Kansalaisopistojen opetushenkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän vuorovaikutustaitoja, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista sekä kiinnostuksesta muun muassa ei-kielelliseen kommunikointiin. Monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa on olennainen osa nykypäivän kansalaisopistoa. Tämän ansiosta oppiminen ei ole enää aikaan ja paikkaan sidottua.

Kieli on veikeä asia. Suurin osa vuorovaikutuksesta ihmisten välillä käydään puheen avulla. Monet meistä käyttävät pääosan työpäivästään kirjoittamalla tai lukemalla erilaisia tekstejä. Kieli on kaikkialla ja kaikessa mukana – sitä käytetään enimmäkseen sen enempää harkitsematta. Ehkä kielen arkisuudesta johtuu, että siitä puhutaan liian vähän. Pitäisi puhua enemmän. Varsinkin nyt, kun koko yhteiskunta yrittää harpata huimaa digiloikkaa, pitäisi puhua erityisesti verkon kielen ymmärrettävyydestä ja selkeäkielisistä verkkopalveluista. Selkeämpi kieli auttaisi myös maahanmuuttajia, jotka vasta harjoittelevat suomen kieltä.

Olemme toteuttaneet DigiEssi-verkkokoulutuksessa Erilaiset oppijat kansalaisopistossa -moduulia. On ollut hienoa tehdä yhteistyötä kansalaisopistojen opetushenkilöstön kanssa. Verkkokurssilla on noussut esille ohjaukseen ja opetukseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet. On ollut myös ilo todeta, miten hienoja ja luovia pedagogisia ratkaisuja on kehitetty ja kehitystyö yhä jatkuu.

Oletko kiinnostunut vahvistamaan ammatillisia valmiuksiasi monenlaisten oppijoiden ohjaamiseen yhdessä muiden kanssa pohtien ja ideoiden? Vielä ehdit hyvin ilmoittautumaan mukaan Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -porukkaan!

Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa -verkkokurssin tavoitteena on tunnistaa oppijoiden monenlaisuutta, tukitoimia ja oppimista sekä antaa osallistujille valmiuksia tunnistaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista vaikeuttavia tekijöitä. Kurssilla pääset myös kehittämään erityispedagogisten menetelmien soveltamista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja opetukseen. Samalla opit myös ymmärtämään ryhmätyöskentelyn rakentumista erilaisissa oppimistilanteissa ja saat vinkkejä oppimista helpottaviin apuvälineisiin. Näin kehität työtäsi sekä rakennat innostavia opintokokonaisuuksia yhdessä työyhteisösi kanssa. Koulutus koostuu oman työn kehittämisestä, yhteisistä webinaareista, alueellisesta työskentelystä ja erilaisista lähdemateriaaleista Moodle-oppimisalustalla. Webinaarit nauhoitetaan eli voit perehtyä niihin sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutusmoduulit luovat raamit oman ammatillisen ohjausosaamisen rikastamiselle ja sen teemoja ovat muun muassa, kuinka ohjata ja valmentaa kansalaisopistojen uusia asiakasryhmiä, joilla voi olla erityisen tuen ja ohjauksen tarpeita sekä miten luoda uusille asiakasryhmille oppimista innostava ja kannustava ilmapiiri. Kaikessa emme oppilaitoksen arjessa voi aina onnistua, mutta monessa asiassa kyllä. Verkkokurssin edetessä olen jälleen päässyt sen tosiasian äärelle, että opiskelu tai oppiminen ei ole vain valmistautumista menestymiseen tulevaisuudessa. Oppiminen on myös oikeutta kuulua samaan joukkoon tai yhteisöön, oikeutta kokea iloa tästä hetkestä ja tästä elämästä.

Jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa juuri omista lähtökodistaan.

Leena Nuutila
lehtori
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Lausunto 28.2.2017

Opetushallitus
Hakaniemenranta 6, PL 380
00531 Helsinki

Asia Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 2017
Viite OPH-293-2017, lausuntopyyntö 6.2.2017

Kansalaisopistojen liitto kiittää mahdollisuudesta lausua Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017 -luonnosasiakirjasta.

Luonnoksessa todetaan, että ”aikuisten perusopetuksen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on huolehtia koulutuksen tasa-arvosta ja laadusta sekä luoda hyvät edellytykset opiskelulle”. KoL pitää hyvänä, että perusteita on haluttu lähteä uudistamaan kyseisen opetuksen tarpeen kasvettua maassamme merkittävästi. Perusteiden pohjalta opetuksen järjestäjä – siis myös yksittäinen kansalaisopisto – laatii opetussuunnitelman huomioiden paikalliset olosuhteet, erityispiirteet, mahdolliset opiskelijoiden tarpeet sekä opiston oman itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Perusteiden pohjalla on käsitys opiskelijasta aktiivisena toimijana opinnoissaan, mitä KoL pitää hyvänä lähtökohtana elinikäiseksi oppijaksi kasvamisessa.

Aikuisten perusopetuksen kohderyhmään kuuluu taustaltaan ja valmiuksiltaan erilaisia opiskelijoita. Luonnoksessa korostetaan aiheellisesti, että ”opetussuunnitelman laadinnassa tehdään paikallisesti tai alueellisesti yhteistyötä muiden samojen opiskelijaryhmien kanssa työskentelevien tahojen kanssa”. Hyviä ja toimivia käytänteitä ja malleja kannattaa jakaa, vertailla ja parastaa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden pitää saada riittävät tiedot suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta kotoutuakseen Suomeen ja voidakseen aidosti osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luokanopettajan kelpoisuuden ohessa olisi ensiarvoisen tärkeää varmistaa opettajan S2-taidot ja osaaminen.

Sivistys käsitetään perusteluonnoksessa laaja-alaisesti: se sisältää demokratian, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, yhteistyön ja vastuullisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, kasvun hyvin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistämisen. Kansalaisopistojen liitto pitää siksi erittäin tärkeänä, että mahdollisimman moni aikuinen pystyisi suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. Liitto tukee kulttuurintuntemuksen, terveystiedon sekä opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen alkuvaiheeseen sekä terveystiedon, opinto-ohjauksen ja työelämätaitojen tuloa oppiaineiksi aikuisten perusopetuksen päättövaiheeseen. Perusopetuksen tarjoama laaja yleissivistys auttaa jatko-opinnoista ja työelämässä selviytymistä.

Jotta opinto-ohjaukselle ja työelämätaidoille asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, opiskelijat tarvitsevat paljon ohjausta opiskelunsa eri vaiheissa. Hyvä ohjaus tehostaa myös merkittävästi aikuisopiskelijoiden opiskelua: opiskelutekniikkaa ja opiskeltavien sisältöjen omaksumista, henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista opintopolulla sekä arkipäivän ongelmista ja esteistä selviytymistä.

Perusteissa kannustetaan osallisuuden syventämiseen oppilaitoksen mahdollisten toiminta- ja harrastus-ryhmien toimintaan osallistumisella, mikä on helppoa toteuttaa kansalaisopistojen monipuolisen kurssitarjonnan avulla. Kansalaisopisto-opetuksesta löytyy myös alkuvaiheen opetustarjontaan aineita tai aihealueita, jotka tukevat aikuisten perusopetuksen tavoitteiden saavuttamista (muu perusopetukseen soveltuva aine tai aihealue sekä valinnaiset kurssit).

Kansalaisopistokentältä saadun palautteen mukaan aikuiset luku- ja kirjoitustaidon opiskelijat tarvitsevat paljon tukea. Tätä he saavat muun muassa opiskelijoiden kaikille yhteisistä ja toistuvista rutiineista. Siksi luku- ja kirjoitustaidon yksilöllisen sisällön mahdollistaminen uusissa perusteissa ei saa kansalaisopistoilta pelkästään myönteistä vastaanottoa. Opistoilta saadun kritiikin perusteella on myös epärealistista olettaa, että suunnitellut vähennykset lukutaitovaiheen mitoituksessa mahdollistaisivat riittävän kielitaitotason.

Kuten perusteissa todetaan, ”opiskelijat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista moninaisuutta”. ”Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä”. Näitä taitoja kaivataan kaikilta suomalaisilta ja Suomessa asuvilta myös tulevien (muutos)vuosien aikana.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Meidän jokaisen elämässä, työelämässä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja maailman menossa on tapahtunut monia muutoksia – isoja, pieniä, merkittäviä ja vähäpätöisiä. Muutoksista huolimatta ja niistä johtuen eteenpäin on menty ja tulevaisuuteen on tähdätty.

Työurani alussa kansanterveyslaki astui voimaan juuri ennen sairaanhoitajaksi valmistumistani. Kansanterveyslakia pidettiin tuolloin sodanjälkeisen ajan ehkä merkittävimpänä terveydenhuollon uudistuksena. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Lain myötä terveydenhuollon painopiste siirrettiin ehkäisevään terveydenhoitoon.

Valmistuttuani terveydenhuollon opettajaksi huomasin olevani uudessa ammatissa, uudella paikkakunnalla, uudessa työyhteisössä, keskellä keskiasteen koulu-uudistusta ja kehittämässä juuri perustetussa oppilaitoksessa sen toimintaa, toimintatapoja, terveydenhuollon koulutusta ja opetusta. Menimme kohti uutta vauhdikkaasti kuin telkkä lentää pönttöönsä. Kauan emme ehtineen keskiasteen koulu-uudistuksessa kuihtua, kun alkoi ammattikorkeakoulu-uudistus ja sen suunnittelu.

Kansalaisopistotöissä muutokset eivät suinkaan loppuneet. Muutoksia on tapahtunut muun muassa oman opiston rakenteessa ja sopimuskuntien lukumäärässä. Kahdesta seutuopistosta on tehty yksi entistä ehompi seutuopisto. Viime aikoina olemme kehittäneet alueellamme uudenlaista oppilaitosrajat ylittävää kumppanuuskampusyhteistyötä, joka uskoakseni kantaa vielä pitkälle.

Osaava-rahoituksella on ollut valtava merkitys kansalaisopiston opettajien osaamisen ja opistotoiminnan kehittämisessä ja kehittymisessä. Oppimisen ja yhteistyön avulla on saatu monenlaisia muutoksia, toimia ja toimintamalleja aikaan. Kansalaisopisto-opetuksen sisältö muuttuu kaiken aikaa: kansalaisopistoilla ei ole perusopetuksen tapaan valmiita opetussuunnitelmia, vaan suunnitelmat muuttuvat vuosittain väestön koulutustarpeen mukaan. Kansalaisopistotoiminnan merkitys on mielestäni kasvanut ja vahvistunut ajan saatossa ja mielestäni vahvistuu edelleen. Kristallipalloni näyttää kansalaisopistoille upeaa tulevaisuutta!

Tänä päivänä puhutaan tulevasta sote-uudistuksesta, joka muuttaa kuntien toiminnan luonnetta aivan uuteen asentoon. Sote- ja maakuntauudistus ovat suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, joita Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat olemaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Kansalaisopistoille uudistus luo aivan uuden mahdollisuuden kunnan palvelurakenteessa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Kansalaisopistojen on huolehdittava kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta, ketään ei saa päästää putoamaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on myös tulevaisuudessa oltava mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä.

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä, jos kunta niin haluaa. Meidän kansalaisopistoväen on pidettävä huolta, että kunta haluaa. Tulevat kuntavaalit ovat sivistysvaalit, ja siksipä meidän kansalaisopistoväen on pidettävä kansalaisopistot näkyvillä ennen vaaleja, puhuttava kansalaisopistojen merkityksestä ja kustannustehokkaasta toiminnastamme. Kansalaisopisto on kunnan ja kuntalaisten voimavara. Vaalien jälkeen rakennamme yhdessä yhteistyön siltoja uusien päättäjien kanssa. Tom Lundbergia mukaillen opistojemme elämä on mustaa, jos uskomme sen olevan mustaa. Opistojen elämä on iloisen keltaista, jos sanomme sen olevan iloisen keltaista. Kirjoitamme opistojemme käsikirjoituksen musteella, jonka värin valitsemme itse.

Valtakunnan tasolla Kansalaisopistojen liitto on vahvistanut vuosien varrella asemaansa edunvalvojana. Liitto on yhä useammassa yhteistyökuviossa mukana aktiivisena toimijana. Kauan odotettu useaan kertaan valmisteltu kansalaisopistojen rahoitusuudistus astui voimaan 2016 vuoden alussa. Kansalaisopistojen liiton liittokokous pidetään 8.-9.6.2017 Oulussa, toivomme runsasta osallistujajoukkoa. Liittokokous valitsee uuden hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle. Liitto saa tuolloin myös uuden puheenjohtajan, kun vanha väistyy. Kiitän teitä kaikkia yksin ja yhdessä upeasta yhteistyöstä!

Muutokset ovat opettaneet minulle, että elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on opettanut minulle, että kaikista asioista töistä ja tehtävistä selviää vain ja ainoastaan tarttumalla niihin yksi kerrallaan ja tekemällä.

”Jos jäämme odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saamme ehkä odottaa turhaan. Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”, Maurice Chevalieria siteeratakseni. Muutoksessa on AINA mahdollisuus. Muutosta ei kukaan toteuta yksin. Onnistunut muutos tarvitsee aina innostunutta ja innostavaa yhteistyötä. Muutos tehdään aina YHDESSÄ.

Todellista onnea ei saavuteta mielihyvän tavoittelulla,
vaan olemalla uskollinen arvokkaalle päämäärälle.

– Helen Keller –

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Suomen Sydänliitto kutsuu kansalaisopistoja mukaan uudenlaiseen terveyden edistämiseen. Mistä on kyse?

Sydän tekee hyvää -liikunta on konsepti, jossa säännölliseen ohjattuun liikuntaan yhdistetään Terveyden 3-ottelu.

Valtimosairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja sepelvaltimotauti, ovat edelleen suomalaisten kansansairauksia. Taustalta löytyy joukko riskitekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, epäedulliset kolesteroliarvot, lihavuus, vähäinen liikunta, tupakointi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, liiallinen stressi ja unen puute. Näihin kaikkiin pystyy jokainen vaikuttamaan omilla arjen valinnoillaan. Ikä, sukupuoli ja perimä ovat riskitekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Tunne arvosi, vaikuta terveyteesi

Jokaisen aikuisen on hyvä tietää omat valtimoterveyteen vaikuttavat arvonsa. Tällä hetkellä 60 %:lla suomalaisista on kohonnut kokonaiskolesteroliarvo. Miehistä lähes puolella ja naisista lähes kolmanneksella on joko kohonnut verenpaine tai säännöllinen verenpainelääkitys. Yli puolet aikuisista on ylipainoisia, ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi.

Sydänliiton lanseeraama Terveyden 3-ottelu kannustaa ihmisiä selvittämään omat terveysarvonsa. Ottelun päälajeina ovat verenpaineen, kolesterolin ja vyötärönympäryksen mittaaminen. Mittauksen yhteydessä osallistuja saa valtimotautien kokonaisriskin arvion ja omiin arvoihin ja elintapoihin kohdistuvan ohjauksen. Lyhyelläkin terveystapaamisella on vaikutusta riskitekijöihin.

Miksi meidän opisto innostuisi mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntaan?

Omasta terveydestä huolehtiminen kiinnostaa ihmisiä. Niinpä tämä kokonaisvaltainen lähestyminen on hyvä tapa houkutella uusia ihmisiä opiston liikuntaryhmiin. Ryhmäläiset voivat innostua osallistumaan useampaan liikuntaryhmään tai muihin opistojen terveysaiheisiin ryhmiin. Elintapaohjaus kannustaa usein myös omaan liikunta-aktivisuuteen ohjatun liikunnan lisäksi. Mikä hienointa, opiston liikkuja huomaa liikunnan ja omilta tuntuneiden muiden elintapamuutosten jälkeen hyvän kehityksen omassa voinnissa, jaksamisessa ja terveysarvoissa. Sydän tekee hyvää -liikunnan kautta opiston rooli liikuttajana ja terveyden edistäjänä vahvistuu ja tulee entistä näkyvämmäksi.

Sydänliitto kutsuu opistoja mukaan testaamaan Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia syyskuusta joulukuuhun 2017. Tarkoituksena on löytää opistoista yhteensä viisi liikuntaryhmää, joissa kussakin on noin 20 osallistujaa iältään noin 40-60 -vuotiaita. Pilottiryhmäläisille tehdään mittaukset elintapaohjauksineen kauden alussa ja lopussa ja heiltä kerätään palautetta liikunnan, mittauksen ja elintapaohjauksen yhdistämisestä. Tämän palautteen perusteella Sydänliitto ja Kansalaisopistojen liitto muokkaavat Sydän tekee hyvää -liikuntakonseptia, jotta se olisi mahdollista levittää myös muihin kansalaisopistoihin eri puolella Suomea.

Kokeilun jälkeen Sydänliitto sydänyhdistyksineen ja opistot yhdessä vievät eteenpäin liikuntakonseptia, jonka tarkoitus on innostaa suomalaisia lisäämään liikuntaa ja yhä useampaa tuntemaan terveysarvonsa. Parhaimmillaan opisto ja paikallinen sydänyhdistys käynnistävät kumppanuuden tuleville vuosille. Opistojen liikkujilla on mahdollisuus liittyä sydänyhdistykseen ja saada tukea omasta terveydestä huolehtimiseen. Innokkaimmille on tarjolla vapaaehtoistyötä mukavassa seurassa.

Ilmoittaudu mukaan Sydän tekee hyvää -liikuntapilottiin verkkolomakkeella 31.3 mennessä. Sydänliitto palaa asiaan pilottiin valittujen opistojen kanssa heti huhtikuun alkupuolella.

Mikäli teidän opistonne innostuu lähtemään mukaan pilottiin ja jatkossakin Sydän tekee hyvää -toimintaan, niin olemme kerrassaan ilahtuneita!

Annukka Alapappila
Liikunta-asiantuntija
Suomen Sydänliitto

Mari Blek-Vehkaluoto
kehittämispäällikkö
Suomen Sydänliitto

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Uudet taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet julkaistaan maaliskuun puolivälissä. Sen jälkeen ne lähtevät vielä lausuntokierrokselle ennen lopullista vahvistamista. Tavoitteena on, että Opetushallitus päättäisi taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuoden 2017 aikana ja että niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otettaisiin käyttöön vuonna 2018.

Tule Tampereelle kuulemaan, mitä uudistuneet opetussuunnitelman perusteet tuovat tullessaan, mikä on taiteen perusopetuksen yhteiskunnallinen rooli ja miten taiteen perusopetusta toteutetaan kansalaisopistoissa.

Kansalaisopistojen TPO-päivässä puhuvat mm. Opetushallituksen opetusneuvos Eija Kauppinen, Suomen musiikkioppilaitosten liiton toiminnanjohtaja Timo Klemettinen, Sorin Sirkuksen rehtori Kaisa Penny ja Sara Hildén -akatemian rehtori Heli Tiainen. Kentän kommenttipuheenvuoron esittää Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen, joka toimii KoL:n edustajana taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen ohjausryhmässä. Tiedossa on siis rautainen annos TPO-asiaa.

Iltapäivällä siirrymme työpajatyöskentelyyn kolmen eri teeman ympärille (aiheet ja vetäjät vahvistetaan maaliskuun alussa). Iltapäiväkahvien jälkeen kuulemme, miten  taiteen perusopetusta toteutetaan Tampereen seudun työväenopistossa ja Sara Hildén -akatemiassa. Pääsemme myös tutustumiskäynnille 35-vuotiaaseen Sara Hildén -akatemiaan, joka sijaitsee aivan Sampolan lähistöllä.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Kansalaisopistojen TPO-päivä järjestetään Tampereen seudun työväenopiston Sampolassa (Sammonkatu 2). Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen edustajille, erityisesti kaikille taiteen perusopetuksesta kiinnostuneille.

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. maaliskuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Tiedote. Julkaistu: 13.02.2016 klo 10:13
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Miksi suomalaiset ilmoittautuvat vuodesta toiseen kansalaisopiston kurssille?
Miksi osa kansalaisopistoista on nimeltään työväenopistoja?
Mikä merkitys kansalaisopistolla on uuteen kaupunkiin tai maahan muuttaneelle?

Uudistunut Kansalaisopistot.fi-sivusto on avattu. Vuoden 2017 ajan sivustolla keskitytään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kansalais- ja työväenopistojen merkitykseen suomalaisessa sivistysyhteiskunnassa ennen ja nyt.

Sivustolla julkaistaan niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja haastatteluja, jotka valottavat kansalaisopistotoiminnan merkitystä yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Videoilla pääsevät ääneen myös kansanedustajat. Läpileikkaukseen kansalaisopistotoiminnan historiasta voi tutustua aikajanan muodossa. Valokuvagalleriaan on puolestaan kerätty paljon muistoja opistoista yli sadan vuoden ajalta sekä nykyopiskelijoiden tunnelmapaloja sosiaalisesta mediasta.

Kansalais- ja työväenopistot ovat tarjonneet suomalaisille tarpeellisia tietoja ja taitoja yhtäjaksoisesti jo lähes 120 vuotta. Ensimmäiset opistot syntyivät työväen sivistystarpeeseen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Tänä päivänä Suomen 184 kansalais- ja työväenopistossa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu noin 650 000 kansalaista. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalaisopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä ja tärkeitä elementtejä tulevaisuuden sivistyskuntaa rakennettaessa.

Kansalaisopistot.fi-sivustollle on myös kerätty paljon perustietoa kansalaisopisto-opiskelusta sekä kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot. Sivusto päivittyy jatkuvasti uusilla kirjoituksilla ja valokuvilla, joita kerätään opistoilta ja kansalaisopisto-opiskelijoilta itseltään.

Sivustoon voi tutustua osoitteessa www.kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 442 8621, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalaisopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/mika-merkitys-kansalaisopistolla-on-kansalaisopistot.fi-kertoo-vastauksen.html

Päivi Rosnell työskentelee NVL-koordinaattorina KoL:n toimistolla.

(På svenska nedan)

Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston Suomen toimintojen maakoordinaattorina on aloittanut FM Päivi Rosnell. NVL-pestinsä ohessa Päivi jatkaa edelleen Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtorina.

Nordiskt nätverk för vuxnas lärande (NVL) on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen ohjelma. Ohjelmalla on isäntäorganisaatio ja kansallinen koordinaattori kussakin Pohjoismaassa. NVL tuottaa ajankohtaisia selvityksiä, järjestää seminaareja ja luo hyviä käytäntöjä.

Vuonna 2017 NVL:n koordinoima kansallinen työryhmä jatkaa osaamisen tunnistamisen tulosten esittelyä Suomessa. Tarkoituksena on myös järjestää seminaareja, joiden aiheet käsittelevät validointiprosessin laatua sekä ohjauksen yhteensovittamista koulutus- ja työvoimasektorilla. NVL julkaisee myös suomeksi kerran kuukaudessa ilmestyvää uutiskirjettä, jossa kerrotaan mm. aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön kehittämisestä pohjoismaisessa kontekstissa.

Kansalaisopistojen liitto on toiminut NVL:n toimintojen isäntäorganisaationa Suomessa vuodesta 2013 ja Suomen päässä Päivi työskentelee KoL:n muun henkilöstön kanssa liiton toimistolla Helsingissä. Tähän asti NVL-koordinaattorina toiminut Pirkko Sartoneva siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä helmikuun alussa.

KoL kiittää Pirkkoa kuluneista vuosista ja toivottaa Päivin lämpimästi tervetulleeksi!

Päivi Rosnell har påbörjat som NVL -koordinator

Päivi Rosnell FM har börjat arbeta som en nationell koordinator för Nordiskt nätverk för vuxnas lärande.  Päivi fortsätter även som rektor vid Jakobstads finskspråkig arbetarinstitutet.

Nordiskt nätverk för vuxnas lärande (NVL) administerar på uppdrag av Nordiska Ministerrådet. Varje land har en värdorganisation och en nationell koordinator. NVL förmedlar aktuella utredningar, organiserar konferenser och skapar goda praxis.

Den nationella arbetsgruppen kommer att fortsätta att presentera resultat av validering i Finland. Avsikten är att anordna seminarier kring kvaliteten i valideringsprocessen samt samordning av vägledningen mellan utbildnings- och arbetsmarknadssektorn. NVL informerar månatligen  nyheter även på finska  bl. a. om utveckling av vuxenutbildning och folkbildning inom olika områden av vuxnas lärande i de nordiska länder.

Medborgarinstututernas förbund MiF har agerat som en värdorganisation sedan 2013 och i Finland jobbar Päivi med förbundets övriga personal i en byrå i Helsingfors. NVL – koordinatorn Pirkko Sartoneva gick i välförtjänade pension i början av februari.  MiF tackar Pirkko för de gågna åren och hälsar Päivi varmt välkommen!

Kansalaisopistojen liiton liittokokous ja liittokokousseminaari pidetään 8.-9.6.2017 Oulu-opiston Pohjankartanolla.

Liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan ja hallituksen sekä päättää liiton strategiasta kolmelle seuraavalle vuodelle.

Liittokokouskutsu lähetetään jäsenistölle myöhemmin keväällä, jolloin avaamme myös ilmoittautumisen. Majoituksen voi varata jo nyt.

Lisätiedot: 
www.kansalaisopistojenliitto.fi/liittokokous

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) ja Nordplus Aikuiskoulutus ovat yhteistyössä laatineet kyselyn, jonka tarkoituksena on selvittää aikuiskoulutuksen ja aikuiskasvatuksen parissa toimivien näkemyksiä oman osaamisensa kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeista.

Kysely on suunnattu kaikille aikuiskoulutuksen ja aikuiskasvatuksen parissa työskenteleville: opettajille, kouluttajille, suunnittelijoille ja ohjaajille.

Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) ja Nordplus Aikuiskoulutus ovat Pohjoismaisen Ministerineuvoston alaisia ohjelmia. Pohjoismainen Ministerineuvosto painottaa opettajan osaamista ja täydennyskoulutusta osana oppimisprosessien laadun kehittämistä.

Kyselyn tulokset julkistetaan NVL:n ja Nordplus Aikuiskoulutuksen yhteisessä konferenssissa syyskuussa 2017. Tuloksia käytetään aikuiskoulutuksen ammattilaisten osaamisen kehittämisessä, ja ne luovat pohjaa aikuiskoulutuksen laatutyön jatkamiselle pohjoismaisena yhteistyönä.

Kysely on laadittu englanniksi ja tanskaksi ja siihen vastataan nimettömänä. Toivottavasti sinulla on hetki aikaa tutustua ja vastata kyselyyn. Vastaaminen vie n. 10 min. Vastauksia pyydetään 7.2.2017 mennessä.

Kysely englanniksi: https://www.survey-xact.dk/LinkCollector?key=PW47P2PL1136
Kysely tanskaksi: https://www.survey-xact.dk/LinkCollector?key=TEEXDS8711C1

Olemme avanneet verkkosivuillemme valokuvagallerian. Galleriasta löydät muistoja Kansalaisopistojen liiton menneistä tapahtumista valokuvien muodossa.

Galleriaan on tässä vaiheessa tuotu kuvia Helsingin työväenopistolla 26.–27.1.2017 järjestetystä Tammiseminaarista sekä vuoden 2016 SuomiAreenasta ja Kansalaisopistopäivästä. Kuvaamme säännöllisen epäsäännöllisesti tapahtumiamme liiton viestintää ja historiankirjoitusta varten. Mikäli haluat kuvasi poistettavan valokuvagalleriasta, otathan yhteyttä: tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Valokuvagalleria löytyy osoitteesta www.kansalaisopistojenliitto.fi/valokuvat sekä navigaatiosta kohdan Toiminta alta.

Tunnelmapaloja KoL:n toiminnasta löydät reaaliaikaisesti myös Kansalaisopistojen liiton Facebook-sivulta sekä Instagramista.