Suomalaisella yhteiskunnalla on edessään suuria muutoksia. Tänään tekemillämme ratkaisuilla on merkitystä siihen, mitä seuraavan sadan vuoden aikana tapahtuu. Suomi tarvitsee laajaa kansalaiskeskustelua siitä, miten tulevaisuus luodaan ja kuinka kaikki yhteiskunnan jäsenet pääsevät työhön mukaan. Millainen on Suomi vuonna 2117? Tähän haetaan vastausta 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeessa.

Hanketta koordinoi Kansanvalistusseura, ja sen toteuttamisessa on mukana kymmeniä kansalaisjärjestöjä ja kansalaisopistoja kaikista maakunnista sekä ulkomailta. Kansalaisopistojen liitto on yksi hankkeen pääkumppaneista. 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.

Ensimmäiset askeleet otetaan keväällä 2017 ympäri Suomen järjestettävissä kansalaiskeskusteluissa, joissa monitaustaiset ihmiset pohtivat yhdessä, miten jokainen saadaan pysymään kehityksessä mukana ja kuinka esimerkiksi teknologia muokkaa arkeamme.

Kevään mittaan keskustelu siirtyy verkkoon. Kansalaiskeskusteluista koostettuja väittämiä ja ratkaisuehdotuksia voi kuka tahansa kehittää ja äänestää Suomen paremman tulevaisuuden edistämiseksi.

Verkko- ja kansalaiskeskusteluista saadut ideat luovutetaan nuorille, jotka tekevät lopullisen päätöksen siitä, mitkä ovat Suomen sata askelta tulevaisuuteen. He esittelevät ratkaisunsa valitsemallaan työmenetelmällä, esimerkiksi taidenäyttelyn, näytelmän, paneelin tai osallistavan työpajan muodossa.

Yhdessä valmistelemamme 100 askelta kootaan yhteen ja luovutetaan keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliittisille päätöksentekijöille. Hankkeessa tuotettava aineisto on kenen tahansa jatkotyöstettävissä.

Lisätietoa hankkeesta:

www.100askelta.fi

Anne Tastula
anne.tastula@kvs.fi
+358 40 152 3830

Lisätietoa World Cafe -menetelmästä:

World Cafe -opas, Setlementtiliitto

World Cafe -opastusvideo, Noora Karumaa (100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeen aloitusseminaarista 22.8.2016)

Uusi raportti ja suositus Aikuisten oppimisen pohjoismaiselta verkostolta

Raportin ja siihen liittyvän suosituksen tarkoituksena on edistää vapaan sivistystyön opintojen ja oppimisen dokumentointikäytäntöjä sekä tukea alan opinnoissa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustaminen kehittämistä. Tavoitteena on nostaa esiin asioita, jotka parantavat mahdollisuuksia käyttää vapaan sivistystyön opintotodistuksia osaamisen tunnistamisen välineinä muissa koulutusmuodoissa. Raporttiin on koottu myös perustietoja osaamisen tunnustamisen kehittämisvaiheista Suomessa.

Raportin on laatinut Leena Saloheimo ja sitä on työstetty NVL:n Suomessa toimivassa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ryhmässä.

Raportti on julkaistu  NVL:n verkkosivuilla suomeksi ja englanniksi. Ruotsinkielinen versio julkaistaan myöhemmin.

Varmaan jo tunnetkin Naisten Ääni verkkojulkaisun, joka on yksi Kansalaisopistojen liiton kärkihankkeista Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Naisten Ääni on myös osa Suomi 100 -hanketta, jonka puitteissa rakennetaan yhdessä juhlavuotta.

Olemme iloisia, että monet kansalaisopistot ovat jo ottaneet Naisten Ääni elämäkertakurssin syksyn 2016 tai kevään 2017 ohjelmaansa ja ohjaavat niiden osallistujia tallentamaan tekstinsä Naisten Ääni -sivulle. Toivottavasti saamme vuoden 2017 aikana vielä paljon uusia kursseja.

Elämäkertakurssin aiheena voi olla kertomus omasta elämästä, jonkun perheenjäsenen tai sukulaisen elämästä tai vaikkapa oman kotipaikkakunnan naisvaikuttajasta. Vaikuttamisen tapoja on niin monia: joku oli kylän kysytty hieroja, joku kunnanhallinnon toimija, kolmas vaikka kirjakaupan pitäjä.

Teemme mielellämme yhteistyötä opistojen ja opettajien kanssa. Tulemme kertomaan hankkeesta, jos haluat järjestää Naisten Ääni infotilaisuuden ennen kurssin toteuttamista.

Sivulla www.naistenaani.fi on ohjeistusta kirjoittamiseen ja muuhun toimintaan Naisten Äänen esille tuomiseksi sekä tietysti paljon tallennettuja elämäkertoja. Seuraa myös Facebook-sivuamme facebook.com/naistenaani. Tykkää ja jaa opiston sivulla

Kirjoitetaan yhdessä Suomen historiaa uusiksi!

Teksti: Maritta Pohls, Naisten ääni hankkeen koordinaattori

Lisätiedot:

Hankkeen koordinaattori Maritta Pohls
info@naistenaani.fi / p. 050 588 8101.

 Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund MiF ry on vuonna 1919 perustettu edunvalvontajärjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen edunvalvojana ja vaikuttajana. KoL toimii lisäksi Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande, NVL) toimintojen isäntäorganisaationa Suomessa.

KoL etsii NVL-koordinaattoria vuodeksi 2017 määräaikaiseen tehtävään nykyisen koordinaattorin siirtyessä eläkkeelle.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää vahvaa suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, hyvää englannin kielen hallintaa, aikuisten oppimiseen liittyvää koulutusta ja/tai työkokemusta, suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan tuntemusta sekä koulutuskenttään liittyviä verkostoja. Pohjoismaisen yhteistyön tuntemus sekä norjan ja tanskan ymmärtämisen taito lasketaan eduksi.

NVL edistää aikuisten oppimisen strategista kehittämistä ja toteuttamista Pohjoismaissa. Katso NVL:n toiminnasta tarkemmin www.nvl.org.

Puolipäiväisen koordinaattorin työpiste sijaitsee Helsingin keskustassa. Työhön sisältyy myös matkustamista.

Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään osoitteeseen rekrytointi@kansalaisopistojenliitto.fi 12.10.2016 mennessä.

Lisätietoja työsuhteesta:
KoL:n toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 7410641 (26.9. klo 9 – 11, 29.9. klo 13 – 16, 6.10. klo 13 – 15 ja 11.10. klo 9 – 11)

Lisätietoja tehtävän sisällöstä:
NVL-koordinaattori Pirkko Sartoneva, p. 050 433 0831 (27.9. klo 9 – 11, 28.9. klo 9 – 11, 4.10. klo 9 – 11 ja 5.10. klo 9 – 11).

99-vuotispäivänä ”työn” ääressä opiston keramiikkaluokassa keväällä 2016. Oik. syntymäpäiväsankari Helena Era, onnittelemassa Sini Louhivuori

Suomen juhlavuotta odotetaan ja tapahtumia suunnitellaan innokkaasti ympäri maata. Satavuotiaan Suomen tulisi näkyä ja kuulua maan joka kolkassa Hangosta Petsamoon – olisihan upeaa, jos jokainen suomalainen pääsisi osalliseksi juhlintaan jollakin tavalla osallistumalla, kuuntelemalla, tekemällä tai kokemalla.

Kansalaisopistoilla on mahdollisuus marssia kansalaisten tavoittamisen eturintamassa, koska opistotoiminta ulottuu maamme jokaiseen kuntaan. Ei varmasti löydy kansalaisopistoa, jossa ei huomioitaisi juhlavuotta millään tavalla. Suunnittelu voi tapahtua joko pienimuotoisesti opiston kurssi- tai yleisötilaisuuksien teemoittamisessa, viestinnällisin, vaikka sinivalkoisin värein tai suuremmin ja näkyvämmin virallisen Suomi100 -tunnuksen alla. Ideoita riittää ja vielä ehtii hypätä Suomi100-junaan. Edellisessä KoL:n jäsentiedotteessa oli herkullinen valikoima vaihtoehtoja opistoille.

Täällä Jyväskylässä tartuttiin erityisesti Kansanvalistusseuran ja KoL:n tarjoamaan hankkeeseen Sata askelta Suomen tulevaisuuteen. Sen tavoitteena on saada kansalaisten ääni kuuluville Suomen jokaisessa maakunnassa. Kansalaiset saavat mahdollisuuden hakea vastauksia kolmeen ennalta asetettuun kysymykseen, jotka liittyvät tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.  Keskustelut käydään ja vastaukset kootaan World Café -menetelmällä, joka on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi saada erilaisista taustoista tulevia ja eri-ikäisiä ihmisiä yhteen niin, että jokaisen ääni kuuluu. Kunpa keskusteluihin saataisiin mahdollisimman laaja edustus tasaisesti eri puolilta maata – koko Suomi saisi sanoa sanansa maamme tulevaisuudesta!

Suomen lisäksi 100-vuotisjuhlia vietetään lähikuukausina joissakin kansalaisopistoissakin, esimerkkeinä Rauma ja Kuopio. Jyväskylän kansalaisopistolla on vielä hieman matkaa siihen ikään vaikka yli kahdeksankymppinen jo onkin. Sen sijaan olemme ylpeitä opiskelijastamme, joka aloitti opinnot Jyväskylän kansalaisopistossa vuonna 1937 ja opiskelee innokkaasti edelleen. Hänessä kiteytyy elinikäisen oppimisen malli ja merkitys. Olisi kiinnostavaa kuulla, löytyykö muista kansalaisopistoista sadan vuoden ikää lähestyviä opiskelijoita. Jos näin on, lähettäkääpä viestiä tänne Jyväskylään. Mielelläni kokoaisin tilastoa tuosta opiskelijaikäluokasta. Eiköhän mediakin kiinnostuisi viestistä, kuinka ainutlaatuisia ympäristöjä kansalaisopistot ovat myös ikäihmisille. Hyvältä kurssilta ja tutuksi tulleesta harrastusporukasta ei yksinkertaisesti voi jäädä pois!

Onnellista juhlavuoden odotusta kaikkiin Suomen kansalaisopistoihin!

Teksti ja kuva: Sini Louhivuori, Jyväskylän kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopistojen liitto järjestää Maahanmuuttajakoulutuksen teemapäivän, joka on suunnattu kansalaisopiston oppilaitosjohdolle, suunnittelijoille ja opettajille. Päivästä on hyötyä muillekin kuin maahanmuuttajaopetuksen parissa työskenteleville, sillä päivän pääaiheena on kaikkia hyödyttävä selkokieli.

Selkokieli tutuksi

Päivän pääaihe on selkokieli, jonka hyödyllisyys maahanmuuttajien opetuksessa on viime aikoina ymmärretty yhä enenevässä määrin. Maahanmuuttajia opettaessa voi tuntua vaikealta asettua opiskelijoiden asemaan ja viestiä riittävän yksinkertaisesti. Miten sanoa vaikeat asiat helpolla suomen kielellä eli selkokielellä? Teemapäivässä esittelemme kaksi Kansalaisopistojen liiton tuottamaa uunituoretta selkokielistä tuotosta. Toinen niistä on kansalaisopistoille suunnattu 12 askelta selkokieleen -tukimateriaali ja toinen opiskelijoille suunnattu Tervetuloa kansalaisopistoon -video, jotka julkaisemme nyt kaikkien hyödynnettäviksi. 12 askelta selkokieleen -tukimateriaalia on tarkoitettu kansalaisopiston opettajille, jotka kohtaavat kurssillaan suomenoppijoita. Se ei ole valmis yhteen aineeseen sidottu opetuspaketti, vaan pikemminkin eri aineiden opetukseen soveltuva kokoelma hyväksi koettuja, toimivia keinoja ja toimintatapoja. Materiaalin on laatinut S2-kouluttajana toimiva selkokielen asiantuntija Johanna Kartio. Teemapäivässä kuulemme myös Selkokeskuksen projektisuunnittelija Minna Salosen puheenvuoron kaikkia hyödyttävästä selkeästä kielestä.

Vapaaehtoiset tueksi

Päivän toinen aihe on suomen kielen opetuksen tueksi koulutettavat vapaaehtoiset. Kokemuksista kertoo Vanajaveden Opiston suunnittelijaopettaja Juha Mäkirinta, joka on pitkän linjan maahanmuuttajakouluttaja ja kansalaisopistokentän aktiivinen maahanmuuttajaopetuksen kehittäjä.

Ideoita opistojen kokemuksista

Maahanmuuttajaopetusta on kehitetty kansalaisopistoissa eri puolilla Suomea jo useamman vuosikymmenen ajan. Hyviksi todettuja monipuolisia käytänteitä tulevat Juha Mäkirinnan lisäksi esittelemään Kaukametsän opiston rehtori Aune Kariluoto, Pieksämäen seutuopiston kielten suunnittelijaopettaja Satu Radcliffe ja Helsingin aikuisopiston apulaisrehtori Jyrki Sipilä, jotka ovat kaikki aihepiirin syvällisiä asiantuntijoita.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Ohjelma päättyy noin klo 15.50. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 40 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään keskiviikkona 5.10.2016.

Lisätiedot:

Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden alku lähestyy. Juhlavuotta ajatellen Kansalaisopistot.fi-sivu laajenee ja esittelee vuoden 2017 ajan kansalais- ja työväenopistoja satavuotisen Suomen sivistystyön ytimessä.

Sivustolle tulevan historiamateriaalin avulla pyrimme tuomaan näkyväksi kansalaisopistotoiminnan merkityksen kautta aikain ja osana suomalaisen sivistysyhteiskunnan kehitystä. Samalla sivu toimii edelleen tuttuun tapaan tiedotuskanavana kansalaisopistojen tarjoamista matalan kynnyksen opiskelumahdollisuuksista.

Sivuston sisältöjä varten pyydämme nyt apua teiltä, opistot ympäri maan. Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista materiaalia niin opiston nykyisestä kuin menneestäkin toiminnasta. Lisäksi hyödynnämme jo aiemmin kerättyjä oppimistarinoita ja kurssikokemuksia, joita saa mielellään yhä toimittaa meille. Pyrimme myös pienimuotoisesti haastattelemaan (tai pyytämään teitä haastattelemaan) eri vuosikymmenillä syntyneitä opiston opiskelijoita, mihin luonnollisesti tarvitsemme myös teidän apuanne.

Riihimäen kansalaisopiston järjestyssäännöt vuodelta 1929. Julkaistu Kaarlo Koskimiehen teoksessa Sadan vuoden yhteisyys (KTOL 1999).

Minkälaista materiaalia tarkalleen ottaen kerätään?

•  Vanhoja valokuvia opiston toiminnasta & valokuvia nykytoiminnasta
•  Vanhoja opinto-ohjelmia eri vuosikymmeniltä
•  Opistojen historiateoksia – oletteko täyttäneet juuri pyöreitä vuosia ja keränneet opiston historiaa kansien väliin? Löytyykö teiltä vielä ylimääräisenä vanhempia historiateoksia, joita liitosta välttämättä ei?
•  Opistojen vanhoja vuosikertomuksia tms.
•  Kurssikokemuksia ja oppimistarinoita. Miksi opiston kursseilla on niin kivaa? Minkälaisia uusia taitoja teillä oppii? Opiskelijoille jaettava mainoslehtinen kirjoitusohjeineen löytyy täältä.
•  Haastateltavat (tässä vaiheessa riittää tieto siitä, että tällaisia henkilöitä on tai saattaa olla)
  • 100-vuotiaat tai tätä ikää lähestyvät opiskelijat
  • Opistossa tällä hetkellä opiskelevat tai joskus opiskelleet julkisuuden henkilöt: poliitikot, muusikot, urheilijat, kirjailijat jne.
  • ”Superkäyttäjät” – Kuka käy opistossa suurimman määrän kursseja vuodessa? Kuka on ollut tuttu näky opiston käytävillä jo vuosikausia?
  • Eri vuosikymmenillä syntyneet opiskelijat, kaipaamme henkilöitä vauvasta vaariin eli 2010-luvulta 1910-luvulle asti (riittää tieto siitä, että opiston on mahdollista etsiä tällaisia henkilöitä)
• Mitä tahansa mielenkiintoista materiaalia opiston nykyisestä tai menneestä toiminnasta. Itsekin saa haastatella tai kirjoittaa. Ehdota ideaa rohkeasti! 🙂

Miten toimitamme materiaalin teille? Entä jos emme voi lähettää materiaalia postitse ja meillä ei ole mahdollisuuksia aineiston digitointiin? Ja nyt syyslukukauden käynnistyessä on muutenkin kamala kiire.

Ei hätää, ratkaistaan ongelma yhdessä. Jos tiedät jo, minkälaista materiaalia teiltä löytyy, voit vastata verkkolomakkeeseen ja otamme yhteyttä alkusyksyn aikana. Tämän jälkeen pohditaan yhdessä mahdollisuuksia ja sopivaa ajankohtaa materiaalin toimitukseen.

Jos tällä hetkellä on paha syyskiire ja aikaa ei löydy materiaalin kartoittamiseen, voit vaikkapa lähettää sähköpostia (ks. yhteystiedot alla) ja kertoa kiinnostuksesta palata asiaan myöhemmin syksyllä.

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan toimimaan sähköisesti. Mahdolliset alkuperäiskappaleet aineistosta palautetaan luonnollisesti opistolle takaisin. Aineiston luovuttaja vastaa siitä, että hänellä on oikeudet materiaalin eteenpäin luovuttamiseen KoL:n historiatyötä varten.

Pienellä panostuksella tässä olisi myös tarjolla helppo mahdollisuus kerätä opistolle hieman lisänäkyvyyttä. Mikään idea tai materiaali ei ole liian vähäinen, yhteyttä voit ottaa pienistäkin asioista.

Kiitos avustasi ja iloista syyslukukauden alkua!

Lisätiedot:
projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurme: lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi tai 040 442 8621

Turun suomenkielisen työväenopiston “maanantain kotitalousryhmä” 1950-luvulla. Kuva KoL:n Työväenopisto-lehdestä vuodelta 1958.

Tiedote. Julkaistu: 09.09.2016 klo 09:00
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on Kuntamarkkinoilla 14.–15.9.2016 osastolla S.01 (2. krs.) kertomassa kansalaisopiston hyvinvointivaikutuksista ja muistuttamassa sen yhteiskunnalle tuottamista taloudellisista hyödyistä.

Alkuvuodesta 2016 ilmestynyt aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (UEF) esitutkimus kansalaisopisto-opiskelun tuottamista taloudellisista hyödyistä osoittaa, että aikuisopiskelu kannattaa taloudellisesti sen lisäksi että se tuottaa uutta osaamista, hyvinvointia ja mielihyvää käyttäjilleen. Siksi kunnan kannattaa panostaa omaan kansalaisopistoonsa ja sen kehittämiseen. Kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva ihminen nauttii työstään enemmän ja jaksaa myös paremmin. Aktiivinen arki ja mahdollisuudet viikoittaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vähentävät ennaltaehkäisevästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia erityisesti ikääntyvien osalta.

Kansalaisopistojen liiton järjestämät tietoiskut järjestetään Tietokimarassa K-kerroksessa.

Kansalaisopistoon panostettu euro palaa yli kolminkertaisena takaisin
Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto / Keskiviikkona 14.9.2016 klo 13.30 – 13.50

Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa tuoreen esitutkimuksen mukaan opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, mm. yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot ja motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen paranee.
Raportti löytyy osoitteesta kansalaisopistot.fi/julkaisut.

Kansalaisopisto – kunnan aarrearkku
Rehtori Sannasirkku Autio, Vaasa-opisto / Torstaina 15.9.2016 klo 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto on kunnan aarrearkku, jonka arvo on mittaamaton. Kansalaisopisto tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen kaikissa elämän vaiheissa. Opisto opettaa ja sivistää, edistää terveyttä ja tuottaa yhteisöllisyyttä. Sen kiistaton vahvuus on siinä, miten se kerää erilaisia ihmisiä yhteen erottelematta. Aarrearkun saumat vain valitettavasti repeilevät ja osa sisällöstä ja mahdollisuuksista on valumassa ulos – rahoitus on turvattava.

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/kotimaa/kansalaisopisto-luo-kuntaan-hyvinvointia.html

Kutsumme kaikki jäsenrehtorit ajankohtaisten asioiden äärelle syksyn ensimmäiseen rehtoripäivään Helsinkiin 30.9.2016.

Kuulemme Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämön ajatuksia tulevaisuuden kuntaidentiteetistä ja KoL:n varapuheenjohtaja/ Espoon työväenopisto rehtori Tarja Langin pohdintoja Espoon aikuisopetuksen suurista muutoksista.

Laatutunnin aikana virittäydymme Vakuuta-malliin ja kuulemme Kouvolan kansalaisopiston ja Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston rehtoreiden tuoreimpia ajatuksia laatutyön keskeltä.

Avaamme uusia mahdollisuuksia yhteistyökurssien suunnitteluun Suomen mielenterveysseuran kanssa kuulemalla käytännön kokemuksia Vantaan aikuisopiston toteuttamista mielenterveyden ensiapukursseista.

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottasen Pura huolesi -klinikan aikana voit tuoda yhteiseen keskusteluun oman opistosi tuoreimpia kuulumisia ja mahdollisia pulmia. Keskustelulle ja ajankohtaisille kysymyksille on varattu runsaasti aikaa, jotta päivä olisi mahdollisimman antoisa.

Päivän ohjelma kokonaisuudessaan

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23 A.
Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 45 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Päivän ohjelmaa on ilmoittautumalla mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta.

Ilmoittautuminen:

Nettilomakkeen kautta viimeistään tiistaina 27.9. (mukaan mahtuu 45 ensimmäisenä ilmoittautunutta)

Lisätiedot:

Tiedottaja Elina Vesalainen, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi  / 040 573 1620

Lausunto 17.8.2017

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00230 Valtioneuvosto

Viite Lausuntopyyntö OKM/26/010/2016

Lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Kansalaisopistojen liitto kiittää mahdollisuudesta jättää lausunto jatketun määräajan mukaisesti 17.8.2016 mennessä (puhelinkeskustelu Rajanen-Nuottanen 13.7.2016).

Lakiehdotus vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta:

Oppilaitosten yksikköhinnasta tehtävät vähennykset. Pykälä 11b.
Kansalaisopistojen osalta säädettäviin keskimääräisiin yksikköhintoihin tehtäisiin vuoden 2017 indeksi-korotus laskennallisesti samaan aikaan kun vastaavan suuruinen säästö huomioitaisiin 11 b §:n 1 momentin mukaisissa euromäärissä. Säästön vaikutus ehdotetaan tehtävän pysyväksi. Vastaavalla tavalla säädettäisiin vuosittain vuosina 2018—2019.

Kansalaisopistojen liitto KoL esittää, että ehdotettu vähennys jätetään toteuttamatta vuosina 2017-2019. Tällä vähennyksellä vaikeutetaan entisestään kansalaisopistojen toiminta-edellytyksiä, koska valtiontuki on supistunut vuodesta 2011 lähtien ja koska kustannustaso nousee koko ajan. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joihin myös vähävaraisemmat ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuuttajien ja turva-paikanhakijoiden lisääntynyt määrä on myös lisännyt tarvetta kurssitarjonnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Lisäksi perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Indeksisidonnaisuuden palauttaminen on välttämätöntä kansalaisopistojen pitkäjänteiselle toiminnalle, jotta kustannuskehitykseen voidaan vastata korottamatta kurssihintoja tai leikkaamatta koulutustarjontaa, jolle on laajaa kysyntää kaikkialla Suomessa.

Lakiehdotus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta:

Maahanmuuttajien koulutuksen rahoitus

Lakiehdotus esittää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että valtionavustuksella voitaisiin vuonna 2017 rahoittaa sellaisten maahanmuuttajien ammatillista koulutusta, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää tai joilla ei ole perusopetuksen oppi-määrän suorittamisen jälkeistä tutkintoa.

Samantyyppistä rahoitusta olisi syytä kohdistaa myös kansalaisopistojen maahanmuuttaja-koulutukseen. Monen maahanmuuttajan on vaikea aloittaa ammatilliset opinnot ilman perustaitoja (edes auttavat kielivalmiudet, tietotekniset taidot) ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Kansalaisopistot ovat erinomainen paikka valmentavan koulutuksen järjestämiseen ennen varsinaisia opintoja. Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus on monelta osin kestämättömällä pohjalla, kuten Kansalaisopistojen liitto on aikaisemmissa kannanotoissaan tuonut ilmi. Koulutusta tarvitsevat töihin tähtäävien lisäksi muun muassa kotiäidit ja ikääntyneet, jotta he voisivat osallistua mahdollisimman täysivaltaisesti yhteiskuntaan. Akuuttiin tarpeeseen voidaan kansalaisopistoissa vastata monella eri tavalla koulutettavien tarpeista riippuen. On selvää, että maahanmuuttajien kotoutumista edistää se, että he pääsevät mahdollisimman varhain osaksi jotakin yhteisöä (esimerkiksi paikalliseen kansalaisopistoon) ja harjoittelemaan suomen kielen käyttöä.

Eräitä muita yleisiä huomioita:

Kansalaisopistojen liitto KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudis-tamista (tuntijako, ops:n perusteet, rahoitus). Perusopetuksen valmistavan opetusta tullaan järjestämään myös kansalaisopistoissa yhä enenevässä määrin. On tärkeää purkaa rahoitus-järjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle alueellisen ja paikallisen tarpeen mukaan. Suomessa on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikan-hakijoiden kuin kantaväestönkin piirissä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi.

Liitto kannattaa myös nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista kahdella vuodella vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimisvalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Ohjelmassa luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyö-järjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. Kansalaisopistojen liitto kannattaa tällaista yhteistyötä.

Yhteiskunnallisista vaikutuksista todetaan: ”erityisesti useiden vapaan sivistystyön oppilaitos-ten toimintaedellytykset ovat kytköksissä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen”. Liitto huomauttaa, että tämä ei pidä paikkaansa kansalaisopistoissa, joiden toiminta ulottuu kaik-kiin nykyisiin kuntiin ja joiden kurssitarjonnasta noin 93 % on vapaan sivistystyön tarjontaa.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Lausunnon keskeinen sisältö:

Kansalaisopistojen liitto KoL esittää, että ehdotettu vähennys jätetään toteuttamatta vuosina 2017-2019. Vähennyksellä vaikeutetaan entisestään kansalaisopistojen toimintaedellytyksiä, koska valtiontuki on supis-tunut vuodesta 2011 lähtien ja kustannustaso nousee koko ajan. Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joihin myös vähävaraisemmat ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuutta-jien ja turvapaikanhakijoiden kasvanut määrä on lisännyt tarvetta kurssitarjonnan kehittämiseen ja laajenta-miseen. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Perus-tuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Indeksisidonnaisuuden palauttaminen on välttämätöntä kansalaisopistojen pitkäjänteiselle toiminnalle, jotta kustannuskehitykseen voidaan vastata korottamatta kurssihintoja tai leikkaamatta koulutustarjontaa, jolle on laajaa kysyntää kaikkialla Suomessa.

Samantyyppistä rahoitusta olisi syytä kohdistaa myös kansalaisopistojen maahanmuuttajakoulutukseen. Monen maahanmuuttajan on vaikea aloittaa ammatilliset opinnot ilman perustaitoja (edes auttavat kieli-valmiudet, tietotekniset taidot) ja yleisiä oppimisvalmiuksia. Kansalaisopistot ovat erinomainen paikka valmentavan koulutuksen järjestämiseen ennen varsinaisia opintoja. Maahanmuuttajakoulutuksen rahoitus on monelta osin kestämättömällä pohjalla, kuten Kansalaisopistojen liitto on aikaisemmissa kannanotoissaan tuonut ilmi. Koulutusta tarvitsevat töihin tähtäävien lisäksi muun muassa kotiäidit ja ikääntyneet. Akuuttiin tarpeeseen voidaan kansalaisopistoissa vastata monella eri tavalla koulutettavien tarpeista riippuen. On selvää, että maahanmuuttajien kotoutumista edistää se, että he pääsevät mahdollisimman varhain osaksi yhteisöä (esimerkiksi paikalliseen kansalaisopistoon) ja harjoittelemaan suomen kielen käyttöä.

KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudistamista (tuntijako, ops:n perusteet, rahoitus). Perusopetuksen valmistavan opetusta tullaan järjestämään myös kansalaisopistoissa yhä enene-vässä määrin. On tärkeää purkaa rahoitusjärjestelmän esteet opetuksen tehokkaalle käynnistämiselle alu-eellisen ja paikallisen tarpeen mukaan. Suomessa on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikanhaki-joiden kuin kantaväestönkin piirissä mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi.

Liitto kannattaa nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimis-valmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyöjärjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. KoL kannattaa tällaista yhteistyötä.

Yhteiskunnallisista vaikutuksista todetaan, että ”erityisesti useiden vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytykset ovat kytköksissä ammatillisen koulutuksen järjestämiseen”. Liitto huomauttaa, että tämä ei pidä paikkaansa kansalaisopistoissa, joiden toiminta ulottuu kaikkiin nykyisiin kuntiin ja joiden kurssitarjonnasta noin 93 % on vapaan sivistystyön tarjontaa.