Opetushallitus on avannut 15.12.2015 laatu- ja kehittämisavustusten haun kansalaisopistojen ylläpitäjille. Hakuaika päättyy 20.1.2016 klo 16.15. Kansalaisopistoille on jaossa noin 1,05 miljoonaa euroa. Hakutiedote, hakulomake ja lomakkeen täyttäohjeet löytyvät OPH:n verkkosivuilta.
Huomioithan, että Opetushallitus on siirtynyt sähköisten hakemusten käsittelyyn ja muita kuin sähköisiä hakemuksia ei käsitellä.
EPALE
– ePlatform for Adult Learning in Europe on avoin verkkosivusto aikuiskoulutuksen ammattilaisille. EPALE on tarkoitettu opettajille, kouluttajille, tutkijoille ja päättäjille – kaikille aikuiskoulutussektorilla työskenteleville kaikkialla Euroopassa. EPALE saa rahoitusta Euroopan komissiolta, joka on sitoutunut aikuiskoulutuksen laadun parantamiseen Euroopassa. EPALEn Suomen tukipalveluista vastaa CIMO.
EPALE tukee aikuiskoulutukseen liittyvien hyvien käytäntöjen, uutisten, päätösten, blogien, tapahtumien ja koulutusten sekä tietolähteiden etsimistä ja jakamista. Verkkosivuston tarjoaman kumppaninhaunavulla käyttäjät ja organisaatiot voivat etsiä yhteistyökumppaneita hankkeisiin tai verkostoihin.
EPALE-yhteisöön liittyminen tarjoaa monia etuja:
EPALEn tarjoamat edut saat käyttöösi rekisteröitymällä verkkosivuston käyttäjäksi. Jos sinulla on ECAS-tunnukset, kirjaudu niillä.
Kun luot oman profiilin, sinun on helppo verkostoitua ja pitää yhteyttä kollegoihin ja muihin yhteisön jäseniin. Voit jakaa ajatuksiasi ja osallistua keskusteluihin EPALEn eri teema-alueilla. Voit julkaista uusia sisältöjä ja aineistoja sekä levistää opistosi uutisia kollegoiden keskuudessa nopeasti.
Kannattaa myös kurkata kolme kumppanihausta tehtyä videota:
EPALE Partner Search: How to add your organisation (Part 1/3)
EPALE Partner Search: How to propose an activity (Part 2/3)
EPALE Partner Search: How to add a partner request (Part 3/3)
Lisätietoa:
ec.europa.eu/epale/fi
Twitter: @EPALE_FI
Facebook: Kansainväliset aikuiskouluttajat
Onko kurssillasi koettu upeita oppimisen hetkiä?
Kävikö opiston yleisöluennolla inspiroiva puhuja?
Opitko itse kansalaisopiston kurssilla uusia taitoja?
Moni löytää kansalaisopiston kurssilta pitkäikäisen harrastuksen tai kokonaan uuden elämänsuunnan. Haluamme levittää hyvää yhä laajemmalle ja keräämme Kansalaisopistot.fi-sivustolle oppimistarinoita kansalaisopistoista. Kaipaamme inspiroivia ja innostavia esimerkkejä, mieleenpainuvia kokemuksia sekä oppimisen iloa ja oivalluksia.
KoL:n ylläpitämä Kansalaisopistot.fi-sivusto esittelee kansalaisopistotoiminnan kirjoa ja opiskelumahdollisuuksia kautta maan. Sivustolle on kerätty kaikkien Suomen kansalaisopistojen yhteystiedot sekä yleistä tietoa kansalaisopistoista ja niissä opiskelusta. Nyt kerättävät tarinat lisätään sivuilta löytyvään Kokemuksia kursseilta -osioon siellä jo olevien tarinoiden jatkoksi. Tekstit voivat olla esimerkiksi opettajan tai opiskelijan kirjoittamia ja esitettä keruusta saa mieluusti levittää opiskelijoille esimerkiksi syksyn viimeisillä tai kevään ensimmäisillä kurssikerroilla.
20 ensimmäistä kirjoittajaa palkitaan Kansalaisopistot.fi-aiheisella t-paidalla tai kangaskassilla. Kirjoitusvinkkejä ja -neuvoja sekä ohjeet tekstin lähettämiseen löydät yllä linkatusta esitteestä.
Lisätietoja saa tarvittaessa KoL:n tiedottaja Lauramaija Hurmeelta osoitteesta tiedottaja (at) kansalaisopistojenliitto.fi.
OLE YLPEÄ KANSALAISOPISTOSTASI…
…JA KERRO SIITÄ MUILLEKIN!
Kirjallinen asiantuntijalausunto
18.11.2015
Eduskunta
Sivistysvaliokunta
SiV@eduskunta.fi
Asia Hallituksen esitys HE 79/2015 vp eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Viite Asiantuntijapyyntö 12.11.2015
Kansalaisopistojen liitto KoL toteaa, että kansalaisopistojen valtionosuuksien ja valtionavustusten supistukset vuodesta 2011 lähtien ovat olleet huomattavia.
Indeksisidonnaisuuden säilyttäminen jatkossa on välttämätöntä kansalaisopistojen pitkäjänteiselle toiminnalle ja kehittämiselle. Kansalaisopistoilla on kasvavaa kysyntää Suomessa sekä kantaväestön tarpeista että muun muassa turvapaikanhakijoiden kasvavista määristä johtuen. Kansalaisopistot ovat omalta osaltaan valmiita tekemään kaikkensa, jotta Suomeen jäävät maahanmuuttajat saadaan mukaan yhteiskuntaan ja sen täysivaltaisiksi jäseniksi.
Säästöjen kumuloituminen vaikeuttaa ja vähentää tarjottavan toiminnan määrää.
Suomessa eletään parhaillaan tilanteessa, jossa kuluttajan ostovoima polkee paikoillaan ja työttömyys on kasvussa. Kurssimaksujen on kuitenkin samaan aikaan pysyttävä vapaan sivistystyön lain edellyttämällä kohtuullisella tasolla.
Edellisen hallituksen tekemät leikkaukset kansalaisopistojen valtionosuuksiin vuosille 2015 ja 2017 ovat kiihdyttäneet ja tulevat kiihdyttämään kurssimaksujen nousua. Kasvava joukko kansalaisia joutuu jättäytymään kurssien ulkopuolelle. Tämä kehitys lisää omalta osaltaan syrjäytymistä ja mahdollisesti jopa radikalisoitumista, mihin Suomella ei ole varaa. Kurssimaksujen kohtuullisuudesta ei voida pitää kiinni, jos samaan aikaan sekä valtion että ylläpitäjien osuudet pienenevät (ylläpitäjien osuudet eivät ole lakisääteisiä) ja indeksikorotukset halutaan jäädyttää pysyvästi. Muuan muassa Raumalla opistolaisyhdistys on avustanut monia alueen työttömiä ja eläkeläisiä kansalaisopiston kurssimaksuissa, koska muuten osallistuminen ei olisi ollut enää mahdollista. Tietyille väestöryhmille kurssimaksut ovat siis jo nykyiselläänkin liikaa, mistä seuraa koulutuksen kasautumista entisestään jo ennestään hyväosaisille.
Yhteiskunnallisesti tärkeää olisi siis pyrkiä saamaan kansalaisopistoihin nykyisten opiskelijoiden lisäksi entistä enemmän opiskelijoita muun muassa PIAAC-tutkimuksen esille nostamista ryhmistä (heikot tietotekniset taidot omaavat ikääntyneet ja basic skills -tasoilla (1-2) olevat). Vähintään opintosetelirahoitusta pitäisi kasvattaa tuntuvasti, jotta haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien pääsy kursseille turvattaisiin.
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja
JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja
Mitä mieltä olet Revontuli-Opiston toiminnasta – entä miten haluaisit kehittää Revontuli-Opiston kurssitarjontaa? Näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin vastasi keväällä 2015 Revontuli-Opiston verkkosivuilla toteutetussa kyselyssä 547 kuntalaista Enontekiön, Kittilän ja Sodankylän alueella. Opiston toiminta-alueen väkilukuun (16 500 asukasta) suhteutettuna otos on merkittävä ja antaa siksi hyvää suuntaa opiston tulevaisuuteen.
Palautteesta kävi vahvasti ilmi, että edellä mainittujen kuntien alueelle kansalaisopistopalveluja tuottavaan Revontuli-Opistoon ollaan pääosin erittäin tyytyväisiä. Kiitosta saavat niin opiston laaja kurssitarjonta kuin osaavat opettajatkin. Vaikka Lapissa on isot etäisyydet, kuntalaiset hyödynsivät opiston tarjontaa laajalla alueella. Yllätyksenä voidaan pitää sitä, että 12 % vastaajista ilmoitti osallistuneensa Revontuli-Opiston kursseille muussa kuin kotikunnassaan. Tämä vaatii keskimäärinkin liki 90 km:n ajoa kurssipaikalle. Tuleekin mieleen, millaisen kurssitarjonnan Etelä-Suomessa asuva ihminen saisi, jos piirtäisi asuinpaikastaan 90 km -säteisen ympyrän!
Kyselyn vastaukset osoittivat, että kehitettävääkin löytyy. Esitetyn yli 1000 kurssitoiveen lisäksi esille nousi mm. toive päiväaikaisen kurssitarjonnan lisäämisestä. Jälkimmäinen liittynee paikkakuntien elinkeinorakenteeseen, sillä kaikille kolmelle kunnalle merkittävässä matkailuelinkeinossa sekä Sodankylässä ja Kittilässä toimivassa kaivosteollisuudessa on paljon vuorotyöläisiä. Kun opiston tarjonta painottuu iltakursseihin, on osallistuminen opistotoimintaan hankalaa.
Palautteesta näkyy myös ihmisten kasvava kiinnostus verkko-opintoihin, sillä vastaajista 35 % ilmoitti olevansa kiinnostunut kansalaisopiston tarjoamista verkko-opinnoista. Erityisesti verkossa toivottiin kieliopintoja, mutta esille tuotiin myös lukuisia muita aiheita, joita voitaisiin verkon kautta opettaa.
Yhteenvetona voisi todeta, että opistolta toivotaan perinteisen tarjonnan rinnalle lisää joustavampia oppimismahdollisuuksia niin ajan kuin paikan suhteen. Kuntalaiset pitävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä paikallisten elinkeinojen osaamisen tukemista opiston tärkeimpinä tehtävinä ja tuovat väkevästi esille toiveensa siitä, että kansalaisopisto löytyy jatkossakin alueemme kuntien ”strategisesta työkalupakista”.
Pasi Tanninen
Revontuli-Opiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!
Lausunto
2.11.2015
Eduskunta
Sivistys- ja tiedejaosto
kaisa.iso-sipila@eduskunta.fi
Asia Kirjallinen lausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi HE 30/2015 vp
Viite Lausuntopyyntö 16.10.2015
Kansalaisopistojen liitto KoL pitää hallituksen määrärahaesitystä kansalaisopistotoiminnan valtionosuudesta ja valtionavustuksista (29.30.30) perusteltuna lukuun ottamatta turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen koulutusta.
Turvapaikanhakijoiden koulutuksen laajentaminen olisi kansalaisopistoissa nopeallakin aikataululla mahdollista, mikäli siitä aiheutuvat kustannukset kompensoitaisiin sataprosenttisesti (LIITE: taustamuistio). Kansalaisopistojen liitto esittää jaostolle vuodelle 2016 kahden miljoonan euron lisäystä kansalaisopistojen valtionavustuksiin.
Kansalaisopistot elävät ajassa ja reagoivat yhteiskunnallisiin muutoksiin ketterästi. Toiminta laajenee koko ajan uusille yhteiskunnallisille rajapinnoille. Ammattimainen kehittämisote sekä (osasta) vanhoista toimintamalleista luopuminen on välttämätöntä esimerkiksi sote-uudistuksen aiheuttaman uusien tehtävien monimuotoistuessa. Esimerkkejä tällaisista ovat muun muassa toimintakyvyn ylläpito, terveyden edistäminen, kansalaisvaikuttamisen varmistaminen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen rohkaiseminen myös maahan muuttaneiden keskuudessa.
Kansalaisopistojen liitto pyytää jaostoa huomiomaan, että momentilla 29.30.53 oleva määrärahaesitys Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintaan ja muiden järjestöjen sivistystoimintaan leikkaa aikaisempaa tukea 12,7 prosenttia. Tällä määrärahalla (yleisavustuksella) tuetaan myös Kansalaisopistojen liittoa, joka puolestaan tukee kansalaisopistojen, Suomen suurimman oppilaitosmuodon, kehittämistyötä eri puolilla maata.
KoL on omalta osaltaan jo useampia vuosia sitten ajanut valtakunnallisten vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen voimavarojen yhdistämistä. Vapaassa sivistystyössä on tällä hetkellä päällekkäisyyttä sekä oppilaitos- että järjestötasolla. Juustohöylämalli ja järjestöjen hidas näivettäminen ei ole liiton mielestä kuitenkaan toimivin tapa kehittää toimialaa. Liitto esittää myös Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen rahoituksen eriyttämistä valtion talousarviossa omaksi budjettikohdakseen.
LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja
JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja
Syksyn viimeinen rehtoripäivä järjestetään perjantaina 27.11. Helsingin yrittäjänaisten salissa (Uudenmaankatu 23, 00120 Helsinki). Aloitamme päivän ilmoittautumisella ja aamukahvilla klo 9.30. Ohjelma päättyy noin klo 15.40.
Miten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu avaavat mahdollisuuksia opiston toiminnan kehittämiseen? Entä millainen on kansalaisopisto-opiskelun tuottamien laajempien hyötyjen taloudellinen merkitys? Näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin saat vastauksen rehtoripäivässä.
Päivän ohjelmassa on luvassa mm. tasa-arvokonsultti Sinikka Mustakallion tiivis tietopaketti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisesta sekä käyttämisestä opiston kehittämistoiminnassa. Aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen avaa puheenvuorossaan työn alla olevaa raporttiaan kansalaisopisto-opiskelun tuottamien laajempien hyötyjen taloudellisesta merkityksestä. Päivän päätteeksi kuulemme ajankohtaiskuulumiset sivistysvaliokunnasta valiokunnan puheenjohtajalta, kansanedustaja Tuomo Puumalalta.
Tilaisuuden varsinainen ohjelma alkaa tasan klo 10.00 ja koko päivän ohjelma löytyy täältä. Omakustanteinen lounastauko pidetään klo 12.00-13.00.
Mikäli et pääse matkustamaan paikan päälle, voit seurata rehtoripäivää livelähetyksenä. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen. Ohjeet etäosallistumiseen lähetetään ilmoittautuneille. Jos saavut tilaisuuteen paikan päälle, ilmoittauduthan ohjelmassa mainittujen tarjoilujen varaamiseksi viimeistään tiistaina 24.11.
Ilmoittautuminen tapahtuu nettilomakkeen kautta.
Lämpimästi tervetuloa!
KoL tarjoaa ajankohtaista materiaalia kansalaisopistojen työn tueksi hanke- ja muiden julkaisujen muodossa. Tuoreimmat julkaisut löytyvät sähköisenä, mutta lisäksi tilattavissa on vielä jonkin verran katoavaa kansanperinnettä vaalivia, silloisen Kansalais- ja työväenopistojen liiton julkaisemia taito- ja taideaineisiin liittyviä oppaita. Painetuista julkaisuista lötyyy tietoa nettisivujen Julkaisuja-osiosta.
Ajankohtainen nosto painetuista julkaisuista on Becoming more visible -kirjasarja, johon on koottu hyviä käytäntöjä, vinkkejä ja työkaluja maahanmuuttajien ja erityisesti turvapaikanhakijoiden aktivointiin, motivointiin ja voimautumisen tukemiseen koulutuksessa, vastaanottokeskuksissa ja kansalaisjärjestöissä. Kirjasarja on tuotettu Becoming more visible -projektin yhteydessä vuosina 2004–2007.
Julkaisut ovat maksuttomia, ellei julkaisun kohdalla toisin mainita. Lähetykset toimitetaan toimituskuluja vastaan. Tilausohjeet ja -lomake löytyvät julkaisusivulta.
Kasvava kotouttamistarve luo kysyntää ja painetta myös kansalaisopistojen toimesta järjetettävälle koulutukselle. Kansalaisopistojen liitto KoL järjestää akuutin turvapaikanhakijatilanteen tiimoilta infotilaisuuden kansalaisopistokentälle perjantaina 30.10.2015 Helsingissä. Tilaisuus on avoin KoL:n jäsenille ja jäsenopistojen henkilökunnalle.
Tilaisuus järjestetään kansalaisopistokentän pyynnöstä pikaisella aikataululla kyseisen päivän vapauduttua toiselta seminaarilta. Pahoittelemme siis etukäteen, että myös viestintä tilaisuudesta tulee lyhyellä varoituksella. Uskomme kuitenkin, että tarvetta infotilaisuudelle ja keskustelulle on. Seminaariin voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai vaihtoehtoisesti etäyhteyden kautta. Tämän lisäksi kaikki puheenvuorot ja keskustelut tallennetaan videoarkistoomme, josta ne ovat katsottavissa myöhemmin.
Tilaisuus pidetään Helsingin yrittäjänaisten salissa (Uudenmaankatu 23, 00120 Helsinki).
Varsinainen ohjelma alkaa klo 10.00 ja koko tilaisuuden ohjelma löytyy täältä.
Omakustanteinen lounastauko pidetään klo 11.40-12.40.
Seminaaria on mahdollista seurata myös etälähetyksenä. Pyydämme myös etäosallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen; ohjeet etäosallistumiseen lähetetään vain ilmoittautuneille. Jos saavut tilaisuuteen paikan päälle, ilmoittauduthan ohjelmassa mainittujen tarjoilujen varaamiseksi viimeistään keskiviikkona 28.10.
Ilmoittautuminen on päättynyt.
Lisätiedot:
Hallintokoordinaattori Viljami Wiirilinna
viljami.wiirilinna(at)kansalaisopistojenliitto.fi / 040 455 7276
Näinä epävarmoina aikoina kuuluu olla huolestunut kaikesta, ja erityisesti kaikesta hyvästä on parempi olla ihan hiljaa. Täräytänpä tässä nyt kuitenkin kiitokset hyvästä opettajien täydennyskoulutuksesta täällä Suomessa. Tarjontaa on runsaasti, ja saavutettavuus on vähintäänkin kohtuullista. ”Niin, niin, nyt on aika hyvä tilanne, mutta entäs jatkossa?” Huolipuheen asemesta, samalla energialla, voisi miettiä, mitä pitäisi tehdä. Jokainen voi omalla kohdallaan muuttaa huolipuheen huolehtimispuheeksi. Huolehtiminen lähtee liikkeelle omista toimista.
Osaava-ohjelman mukainen täydennyskoulutuksen kehittämishanke on näkynyt ja kuulunut valtakunnassa. Myös muu koulutustarjonta meille opetusalan ihmisille on monipuolista. Kuukauden päästä menen koulutukseen Orivedelle. Koulutus on maksutonta. Oman opiston johtokuntaa kiitän erikseen: niin tärkeänä pitää rehtorin täydennyskoulutusta, että lähettää matkaan, vaikka, totta kai, rehtoria paikan päällä aina tarvitaan. Omasta puolesta satsaan vapaa-aikaani. On paikallaan, että tällä toimialalla uskotaan oppimiseen ja että se näkyy kaikissa päätöksissä ja toimissa. Tiedän jo nyt, että palaan työpöydän ääreen virkistyneenä ja uutta oppineena. Ties mitä siinä sitten innovoin, kun oikein vauhtiin pääsen. ”Ei siinä mitään, anna mennä vain, kunhan sataa opiskelijoiden laariin”, kehottaa puheenjohtaja.
Helsingissä meillä on yksityisten kansalaisopistojen Osaava-hanke. Kolmen opiston tuntiopettajista muodostettu suunnitteluryhmä on kehittänyt kaikki sisällöt ja toimintatavat. Niin on mietitty alusta alkaen, että tuntiopettajat suunnittelevat tuntiopettajia varten. Eli tässä sataakin nyt ruohonjuuritasolta. Kolmas vuosi on meneillään, ja jos yhteen ilmaisuun tiivistäisi, se voisi olla ”fazerinparhaat” . Opettajuutta on lähestytty monesta näkökulmasta: kehon, äänen ja mielen kautta, vuoroin on käsitelty luovuutta, esiintymistaitoja, vuorovaikutusta. Vapaa sivistystyö ansaitsee tulla läpivalaistuksi, samoin kestävä kehitys opettajan työn kannalta, siihen päälle yrittäjämäinen työote opettajan tvt-taidoista puhumattakaan. Jokaiselle on ollut jotakin, kuka mitäkin haluaa maistaa. Koulutusta on ollut tarjolla arkena ja viikonloppuisin, päivällä ja illalla, vähän pidempinä ja lyhempinä jaksoina. On ollut luentoja ja osallistavia menetelmiä sekä kaikkea siltä väliltä. Suunnitteluryhmä on pohtinut vaikuttamiskanavia; miten parhaiten saavuttaa opettajat, mikä sen kipinän synnyttää, miten motivoida opettajat osallistumaan, miten osallistaa heidät suunnitteluun ja toteutukseen. Täsmälleen samoja kysymyksiä kuin mihin opettajat törmäävät omassa työssään, vaihdetaan vain ”opettaja” ”opiskelijaksi”: miten saavuttaa monenlaiset opiskelijat, miten motivoida heitä, miten osallistaa heidät.
Paras – ja loppujen lopuksi ainoa – tapa vaikuttaa on osallistua, tehdä, toimia, mennä. Korulauseet eivät auta eikä kitinä. Se ei ole tarpeeksi, jos periaatteessa on sitä mieltä, että täydennyskoulutus on ihan tarpeellista. Eikä se, että kuittaa tvt:n sanomalla, että täällä vapaassa sivistystyössä se tieto- ja viestintätekniikka nyt on aika marginaalista. Miten niin olisi, ihan samassa maailmassa elämme kuin muutkin ammattiryhmät tai koulutusmuodot. Yhteisöjä syntyy monella tavalla, moneen tarpeeseen. Pitäisikö yhteisöllisyys määritellä monipuolisemmin kuin vain omasta ja oman porukan näkövinkkelista?
Yhteisöllisyyden nimissä kehotankin kaikkia osallistumaan erilaisiin täydennyskoulutuksiin, maistamaan niitä koulutuskarkkeja, joita on suunniteltu ja paketoitu vaivaa säästämättä. Parhaimman maun saa irti, kun oikein aktiivisesti imeskelee.
Minna Prunnila
Etelä-Helsingin kansalaisopisto Toimelan rehtori
KoL:n hallituksen jäsen
Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!
Kansalaisopistot mediassa
