KoL:n hallitus varajäsenineen koolla kesäkuussa 2015

Tähän alkuun haluan kiittää kaikkia Tammiseminaarin järjestelyihin osallistuneita niin KoL:n toimistolla kuin Raumallakin. Päivät onnistuivat mielestäni nappiin. Huikean kaksipäiväisen tykityksen jälkeen sormet syyhyävät päästä siirtämään seminaarin antia omaan työhön.

Päivien aikana pohdin ankarasti, mistä tällä kertaa kirjoittaisin omalla blogivuorollani. Tuntui, etten millään saa ajatusta juoksemaan. Mielessä pyöri aiheita turvapaikanhakijoista kansalaisopistojen tulevaisuuteen. Päädyin kuitenkin kertomaan kokemuksiani työskentelystä Kansalaisopistojen liiton hallituksessa. Haluan kannustaa uusia henkilöitä asettumaan seuraavassa liittokokouksessa ehdolle. Kuluva kausi saattaa olla omalta kohdaltani viimeinen. On uusien vuoro astua kehään.

Olen hallituksessa kolmatta kautta. Ensimmäinen valintani tapahtui v. 2009 legendaarisessa Helsingin liittokokouksessa, jossa ehdokkaita esitettiin hallitukseen niin niukasti, ettei äänestystä tarvittu lainkaan. Vaikka en tuolloin ollut ollenkaan valmistautunut hallitustyöskentelyyn, muodostui hyvin pian käsitys tärkeimmistä tavoitteista, joihin liittomme tulisi pyrkiä. Ensimmäinen oli yhteinen yksikköhinta ja toinen vapaan sivistystyön kattojärjestöjen toiminnan tiivistäminen.

Ensimmäinen tavoite on tullut vihdoin maaliinsa, vaikka ensimmäinen yritys sen toteuttamisessa kaatui mm. valmistelutyöryhmien aikatauluongelmiin. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että uudessa vos-tuntien määrittelytavassa on otettu huomioon niitä tekijöitä, kuten väestömuutos ja työttömät, joita näin tärkeinä. Muutosten aikaan saamiseen tarvitaan siis kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Vapaan sivistystyön eri kattojärjestöt eivät sen sijaan ole kyenneet vielä yhdistymään, vaikka osa toimijoista jo samoissa tiloissa toimiikin. Edistysaskel se on tietysti sekin. Lähivuodet näyttävät, kypsyykö tahtotila tähän.

Heti hallitustyöskentelyni alkutaipaleella sain olla myös valitsemassa liitolle uutta toiminnanjohtajaa. Hallitus etsi edunvalvonnastamme huolehtimaan sellaista henkilöä, jolla olisi eduskuntaan yhteyksiä ja jolla olisi muutoinkin hyvät verkostot. Nyt kohta seitsemän vuoden jälkeen voin todeta, ettemme olisi paremmin osanneet valintaa tehdä. Kansalaisopisto-tietoisuus on tärkeimmissä sidosryhmissämme noussut mielestäni aivan uudelle tasolle. Jaana on tehnyt hallitus tukenaan loistavaa työtä.

Vuosien varrella liitto on antanut valtavan määrän lausuntoja ja kannanottoja tai ollut muutoin kuultavana. On ollut hienoa huomata, että meitä on haluttu kuulla. Toiminnanjohtaja, puheenjohtajisto tai hallituksen jäsenet ovat osallistuneet moniin työryhmiin ja kokouksiin edustamassa kansalaisopistokenttää. Noin seitsemän kertaa vuodessa kokoontuva hallitus jakaa tapaamisissaan kokousten välillä olleiden tilaisuuksien kuulumiset, ottaa kantaa edunvalvonnallisiin asioihin, sopii edustajat eri työryhmiin ja hyväksyy mm. opistojen liittymis- ja eroamisilmoitukset.

Monia varmaan kiinnostaa, millainen työskentelyilmapiiri KoL:n hallituksessa on. Kaikkien kolmen hallituksen ilmapiiriä voi kuvailla avoimeksi, keskustelevaksi, erilaisia näkemyksiä kunnioittavaksi ja ratkaisu- ja päätöskykyiseksi, vaikka tulemme hyvin erikokoisista opistoista ja eripuolilta Suomea. Kokouksissamme kukoistaa myös lämmin huumori. Vaikka aluksi tuntui hämmentävältä esityslistojen suuret asiamäärät, niin loppujen lopuksi kokonaisuuksiin ja niiden taustoihin pääsee nopeasti kärryille.

Voin siis lämpimästi suositella hallitustyöskentelyä kaikille niille, jotka haluavat näköalapaikan kansalaisopistomaailmaan ja laajemminkin ja jotka kokevat vapaan sivistystyön ja sen säilyttämisen tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia.

Anita Heino
Siilinjärven kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tiedote. Julkaistu: 01.02.2016 klo 12:58
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle noin 3,4–5,6 euron hyödyn, selviää Kansalaisopistojen liiton uunituoreesta esitutkimuksesta. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, muun muassa yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot sekä motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvavat.

Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen rahallisten arvojen arviointia pohtiva ja kuvaava esitutkimus Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys julkaistiin Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarissa Raumalla perjantaina 29.1.2016 ja sen on kirjoittanut aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen (UEF).

Esitutkimus on tehty Benefits of Lifelong Learning -tutkimuksessa (BeLL) löydettyjen suomalaisten kansalaisopisto-opiskelijoiden vastausten pohjalta ja tutkimuksessa tehdyt laskelmat perustuvat SROI-arviointimalliin (Social Return of Investment).  Vapaan sivistystyön tyyppisen aikuisopiskelun hyötyjen rahallisia arvoja on erittäin vaikea laskea tarkasti, ja vaikka esitutkimuksessa esitetyt laskelmat ovat alustavia, näyttävät ne tukevan aiemmin saatavilla olevien tutkimusten tuloksia siitä, että koulutusinvestoinnit maksavat itsensä selvästi takaisin.

Kansalaisopistojen liitto järjestää keskiviikkona 3. helmikuuta klo 9-10 esitutkimuksen tiimoilta aamiaistilaisuuden medialle Helsingissä. Professori Manninen osallistuu tilaisuuteen etäyhteyden kautta Joensuusta. Aamiaistilaisuus järjestetään KoL:n toimistolla osoitteessa Annankatu 12 A 15, 00120 Helsinki. Pyydämme ilmoittautumisia tilaisuuteen osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi tiistaina 2.2. klo 15 mennessä. Tervetuloa!

Esitutkimukseen voi tutustua sähköisesti täällä.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Professori Jyri Manninen
p. 0294 45 2200, jyri.manninen@uef.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL on järjestö, joka toimii kansalais- ja työväenopistojen, niiden opistolaisyhdistysten ja vapaan sivistystyön edunvalvojana. Liitto auttaa opistoja turvaamaan tasa-arvoista ja elämänlaajuista oppimista lähipalveluna.

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/esitutkimus-kansalaisopistoon-panostettu-euro-palaa-yli-kolminkertaisena-takaisin.html

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton järjestämään We love kansalaisopisto -seminaariin perjantaina 19.2. Helsingissä. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille opiston henkilökuntaan kuuluville – tuntiopettajista vahtimestareihin ja rehtoreista suunnittelu- ja hallintohenkilökuntaan. Välitäthän sanaa eteenpäin työyhteisössäsi.

Tilaisuus järjestetään Helsingin yrittäjänaisten salissa Helsingissä osoitteessa Uudenmaankatu 23. Aloitamme päivän klo 9.30 aamukahveilla ja varsinainen ohjelma alkaa klo 10.00. Ohjelma on maksuton ja päättyy 15.30 mennessä. Tilaisuus on maksuton ja mukaan mahtuu 45 nopeinta ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen viimeistään tiistaina 16.2.

Ohjelmassa on luvassa kansalaisopistokentän ajankohtaisuuksia, uusia ideoita Nenäpäiväkampanjan järjestämiseen opistossa, pohjoismaisia näkökulmia, sekä kurkistus siihen, kuinka kansalaisopistot näkyvät mediassa tällä hetkellä. Lisäksi puhutaan kansalaisopistojen arvopohjasta ja iltapäivästä on varattu paljon aikaa omaan työhön liittyvään ryhmätyöskentelyyn ja reflektointiin.

Tilaisuuden ohjelma löytyy täältä ja ilmoittautumislomake täältä.

Lisätiedot:
Tiedottaja Lauramaija ‘Lauris’ Hurme, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

Opetushallitus on avannut 22.1.2016 kansalaisopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten vuoden 2016 opintoseteliavustushaun. Kansalaisopistojen opintoseteleille varattu määräraha on noin miljoona euroa.

Avustushakemuksen tulee olla jätettynä Opetushallitukselle viimeistään 22.2.2016 klo 16.15. Huomioithan, että Opetushallitus on siirtynyt pelkästään sähköisten hakemusten käsittelyyn.

Päätökset pyritään tekemään 29.4. mennessä.

Hakutiedote, hakulomake ja lomakkeen täyttäohjeet löytyvät OPH:n verkkosivuilta.

Tiedote. Julkaistu: 21.01.2016 klo 13:44
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Vanha opistotalo jää taakse. Kuva: Mirja Tuomivirta

Vaasa-opisto muuttaa. Vuodesta 1987 Opistotalona toiminut komea funkislinna Maasillan korvassa on päätynyt Vaasan Talotoimen myytävien kiinteistöjen listalle. Liikenteellisesti keskeiseltä paikalta viiden kadun risteyksestä muutetaan kylläkin keskustan sisällä, mutta pitkän ankean kadun varteen Raastuvankadulle. Raastupaakaan ei kadulla enää ole.

Vajaa kolmekymmentä vuotta sitten työväenopisto muutti Keskuskoululta osoitteesta Raastuvankatu 27 Pitkänlahdenkadulle SOK:lta ostettuun toimitaloon. Se oli kaupungin lahja 80-vuotiaalle opistolle. Opiston täyttäessä sata vuotta vuonna 2007 hankalasti hahmotettavan Pitkänlahdenkadun jatkeen asemakaavassa vahvistettu uusi nimi Opistokatu otettiin juhlavin menoin käyttöön. Kadun vihki käyttöönsä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman sekä opiston nuorin ja vanhin opiskelija, joiden ikäero oli 85 vuotta. Opistokadun ykkönen on ensi syksystä alkaen Raastuvankadun 31.

Vaasa-opiston toiminta jatkuu osoitteessa Raastuvankatu 31. Kuva: Mirja Tuomivirta

Omana rehtoriaikanani vuodesta 2005 alkaen Opistotalossa on toteutettu mittavia korjauksia. Timanttipora on laulanut työn taustana. Vesikatot on purettu ja rakennettu, julkisivut kuorittu ja rapattu, sisäpihan hevospihan kansirakenteet ja sadevesijärjestelmä uusittu, lattiapinnoitteita vaihdettu. Viimeisimpänä toteutettiin valtaisa remontti, jossa Kuula-opistolta vapautuneet tilat kunnostettiin runkoa myöten Vaasa-opiston käyttöön. Sisään näihin tiloihin muutettiin vuonna 2014, osin aivan loppuvuodesta.

Kaikki tämä on tuottanut uskomattoman määrän pölyä, likaa, meteliä ja epämukavuutta, mutta niitä on siedetty, kun on tiedetty, että tilat tulevat kerta kerralta terveemmiksi ja käyttökelpoisemmiksi. Kaupunki ja kiinteistöyhtiö ovat panostaneet, mikä on koettu huolenpitona omaisuudesta, mutta myös toiminnan ja asiakkaiden arvostuksena.

Miksi koko hommaan nyt ryhdyttiin? Säästösyistä. Lähtökohtana on, että opisto ei muuta nykyistä huonompiin tiloihin. Toiminnallemme on kova kysyntä, ja on tutkittua, että opiston kurssit vaikuttavat kaupunkilaisten hyvinvointiin voimakkaasti. Opisto sykkii elämää aamusta iltaan. Vaikka koko toiminta pyyhkäistäisiin pois, ei sillä saavutettaisi edes pientä osaa sivistystoimen saati kaupunkikonsernin säästötavoitteista. Ratkaisu vie meidät lähtöruutuun: Keskuskoulu vuokraa yhden kerroksen Raastuvankadun koulutalosta koulun peruskorjauksen ajaksi. Opiston toiminta hajoaa: ylpeydenaiheemme teknisen työn opetustilat menetetään, eikä korvaavaa paikkaa vielä tunneta.

Onko tässä järkeä? On. Kaupunki tiivistää toimintojaan ja palveluverkkoaan. Samalla meille sivistystoimijoille tarjoutuu ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella omia toimintojamme, kehitellä synergioita, astua ulos norsunluutorneistamme. Muutossa karisee vanhaa pölyä niin rojuista kuin toimintatavoista. Uusiin tiloihin on kiva suunnitella uusia toimintatapoja kierrätyksestä viestintään opastejärjestelmineen, porinapaikkoineen, yhdessä naapureiden kanssa.

Iso, mutta ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista haasteista on, miten siirtää modernin funkistalon letkeän urbaani tunnelma uusrenessanssia edustavaan kivikouluun, jonka pitkät käytävät ja raskaat ovet on luotu oppilasjoukkojen hallitsemiseen, kurinpitoon, jolla raaoista lapsimurikoista hiotaan hohtavia yhteiskunnan timantteja. Meidän opistossa työtätekevien on pantava itsemme kuriin: unohdettava turhautuneisuus ja luodattava tulevaa – yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaniemme kanssa.  Viisaus voi löytyä Opistotalon ulkopuolelta – ympärillämmehän on timantteja.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n hallituksen 2. varapuheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Työpaja on valitettavasti peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

Vapaa Sivistystyö ry, KoL ja Suomen Kansanopistoyhdistys ry järjestävät perjantaina 5.2.2016 klo 10–16 Helsingissä Kestävää yhteiskuntaa rakentamassa -työpajan vapaan sivistystyön uudistamiseen suuntautuneille ammattilaisille ja luottamushenkilöille. Tilaisuus järjestetään Helsingin aikuisopiston tiloissa osoitteessa Töölöntullinkatu 6.

Työpajan tavoitteena on tuottaa ideoita vapaalle sivistystyölle kestävän paikallistalouden ja työllisyyden edistämisen arvoista ja tavoitteista, strategioista ja toimintatavoista. Lisäksi pyrkimys on jakaa hyviä käytänteitä sekä vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten ja työntekijöiden keskinäistä verkottumista.

Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät VST:n nettisivuilta. Ilmoittautuminen viimeistään 20.1.

Lämpimästi tervetuloa!

Vuoden 2011 Tammiseminaari pidettiin Mikkelissä.

Tervetuloa Kansalaisopistojen liitto KoL:n vuotuiseen Tammiseminaariin Raumalle 28.‒29.1.2016! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Vuoden 2016 pääteemana on Rohkeasti kohti tulevaa ja seminaarin ohjelma keskittyy muutokseen sekä opiston toiminnan kehittämiseen eri näkökulmista – myös tutkimuksellisella otteella. Luvassa on mm. syventymistä asiakkuusajatteluun ja markkinointiviestintään sekä ajatuksia tulevaisuuden kunnasta ja uudesta kuntaidentiteetistä. Kaksipäiväisen seminaarin aikana puhutaan myös johtamisesta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä: maahanmuuttajista ja turvapaikanhakijoista sekä matalan kynnyksen kansalaisopistotoiminnasta. Ehditäänpä paneutua myös kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudelliseen merkitykseenkin. Lisäksi opistolaisyhdistyksille on varattu aikaa omaan kokoontumiseen Tammiseminaarin yhteydessä.

Rauman kansalaisopiston 100-vuotisjuhlan kunniaksi Tammiseminaari 2016 järjestetään Raumalla, suomalaisen käsityöperinteen kehdossa.

Tammiseminaarin tarkka ohjelma löytyy täältä.

HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN
KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille 175 €
Muille osallistujille 400 €

Hinta sisältää kaksipäiväisen seminaariohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvit molempina seminaaripäivinä sekä kaupungin vastaanoton ja iltaohjelman torstaina.

Ilmoittautuminen seminaariin on päättynyt 15.1.

Osallistumisen peruminen ilman kuluja on mahdollista tehdä 14 vuorokautta ennen tapahtuman alkua. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan järjestelykuluina 60 €. Jokainen vastaa omasta huonevarauksestaan tai sen perumisesta itsenäisesti suoraan hotelliin.

MAJOITUS
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö BEST WESTERN Hotel Raumanlinnassa ja BEST WESTERN Hotel Kalliohovissa seuraavasti:

BEST WESTERN Hotel Kalliohovi TÄYNNÄ!
Single-huone 1hlö 95 €
Twin-huone 2hlö 105 €
Kiintiönumero 83235
kalliohovi@kalliohovi.fi
+358 (0)2 838 81

BEST WESTERN Hotel Raumanlinna
Single-huone 1 hlö 85 €
Twin- huone 2 hlö 95 €
Kiintiönumero 83234
raumanlinna@raumanlinna.fi
+358 (0)2 832 21

Jokainen osallistuja maksaa ja varaa huoneensa itse suoraan hotellista sähköpostitse tai puhelimitse. Mainitsethan varauksen yhteydessä kiintiönumeron. Kiintiöhuoneet tulee varata 31.12.2015 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämän jälkeen hotellista voi tiedustella majoitusta normaaliin päivähintaan. HUOM: Hotelli on kiinni 23.12. ja 2.1.2016. välisen ajan. Tällä välillä hotellivarauksia voi tehdä sähköpostitse ja 31.12. mennessä tehdyt sähköpostivaraukset käsitellään vuoden 2016 puolellakin vielä KoL:n kiintiöhintaan.

Saavutko paikalle jo keskiviikkona? Kalliohovista on mahdollista varata myös keskiviikon ja torstain välinen yö kiintiöhintaan. Myös perjantain iltaohjelma järjestetään Kalliohovin tiloissa.

Teollisuusyritysten tarpeesta johtuen Rauman hotellit ovat usein täynnä. KoL siis suosittelee varaamaan majoituksen mahdollisimman pian.

LIIKENNEYHTEYDET JA KOL:N BUSSIKULJETUS
KoL järjestää seminaaripaikalle suoran tilausbussikuljetuksen Helsingistä. Edestakaisen kuljetuksen hinta on 35 euroa / hlö ja kuljetukseen ilmoittaudutaan seminaarin ilmoittautumislomakkeen kautta. Mukaan mahtuu 45 ensimmäistä. Bussissa on vielä pari paikkaa jäljellä, joita voi tiedustella tämän sivun alareunasta löytyvistä yhteystiedoista.

KoL:n tilauskuljetus lähtee torstaina 28.1. Helsingin Rautatieasemalta klo 8.40. Tilauskuljetuksella ehtii osallistumaan ohjelmassa mainitulle lounaalle. Paluukyyti Helsinkiin lähtee seminaarin päätyttyä perjantaina 29.1. noin klo 15.00.

Raumalle pääsee myös esimerkiksi Tampereen kautta: klo 9.30 Tampereelta lähtevä bussi on perillä Rauman linja-autoasemalla klo 12.05.

Tarkempaa tietoa Rauma-Tampere-reitin aikatauluista ja hinnasta löytyy osoitteesta www.matkahuolto.fi.

Myös bussit ja junat saattavat täyttyä nopeasti. KoL suosittelee varmistamaan omat kulkuyhteydet Raumalle ajoissa.

LISÄTIEDOT
Tiedottaja Lauramaija Hurme
lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

www.kansalaisopistojenliitto.fi/tammiseminaari

Vuosi alkaa olla pulkassa ja on aika vetäytyä keräämään voimia tulevan vuoden haasteisiin. Koko KoL:n toimisto – Jaana, Viljami, Pirkko, Lauris ja Samia – kiittää hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa mukavia ja rauhallisia joulunpyhiä sekä rentouttavaa lomaa. Toimistolta jouluterveisensä lähettää myös liiton ensimmäinen puheenjohtaja (1919–1938) Zachris Castrén.

Tapaamisiin tammikuussa!

Ilman kansalaisopistojen monia oppimismahdollisuuksia en olisi tänä päivänä kansalaisopiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja. Minusta ei pitänyt koskaan tulla opettajaa – minusta piti tulla sairaanhoitaja, niin olin päättänyt. Minusta tuli sairaanhoitaja, kätilö ja terveydenhoitaja. Pidin työstäni neuvolassa, mutta kun työkaverini, ehdotti kasvatustieteen opintoja ”Ingan yliopistossa” Haapaveden kansalaisopistossa, olin valmis kuin partiotyttö. Tuo opiskelu muutti elämäni suuntaa melkoisesti. Opiskelun tarve oli ja on kuin krooninen ihottuma, joka aika ajoin vaivaa ja johon on haettava silloin apua.

Vähitellen avoimen ylipiston opintoja alkoi olla takataskussa niin paljon, että eräänä päivänä hakeuduin terveydenhuollon opettajakoulutukseen ja sieltä valmistumisen jälkeen yliopistoon opiskelemaan kasvatustiedettä terveydenhuollon opettajan työn ohella. Jokaisessa vaiheessa vapaan sivistystyön ja kansalaisopiston opinnoilla pääsin eteenpäin opinnoissani. Kun terveydenhuollon opettajan työkokemusta oli jo tovi takana, tulin hakeneeksi mieheni innoittamana kansalaisopiston rehtorin tehtäviä – Haapavedelle, jossa olin aloittanut kasvatustieteen perusopinnot vuosia aikaisemmin. Kokemukseni on kuin ekokuvassa, jossa juoksupojasta kehkeytyy toimitusjohtaja – minun polkuni johti opiskelijasta rehtoriksi!

Kansalaisopiston opiskelijana olin liikkeellä vapaaehtoisesti ja asetin itse opiskeluni tavoitteet. Saatoin aloittaa ja lopettaa opinnot omien tarpeideni ja kiinnostukseni mukaan. Minun ei tarvinnut ottaa työstä palkatonta vapaata, en tarvinnut opintotukea, en potenut tenttikammoa, en saanut jälki-istuntoa, en kärsinyt inhottavista opettajista… sain vain parasta päältä – oppimisen iloa ja uusia kavereita. Halvalla. Kuutena päivänä viikossa ja joskus pyhänäkin.

Tarinoita kansalaisopisto-opiskelun merkityksestä on yhtä paljon kuin on opiskelijoita. Näitä tarinoita Kansalaisopistojen liitto haluaa kerätä talteen Suomen 100-vuotisjuhlan ja kansalaisopistojen lähestyvän 120-vuotisjuhlan vuoksi.

Jokainen meistä, joka opiskelee tai työskentelee kansalaisopistossa, tietää kansalaisopiston merkityksen yksilön kasvulle ja kehitykselle osaamiselle ja oppimiselle. Yhteisötasolla koulutus edistää sosiaalista koheesiota ja sosiaalista pääomaa, koska se lisää luottamuksen tunnetta, suvaitsevaisuutta, yhteisöllisyyttä ja aktiivista kansalaisuutta.

Kymmenessä Euroopan maassa tehdyn tutkimuksen mukaan omaehtoinen opiskelu parantaa elämänlaatua monella tapaa. Esimerkiksi opiskelijan lisääntynyt usko omiin vaikuttamismahdollisuuksiin johtaa muutoksiin myös terveyskäyttäytymisessä. Lisäksi tutkimukseen osallistuneille oli tärkeää tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön. Tutkimusten mukaan omaehtoiseen koulutukseen osallistuminen lisää fyysistä ja henkistä hyvinvointia, sosiaalista osallistumista ja verkostoja, itseluottamusta, opiskelutaitoja ja opiskelumotivaatiota. Osallistuminen myös parantaa vanhemmuuteen ja kansalaisuuteen liittyviä taitoja, minäkuvaa, luottamusta omiin kykyihin ja elämänhallinnan tunnetta.

Päätöksentekijät tunnustavat kansalaisopistotoiminnan merkityksen niin kunnan kuin valtakunnan tasolla. Kuntien palvelutasomittauksessa kansalaisopistot sijoittuivat taas kärkisijoille. Tähän saakka kansalaisopistoväen on ollut vaikea esittää päättäjille kansalaisopistotoiminnan merkitystä numeroina ja lukuina. Nyt Itä-Suomen yliopisto on tehnyt uraa uurtavaa työtä ja tutkinut asiaa. Alustavien tutkimustulosten mukaan yksi kansalaisopistotoimintaan sijoitettu euro tuottaa 4-5 euron hyödyn! Tutkimustuloksia saamme kuulla lisää Tammiseminaarissa Raumalla.

Voimme olla ylpeitä ainutlaatuisesta ja voimaannuttavasta kansalaisopistotoiminnasta. Kansalasiopistot vastaavat ihmisten elämänikäisen kasvun tarpeisiin. Sen perustana on ihmisten halu harrastaa ja kehittää itseään arkisen puurtamisen vastapainona. Oppiminen ja opiskelu kansalaisopistossa eivät ole arvosanoja ja pätevyyksiä, vaan omaan elämään kuuluvia valinnan mahdollisuuksia. Jokaisella on mahdollisuus kansalaisopistossa kehittää niin kättä, päätä kuin sydäntä. Opiskelu kannattaa aina!

Kiitos teille jokaiselle kuluneesta vuodesta, yhteistyöstä ja kumppanuudesta!

Joulun taika, onnen aika
luonas viihtyköön.
Suokoon sulle lepohetken.
Kiirees väistyköön.
Tulkoon joulu rauhallinen,
Uusi vuosi onnellinen !

Liisa Vornanen
Jokihelmen opiston rehtori
KoL:n hallituksen puheenjohtaja

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!