Opetushallitus on avannut vapaan sivistystyön opintoseteliavustushaun 2017 kansalaisopistoille, kansanopistoille ja opintokeskuksille. Kansalaisopistojen opintoseteliavustuksille varattu määräraha on noin miljoona euroa.

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella ylläpitäjän nimissä ja avustushakemuksen tulee olla jätettynä Opetushallitukselle viimeistään 1.3. klo 16.15. Hakutiedote

Lisätiedot:

Opetushallitus / Vapaan sivistystyön valtionavustukset

Haun sisältöjen osalta: opetusneuvos Heikki Sederlöf (puh. 029 533 1422 / heikki.sederlof@oph.fi) ja erityisasiantuntija Sonja Hyvönen (puh. 029 533 1072 / sonja.hyvonen@oph.fi)

Käytännöllisissä ja teknisissä asioissa: valtionavustukset@oph.fi ja assistentti Leena Aikio-Einiö (puh. 029 533 1040 / leena.aikio-einio@oph.fi).

Tiedote. Julkaistu: 23.1.2017 klo 08:30
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto järjestää vuotuisen suurtapahtumansa Tammiseminaarin Helsingissä 26.–27.1. Tapahtumaan osallistuu lähes 200 kentän edustajaa. Seminaarissa pohditaan, miten kansalaisopistot voivat entistä paremmin edistää ihmisten aktiivisuutta ja tarjota elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen mahdollisuuksia.

Yksi seminaarin keskeisimmistä teemoista on kansalaisten puutteelliset perustaidot (basic skills). Suomessa on PIAAC-tutkimuksen mukaan 600 000 työntekijää, joilla on heikot luku-, kirjoitus- ja ongelmanratkaisutaidot. Samaan aikaan ikääntyneillä on ongelmia selviytyä tietoyhteiskunnan muutoksissa puutteellisten tietoteknisten taitojensa takia. Seminaarin kansainvälinen vieras, European Basic Skills Networkin puheenjohtaja Graciela Sbertoli, pureutuu näihin kysymyksiin. Kansalaisopisto-opiskelu on tutkitusti erityisen vaikuttavaa alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Oppiminen ja elämässä tarvittavat taidot ovat teknologian myötä murroksessa. Aivotutkija Katri Saarikivi Helsingin yliopiston NEMO-projektista kertoo, minkälaisia taitoja ja oppimiskykyä tulevaisuuden työelämä edellyttää. Tulevaisuuden ihminen ratkoo monimutkaisia tehtäviä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kun teknologia hoitaa yksinkertaiset suoritukset. Tämä edellyttää ihmisten välisiä kohtaamisia ja luovuuden herättelyä, jotka ovat kansalaisopiston ominaispiirteitä.

Opistot ovat toimineet kansan sivistäjinä ja virkistäjinä kautta vuosikymmenten. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna kansalaisopistotoiminta täyttää jo 118 vuotta. Opistojen aktiivisesta roolista suomalaisen sivistyksen rakentajana puhuu Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta.
Seminaari pidetään Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla.

Lisätiedot ja seminaarin ohjelma:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Tiedottaja Elina Vesalainen (haastattelupyynnöt)
p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistoissa-uudistuminen-on-jatkuvaa-kentan-vaki-koolla-helsingissa.html

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton rehtoripäivään Helsinkiin 17.2.2017. Kokoonnumme tällä kertaa Haaga-Helian tiloihin.

Tilaisuudessa puhumassa mm. pääsihteeri Tuija Brax Suomen Sydänliitosta sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta.

Kuulemme kolme mielenkiintoista tapausesimerkkiä kansalaisopistokentältä. Rehtori Taina Saarinen kertoo, miten Helsingin kaupunki rakentaa uutta elinikäisen oppimisen toimialaa. Rehtori Sannasirkku Autio esittelee Vaasassa meneillään olevaa organisaatiouudistusta ja muutoksista taiteen perusopetuksen kentällä. Rehtori Liisa Vornanen kertoo oppilaitos- ja sopimuskuntayhteistyön hyödyistä.

Iltapäiväkahvien jälkeen käymme kansalaisopistokentän tulevaisuuden tarpeiden ja suuntausten kimppuun. Keskustelulla pohjustamme Kansalaisopistojen liiton tulevaa strategiaa.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se on suunnattu Kansalaisopistojen liiton jäsenopistojen rehtoreille ja rehtoreiden valtuuttamille henkilöille. Myös apulaisrehtorit ovat tervetulleita KoL:n rehtoripäiviin.

Tilaisuus järjestetään Pasilan aseman vieressä Haaga-Helian tiloissa osoitteessa Ratapihantie 13 (luokka 2205, 2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta. 

Ilmoittautuminen:
Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 14. helmikuuta (myös etäosallistuminen on mahdollista).

Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455  7276

Kirjojen Suomi © Yle / kuva: Marco Hyvärinen; grafiikka: Kirsi Kukkurainen

Kirjojen Suomi on Ylen tuottama Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 suuri kirjallisuushanke. Hankkeessa käsitellään vuoden 2017 aikana yli sata Ylen kirjallisuustoimittajien valitsemaa kirjaa Suomen itsenäisyyden ajalta. Juhlavuoden 2017 aikana Yle tarjoaa kaikille suomalaisille suuren määrän tv-ohjelmia, radio-ohjelmia, podcasteja sekä nettisivuston osoitteessa www.yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomi kertoo, millainen Suomi kotimaisesta kaunokirjallisuudesta välittyy sadan vuoden ajalta ja miten maamme on muuttunut aikojen saatossa. Kirjojen Suomi yllyttää suomalaisia lukemaan lisää kaunokirjallisuutta.

Kansalaisopistojen kirjallisuuspiirien ja muiden kirjallisuuskurssien oppimateriaaliksi on nyt saatavilla Kirjojen Suomi -hankkeen kirjoihin liittyviä kirjallisuustehtäviä. Tehtävät tarjoavat ideoita aikuisten kirjallisuuden opetuksen suunnitteluun. Materiaali sisältää mm. vertailevia sekä keskustelu-, kirjoitus- ja media-aiheisia tehtäviä, jotka antavat ajatuksia siihen, kuinka kirjallisuuden opetus voi olla muutakin kuin lukemista ja lukukokemuksista keskustelua. Vaikka materiaali on laadittu erityisesti Suomen 100-vuotisjuhlavuotta ajatellen, mikään ei toki estä käyttämästä sitä opetuksessa myös juhlavuoden jälkeen.

Oppimateriaalin on tuottanut Kansalaisopistojen liitto KoL ja sen on valmistanut Helsingin työväenopiston suunnittelijaopettaja, tietokirjailija Päivi Hytönen (paivi.k.hytonen@hel.fi, 040 336 1092). Tehtäviä saa vapaasti hyödyntää ja levittää osina tai kokonaisuutena kansalaisopistojen kirjallisuuden opetuksessa, kunhan tekijän nimi mainitaan. Materiaalin julkaisu tai käyttö kaupallisissa tarkoituksissa on kielletty.

Kirjalista sekä kuvaus kustakin Kirjojen Suomi -hankkeen 101 kirjasta löytyy Ylen verkkosivuilta osoitteesta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/valitsimme-kirjan-jokaiselta-itsenaisyyden-vuodelta-minkalainen-kuva-suomesta. Suurin osa kirjoista on myös digitoitu Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Linkit digikirjoihin löytyvät kunkin kirjan kohdalta erikseen.

Kirjojen Suomi -hankkeeseen liittyvät kirjallisuustehtävät kansalaisopistoille löytyvät täältä.

Lukemisen ja kirjallisuuden opettamisen iloa!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme (lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621)

Mediataitoviikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Ihmisten internet”, joka kannustaa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin toimimaan paremman ja yhdenvertaisemman netin puolesta. Mediataitoviikon tavoitteena on vahvistaa kansalaisten mediataitoja.

Kansalaisopistot ovat tervetulleita mukaan järjestämään Mediataitoviikon ohjelmaa. Teemaa voidaan käsitellä millä tahansa kurssilla, johon aihe luontevasti sopii tai kampanjaa varten voidaan järjestää esimerkiksi oma tapahtuma, yleisöluento, keskustelutilaisuus tai kurssi. Myös taiteen perusopetukseen teemaviikko sopii erinomaisesti.

Mediataitoja voidaan kehittää monilla eri osa-alueilla (esimerkiksi tekniset käyttötaidot, mediaa kohtaan liittyvä ymmärrys, mediasisältöihin liittyvät tulkinta- ja tuottamistaidot, kriittisyys ja tiedonhakutaidot). Näkökulma voi olla esimerkiksi median monet mahdollisuudet, osallisuus sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa empatian lisääminen mediataitojen osana. Voitte vapaasti suunnitella opistonne ohjelmaan sopivaa sisältöä.

Ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi. Kaikki ilmoittautuneet saavat maksutta sähköisen materiaalipaketin, joka kootaan yhteistyössä Mediataitoviikon kumppaneiden kanssa. Ilmoittautuneet pääsevät halutessaan mukaan myös interaktiiviselle kartalle, josta voi halutessaan etsiä sopivia yhteistyötahoja omalta lähialueelta.

Teemaviikko ja sen toiminnot suunnitellaan yhdessä noin 40 kansallisen organisaation kanssa, jotka edustavat pääasiassa koulutusta, lapsi- ja nuorisotyötä, mediakulttuuria, viestintää sekä it-alaa. Myös Kansalaisopistojen liitto on yksi Mediataitoviikon kumppaneista. Viikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Mediataitoviikko on myös kansainvälinen: teemaviikon tiistaina vietetään kansainvälistä Safer Internet Daytä, jota juhlitaan EU-maiden lisäksi myös muissa maanosissa.

PS. Mikäli opistossanne on meneillään kiinnostavia mediataitoihin liittyviä kursseja, kannustamme jakamaan kokemuksenne. Sekä opettajat että opiskelijat ovat tervetulleita kirjoittamaan Kansalaisopistot.fi-sivulle. Kirjoittamisohjeet löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi/tarina. Palkitsemme kirjoitukset kansalaisopistot.fi-kassilla tai -paidalla.

Kuva: Fotolia © Juhku

Yhtä varmasti kuin aurinko nousee tammikuun puolivälissä täällä Lapissa jälleen horisontin yläpuolelle, yhtä varmasti käynnistyy kansalaisopistokausi. Näin kirjoittelin viisi vuotta sitten kevään opinto-ohjelman alkusanoina, mutta tässä vuoden vaihteessa en enää vertaisi opistokauden käynnistymistä niin itsevarmasti.

Koko koulutuskenttä on kansalaisopistojen tapaan jonkinasteisessa taloudellisessa kuristusotteessa. Vaan sitkeitä ja kekseliäitä kun ollaan, niin vielä henki pihisee. Stubbin hallituksen aikaiset leikkauspäätökset iskevät kuluvaan vuoteen ja lisätuloilla tällaista vajetta on melko mahdoton paikata. Väkiluvultaan pienillä paikkakunnilla, kuten täällä pohjoisessa, ryhmäkoot ovat valmiiksi pieniä ja niitä maksavia asiakkaita ei ole jonoksi asti, jos kurssimaksuja korotetaan. Kestävää kehitystä edellytetään, mutta talouden suhteen kehitys on kestämätöntä.

Talouden haasteista selviämiseksi meillä niin kuin muissakin opistossa on tehty kaikenlaista. Kun tulojen kasvattaminen ei ole riittänyt, eteen tulevat säästämisen keinot. Tavoite on ollut, että opetustuntimäärän vähentäminen olisi se viimeinen tapa. Etäisyydet ovat Lapissa isoja ja esimerkiksi Revontuli-Opiston toiminta-alue on pinta-alaltaan suurempi kuin Slovenian valtio tai verraten se tarkoittaisi, että Kuopio ja Helsinki kuuluisivat samaan alueopistoon, on selvää, että matkakustannukset ovat tällöin todella suuria. Tämä on yksi merkittävä kohta, josta säästöjä onkin haettu.

Kunta on hankkinut opistolle oman auton, mutta erityisesti säästöjä on syntynyt kun kilometrejä on saatu pois tien päältä verkko-opintoja kehittämällä. Verkko-opinnot käynnistettiin kieli-ja atk-opinnoilla, mutta tarjontaa on laajennettu koko ajan. Viime vuonna mukaan tulivat liikunnan verkkokurssit ja tänä vuonna saadaan pilotit musiikin verkkokursseista ja mietinnän alla ovat jo kädentaitojen ryhmätkin.

Pelkän kitinän sijaan on todettava, että säästöpaineet ovat saaneet siis paljon hyvääkin aikaiseksi ja verkossa voidaan toimia kyllä monissakin asioissa hyvin näppärästi. Silti on sääli, jos ihmisten yhdessä tekeminen ja kohtaaminen fyysisesti vähenisi. Oppimisen ilon ja tunteiden jakaminen ryhmässä on kokonaisvaltaisempaa kuin verkossa. Toivottavasti talouden paineet eivät tulevaisuudessa muuta kansalaisopistoja pelkiksi verkko-opistoiksi. Menettäisimme silloin inhimillisesti jotain hyvin korvaamatonta ja ihmisten hyvinvoinnille merkityksellistä.

Pasi Tanninen
Revontuli-opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Fotolia © Juhku

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Koko Suomi kiittää on Suomi100-hanke, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman monessa Suomen kunnassa järjestetään hyvinvoinnin rakentajasukupolvelle tapahtuma, jonka pääteemana on kiitollinen yhdessäolo. Tapahtuman järjestäjänä voit muokata tapahtumasta omanlaisesi. Se voi olla perinteinen juhla laulu- ja musiikkiesityksineen, tai vaikkapa iltapäivätanssit, konsertti, kesäinen pihajuhla tai rollaattori-rieha torilla tai palvelutalon pihapiirissä. Tärkeintä on, että tapahtuman järjestäjänä osoitat arvostusta ja kiitollisuutta oman kotikuntasi ikääntyneille asukkaille. He ovat rakentaneet isänmaatamme ja nykyistä hyvinvointiamme vuosikymmenten ajan, siksi he ovat juhlansa ansainneet.

Hanketta koordinoi Siskot ja Simot ry, joka järjestää pop up -tyyppistä vapaaehtoistoimintaa vanhusten parissa. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Kansalaisopistot voivat lähteä mukaan hankkeeseen järjestämällä omia tapahtumia ja kannustamalla, innostamalla ja haastamalla myös muita mukaan! Hankkeen sivuilta löytyy vinkkejä tempauksen järjestelyihin ja viestintään. Välitetään yhdessä eri sukupolvien kiitos ja järjestetään vanhuksille elämyksiä Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Osoitetaan kiitollisuutemme teoilla. Näytetään, kuinka koko Suomi kiittää!

Hankkeen verkkosivut osoitteessa www.kokosuomikiittaa.fi

Lausunto 19.12.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainväli-syyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Kansalaisopistojen liitto pitää hyvänä, että toisen asteen ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan tulevai-suuden osaamistarpeisiin ja koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä tehdään yhtenäinen kokonaisuus. Hyvää on myös se, että koulutuksen järjestäjän valta ja vastuu kasvavat. Reformi edellyttää täten tulevilta ammatillisen koulu-tuksen järjestäjiltä vahvaa, monipuolista osaamista ja laadukasta toimintaa. Kuten esityksessäkin mainitaan, on järkevää tuottaa sellaisia tutkintoja, joilla on selkeää kysyntää myös tulevilla työmarkkinoilla: ”Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.”

Kansalaisopistoissa ei järjestetä ammatillista koulutusta, mutta monet kansalais- ja työväenopistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Tällaisessa yhteistyössä on tärkeää, että kumpikin osa-puoli edistää omien tarkoituksiensa saavuttamista sekä pitää kiinni omista tavoitteestaan ja arvopohjastaan. Yhteis-työtä tehdään yksittäisten opistojen keskinäisten sopimusten lisäksi myös muun muassa koulutuskuntayhtymissä ja esimerkiksi tulevassa Omnian osakeyhtiössä.

Kansalaisopistoissa on paljon annettavaa ammatillisen koulutuksen tueksi yleisten opiskeluvalmiuksien ja erilaisten kansalaistaitojen kehittämisessä (muun muassa digivalmiudet, yleiset työelämävalmiudet, opiskelutaidot) laajasta kie-livalikoimasta puhumattakaan. Kansalaisopistoissa opetettiin syyslukukaudella 2016 40 erilaista vierasta kieltä. Luon-noksessa ehdotetaan myös kansalaisopistotoimintaan soveltuvasti, että ”lisätään koulutuksen järjestäjien yhteistyötä nuorten työpajatoiminnan kanssa….yksilöllisten opintopolkujen ja erilaisten oppimisympäristöjen rakentamiseksi.”

Euroopan unionin Suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista yrittää osaltaan varmistaa, että ammatillisen perus-koulutuksen suorittaneilla on aikuiselämässä, jatko-opinnoissa ja työelämässä edellytettävät avaintaidot. On tärkeää, että myös aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitojaan läpi koko elämän. Tämä nostetaan vahvasti esille myös kesäkuussa 2016 lanseeratussa New Skills Agendassa: yhä useampien ihmisten tulisi Euroopassa pystyä hankkimaan ne taidot, joita 2000-luvulla tarvitaan työssä ja elämässä. Edellä olevaan viitaten Kansalaisopistojen liitto kannattaa luonnoksessa mainittua periaatetta, että ”koulutuspalveluiden tarjonnan painopistettä siirrettäisiin… vahvemmin elin-ikäisen oppimiseen ja työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen”. Tämän pitää olla myös Suomessa jatkossa mahdollista.

Tutkinnon osia voisi jatkossa suorittaa eri oppilaitoksissa ja kaikki osaaminen osoitettaisiin erillisillä näytöillä. Paikal-lisilla tasoilla olisi täten tärkeää luoda yhteistyössä malleja tai pooleja, joista yhteisiä opistoja voidaan valita. Reformiin sisältyy ajatus vahvasta henkilökohtaistamisesta ja ohjauksesta. Koska aikuisten ja nuorten koulutukset olisi tarkoitus yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, ohjausta on syytä tehostaa merkittävästi.

Kansalaisopistojen liitto iloitsee siitä, että luonnoksessa nostetaan vahvasti esille osaamisen tunnistaminen, tunnus-taminen ja henkilökohtaistaminen. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi olla myös epävirallista tai arkioppimista. Am-matillista tutkintoa suorittavan opiskelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää tietää etukäteen, millaisia konkreettisia opintoja hänen tutkintoonsa voidaan lukea hyväksi. Kansalaisopistoissa on kehitettävä edelleen koulutuksista annet-tavia todistuskäytäntöjä sekä yleisellä tasolla osaamisperustaista ajattelua koulutuksia ja kursseja suunniteltaessa (NVL: Vapaan sivistystyön opintotodistus tunnustamisen välineeksi).
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Erilaiset mediat, esimerkiksi kirjat, elokuvat, sanomalehdet, tietokoneet, kännykät ja internet, ovat tuttuja asioita jokapäiväisessä elämässä. Ne mahdollistavat monia asioita niin vapaa-ajalla, harrastuksissa kuin työssä ja opiskeluissakin. Median tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin monenlaisia taitoja. Helmikuussa vietettävällä Mediataitoviikolla edistetään laaja-alaisesti mediaan liittyvää osaamista.

Tutkimusten mukaan ihmiset käyttävät erilaisia medioita monipuolisesti ja erilaisiin tarkoituksiin. Ihmiset kuuntelevat musiikkia, seuraavat uutisia ja ajankohtaisia asioita, lukevat kirjoja ja sarjakuvia, olevat yhteydessä toisiinsa, ottavat valokuvia tai videoita ja pelaavat pelejä. Erityisesti internetillä on merkittävä rooli mediankäytössä. Tilastokeskuksen julkaisemien tuoreimpien tietojen mukaan suomalaiset käyttävät internetiä yhä useammin. Vuonna 2016 suomalaisista 88 prosenttia käytti internetiä. Alle 55-vuotiaista internetiä käyttivät lähes kaikki.

Erilaisten teknologioiden kehittyminen ja mediavälineiden yleistyminen ovat tuoneet paljon erilaisia mahdollisuuksia yhä useammalle. Median avulla voimme muun muassa oppia ja saada tietoa, harrastaa, toimia yhteisön ja ympäristön hyväksi ja vaikuttaa asioihin, ilmaista itseämme ja olla yhteydessä muihin ihmisiin. Laitteet ja välineet eivät kuitenkaan itsestään riitä, vaan median mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää monenlaista osaamista. Mediaan liittyviä taitoja ja tietämystä voidaan kutsua medialukutaidoksi.

Medialukutaito on nykypäivän sivistystä

Medialukutaitoon kuuluu niin median tulkintaan kuin sen tuottamiseenkin liittyviä taitoja. Medialukutaitoinen osaa käyttää, tulkita ja analysoida mediaa sekä toisaalta myös ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän lisäksi medialukutaitoon kuuluu myös tietämys erilaisista mediaan liittyvistä asioista. Monipuolinen mediaosaaminen tukee yksilön kasvua ihmisenä, elinikäistä oppimista ja aktiivista osallistumistaan yhteiskuntaan.

Nykyisessä mediakulttuurissa medialukutaidon voi nähdä olevan myös sivistyksellinen kysymys. Digitaalinen media tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia oppimiselle ja oman sivistyksen kehittämiselle. Tästä esimerkkejä ovat erilaiset verkosta löytyvät taide- ja kulttuuriteokset, digitaaliset näyttelyt ja kulttuuriperintöä vaalivat, uudistavat ja näkyväksi tekevät palvelut. Median avulla voimme etsiä ja löytää monimuotoista tietoa eri lähteistä, voimme laajentaa näkemystämme tutustumalla ajattelijoihin eri puolilta maailmaa, nähdä paikkoja, joihin meillä ei muuten olisi pääsyä, keskustella muiden ihmisten kanssa välittämättä maantieteellisestä sijainnista ja käännösohjelmien avulla ylittää jopa kielimuureja. Näiden mahdollisuuksien näkökulmasta elämme aiempaa sivistysmyönteisemmässä maailmassa. Medialukutaito voidaankin ymmärtää laajalti osana nykyajan sivistystä.

Medialukutaitoa edistetään Mediataitoviikolla

Mediataitoviikko on helmikuisin (6.-12.2.2017) vietettävä valtakunnallinen mediakasvatuksen teemaviikko, jota vietetään ympäri Suomea esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, nuorisotaloissa, kirjastoissa ja museoissa. Laaja-alaisen medialukutaidon edistämisessä myös kansalaisopistoilla on paljon mahdollisuuksia.

Medialukutaidon edistämiseksi ei ole yhtä ja oikeaa tapaa, joten toiminnan suunnittelu voi lähteä omista lähtökohdista käsin. Mediataitoviikkoa varten toteutetaan paljon erilaisia materiaaleja ja kampanjoita. Ilmoittautumalla mukaan Mediataitoviikkoon voi saada uutiskirjeenä listauksen työssä hyödynnettävistä maksuttomista materiaaleista. Esimerkkejä tämän vuoden materiaaleista ovat empatiataitojen edistämiseen keskittyvä ”Pullopostia Mediameressä” sekä muutosta tarkasteleva ”Aikamatkaajat”-materiaali.

Lisätietoa ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät Mediataitoviikon verkkosivuilta (www.mediataitoviikko.fi). Pysyt myös kuulolla seuraamalla Mediataitokoulun Facebook-sivua tai Twitter-tiliä.

Tervetuloa mukaan edistämään kaikille kuuluvia mediataitoja!

Lauri Palsa
Projektipäällikkö
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
lauri.palsa@kavi.fi

Mediataitoviikkoa koordinoi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti mutta sen toiminnot suunnitellaan yhdessä noin 50 kansallisen organisaation kanssa. Myös Kansalaisopistojen liitto on yksi Mediataitoviikon kumppaneista.

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Opetushallitus on avannut verkkosivuillaan mahdollisuuden kommentoida valmisteltavana olevaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnosta. Lisätietoja valmistelusta, taiteen perusopetuksen perusteiden luonnos 15.12.2016 ja siihen liittyvä avoin verkkokysely löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta osoitteesta www.oph.fi/TPO2018.

Avoin verkkokysely sulkeutuu 9.1.2017 klo 16.15.

Opetushallitus kannustaa taiteen perusopetuksen järjestäjiä, oppilaitoksia, rehtoreita, opettajia, oppilaita, huoltajia sekä muita taiteen perusopetuksen kehittämisestä kiinnostuneita tahoja ja kansalaisia vastaamaan avoimeen verkkokyselyyn taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta. Vastaukset tukevat luonnoksen edelleen kehittämistä.

Lisätietoja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisesta antavat johtaja Jorma Kauppinen (jorma.kauppinen@oph.fi) ja opetusneuvos Tiina Tähkä (tiina.tahka@oph.fi) sekä ruotsinkielisen koulutuksen osalta erityisasiantuntija Jan Hellgren (jan.hellgren@oph.fi).