niiden asiakkaiden ja opiskelijoiden tarpeista, joilla ei ole taloudellisesti mahdollista osallistua opiston kursseille: miten me kannustamme, opastamme ja tuemme heitä heidän avuntarpeessaan? Teemmehän laaja-alaista yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa!

Toisekseen, miten vastaamme lapsiperheiden, yksinäisten ja ikääntyvien palveluihin loma-aikoina! Pohtia voisimme, onko se meidän tehtävämme! Haastan teitä kysymällä, mikä hyvinvointipalvelu ei olisi meidän tehtävämme! Jos toteutamme Yhdessä–teemaa, tarkoittaa se myös edellä mainittujen asioiden pohtimista ja mahdollisesti toimintatapojemme muuttamista entistäkin ihmis- ja asiakaslähtöisemmäksi.

Itsenäisyyspäivän illan pidetessä presidentinlinnan juhlat jatkuvat kutsuvieraiden siirtyessä pikkuhiljaa jatkoille. Minä valmistaudun pussittamaan joululimput, pakkaamaan huomiseen työpäivään tavarani matkalaukkuihin niin lopputyöviikkoa kuin pian alkavaa lomaa varten.

Jatketaan niin kansalaisopistojen keskinäistä kuin opiskelijoidemme kanssa käytävää vuoropuhelua toimintamme kehittämiseksi. Tehdään se yhdessä. 🙂

Toivotamme Oulusta rauhallista joulua ja menestyksekästä vuotta 2018 yhdessä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hännisen ja lähiesimieheni, lukiojohtaja Pekka Fredrikssonin kanssa (kuva on otettu to 23.11.2017 opistomme 110-vuotisjuhlassa).

Outi Lohi
Oulu-opiston rehtori
Kansalaisopistojen liiton 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti helmikuussa 2017 selvityshankkeen Suomen nykyisen kielivarannon tilasta ja tasosta sekä kehittämistarpeista. Osana selvityshanketta 13.12. julkaistu Suomen kielivarannon tilaa ja kehittämistarpeita koskeva selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta suomalaisten kielitaitoa voidaan kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Selvitys toimii pohjana kansallisen kielistrategian laatimiselle. Se kattaa koko koulutusjärjestelmän ja sisältää osioita myös vapaasta sivistystyöstä.

Selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kielikoulutuksessa on suuri, sillä pelkästään kansalaisopistoja on Suomessa 184 ja koulutusta järjestetään jokaisessa kunnassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 kielten opetusta annettiin kansalaisopistoissa lähes 390 000 tuntia (Vipusen mukaan 380 000 tuntia).

Selvitys kertoo, että kansalaisopistoissa vieraiden kielten opetustunnit ovat hieman vähentyneet, S2- ja R2-opetus sen sijaan lisääntynyt. Eniten opetettu vieras kieli on englanti, sitä seuraavat espanja, venäjä, italia, saksa ja ranska. Yhteensä opistojen opetusohjelmista löytyy 40 eri kieltä, joista yksittäisessä kansalaisopistossa opetetaan tyypillisesti noin kymmentä.

Selvityksessä kerrotaan, että vapaan sivistystyön parissa toimivilla opettajilla on lisääntyvä tarve täydennyskoulutukseen niin digitaidoissa ja uusien oppimismenetelmien hallinnassa kuin monikulttuurisissa ryhmissä toimimisen taidoissa. Vapaan sivistystyön opettajat kokevat kuitenkin jäävänsä katveeseen täydennyskoulutustarjonnassa. Päätoimisia kielten opettajia kansalaisopistoissaon yhä vähemmän, mikä tekee suunnitelmallisen kehittämisen vaikeaksi.

Selvityksen pohjalta on kerätty toimenpide-ehdotuksia Suomen kansallisen kielivarannon kehittämiseksi. Toimenpide-ehdotukset sisältävät mainintoja mm. lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyön selvittämisestä sekä vapaan sivistystyön roolin huomioimisesta kieliopintojen jatkumon varmistamisessa.

Kielivarantoselvitys löytyy täältä ja ministeriön tiedote aiheesta on  julkaistu verkossa täällä. Vapaata sivistystyötä koskeva osio (sis. vs-oppilaitosten kielten opetustunnit taulukoituna vuodelta 2015) alkaa selvityksen sivulta 72.

Selvitykseen pohjautuvat toimenpide-ehdotukset on puolestaan koottu tänne.

Kuva: ARTTU2-tutkimusraportti (2017)

Kuntaliitto on julkaissut ARTTU2-tutkimusohjelmansa uusimman, keväällä 2017 toteutetun kyselyn tulokset. Kyselyssä selvitetään kuntalaisten käyttämiä palveluita sekä hoitoa ja saavutettavuutta.

Palvelutyytyväisyysvertailun kärkipäähän sijoittuvat samat kunnalliset palvelut kuin edellisellä mittauskerralla vuonna 2015 eli kirjastopalvelut, jätehuolto, äitiys- ja lastenneuvola, kansalais- ja työväenopisto sekä liikuntapalvelut.

Mitä enemmän kuntalaiset palveluja käyttävät, sitä tyytyväisempiä he niihin ovat. Kielteisimmät arviot palvelujen tasosta heitetään Kuntaliiton arvion mukaan lonkalta mutu-tuntuman perusteella.

79 % kansalais- ja työväenopistopalveluita käyttäneistä vastaajista pitää paikallista kansalaisopistoaan hyvin hoidettuna.  Kansalais- ja työväenopistot sijoittuvat myös kymmenen kärkeen kuntalaisten arvioidessa palveluiden saavutettavuutta. 75 % opistopalveluita käyttäneistä koki kansalais- tai työväenopiston olevan hyvin saavutettavissa.

Kuntaliiton kyselytutkimukseen vastasi 12 000 kuntalaista 40 eri kunnasta keväällä 2017. Otos on tilastollisesti edustava otos koko Suomesta. Kuntaliiton ARTTU2-ohjelman kyselytutkimuksessa kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja opetus, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelusta sekä teknistä sektoria edustavasta palvelusta. Palveluita ja niiden saavutettavuutta asteikolla 1-5 jossa 1= erittäin huono ja 5= erittäin hyvä.

Lue myös:

Kuntaliiton uutinen aiheesta 13.12.2017 

ARTTU2-tutkimusraportti 2017

Omnia Koulutuksen elinikäisen oppimisen yksikön rehtori Riikka-Maria Yli-Suomu osallistui Unescon Elinikäisen oppimisen instituutin konferenssiin Etelä-Koreassa lokakuussa 2017. Riikka-Maria kirjoitti meille ajatuksiaan seminaarin pohjalta.

Olemme riippuvaisia elinikäisestä oppimisesta, mutta…..

Aikuisena oppimisen hyödyt ovat:  1) Terveyden ja hyvinvoinnin kasvaminen, 2) Työllistyminen ja työmarkkinakykyisyyden ylläpitäminen sekä 3) Yhteisöllisyyden lisääntyminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen. Nämä Unescon Elinikäisen oppimisen Insituutin (UIL) tunnistamat hyödyt ovat juuri sitä, mihin meidän jokaisen vapaan sivistystyön toimijan ja koulutuksen järjestäjän tulisi tulevaisuuden suunnitelmissaan pyrkiä.

Sain mahdollisuuden osallistua lokakuussa Suomen edustajana Unescon Elinikäisen oppimisen instituutin Confinteaan Etelä-Koreassa, Suwon Cityssä. Konferenssin tavoitteena oli arvioida globaalisti aikuiskoulutuksen edistymistä elinikäisen oppimisen osana ja suhteessa YK:n 2030 tavoitteisiin. Paikalla oli noin 500 alan asiantuntijaa. Confintean keskeisiä teemoja olivat luku- ja kirjoitustaito sekä yleiset osaamisvalmiudet (basic skills), ammatilliset valmiudet ja globaali kansalaisuus.

Aikuisten kouluttamisen ja osaamisen kehittämisen tarpeelle on olemassa myös selkeät globaalit trendit:

1. Kasvavat maahanmuuttaja- ja pakolaisvirrat
2. Väestömuutos ja eliniän kasvu
3. Työn murros ja sen uudelleen jakautuminen
4. Kasvava epätasa-arvo
5. Ilmaston pilaantuminen ja kestävän kehityksen toimet

Koulutus on Unescon yksi keskeisin päätehtävä. Sen rooliin kuuluu koko koulutuksen kirjo formaalista in- ja nonformaaliin oppimiseen. Unesco tarjoaa jäsenmailleen koulutuspoliittista tukea, levittää hyviä käytänteitä ja luo kumppanuuksia julkisten, yksityisten ja ei-valtiollisten toimijoiden kesken.

….. se on meille myös huikea mahdollisuus

Sivistys ja koulutus ovat jatkossa kuntien keskeisin tehtävä ja kuntalaisen arkea läpileikkaava teema. Sivistys kuuluu kaikille ja meidän on pakko ajatella uudella tavalla sen kehittämistä.

Sivistyksellä on keskeiset vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja alueen elinvoimaisuuteen. Koulutussektorin on kuitenkin uudistuttava. Niin hieno ja monimuotoinen kuin Suomen koulutusjärjestelmä onkin, olemme myös monella tavalla rakenteidemme vankeja. Siiloja täytyy ajaa alas ja hakea oppijan näkökulmasta joustavia rakenteita ja yhteistyöratkaisuja yli koulutussektoreiden ja -asteiden sekä formaalin, in- ja nonformaalin oppimisen tapojen. Kunnan on tulevaisuudessa vaikea tuottaa ajassa kehittyviä ja vaikutuksiltaan tehokkaita oppimisen palveluita, ellei se riko sivistyspalveluiden rajoja ja uudista osaamispalveluidensa tuottamista. Espoossa vapaa sivistystyö, aikuislukiokoulutus, aikuisten perusopetus, ammatillinen koulutus ja nuorten työpajatoiminta sekä yli 16-vuotiaiden maahanmuuttajien koulutuspalvelut koottiin yhdeksi oppilaitokseksi nimeltään Omnia Koulutus.

Unesco:n Oppiva kaupunki –verkosto on hyvä esimerkki elinikäisen oppimisen merkityksestä ja mahdollisuuksista kunnalle. Espoon kaupunki palkittiin verkostossa vuonna 2015 Learning City -palkinnolla. Tänä vuonna yksi palkinnon saaja oli Suwon City, Confinteamme isäntäkaupunki Etelä-Koreassa. Verkosto tarjoaa hyvät mahdollisuudet toimivien ideoiden nappaamiseen toinen toisiltamme. Samalla saamme itse mahdollisuuden testata omia ideoitaan.

Lisätietoja matkastamme ja Learning City -ajattelusta saat minulta (@omnia.fi) sekä matkakaveriltani, kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilältä Espoon kaupungilta (@espoo.fi).

Global goals, local actions!

Riikka-Maria Yli-Suomu
rehtori, elinikäinen oppiminen
Omnia Koulutus, Espoon Työväenopisto

Lämpimästi tervetuloa vuoden viimeiseen rehtoripäivään! Päivän aikana käsittelemme mm. Kopiosto-asioita, EU:n tietosuoja-asetusta kansalaisopistojen näkökulmasta sekä ajankohtaisia poliittisia kuulumisia eduskunnasta.

Wildfrost Oy:n toimitusjohtaja Perttu Tikalta kuulemme Hellewiin liittyvistä tietosuoja-asetuksen vaatimuksista. Päivän aikana käsittelemme EU:n tietosuoja-asetusta myös laajemmin kansalaisopistojen näkökulmasta Lexia Asianajotoimisto Oy:n senior associate Petteri Güntherin johdolla.

Licensing Manager Kirsi Salmela Kopiostosta käsittelee puheenvuorossaan meneillään olevaa kopiointitutkimusta. Lisäksi kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Pilvi Torsti (sd.) saapuu kertomaan ajankohtaiskuulumiset eduskunnasta. Päivän päätteeksi KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio virittää tunnelmiamme kohti vuodenvaihdetta.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä, Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 14.12. klo 12.00.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Kansalaisopistojen liitossa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (KEHO 2.0), jonka osana on syksyllä 2017 laadittu monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää opetusmateriaalia kansalaisopistojen henkilöstökoulutuksia varten sekä järjestetty teemaan liittyviä koulutuksia. Aiheen parissa työskennellyt hankesuunnittelija Lilli Rasilainen summaa kirjoituksessaan syksyn aikana tehtyä työtä ja kertoo KoL:n suunnitelmista kevään 2018 varalle.

Marraskuussa järjestimme kaksi monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvää koulutuspäivää, joissa tutustuttiin teemoista kahteen: selkokielen käyttöön ja  kulttuuritietoisuustaitoihin asiakaspalvelu-, opetus- sekä muissa vuorovaikutustilanteissa. Koulutukset oli suunnattu erityisesti opistojen asiakaspalveluhenkilöille, mutta paikalla oli myös opettajia ja muuta henkilöstöä.

Helppoa suomea, sanaselityksiä ja vastaanottava asenne

Koulutuspäiviin sisältyi esitys selkokielen käytöstä vuorovaikutuksessa. Selkeän ja helpon suomen kielen puhumisen harjoittelusta on hyötyä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden, opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa asioidessa.

Kun perehtyy hiukan siihen, mitkä suomen kielen piirteet ovat sitä vieraana kielenä oppivalle alkuun vaikeaselkoisia, voi muokata omaa puhettaan helpommin ymmärrettäväksi. Sen voi aloittaa vaikka opettelemalla käyttämään puheessa yksinkertaisempia rakenteita ja helpompia, yleisempiä sanoja. Myös vaikeiden sanojen selittämistä kannattaa harjoitella. Se vaatii välillä kekseliäisyyttä. Miten itse selittäisit esimerkiksi sanat ”alkeet”, ”joustava opiskelu” tai ”omaehtoinen”?

Keskustelu ei ole pelkkiä sanoja tai rakenteita vaan myös vuorovaikutustilanne, jossa kieltä paremmin hallitsevalla on vahvemman asema. Hänelle kuuluu päävastuu siitä, että toinen ymmärtää. Hän voi myös omalla asenteellaan ja toiminnallaan tehdä puhetilanteesta molemmille helpomman. Se voi auttaa, että kertoo tai kertaa tilanteen alussa, miksi tässä ollaan, mitä aiotaan puhua ja mihin yhdessä pyritään. Ymmärrystä voi helpottaa sanojen lisäksi eleillä, ilmeillä, piirtämällä tai näyttämällä, mitä tarkoittaa.

Vieraan kielen puhuminen asiointitilanteessa voi jännittää. Asiakkaan tai opiskelijan jännitystä voi lievittää ottamalla hänet vastaan tasaveroisena ihmisenä, kuuntelemalla ja antamalla hänelle aikaa reagoida ja vastata kysymyksiin. Voi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja toistaa asian tarvittaessa. Kannattaa myös aloittaa keskustelut aina suomeksi, ja vaihtaa toiseen yhteiseen kieleen vasta, jos sitä pyydetään. Jokainen arjen tilanne on muualta tulleelle tilaisuus oppia lisää suomea.

Oman kulttuurin tuntemus ja sen vaikutusten tunnistaminen sekä vuorovaikutustaidot keskiössä

Toisena koulutuksen pääteemana oli kulttuuritietoisuus opistojen kohtaamistilanteissa, joista tässä käsiteltiin pääosin asiakaspalvelutilanteita. Kulttuuritietoisuudella tarkoitetaan kykyä nähdä oma kulttuuri ja oma itsensä muiden silmin. Kulttuurien välisissä kohtaamisissa ei niinkään tarvita yksityiskohtaista tietoa erilaisista kulttuureista, vaan oman kulttuuristen tapojen tunnistamista omassa ja toisen käytöksessä ja taitoa joustavaan vuorovaikutukseen. Kulttuuritietoinen ihminen pystyy tiedostamaan, että oma käyttäytyminen ja tapa toimia eivät ole neutraaleja tai universaaleja, vaan tietyn kulttuurin tuotteita. Jokainen meistä on omanlaisensa versio suomalaisuudesta.

Kulttuuritietoinen osaa huomioida sen, että kaikkiin ihmisiin vaikuttavat yhtä lailla heidän kulttuuriset taustansa. Tärkeää on myös muistaa, etteivät muualta tulleet välttämättä yksinkertaisesti tunne suomalaista kulttuuria ja sen erityispiirteitä, kuten kommunikoinnin tapoja tai sopivaisuussääntöjä.

Nämä säännöt ja tavat ovat usein ääneen lausumattomia tai tiedostamattomia, jotka ”jokaisen nyt pitäisi vaan tietää”. Esimerkiksi suomalaisten tapa olla hiljaa erilaisissa tilanteissa aiheuttaa usein väärinkäsityksiä siitä, mitä tilanteessa oikein on meneillään. Suomalainen pystyy olemaan pitkäänkin hiljaa sosiaalisessa tilanteessa tuntematta oloaan epämukavaksi. Moni muu tekee silloin jo kuumeisesti tulkintoja siitä, mikä tilanteessa meni pieleen ja miten pitäisi reagoida.

Tyypillinen suomalainen vuorovaikutukseen liittyvä sääntö on, että itsestäänselvyyksiä ei turhaan sanota ääneen. Siinä hukataan suomalaisen mielestä toisen aikaa ja esitetään tavallaan epäkohtelias oletus toisen asiantuntemuksen puutteesta. Säännön rikkominen aiheuttaa noloutta ja häpeää, joka on suomalaiselle vakava asia. Kun suomalainen sanoo jonkin itsestään selvältä vaikuttavan asian ääneen, hän ajattelee samalla puhekumppanistaan: ”ajatteleeko se nyt, että minä ajattelen, että se on tyhmä, kun kyllä se varmaan ajattelee, että miksi minä ajattelin, että hän ei muka tätä jo tiedä.”

On kuitenkin aidosti vaikea tietää, jakaako puhekumppanin kanssa samat itsestään selvät asiat vai ei. Ratkaisuna on yksinkertaisesti unohtaa oma ja toisen mahdollinen nolous ja kysyä, onko jokin asia toiselle entuudestaan tuttu. Jos ei ole, sen voi selittää. Rautalangasta väännettyjen ohjeiden antaminen ei ole epäkohteliasta. Päinvastoin, toisesta kulttuurista tullut voi olla helpottunut ja kiitollinen, kun joku vihdoin selittää hänelle juurta jaksain, miten joku asia hoidetaan ja miksi.

Omaan tapaamme olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa vaikuttavat monin tavoin ne vuorovaikutuksen mallit, jotka olemme elämämme aikana oppineet. Suomalaisissa malleissa ei ole mitään lähtökohtaisesti huonoa tai epäonnistunutta, mutta kun kohtaamme ihmisiä, joiden mallit ovat erilaisia, syntyy virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä siitä, mitä kukakin sanoillaan tai käytöksellään tarkoitti.

Erilaisiin tapoihin, normeihin ja käsityksiin liittyviä törmäyksiä ei voi kokonaan välttää, mutta niiden kanssa voi oppia elämään. Ei kannata pelätä noloutta ja mokailua, vaan ajatella, että ne ovat olennainen osa kulttuurienvälisiä kohtaamisia. Jokainen onnistunut tai vähemmän onnistunut tilanne kartuttaa käsitystämme siitä, miten itse toimimme epämukavilta tai hämmentäviltä tuntuvissa tilanteissa. Jokainen moka auttaa meitä toimimaan tarkoituksenmukaisemmin seuraavalla kerralla.

Tärkeää on pitää kirkkaimpana mielessä vuorovaikutustilanteen tavoite: miksi tässä tilanteessa ollaan ja mihin pyritään? Jos tavoitteena on onnistunut kurssi-ilmoittautuminen, valitse keinot joustavasti sen mukaan: puhu yksinkertaista kieltä, selitä, näytä ja opasta. Kohtaa ihminen ihmisenä: ole se, kuka olet, ja kysy, jos et ymmärrä tai saa selvää.

Koulutusmateriaali valmistuu joulukuussa

KoL:n monikulttuurisiin kohtaamisiin liittyvä henkilöstökoulutusmateriaali valmistuu joulukuussa 2017 ja tulee olemaan vapaasti kansalaisopistojen käytettävissä henkilöstökoulutuksiin, itseopiskeluun tai perehdytyksiin. Valmis materiaali tuodaan verkkoon ja se sisältää taustamateriaalia ja kalvot kolmesta teemasta: kulttuuritietoisuus kohtaamistilanteissa, selkokieli opistojen asiakaspalvelussa sekä tietopaketti maahanmuutosta Suomeen. Materiaalin teemat valittiin haastattelemalla parinkymmenen kansalaisopiston maahanmuuttajakoulutuksen avainhenkilöitä.

Työ monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajakoulutuksen parissa jatkuu. Keväällä 2018 KoL tarjoaa jäsenopistoilleen maksuttomia työpajoja, jotka käsittelevät maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamista ja maahanmuuttajakoulutusta. Työpajat sopivat koko opiston (tai useamman opiston) henkilökunnalle hallinto- ja asiakaspalveluhenkilöstöstä opetushenkilökuntaan ja ne voidaan räätälöidä opiston tarpeen mukaan. Työpajoista löytyy lisätietoa täältä.

Lilli Rasilainen
hankesuunnittelija
Kansalaisopistojen liitto KoL

Opistopiirien väkeä Taiteen perusopetusliiton järjestämässä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmatyön tueksi järjestetyssä Luotsit-koulutuksessa Tampereella marraskuussa.

Opetushallitus on päättänyt taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelman uusista perusteista syyskuussa 2017. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia näiden opetussuunnitelman perusteiden määräyksiä noudattaen syksyksi 2018 opetussuunnitelma kullekin taiteenalalle, jolla se antaa opetusta. Meri-Pohjolan ja Lapin opistopiirit lähtivät luomaan opistokohtaisia opetussuunnitelmia yhteistyössä ja kokemuksia tähänastisesta työstä meille kirjoitti Oulu-opiston kädentaitojen opettaja ja Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen Anu Junes-Kähkölä.

Jo ajatus opetussuunnitelman lähestyvästä uudistuksesta sai monen pienen ja suuremman opiston opettajan huolestumaan: miten osaan, miten ehdin, miten jaksan, mitä asioita pitää huomioida jne – kauheasti  työtä… Sillä hetkellä tuskin tuli mieleen, mitä kaikkea hyvää opetussuunnitelman uudistaminen myös toisi opetukseen. Mieleen ei ehkä ensimmäisenä tullut ajatus: Minullahan on mahdollisuus olla mukana tekemässä opsista opistoni näköistä, ja kasvaa opsin asiantuntijaksi laatiessani omaa paikallista opetussuunnitelmaa.

Mieleen ei ehkä ensimmäisenä tullut ajatus: Minullahan on mahdollisuus olla mukana tekemässä opsista opistoni näköistä, ja kasvaa opsin asiantuntijaksi laatiessani omaa paikallista opetussuunnitelmaa.

Taiteen perusopetuksen järjestäjät ovat saaneet huomata että, taiteen perusopetus on sanana monille vieras tai vähintäänkin epäselvä: Mitä TPO on? Miten se eroaa muusta opetuksesta, jota taiteessa annetaan ja miten se eroaa koulujen kerhotoiminnasta?  Yhdistämällä opettajien osaamisen ja verkostoitumalla me voisimme saada aikaan vahvemman taiteen perusopetuksen.  Yhdenmuotoisten opetussuunnitelmien myötä TPO-termi tulisi opiskelijoille ja vanhemmille tutummaksi. Lisäksi hyväksilukeminen helpottuisi ja selkiytyisi – se olisi selvä etu sekä oppilaille että taiteen perusopetuksen järjestäjille.

Meri-Pohjolan opistopiirin piiritoimikunta päätti ennakoida ja reagoida opetussuunnitelmauudistukseen jo hyvissä ajoin ja luoda positiivista ilmapiiriä kentälle. Ohjaamalla osaajat yhteen ja poistaamalla turha negatiivisen opetussuunnitelmatyön leima pyrittiin luomaan ilmapiiri, jossa opetussuunnitelmatyö on opistoille mahdollisuus. Lapin opistopiirin opistojen opettajat sekä kaikki halukkaat pyydettiin mukaan, koska yhdessä olemme vielä enemmän ja yhdessä saamme vielä laajemman näkemyksen OPS-työhön. Tarjous vastaanotettiin ilolla!

Meri-Pohjolan opistopiirissä nimettiin ainealueittain koulutusvastuuhenkilöt, jotka edustavat monipuolisesti opistopiirin opistoja. Vastuuhenkilöt ovat koonneet kiinnostuneet opettajat yhteen ja heidän ohjauksessaan opetussuunnitelmien kirjoitustyö etenee mm. Google Drivessa.  Etäyhteyden ja verkkotyöskentelyn lisäksi vastuuopettajat kokoontuvat tarvittaessa kasvotusten keskustelemaan, ja kirjoittamaan OPS-tekstejä. Jokainen aineryhmä kokoontuu omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Varsinainen pilvityöskentely alkaa yhteisellä tapaamisella viikolla 48.

Koen tärkeänä asiana sen että me opettajat, rehtorit ja opistopiiri – kuten kaikki asiasta kiinnostuneet – saimme olla kommentoimassa opetussuunnitelmauudistusta matkan varrella ja jo perusteiden laatimisen yhteydessä. Opetushallitus on järjestänyt kuluneen syksyn aikana lähialueilla useita tilaisuuksia, jotta mahdollisimman moni on päässyt kuuntelemaan perusteiden laatijoiden opastusta ja kysymään asioista, jotka ovat epäselviä tai jotka ovat aiheuttaneet huolestumista.  Keskustelutilaisuudet ovat olleet antoisia. Muutoksia tulee ja pitääkin tulla – hyvä niin! Oman aktiivisuuden mukaan luentoja on voinut  kuunnella etänä tai osallistua Taiteen perusopetusliiton ja OPH:n ainekohtaisiin yhteisiin tilaisuuksiin.  Tällöin verkostoitumista on tapahtunut myös valtakunnan tasolla.

Opetussuunnitelmatyö on lähtenyt mielestäni liikkeelle positiivisessa hengessä.  Innostuneet keskustelut uudesta mahdollisuudesta ovat alkaneet. Uskon ja toivon, että jokainen voi kokea sen, että yhdessä me saamme muotoiltua hyvät työkalut opetustyöhön ja kontakteja jotka säilyvät. Näin voimme seurata opetussuunnitelman toteuttamista arjessa kun pilvityöskentely päättyy.

Anu Junes-Kähkölä
Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen vuodesta 2011
Kädentaitojen opettaja, Oulu-opisto

Anu Junes-Kähkölä, Meri-Pohjolan opistopiirin hallituksen jäsen vuodesta 2011 alkaen.

***

KoL:n seuraava taiteen perusopetukseen liittyvä teemapäivä järjestetään Helsingissä perjantaina 1.12. Tilaisuuteen ehtii ilmoittautua mukaan 27.11. asti.