Järjestämme kansalaisopistoille teemapäivän laatu- ja kehittämisavustuksista sekä opintoseteliavustuksista. Teemapäivä pidetään Helsingissä perjantaina 2. joulukuuta.

Päivän ohjelmasta valtaosa on varattu opistojen hankkeiden tulosten sekä opintosetelikursseista saatujen kokemusten esittelyyn. Teemapäivästä saat ideoita oman opistosi kehittämistyöhön sekä kuulet muiden kokemuksista ja hyväksi koetuista menetelmistä.

Hanke-esittelyiden lisäksi Opetushallituksen opetusneuvos Heikki Sederlöf kertoo hyvien hakemusten kriteereistä ja CIMOn vastaava asiantuntija Anni Karttunen puhuu siitä, miten hankkeiden tuloksia kannattaa hyödyntää hankkeen päättymisen jälkeen.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan.

Aiemmista vuosista poiketen olemme keskittäneet lake- ja opintoseteliavustusten käsittelyn tähän teemapäivään. Huomioithan siis, että Tammiseminaarissa 2017 ei tällä kertaa järjestetä työpajoja hankkeiden tiimoilta.

Vuodesta 2016 alkaen Opetushallitus on myöntänyt laatu- ja kehittämisavustusta enintään yhteen hankkeeseen hakijaa kohden lukuun ottamatta mahdollisia yhteishankkeita. Myös teemapäivässä on varattu hieman aikaa yhteishankkeiden ideointiin. Jos opistossa on seuraavaa hakukierrosta ajatellen pohdittu mahdollista yhteishanketta, joka kaipaisi kumppania, tarjolla olisi vielä nyt mahdollisuus hankekumppanin löytämiseen ja hankkeen pohtimiseen yhteisesti. Kaikki yhteishankeideat pyydetään lähettämään ennen teemapäivää joko ilmoittautumislomakkeen kautta tai erikseen suoraan Laurikselle, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi. Ideoiden lähettäminen keskusteltavaksi ei sido opistoa mihinkään.

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa osoitteessa Uudenmaankatu 23 A. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään 28.11.2016.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Kutsumme kaikki jäsenrehtorit ajankohtaisten asioiden äärelle vuoden viimeiseen rehtoripäivään Helsinkiin 9.12.2016.

Saamme vieraaksemme kansanedustaja Paavo Arhinmäen, joka tuo terveiset eduskunnasta. Työmarkkina-asiamies Tuula Vaskelainen Kuntatyönantajista käy läpi kilpailukykysopimuksen soveltamista kansalaisopistoissa. Virittäydymme myös lähestyviin kuntavaaleihin KoL:n kuntavaaliteesien pohjalta, keskustelua vetää toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen.

Digitalisaatiota emme ole unohtaneet tässäkään tilaisuudessa. Kopioston licensing manager Kirsi Salme esittelee kansalaisopistojen kopiointilupaa ja kertoo digitaalisten materiaalien hyödyntämisestä. Yritysvieraat Cleac Oy ja Rockway Oy esittelevät uusia innovatiivisia tapoja musiikkikurssien toteuttamiseen netissä, jonka jälkeen kuulemme myös käyttäjien kokemuksia.

Kun asiat on käyty läpi, voidaankin lopuksi tunnelmoida jouluglögien äärellä. Tervetuloa!

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Rehtoripäivä järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Tilaisuus on maksuton. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 7. joulukuuta.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna, viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Tämän päivän suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ovat lähtökohtina työelämälähtöisyys ja osaamisperusteisuus. Ajattelutavan muutos oppiainekeskeisestä opettamisesta työelämän toiminnan mukaan tapahtuvaan ammatillisen osaamisen jäsentämiseen näkyy myös oppilaitosten ja opettajien toiminnassa. Uudet toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteet ovat aina osaamisperusteisia. Tutkintojen suorittamisessa on lähtökohtana osaamisen osoittaminen ja arviointi pääsääntöisesti työpaikalla. Osaamisperusteisuudessa nostetaan opiskeltujen oppituntien ja yksityiskohtaisten sisältöjen sijaan jo olemassa oleva osaaminen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohdaksi.

Huomio on kiinnittynyt siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintoon valmistavan koulutuksen periaatteena on, että vain tarvittava ammattitaito hankitaan joko oppilaitoksen toimintaympäristöissä tai työpaikoilla (tai molemmissa). Tämä tarve määritellään tutkintoon hakeutumisvaiheessa, jossa aloitetaan henkilökohtaistamiseksi kutsuttu ohjausprosessi. Tämä ohjaus jatkuu koko tutkinnon suorittamisen ajan aina osaamisen arviointiin saakka.

Osaamisperusteisuus näkyy nykyisin myös ammattikorkeakouluissa. Siellä sitä kutsutaan opinnollistamiseksi, joka on vaihtoehtoinen tapa kehittää osaamista. Opinnollistamisen ideana on koulutuksen ja työn tekemisen joustava yhdistäminen. Lähtökohtana on ajatus, että työtä tekemällä opitaan ja kehitytään monimuotoisesti ja työstä saatu osaaminen tunnustetaan osaksi opintoja.

Osaamisperusteisuuden periaate on viime aikoina herättänyt kiinnostusta kansalaisopistoissa. Opistojen tavoitteena on mm. edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia. Sopiiko osaamisperusteisuuden ajatusmalli siihen, että ihminen haluaa kansalaisopistoissa nimenomaan oppia uusia taitoja ja saada uusia tietoja? Uutta tietoperustaa rakennetaan vanhan, jo olemassa olevan tiedon tai osaamisen päälle ja aikaisemmin hankittu osaaminen ohjaa uuden oppimista. Näin ajatellen voisi osaamisperusteisuus avata uusia näkökulmia myös kansalaisopistojen toiminnan kehittämiseen.

Teksti: Lehtori Petja Sairanen, Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Petja Sairanen on yksi DigiEssi -hankkeen kouluttajista. Hanke toteutetaan Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Kansalaisopistojen liiton yhteistyönä. Tutustu hankkeeseen ja sen koulutuksiin osoitteessa www.digiessi.fi.

***

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Kansalaisopistot ympäri maata olivat mukana järjestämässä Suomen juhlavuoden ohjelmaa. Kansalaisopistojen liitto tarjosi opistoille mahdollisuuden osallistua yhteisiin hankkeisiin, jotka olivat osa valtioneuvoston kanslian hyväksymää virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Esittelemme tällä sivulla viisi eri hanketta, joista osa oli Kansalaisopistojen liiton omia hankkeita ja osa toteutettiin yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa.

1) KANSALAISOPISTO – SATAVUOTIAAN SUOMEN KANSAN SIVISTÄJÄ (KoL)
2) KOKO SUOMEN KANSALAISOPISTO: 100 VERKKOLUENTOA (KoL)
3) KIRJOJEN SUOMI (YLE)
4) NAISTEN ÄÄNI (SUOMALAINEN NAISLIITTO)
5) SATA ASKELTA SUOMEN TULEVAISUUTEEN -KANSALAISKESKUSTELUT (KANSANVALISTUSSEURA)
6) KOKO SUOMI KIITTÄÄ (SISKOT JA SIMOT RY)
7) SUOMI 100 -ROSKAKÄVELYT (ROSKA PÄIVÄSSÄ -LIIKE)

Lisätietoa kaikista Suomi 100 -hankkeista:
tiedottaja Lauramaija Hurme
P. 040 573 1620 / lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

1) KANSALAISOPISTO – SATAVUOTIAAN SUOMEN KANSAN SIVISTÄJÄ (KoL)

Kansalaisopistot.fi-sivu laajenee Suomen 100-vuotisjuhlavuotta silmällä pitäen. Sivustolle tulevan materiaalin avulla pyrimme tuomaan näkyväksi kansalaisopistotoiminnan merkityksen kautta aikain ja osana suomalaisen sivistysyhteiskunnan kehitystä. Samalla sivu toimii edelleen tuttuun tapaan tiedotuskanavana kansalaisopistojen tarjoamista matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksista.

Uudistunut sivusto aukeaa tammikuun loppuun mennessä. Vuoden 2017 aikana luvassa on katsaus kansalaisopistotoiminnan historiaan sekä rutkasti kuvamateriaalia kuluneiden vuosikymmenten ajalta. Julkaisemme niin opiskelijoiden, työntekijöiden kuin päättäjienkin kirjoituksia ja ajatuksia kansalaisopisto-opiskelun merkityksestä. Lisäksi sivusto toimii tuttuun tapaan tiedotuskanavana matalan kynnyksen opinnoista. Sivusto on osa valtioneuvoston kanslian virallista juhlavuoden ohjelmaa.

Haluatko mukaan? Otamme vastaan valokuvia ja kirjoituksia opiston toiminnasta. Mitä sellaista hienoa työtä teillä tehdään, josta haluaisitte kertoa koko maailmalle? Mistä olette tällä hetkellä eniten ylpeitä opistossa? Minkälainen merkitys opistolla on ollut paikkakunnalle? Löytyisikö opistosta henkilö, jolla olisi aikaa kirjoittaa lyhyt juttu (esim. yksi A4) aiheesta? Tarjoa ideaa rohkeasti tai lähetä suoraan valmis teksti. Julkaisemme mielellään myös jo aiemmin esimerkiksi opistojen historiikeissa tms. ilmestyneitä tekstejä.

Kysymyksiä? Ideoita? Haluatte mukaan, mutta ette tiedä miten tai milloin ehditte? Ota rohkeasti yhteyttä, niin pohditaan yhdessä: lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi tai 040 442 8621.

2) KOKO SUOMEN KANSALAISOPISTO: 100 VERKKOLUENTOA (KoL)

Järjestetäänkö opistossanne verkkoluentoja? Haluaisiko opisto näkyvyyttä niiden kautta? Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi KoL haastaa koko Suomen kansalaisopistot tuottamaan yhteensä 100 verkkoluentoa, joiden tiedot kerätään verkkoluennot.fi-sivustolle ”näyteikkunaan” koko kansan katsottavaksi – kaikkien kansalaisopistoksi. Luentojen ei tarvitse olla nähtävissä koko vuotta eli vain varsinainen livelähetys riittää.

Kiinnostuksesta yhden tai useamman verkkoluennon tai vaikka kaikkien verkkoluentojen tarjoamisesta Verkkoluennot.fi-sivustolle voi ilmoittaa osoitteeseen viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi.

3) KIRJOJEN SUOMI (YLE)

Ylen hanke Kirjojen Suomi kertoo, millainen Suomi kotimaisesta kaunokirjallisuudesta välittyy sadan vuoden ajalta ja miten maamme on muuttunut. Ylen ohjelmissa käsitellään yli 100 kirjaa itsenäisyyden ajalta.

Mukaan hankkeeseen pääsee järjestämällä opistossa Kirjojen Suomi -kurssin keväällä tai syksyllä 2017. Ideana on, että esimerkiksi kirjallisuuspiireissä ja muilla kirjallisuuskursseilla käsitellään joitakin Ylen kirjalistan yli 100:sta kirjasta. Suunnittelijaopettaja Päivi Hytönen Helsingin työväenopistosta on tuottanut kurssien tueksi myös oppimateriaalin, joka antaa ideoita aikuisten kirjallisuuden opetuksen suunnitteluun. Materiaali sisältää mm. vertailevia sekä keskustelu-, kirjoitus- ja media-aiheisia tehtäviä, jotka antavat ideoita siihen, kuinka kirjallisuuden opetus voi olla muutakin kuin lukemista ja lukukokemuksista keskustelua.

Kirjojen Suomi -oppimateriaali kansalaisopistoille.
Hankkeen verkkosivut osoitteessa yle.fi/aihe/kirjojen-suomi

4) NAISTEN ÄÄNI (SUOMALAINEN NAISLIITTO)

Naisten Ääni -hankkeessa kerätään yhteen elämäkertoja suomalaisista naisista. Päämääränä on lisätä tietoa naisten elämästä ja heidän toiminnastaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Naisten Äänen avulla kirjoitetaan yhdessä Suomen historiaa uusiksi ja monipuolistetaan suomalaista historiakuvaa. Mukaan voi lähteä järjestämällä opistossa Naisten Ääni -elämäkertakurssin juhlavuoden aikana. Kursseja on käynnissä kansalaisopistoissa jo tänäkin syksynä. Kirjoittamisen aiheena voi olla kertomus omasta elämästä, jonkun perheenjäsenen tai sukulaisnaisen elämästä tai vaikkapa oman kotipaikkakunnan naisvaikuttajasta. Kirjoittaja voi olla kumpaa sukupuolta tahansa. Tekstejä kootaan Naisten Ääni -verkkosivuille.

Hankkeen verkkosivut osoitteessa www.naistenaani.fi
Hankkeen koordinaattori Maritta Pohls, info@naistenaani.fi / 050 588 8101

5) SATA ASKELTA SUOMEN TULEVAISUUTEEN -KANSALAISKESKUSTELUT (KANSANVALISTUSSEURA)

Sata askelta Suomen tulevaisuuteen on Kansanvalistusseuran hanke, jossa erilaiset ihmiset kokoontuvat kansalaisopistoihin pohtimaan yhdessä keinoja siihen, miten Suomi menestyy seuraavat sata vuotta, miten jokainen saadaan pysymään kehityksessä mukana ja kuinka esimerkiksi teknologia muokkaa arkeamme. Mukaan pääsee järjestämällä opistossa keväällä 2017 World café -kansalaiskeskustelun. Kansanvalistusseura tarjoaa opistojen käyttöön valmiit kysymykset, perehdytyksen ja tukea tiedotukseen ja keskustelijoiden löytämiseen. Kansalaiskeskustelujen jälkeen avataan kaikille avoin verkkoäänestys. Sen jälkeen ideat luovutetaan nuorille, jotka esittävät oman näkemyksensä. Lopuksi yhdessä valmistellut 100 askelta kootaan yhteen ja luovutetaan poliittisille päätöksentekijöille.

Hankkeen verkkosivut osoitteessa www.100askelta.fi
Projektisuunnittelija Anne Tastula, anne.tastula@kvs.fi / 040 152 3830

6) KOKO SUOMI KIITTÄÄ (SISKOT JA SIMOT RY)

Koko Suomi kiittää on hanke, jonka tavoitteena on, että mahdollisimman monessa Suomen kunnassa järjestetään hyvinvoinnin rakentajasukupolvelle tapahtuma, jonka pääteemana on kiitollinen yhdessäolo. Tapahtuman järjestäjänä voit muokata tapahtumasta omanlaisesi. Se voi olla perinteinen juhla laulu- ja musiikkiesityksineen, tai vaikkapa iltapäivätanssit, konsertti, kesäinen pihajuhla tai rollaattori-rieha torilla tai palvelutalon pihapiirissä. Tärkeintä on, että tapahtuman järjestäjänä osoitat arvostusta ja kiitollisuutta oman kotikuntasi ikääntyneille asukkaille. He ovat rakentaneet isänmaatamme ja nykyistä hyvinvointiamme vuosikymmenten ajan, siksi he ovat juhlansa ansainneet.

Hanketta koordinoi Siskot ja Simot ry, joka järjestää pop up -tyyppistä vapaaehtoistoimintaa vanhusten parissa. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen kumppaneista.

Kansalaisopistot voivat lähteä mukaan hankkeeseen järjestämällä omia tapahtumia ja kannustamalla, innostamalla ja haastamalla myös muita mukaan! Hankkeen sivuilta löytyy vinkkejä tempauksen järjestelyihin ja viestintään. Välitetään yhdessä eri sukupolvien kiitos ja järjestetään vanhuksille elämyksiä Suomi 100 -juhlavuoden hengessä. Osoitetaan kiitollisuutemme teoilla. Näytetään, kuinka koko Suomi kiittää!

Hankkeen verkkosivut osoitteessa www.kokosuomikiittaa.fi

7) SUOMI 100 -ROSKAKÄVELYT (ROSKA PÄIVÄSSÄ -LIIKE)

Roska päivässä -liike osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen järjestämällä Suomi 100 -Roskakävelyjä ja kutsumalla muitakin järjestämään omia kävelyjään. Roskaliike järjestää myös roskaamista ennaltaehkäiseviä Suomi 100 -miniroskistyöpajoja.

Roskaliikkeen perustaja, toimittaja Tuula-Maria Ahonen kutsuu juhlavuonna erilaisia vastuuta kantavia yhteisöjä, työpaikkoja, yksilöitä ja perheitä tekemään omia Suomi 100 -Roskakävelyjään. Myös kansalaisopistoja on pyydetty mukaan.

Idea on yksinkertainen: kävellään yhdessä ja kerätään roskia samalla jutellen. Kävelyn aikana kyseenalaistetaan paikoin vallitseva välinpitämätön asenne ja opetetaan omalla esimerkillä aktiivista välittämistä. Roskakävelylle voidaan lähteä myös laulaen, tanssien tai muilla luovilla tavoilla.

Mikäli opistonne järjestää kaikille avoimen Suomi 100-roskakävelyn, voitte ilmoittaa sen osoitteeseen jari.peltoranta@welho.com, niin tapahtuma lisätään Roska päivässä -liikkeen Suomi 100 -sivun tapahtumiin.

Roska päivässä -liikkeen Suomi 100 -sivu
Roska päivässä -liikkeen perustaja Tuula-Maria Ahonen, ta@welho.com

Rehtori Anita Heino digimenossa mukana

Näin opistojen syyskauden alkupuolella olen pysähtynyt miettimään sitä, pysyykö kansalaisopisto oikeasti ajan hermolla ja tavoittaako se potentiaalisia opiskelijoita toiminta-alueellaan. Jos jokin kurssi ei käynnisty, johtuuko se väärästä kurssitarjonnasta vai sittenkin vain huonosta markkinoinnista.

Kun opiston toiminta-alueena on vähintään sadantuhannen asukkaan kaupunki, kurssit täyttyvät todennäköisesti nopeasti, sillä kysyntä lienee lähes aina suurempi kuin tarjonta. Jos toimintaympäristönä on ns. taantuva kunta, kansalaisopisto on jo todennäköisesti vakiinnuttanut asemansa kuntalaisten tärkeänä harrastus- ja opiskelupaikkana. Uskollinen ja tuttu opiskelijakunta jatkaa vuodesta toiseen.

Oma toimintaympäristöni eroaa näistä kummastakin. Kunnassa on voimakas muuttoliike molempiin suuntiin. Se näkyy opistossamme siten, että joka vuosi 20–30 % opiskelijoista vaihtuu. Opiston on etsittävä, tavoitettava ja valloitettava nämä uudet kuntalaiset opiskelijoikseen joka vuosi. Ei ihan helppo tehtävä, varsinkaan kun oikean median löytäminen on nykyisin äärimmäisen haasteellista. Tietoa ja mainoksia vyöryy ihmisille ja hukuttaa alleen kuin tulva-aalto. Meiltä vaaditaan opiskelijoiden profilointia, jotta osaamme käyttää oikeaa välinettä ja markkinointitapaa kullekin kohderyhmälle. Mutta miten ja millaisilla välineillä löydämme niitä, jotka eivät vielä edes tajua kaipaavansa elämäänsä kansalaisopistoa? Miten pienellä budjetilla ja melko vähäisellä henkilökunnalla toimiva kansalaisopisto erottautuu ja saa uudet kuntalaiset houkuteltua kursseille?

En osaa antaa vielä tyhjentäviä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, mutta joitakin markkinointi-ideoita pidän kuitenkin nerokkaina. Esimerkiksi yhteistyökumppanimme Snellman-kesäyliopisto on palkannut kurssisurffarin, joka kiertää eri kursseilla ja jakaa kokemuksiaan blogissaan. Suostuisiko joku kirjoitus- ja kuvaustaitoinen tekemään vastaavaa työtä kansalaisopistossa ilmaisten kurssien palkalla?

Miten kansalaisopisto hyödyntää nettisivujaan? Ovatko sivut ajan tasalla ja houkuttelevat? Kuopion kansalaisopiston Peda.net -sivuilla on niin herkullisia kuvia ja hauskaa tekstiä kotitalouskursseista, että kursseille tekee mieli osallistua välittömästi. Hienoa kerrassaan.

Oppilaat ja opettajat voisivat ryhtyä käyttämään myös Instagramia näyttääkseen kuvia siitä, mitä kursseilla tehdään. Kuvia voi tietysti jakaa myös Facebookissa, kuten tekee hienosti oman opistoni kotitalousopettaja. Facebookiin voi ladata myös live-kuvaa ja videoita. Ihmiset käyttävät nykyisin niin paljon sosiaalista mediaa arjessaan, että tuskin opistoilla on enää varaa jäädä sen ulkopuolelle.

Some ja digimaailma alkavat koskettaa vähitellen jokaista kansalaisopiston työntekijää.  Kansalaisopistoon opettajaksi haluavan täytyy alkaa totuttautua ajatukseen, että jokainen kurssi on myytävä houkuttelevalla tekstillä ja näyttävillä kuvilla netissä. Lyhyt kurssikuvaus opinto-oppaassa ei enää riitä. Kotisivuille ja someen tarvitaan kuva-materiaalia tai videoklippejä, joissa ihmiset toimivat ja jotka pysäyttävät ja herättävät katsojan mielenkiinnon. Kutsutaanko tätä digimarkkinoitumiseksi?

Toinen opettajien ajan tasalla pysymisen kysymykseni liittyy verkko-opetukseen. Vaikka uskonkin, että lähiopetus säilyy kansalaisopistojen pääopetusmuotona, ei kenenkään opettajan pitäisi sen varjolla kieltäytyä opettelemasta verkko-opetuksen työkaluja ja menetelmiä. Verkko-opetuksella voimme tavoittaa mukaan niitä, jotka eivät muutoin kursseillemme pääsisi. Tämä lisää tasa-arvoisuutta ja laajentaa opiskelijakuntaamme. Pysytään siis ajassa mukana. Digittämisiin!

Terveisin

Anita Heino
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori ja KoL:n hallituksen jäsen

Kuva: Tarja Jaakkkola

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on haettavana valtionavustusta kansalaisopistojen ja kansanopistojen rakenteelliseen kehittämiseen.

Avustuksella tuetaan vapaan sivistystyön ylläpitäjä- ja oppilaitoskentän tiivistymistä ja vahvistumista. Avustuksella parannetaan kansalaisopistojen ja kansanopistojen toimintaedellytyksiä kattamalla rakenteellisesta kehittämisestä aiheutuneita lisäkustannuksia. Avustus on erityisavustus, jota voidaan myöntää vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille.

Hakuaika päättyy 8.11.2016 klo 16.15.

Avustuspäätökset tehdään vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kansalaisopistojen tiedusteluihin vastaa opetusneuvos Kirsi Lähde puh. 0205 3 30202 / kirsi.lahde@minedu.fi

Lisätiedot ja hakulomake:

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut

Kansalaisopisto on kaikille avoin iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopistossa oppii uutta ja tapaa uusia ihmisiä. Näin ollen se tarjoaa myös maahanmuuttajalle luontevan mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja olla aktiivinen jäsen uudessa kotimaassaan. Kaikille kansalaisopisto ei kuitenkaan ole vielä tuttu.

Tervetuloa kansalaisopistoon! -videolla kerrotaan kansalaisopistoista ja kaikesta siitä, mitä siellä voi opiskella. Video sisältää myös maahanmuuttajaopiskelijoiden haastatteluja.

Videota voidaan käyttää opistojen tarjoamien mahdollisuuksien esittelyyn. Video on tuotettu selkeällä suomen kielellä ja se on suunnattu erityisesti niille, joiden suomen kielen oppiminen on vasta alkuvaiheessa tai joilla on muita oppimisen haasteita.

Videota saa vapaasti näyttää esimerkiksi oppilaitoksissa ja maahanmuuttajien neuvontatyössä.

Kaikki ovat tervetulleita kansalaisopistoon!

Video on tuotettu osana Kansalaisopistojen liiton Keho 2.0 -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Video on tehty yhteistyössä Helsingin aikuisopiston ja Helsingin työväenopiston kanssa.

Maahanmuuttajia opettaessa voi tuntua vaikealta asettua opiskelijoiden asemaan ja viestiä riittävän yksinkertaisesti. Sama pulma voi tulla vastaan, kun kohtaa oppijoita, joilla on erilaisia oppimisen haasteita. Miten sanoa vaikeat asiat helpolla suomen kielellä eli selkokielellä?

Kansalaisopistojen liiton julkaisema  12 askelta selkokielellä opettamiseen -materiaali on tarkoitettu kansalaisopiston opettajille, jotka kohtaavat kurssillaan suomenoppijoita. Heitä voi olla yksi tai muutama suomenkielisten joukossa tai koko ryhmä saattaa koostua suomenoppijoista. Nämä 12 askelta johdattavat selkokielisen opetuksen mielenkiintoiseen ja silmiä avartavaan maailmaan.

Materiaali ei ole valmis yhteen aineeseen sidottu opetuspaketti, vaan pikemminkin eri aineiden opetukseen soveltuva kokoelma hyväksi koettuja, toimivia keinoja ja toimintatapoja, jotka auttavat opettajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta niin, että kaikilla on kurssilla hyvä olla. Selkokielisestä viestinnästä hyötyvät suomenoppijoiden lisäksi myös muut oppijat, joilla on erilaisia oppimisen haasteita.

Materiaalin on laatinut S2-kouluttajana toimiva selkokielen asiantuntija Johanna Kartio. 12 askelta selkokielellä opettamiseen on ensimmäinen osa uutta julkaisusarjaamme Kansalaisopistojen liiton materiaaleja.

Lataa julkaisu täältä:

12-askelta selkokielella opettamiseen

Kansalaisopistoilla on ollut oma aktiivinen roolinsa tasa-arvoisen ja kansalaisvaltaisen yhteiskunnan rakentumisessa. Kansalaisopistojen yhdenvertaisuusseminaarissa orientoidutaan nykylainsäädännön vaatimuksiin oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien noudattamiseen liittyen ja käsitellään koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista eri vuosikymmenillä.

Kansalaisopistojen liiton järjestämä seminaari “Yhdenvertaista, kansanvaltaista ja tasa-arvoista kansalaisopistotyötä” on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille – kaikille yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioista kiinnostuneille. Seminaari antaa ajatuksia ja eväitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden edistämiseen omassa opistossa.

Pääsihteeri Tanja Auvinen tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta (TANE) esittelee neuvottelukunnan toimenpiteitä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.

Ylitarkastaja Katriina Nousiainen oikeusministeriöstä avaa ajatuksia yhdenvertaisuuslainsäädännön taustalla. Kuulemme myös opetusneuvos Kirsi Lähteeltä opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulman yhdenvertaisuusasioihin.

FT Elina Ikävalko puhuu oppilaitosten tasa-arvosuunnittelun käytännöistä ja mahdollisuuksista. Ikävalkon Helsingin yliopistossa syyskuussa 2016 tarkistettu väitöskirja tarkasteli henkilöstöpoliittisen ja toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun käytäntöjä toisen asteen oppilaitoksissa. Ikävalko laati myös Opetushallituksen lokakuussa 2013 tekemän verkkokyselyn pohjalta selvityksen lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstöpoliittisesta ja toiminnallisesta tasa-arvosuunnittelusta (Tasa-arvosuunnitelman seuranta 2013 -selvitys).

Päivän päätteeksi kuulemme näkökulman siihen, kuinka koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut menneinä vuosikymmeninä.

Keskustelun ja kommentoinnin lisäksi kuulemme päivän aikana myös opistokentän näkökulmia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus on maksuton ja se järjestetään Annantalon auditoriossa osoitteessa Annankatu 30 (2. krs), Helsinki. Ilmoittautumalla on mahdollista seurata tilaisuutta myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään maanantaina 31. lokakuuta.

Lisätiedot:

Projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 442 8621

Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja Kansalaisopistojen liitto ovat käynnistäneet koulutushankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisopistojen henkilöstön valmiuksia ymmärtää opiskelijoiden erilaisuutta ja erityistarpeita, sekä parantaa opettajien valmiuksia ottaa opetuksessa huomioon erilaiset oppijat. Pyrkimyksenä on lisätä digitaalisen ja mobiiliteknologian käyttöä kansalaisopistojen koulutuksissa ja siten parantaa opiskelijoiden digitaalisia kansalaistaitoja. Tavoitteena on myös kehittää osaamisperustaisuutta kansalaisopistojen koulutuksissa.

Koulutukset toteutetaan pääsääntöisesti verkossa sekä osin alueellisina pienryhmäpäivinä. Tarjolla on viisi erillistä koulutusosiota. Parhaimman hyödyn saa osallistumalla kaikkiin koulutusosioihin, mutta halutessaan voi valita niistä sopivimmat. Ensimmäiset koulutusosiot alkavat marraskuussa 2016 ja ilmoittautuminen on jo käynnissä.

Koulutusosiot:
•    Osaamisperustaisuutta kurssisuunnitteluun ja osaamisen arviointiin, syksy 2016
•    Digitaaliset taidot kansalaistaitoina, syksy 2016
•    Erilaiset oppijat kansalaisopistossa, kevät 2017
•    Uudet asiakasryhmät kansalaisopistossa, kevät 2017
•    Välineitä digitaitojen opettamiseen ja oppimiseen, syksy 2017

Koulutukset järjestää Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu yhteistyössä Kansalaisopistojen liiton kanssa. Koulutukset ovat Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta ja kohderyhmälle maksutonta.

Hankkeen verkkosivut ja lisätietoa koulutuksista:

www.digiessi.fi