Järjestämme perjantaina 6. huhtikuuta Helsingissä teemapäivän, joka keskittyy kokonaan kansalaisopistojen kansainvälisyystoimintaan. Tilaisuus on suunnattu kaikille kansalaisopistoissa kv-asioiden parissa työskenteleville tai kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Tilaisuus sopii myös niille opistoille, jotka suunnittelevat kv-toiminnan aloittamista tai syventämistä.

Teemapäivään saamme vieraaksi Opetushallituksen kansainvälistymispalveluista vastaavan asiantuntijan Anni Karttusen sekä ohjelmakoordinaattori Linda Juntusen, jotka esittelevät Opetushallituksen palveluita kansalaisopistojen kansainvälistymisen tukena. European Association for the Education of Adults EAEA:n hallituksen jäsen Pirkko Ruuskanen-Parrukoski ja tiedottaja Helka Repo esittelevät Euroopan tasolla tehtävää aikuiskoulutuksen edunvalvontaa ja sitä, miten EAEA tukee aikuiskoulutustoimijoiden toimintaa Suomessa. Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande NVL) koordinaattori Johanni Larjangolta puolestaan kuulemme, kuinka pohjoismaisessa kontekstissa edistetään aikuisten perustaitoja. Lisäksi Vapaa sivistystyö ry:n toimisto- ja tiedotussihteeri Satu Sälpäkivi pitää tietoiskun vapaan sivistystyön toimijoiden haettavissa olevasta apurahasta kansainvälisen liikkuvuuden tukena.

Päivän aikana kuulemme lisäksi useita esimerkkejä siitä, miten ja minkälaista konkreettista hyötyä kv-toiminnasta on kansalaisopistoille ollut. Hankeyhteistyön ja muita reittejä saatua kansainvälistymiskokemuksiaan meille kertovat mm. Helsingin työväenopisto, Keravan Opisto, Siilinjärven kansalaisopisto sekä Sastamalan opisto.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle. Teemapäivä järjestetään webinaarina eli paikan päällä osallistuminen ei tällä kertaa ole mahdollista. Ohjeet webinaariosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille: muistathan siis ilmoittautua tilaisuuteen!

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään torstaina 5.4.

Lisätiedot:

Tiedottaja Lauramaija ’Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Lämpimästi tervetuloa kevään ensimmäiseen rehtoripäivään! Käsittelemme kansalaisopistokenttää jo pidempään puhututtanutta aihetta: voiko kansalaisopiston tuntiopettajana toimia oman yrityksen kautta? Millä edellytyksillä tämä on mahdollista? Mitä näkökulmia opiston tulisi työnantajana huomioida tämäntyyppisissä tilanteissa? Kuulemme aiheesta sekä Kuntien eläkevakuutuksen, Verohallinnon että opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulman.

Saamme rehtoripäivään myös vieraaksi sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja (sd.) Pilvi Torstin. Lisäksi kuulemme koodauksesta, roboteista ja vanhempien koodikoulutuksista (ROBBO) ja toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen käsittelee omassa puheenvuorossaan alkuvuoden ajankohtaisia asioita.

Ohjelma ja osallistuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin. Rehtoripäivä järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 6211, 6. krs.).

Päivän ohjelma löytyy täältä.

Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, päivän ohjelmaa on mahdollista seurata etäyhteyden kautta. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 12.3.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Kuva: Anna-Stiina Rintala / Ahjolan kansalaisopisto

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS on selvittänyt suomalaisten kuntien ja kaupunkien sivistysjohtajien näkemyksiä toimialansa kehityksestä. Tammikuussa 2018 tehdyssä kyselytutkimuksessa keskityttiin neljään kokonaisuuteen: tulevaan yhteistyöhön, kuntien keskeisimpiin koulutuksen kehittämistavoitteisiin, oppilaitosten määrän tulevaan kehitykseen sekä eri vapaa-ajan palveluiden tärkeyteen.

Sivistystoimenjohtajilta kysyttiin näkemystä kuudentoista vapaa-ajan palvelun tärkeysjärjestyksestä kysymyksellä Kuinka tärkeänä pitää seuraavia vapaa-ajan palveluita omalla toimialueellaan? Asteikko oli erittäin tärkeä – melko tärkeä – ei osaa sanoa – ei kovinkaan tärkeä – ei lainkaan tärkeä.

Sivistysjohtajien vastauksissa nousi esille kolme harrastusmuotoa, joita kaikki sataprosenttisesti pitivät erittäin tai melko tärkeinä. Ne olivat:

•  kirjastot – erittäin (88%) tai melko tärkeä (12%)
•  kansalaisopistot, joissa voi harrastaa mm. kulttuuritoimintaa – erittäin (84 %) ja melko tärkeä (16 %)
•  kuoro, harrastelijaorkesteri/-teatteri, johon voi osallistua – erittäin (49 %) ja melko tärkeä (51 %)

Myös kuntalaiset ovat tyytyväisiä kansalaisopistojensa hoitoon ja saavutettavuuteen. Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 julkaiseman ARTTU2-tutkimusohjelman uusimpien kyselytulosten mukaan kansalaisopistopalvelut sijoittuvat palvelutyytyväisyyskyselyn kärkipäähän.

Kärjessä olivat myös urheiluseurat tai järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrasta liikuntaa, kunnan tarjoamat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa sekä järjestöt, jotka tarjoavat mahdollisuuden harrastaa kulttuuritoimintaa.

Kyselytutkimukseen vastasi lähes sata sivistysjohtajaa. Vastaajina olivat alle 100 000 asukkaan kuntien ja kaupunkien sivistystoimenjohtajat. Koko tutkimus on luettavissa täällä.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmauudistus etenee. Opetushallitus päätti opetussuunnitelman perusteista vuonna 2017 ja tavoitteena on, että niiden mukaan laaditut oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön syksyllä 2018.

Opetussuunnitelmatyötä on tehty ja tehdään kevään aikana paikallisella tasolla ympäri Suomen. KoL järjesti edellisen TPO-aiheisen seminaarin joulukuussa 2017, jolloin keskityttiin opetussuunnitelmatyön alulle saattamiseen opistoissa. Tämän jälkeen Opetushallitus on julkaissut sekä opetussuunnitelman perusteet ePerusteet-palvelussaan että sähköisen työkalun opetussuunnitelmatyön tueksi.

KoL:n kevään TPO-päivässä Helsingissä perjantaina 23.3. kuullaan kokemuksia kansalaisopistoista siitä, kuinka opetussuunnitelmatyö on edennyt. Lisäksi Opetushallituksen erityisasiantuntija Ulla Angervo esittelee sähköistä OPS-työkalua ja Haaga-Helia ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja, FT Outi Raehalme puhuu kansalaisopiston taiteen opettajan mahdollisuuksista työssään kehittymiseen. Päivän aikana vaihdetaan ajatuksia ainealakohtaisten kollegojen kanssa.

Ohjelma ja ilmoittautuminen:

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingissä Pasilan aseman kupeessa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 3012, 3. krs.). Tilaisuus on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen henkilökunnalle.

Tilaisuuden ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollisuus seurata etäyhteyden kautta.

Päivän ohjelma löytyy täältä.

TPO-päivään ilmoittaudutaan nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 19.3.2018. Muistathan ilmoittautua myös, jos aiot osallistua tilaisuuteen etänä.

Lisätiedot:

tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620).

Lämpimästi tervetuloa!

Järvi-Saimaan kansalaisopiston Opisto esittäytyy -tilaisuus Juvalla elokuussa 2017. Tilaisuudessa esiteltiin mm. Laitetaan rukki surisemaan -kurssia. Rukin ääressä opiston kädentaitojen suunnittelijaopettaja Merja Heikkinen.

Työ vapaan sivistystyön kentällä on mielenkiintoista ja haastavaa. Mielenkiintoista se on erityisesti siksi, koska työn puolesta tapaa paljon erilaisia ihmisiä tietoineen, kykyineen ja kokemuksineen. Heterogeenisessa opiskeluryhmässä jokainen opiskelija ylläpitää monia uskomuksia itsestään, kurssistaan ja oppimisympäristöstään tietoisesti tai tiedostamattaan. Juuri tämä tekee ohjaus- ja opetustyöstä haastavan, koska opettaja joutuu tunnistamaan opiskelijoiden erilaisia henkilökohtaisia uskomuksia valaakseen opiskelijoiden uskoa itseensä ja kykyihinsä. Edellä mainittuja uskomuksia kutsutaan pystyvyysuskomuksiksi. Mistä nämä pystyvyysuskomukset rakentuvat ja mikä niitä ylläpitää?

Aikuisopiskelijoiden pystyvyysuskomukset eivät ole uskomuksia siitä, mitä henkilö aikoo tehdä, vaan mitä hän uskoo kykenevänsä tekemään. Nämä uskomukset kumpuavat opiskelijoiden aikaisemmista kurssi- ja koulutuskokemuksista, jotka liittyvät usein tiettyyn oppiaineeseen tai kurssiin. Kurssikokemukset voivat olla kasvattavia siinä mielessä, että ne synnyttävät kurssilaisille myönteisiä odotuksia opistoa, kurssia ja opiskelua kohtaan tai ei-kasvattavia, jos opiskelu vähentää uskoa opiskelijan omaan kyvykkyyteen olennaisella tavalla. Koska nämä pystyvyysuskomukset rakentuvat koko opiskelijoiden eliniän, on merkittävää millaiseksi heidän elämänlaajuiset koulutuspolkunsa ilmentyvät myös vapaan sivistystyön kursseilla ja koulutuksissa.

Jokaiselle kurssille osallistujalle syntyy kokemus siitä, millainen hän itse on oppijana sekä millaisia muut kurssilla opiskelijat ovat. Itsemme vertaaminen muihin on meille luonnollinen tapa havainnoida oppimisympäristömme ja siinä toimivia kanssaihmisiä. Kuva itsestä tietynlaisena oppijana ohjaa toimintaamme ja ajatteluamme. Useat meistä ovat havainneet, että monella kurssille ja koulutukseen osallistujalla on ominaista itsensä vähättely ja kykyjensä aliarviointi: ”En minä näin vanhana opi enää mitään” tai ”tuo Liisakin osaa tämän asian paremmin kuin minä” saattaa kuulua luokkahuoneen perältä. Näistä saattaa muodostua monelle kurssilaiselle niin sanottuja psykologisia esteitä, vaikka todellisuudessa heidän kykynsä riittäisivätkin vallan mainiosti kurssin tavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelijat iästään riippumatta tarvitsevat kurssinsa alussa nimenomaan onnistumisen kokemuksia, jotka kehittävät ja ylläpitävät opiskelijoiden myönteistä kuvaa itsestään ja kyvyistään.

Kolmas tekijä, joka on yhteydessä pystyvyysuskomusten syntymiseen, on käsitys oman tietokapasiteetin riittävyydestä. Yhtenä kurssille osallistumisen esteenä saattaakin olla opiskelijan usko tietojensa ja taitojensa riittämättömyydestä kurssin vaatimuksiin nähden. Useat kurssilaiset uskovat, että kursseille osallistumisen edellytyksenä on, että osaa jo etukäteen laajan repertuaarin kurssin sisällöistä ennen kuin kurssi on edes alkanut.

Myönteisten pystyvyysuskomusten syntymiseen ovat yhteydessä myös merkittävät toiset. Nämä merkittävät toiset ovat niitä henkilöitä, joiden tukea ja arvostusta jokainen opiskelija tarvitsee kursseilla saavuttaakseen omat ja kurssille määritellyt tavoitteet. ”Kehu kaveri päivässä” pätee hyvin myös tässä yhteydessä. Opiskelijat hyödyntävät muita kurssille osallistuvia sosiaalisina malleina. Tämä saattaa näkyä esimerkiksi siinä, että naapurin osallistuminen kurssille toimii motivoivana mallina osallistua itsekin kurssille. Jos opiskelijakollega menestyy hyvin kurssilla, niin se saattaa valaa uskoa myös itselle menestyä kurssilla.

Opiskelijoiden toimintaa ja opiskelua leimaavien pystyvyysuskomusten pohdinta on sikäli ajankohtainen, koska vapaan sivistystyön kentällä varsinkin kansalaisopistoissa pääosa opiskelijoista on seniori-ikäisiä. Heille on kertynyt monenlaisia ja monen kirjavia kokemuksia, jotka päivittäin muokkaavat heidän käsityksiään itsestään ja kyvyistään. Tällä hetkellä monessa opistossa on menossa senioripedagogiikan kehittäminen laatu- ja kehittämishankkeiden avulla. Senioripedagogiikan yksi keskeisimmistä tehtävistä on tukea erilaisia pystyvyysuskomuksia omaavia kurssilaisia, jotta heidän uskonsa omaan osaamiseensa säilyisi ja kehittyisi myönteisempään suuntaan. Vapaa sivistystyö luo oivan mahdollisuuden tukea ja kannustaa kaikenikäisiä oppijoita arvostamaan itseään omaleimaisine kykyineen ja kokemuksineen.

Anne Partanen
Järvi-Saimaan kansalaisopiston rehtori, KT
KoL:n hallituksen jäsen
Kirjoittaja on väitellyt aiheesta vuonna 2011 Jyväskylän yliopistossa.

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopistojen liitto on julkaissut suosituksen vuonna 2018 käynnistyvän kansalaisopistojen lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmaksi. Uudenlaisen koulutuksen mahdollistamiseksi eduskunta hyväksyi joulukuussa 2017 lainmuutoksen, jolla kansalaisopistoille ja muille vapaan sivistystyön oppilaitoksille luotiin mahdollisuus lukutaitokoulutuksen rahoitukseen 100 %:n valtionosuudella silloin, kun oppilaitoksen järjestämä koulutus on hyväksytty kotoutujan kotoutumissuunnitelmaan. Kansalaisopistoissa käynnistyvä lukutaitokoulutus on osa laajempaa uudistusta, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla järjestetty luku- ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle vuoden 2018 alusta lukien.

Vapaan sivistystyön uusi lukutaitokoulutus on tarkoitettu niille, joita perinteinen luku- ja kirjoitustaidon koulutus ei ole riittävän hyvin pystynyt tukemaan koulutus- tai työllistymispolulla. Näiden opiskelijoiden koulutustaustat ovat usein olleet hyvin erilaisia ja heillä on voinut olla pulmia opinnoissa etenemisen kanssa esimerkiksi terveydellisistä tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä. Koulutustarjonnan katveeseen ovat jääneet lähes täysin esimerkiksi kotona olevat vanhemmat.

Vapaan sivistystyön opetuksen piiriin on tarkoitus ohjata ensisijaisesti sellaiset opiskelijat, joiden perusopinnot ovat puutteelliset ja joilla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia tai joiden elämäntilanne voi olla sellainen, että osa-aikainen opiskelu on kokopäiväistä opiskelua parempi vaihtoehto.

Kansalaisopistojen liiton ja Helsingin aikuisopiston valmistelema suositus julkaistiin perjantaina 2. helmikuuta KoL:n aihetta käsittelevässä seminaarissa ja se perustuu Opetushallituksen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositukseen (2017). Kansalaisopistojen opetussuunnitelmasuosituksessa kuvaillaan koulutuksen eri kohderyhmiä ja annetaan suosituksia siitä, kuinka juuri heidän tarpeensa voidaan ottaa huomioon kurssien suunnittelussa. Tämän lisäksi nostetaan esille asioita, jotka saattavat vaikeuttaa kohderyhmiin kuuluvien opiskelua. Toivomuksena on, että taustatietoa sisältävästä opetussuunnitelmasuosituksesta on hyötyä erityisesti niille kansalaisopistoille, jotka aloittavat lukutaitokoulutuksen omassa oppilaitoksessaan tai jotka haluavat kehittää kyseistä toimintaa. Lukutaitokoulutusta suunnitellessa kannattaa hyödyntää myös KoL:n kevään 2018 aikana tarjoamat maksuttomat työpajat.

KoL postittaa kuhunkin kansalaisopistoon yhden kappaleen opetussuunnitelmasuositusta 5. helmikuuta alkavalla viikolla. KoL:n jäsenopistot voivat tilata lisäkappaleita työnsä tueksi maksutta täältä.

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 741 0641)

Opetushallitus on avannut vapaan sivistystyön opintoseteliavustushaun 2018 kansalaisopistoille, kansanopistoille ja opintokeskuksille. Opintoseteliavustus on tarkoitettu aikuisopiskelusta perittäviä maksuja korvaavaksi järjestelmäksi vapaan sivistystyön vapaatavoitteisessa koulutuksessa. Avustuksen avulla voidaan jättää perimättä tai alentaa opintomaksuja kohderyhmiltä, joiden kouluttautumista erityisesti halutaan edistää. Kansalaisopistojen opintoseteliavustuksille varattu määräraha on noin miljoona euroa.

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella ylläpitäjän nimissä ja hakemuksen tulee olla tallennettuna Opetushallituksen järjestelmään viimeistään 5.3.2018 klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu. OPH pyrkii tekemään päätökset 27.4.2018 mennessä. Huomioithan, että Opetushallituksen hakujärjestelmässä on käyttökatko to 1.2. klo 16.30 ja ti 6.2. klo 8.00 välisenä aikana.

Uuden 1.1.2018 käyttöön tulleen maahanmuuttajille tarkoitetun koulutusmallin keskeisenä sisältönä ovat luku- ja kirjoitustaidon ja suomen tai ruotsin kielen taidon opinnot sekä muut kotoutumisen edistämisestä annetun lain tavoitteiden mukaiset sisällöt. Tämä kotoutumisen edistämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu 100 % valtionosuudella tuettu kotoutumissuunnitelman mukainen koulutus on suljettu opintosetelituen ulkopuolelle. Sen sijaan kohderyhmään kuuluvien, mutta uudesta koulutuksesta ja koulutuksen maksuttomuudesta ulkopuolelle jäävien maahanmuuttajien omaehtoisia vapaan sivistystyön luku- ja kirjoitustaidon opintoja opintoseteliavustuksella voidaan tukea.

Lisätietoa opintoseteliavustuksen kohderyhmistä ja valintaperusteista löytyy hakutiedotteesta.

Lisätietoa vapaan sivistystyön valtionavustuksista on kerätty tänne.

Lisätietoja antavat opintoseteliavustushaun sisältöjen osalta opetusneuvos Heikki Sederlöf (puh. 029 533 1422 / heikki.sederlof@oph.fi) ja erityisasiantuntija Sonja Hyvönen (puh. 029 533 1072 / sonja.hyvonen@oph.fi) sekä käytännön ja teknisissä asioissa valtionavustukset@oph.fi tai assistentti Leena Aikio-Einiö (puh. 029 533 1040 / leena.aikio-einio@oph.fi).

Tiedote. Julkaistu: 22.01.2018, 14:06
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalais- ja työväenopistojen vuosittainen suurtapahtuma Tammiseminaari kokoaa noin 140 vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen ammattilaista Vaasaan torstaista perjantaihin 25.–26.1.2018.

Kaksipäiväinen seminaari paneutuu ajankohtaisiin teemoihin ja ilmiöihin kansalaisopistokentällä. Torstaina 25.1. kuullaan yksikönjohtaja Timo Halttusen (Turun yliopiston Brahea-keskus) esitys pohjoismaisesta laatumallista validointityön tukena. Paikallista väriä ohjelmaan tuo Vaasan yliopiston monitieteistä tutkimushanketta johtava johtamisen ja organisaatioiden professori Riitta Viitala, joka puhuu käynnissä olevaan hankkeeseen perustuen ajasta ja ajan vallasta työympäristössä. Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivonen ja Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala kertovat turvallisuudesta vapaan sivistystyön toiminnassa. Vaasan kaupungin tervehdyksen seminaariväelle tuo sivistystoimenjohtaja Christina Knookala.

Perjantaina 26.1. aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen (UEF) esittelee meneillään olevaa tutkimusta, jossa arvioidaan kansalaisopisto-opiskelun hyötyjä yksilö- ja yhteiskuntatasolla sekä niiden mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Työpajoissa käsitellään mm. taiteen perusopetusta sekä kunnan ja kansalaisopiston tehokkaampaa yhteistyötä tulevaisuuden sivistyskunnassa. KTT Annamari Huovinen Osuuskunta Mediakollektiivista puhuu viestinnän nopeutumisesta ja monimuotoisuudesta ja seminaarin päättää puheenvuorollaan kansanedustaja, Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand (r.).

Vaasa-opiston henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana Tammiseminaarin järjestelyissä ja seminaariväki pääsee nauttimaan myös opiskelijoiden musiikki-, tanssi- ja lausuntaesityksistä. Vaasan kaupungin kansalaisopistojen (Vaasa-opisto ja Vasa arbetarinstitut) johtavana rehtorina toimiva Sannasirkku Autio valittiin kesäkuussa 2017 Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajaksi vuosille 2017–2020.

Tammiseminaari järjestetään Vaasa-opiston opistotalossa (Raastuvankatu 31), jonka valmistumisesta on tänä vuonna kulunut 125 vuotta. Opistotalossa ovat toimineet vuosien varrella kaikki koulutusasteet kansakoulusta yliopistoon.

Lisätiedot ja seminaarin ohjelma:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Johtava rehtori, puheenjohtaja Sannasirkku Autio
p. 0400 299 826, sannasirkku.autio@edu.vaasa.fi

Tiedottaja Lauramaija Hurme (haastattelupyynnöt)
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. KoL kehittää ja vahvistaa kansalaisopistojen asemaa suomalaisessa aikuiskoulutusjärjestelmässä.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalais-ja-tyovaenopistojen-vaki-koolla-vaasassa-25.-26.1..html

Opiston kevätnäyttelyssä johtokunnan puheenjohtajan Esko Kannusmäen kanssa keväällä 2017.

On taas se aika vuodesta kun OPH:n laatu- ja kehittämishankkeiden haun eräpäivä on käsillä. Opistoissa on pähkäilty omia kehittämistarpeita ja hiottu kehittämissuunnitelmia hakua varten. Meillä Ahjolassakin on pystytty hankerahoituksella vuosien mittaan tekemään paljon hyödyllistä ja toimintoja kehittävää. Rahoituksen turvin on voitu järjestää koulutusta ja virittää erilaisia yhteistyökuvioita. On laadittu tilastoja, suunnitelmia ja raportteja. On tehty kyselyitä ja selvityksiä. Ja ennen kaikkea on pystytty palkkaamaan ylimääräiset kädet kehittämistyötä tekemään.

Vaan mitä tehdä, kun opistoon iskee hankeväsymys? Kun pelkästään hankehaku-sanan mainitseminen aiheuttaa opistotiimissä syvän kollektiivisen huokauksen. Edellisen, käynnissä olevan hankkeen koulutukset täyttävät jo muutenkin tukkoista kalenteria ja lukukauden aloitus painaa päälle. Mistä raivata tilaa uuden hankkeen ideoinnille, kun oma kaista on jo valmiiksi ruuhkautunut?

Kehittäminen on olennainen osa opistojen perustoimintaa. Silti joutuu miettimään milloin olisi aikaa kehittää omaa perustyötään? Milloin ehtisin pohtimaan niin omia kuin yhteisiäkin toimintatapoja kriittisen rakentavasti? Tai ideoimaan uusia kursseja yhdessä tiimin kanssa? Milloin olisi aikaa päivittää oman työn vuosikelloa? Mistä löytyy hetki papereiden järjestämiseen ja työpöydän siivoamiseen?

Ilman hankkeitakin muutoksia ja uuden opettelua riittää. Uusia ohjelmia käyttöönotetaan ja käytössä olevia päivitetään. Hellewin uusi versio, Peda.net, tilanhallintaohjelma ja EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo tarkoittaa työntäyteistä kevättä. Totutut tavat tehdä töitä tuovat rutiinia ja sujuvuutta arkeen. Uuden opettelu ottaa aina oman aikansa. Ja vaikka tuloksena useimmiten on työn helpottuminen, jopa väheneminen, tuntuu muutosvaihe usein työläältä ja rasittavalta jo ennestään suurella työtontilla.

Yhteinen ideointi ja kehittäminen on aina ollut itselleni työn tärkeä suola. Työnteko on nykyisellään ilman erillisiä hankkeitakin jatkuvaa kehittämistä.  Jossakin kohtaa täytyy koettaa rauhoittaa tilanne ja toivoa, että toimintasuunnitelman ulkopuolelta ei vyöryisi yllätyksiä. Onneksi yhteisiä ideoita ei tarvitse heittää hukkaan, vaan aina voi myöhemmin jatkaa kehittelyä tärkeistä teemoista. Innostuminen ja uuden ideointi vaatii tilaa. Ja jotta sitä saadaan raivattua, täytyy välillä keskittyä perustyön tekemiseen.

Haluan toivottaa onnea ja tsemppiä kaikille uusia hankkeita virittäville opistoille. Meillä Ahjolassa hankehuilitaan tämä vuosi. Kehittämistä meillä kyllä riittää.

Pilvi Mansikkamäki
Ahjolan kansalaisopiston rehtori (Tampere)
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Suomalaiset kunnat ovat muutosten edessä. Sote-uudistus tarkoittaa isoja muutoksia kunnille jääviin tehtäviin sekä kuntaidentiteettiin samaan aikaan kun kunnissa valmistaudutaan siirtymään uuteen maakuntahallintoon. Samalla muuttuvat myös kuntien toimintakenttä, toimintatavat ja kumppanuudet.

Tulevaisuuden kunnat vastaavat koulutuksen ja sivistyksen lisäksi paikallisen identiteetin ja demokratian, kuntalaisten hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämisestä. Kansalaisopistolla on tärkeä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen kuluvan eriarvoisuuden vähentämisessä. Kaikkien saavutettavissa olevat kansalaisopistopalvelut ovat yksi koulutuksellisen tasa-arvon peruspilareista.

Tässä tilanteessa kunnan kannattaa ottaa kansalaisopiston rooli kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä mahdollisimman monipuoliseen käyttöön.

Kunnan ja kansalaisopiston yhteistyön tukemiseksi KoL on koonnut Kansalaisopisto kunnan voimavarana -lehden. Kyseessä on päättäjille suunnattu idea- ja tietopaketti kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista. Toimivaksi havaittujen yhteistyökäytäntöjen ja yleisen kansalaisopistotietouden lisäksi lehti sisältää kirjoituksia kansalaisopistokentältä sekä mm. presidentti Tarja Halosen ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen haastattelut. Esitellyt ideat ovat hyödynnettävissä kansalaisopiston ylläpitäjärakenteesta riippumatta. Lehdessä on mukana myös ruotsinkielistä materiaalia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toimittamista osana Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.2 -kehittämishanketta.

Julkaisu on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna versiona maksutta ja postikuluitta tilauslomakkeen kautta.