Kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusten hakuaika on käynnistynyt. Hakutiedote ja hakulomake löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta. Hakuaika päättyy 20.1.2017.

Laatu- ja kehittämistyö voi liittyä seuraaviin kokonaisuuksiin:

• oppilaitoksen strategian/kehittämisohjelman laatiminen
• oppilaitoksen strategiaan/kehittämisohjelmaan perustuva toiminnan kehittäminen
• pedagoginen kehittäminen
• oppilaitoksen laatujärjestelmän/laatutyön kehittäminen
• aktiivista kansalaisuutta sekä kansalais- ja järjestötoimintaa edistävän koulutuksen kehittäminen
• muu koulutuspoliittisten linjausten mukainen vapaan sivistystyön koulutuksen kehittäminen

Lisätiedot:

Opetushallitus / Vapaan sivistystyön valtionavustukset

Saimme Vaasa-opistolla äskettäin vastaanottaa suruviestin: opiston pitkäaikainen rehtori Kaarlo Koskimies on poissa. Kaarlo oli legendaarinen vaikuttajapersoona kotikaupungissaan ja opistossa. Kaarlo tutki, toimi, saattoi ihmisiä yhteen. Kaupungin historiatoimikunnan mukana hän oli keskeisesti vaikuttamassa kaupungin historiankirjoitukseen, ympäristöseuralaisena hän otti kantaa kaavoituspolitiikkaan, kehitysmaaseuran aktiivina hänet tunnettiin vuotuisen Mahdollisuuksien torin priimusmoottorina. Hän johti matkoja ja huolehti päämäärään monia hankaliakin projekteja. Kaarlo oli luottomies, vielä 86-vuotiaanakin.

Vaasa-opistossa vuodesta 1996 alkaen toiminut Vaasa-piiri julkaisi viime talvena viimeisimmän teoksensa Vaasa ja Meri – Vasa och havet. Piirin keski-ikä on 82 vuotta. Teos oli piirin seitsemäs, ja erityisesti kolme viimeistä on ollut myyntimenestyksiä. Draamantajuinen kirjoittaja Kaarlo Koskimies oli yksi maineikkaan ryhmän aktiiveista. Tutkimus- ja kirjoitustyö ovat aikaa vievä harrastus eikä kirjan kokoaminen ja käännättäminenkään onnistu pika-aikataululla. Viimeisen kirjan synnyttäminen vei ryhmältä entistäkin enemmän aikaa: keskimääräinen työote ei aina totellut aikatauluja. Uhkauksensa mukaisesti piiri ei enää julkaise kirjoja, mutta se yhtä kaikki kokoontuu yhteisen mielenkiinnon kohteensa ympärille viikoittain.

Senioripedagogiikka on yksi viimeaikojen sivistyskeskustelun teemoista. Tuoreena eläkeläisenä aloitettu opiskeluharrastus ja ote oppimiseen ja tekemiseen muuttuu vääjäämättä iän karttuessa. Tämä pitäisi pystyä kurssitarjonnassa ja ryhmien toiminnassa ja niiden pedagogiikassa ottamaan huomioon. Peruskoulun yläkoulun aikana oppilaissa tapahtuu valtaisa, nopea kehitys. Tämä koetaan myös niissä opiston ryhmissä, joita eläkeläiset suosivat – joskus tosin käänteisenä. Tutkitusti moni taiteilija ja taitaja elää luovuuspyrähdyksen 80 ikävuoden vaiheilla. Tämä näkyy myös opistojen piireissä. Tuotteliaisuus, uteliaisuus, ahaa-elämysten himo ajaa monia kurssilaisiamme. Toisaalta opettajantyössä opistossa on kasvettava myös kohtaamaan opiskelijoiden muistiongelmat, omaishoitajien elämäntilanteet, ryhmän jäsenen poismeno ja sen aiheuttama kriisi yhteen hitsautuneessa tiimissä.

Joulu lähestyy, joulun tunnelmat, valot, musiikki ja tuoksut vallitsevat tajuntaa. Juuri nyt mielessä soi kaunis pyhiinvaeltajien hymni Maa on niin kaunis. Sen toinen säkeistö alkaa sanoilla ”Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan.” Vaasa 400-piiristä on sen kahdenkymmenen toimintavuoden aikana jo moni lähtenyt tuonilmaisiin. Toimin itse piirin vetäjänä sen ensimmäiset hieman yli kymmenen vuotta. Tein ryhmän toiminnasta ja pedagogiikasta myös oman opinnäytetyöni opettajan pedagogisia opintoja varten.

Historia, taidot, ajatukset ja ihmisyys siirtyvät ihmiseltä toiselle. Tekomme ja ajatuksemme luovat kulttuurimme. Tämä piiri on mukana kokonaisen opiston johtamisessa. Piiri opetti minua opettajana ja antoi eväitä uralleni. Miespolvi älköön vaipuko unholaan. Emme tunnusta ihmisten arvoa tai kunnioita heidän työtään pysymällä tallotuilla poluilla ja luutuneissa ajattelutavoissa. Nähdään mahdollisuuksia ja luodaan uusia maailmoja. Kuin sata vuotta sitten: sanoitetaan kansainvälinen unelma-Suomi, kirjoitetaan sille huima jatkotarina ja keksitään kansalaisopiston veroisia innovaatioita.

Vanha vuosi päättyy pian ja uusi alkaa, ja miten upeana: sata vuotta itsenäisyyttä, satakymmenen vuotta Vaasa-opistoa ja ajastaikoja monia muita, jo melkein 100 vuotta Kansalaisopistojen liittoa, tuhansia kasvutarinoita, miljoonia ideoita, unelmia ja visioita, sukupolvista seuraaviin.

Sannasirkku Autio
Vaasa-opiston rehtori
KoL:n 2. varapuheenjohtaja

Kuva: Sami Pulkkinen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Keski-Suomessa toimivat kansalaisopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat yhdistäneet voimansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi. Keski-Suomen kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön Osaava-ohjelma järjesti kaikille maakunnan opistoille yhteisen työpajan elokuussa 2016. Kouluttajana toimi tasa-arvokonsultti, toimitusjohtaja Sinikka Mustakallio (WoM Word of Management Oy). Keskisuomalaiset opistot laativat yhteisen suunnitelmapohjan ja työskentelyä jatketaan kevään 2017 puolella.

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa toimivan Puulan seutuopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen käynnistyi koko henkilöstön kuulemisella syyslukukauden aloitustilaisuudessa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitelleen alustuksen jälkeen pohdittiin mm. nykyistä kurssitarjontaa ja asiakasryhmiä, eri ryhmien ja sukupuolten opintotarpeita sekä mahdollisia osallistumiskynnyksiä. Lisäksi arvioitiin Puulan seutuopiston tiedotusta ja opinto-ohjelmaa. Opistossa oli jo tietoisesti lisätty eri sukupuolien ja eri-ikäisten näkymistä opetusohjelmassa, mutta tarkastelu paljasti esimerkiksi sukupuoliroolien näyttäytyvän kovin perinteisellä tavalla. Asiaan kiinnitetään nyt huomiota myös sosiaalisen median puolella.

Puulan seutuopistossa tehtiin marraskuussa aikuisille sekä lapsille ja nuorille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Kyselyt toteutettiin verkkokyselynä ilmaista Google Forms –palvelua käyttäen. Kyselyn tulokset ja henkilöstön näkemykset olivat avainasemassa suunnitelmaa laadittaessa. Joulukuun alussa hyväksytty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin kolmeksi vuodeksi eli maksimiajaksi. Suunnitelma löytyy Puulan seutuopiston nettisivuilta.

Teksti: Sari-Maarit Peltola

Kuva: Heli Kuurne

Kirjoittaja on filosofian lisensiaatti. Hän työskentelee rehtorina Puulan seutuopistossa.

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Haluaisitko jakaa ajatuksiasi aikuiskoulutukseen liittyvistä aiheista? Onko opistolla hanke, jonka tuloksia haluaisitte kertoa muillekin? Kiinnostaisiko opistoa levittää hyviä käytänteitä eurooppalaisessa kontekstissa?

Julkaisemalla aiheesta blogikirjoituksen EPALEssa saat sille kansainvälistä yleisöä. EPALE – ePlatform for Adult Learning in Europe on avoin verkkosivusto aikuiskoulutuksen ammattilaisille. Euroopan komission rahoittama EPALE on tarkoitettu kaikille aikuiskoulutussektorilla työskentelville Euroopassa: opettajille, kouluttajille, tutkijoille ja päättäjille jne.

Voit kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Jos olet jo EPALEn käyttäjä, voit ladata tekstin itse suoraan järjestelmään blogitoiminnon kautta. Voit myös halutesassi lähettää tekstin meille osoitteeseen lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi, niin toimitamme sen eteenpäin.

Tiedote. Julkaistu: 05.12.2016 klo 10:20
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopistojen liitto KoL on julkaissut kuntavaaliteesinsä. KoL muistuttaa kuntapäättäjiä kansalaisopistojen monialaisesta toiminnasta kuntalaisten sivistyksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kaikenikäisten ja eri taustaisten kuntalaisten oppimisesta ja osaamisesta on huolehdittava, eikä ketään saa päästää putoamaan tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisopistoilla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Opiston tuottamat hyödyt ovat tutkitusti* erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Vastuu ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystoiminnasta säilyy kunnilla, kun varsinaiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksessa maakuntatasolle. KoL muistuttaa, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansalaisopistossa on monipuolista ja kustannustehokasta. Tutkimuksen* mukaan valtaosa opiskelijoista kertoo olevansa tyytyväisempiä elämäänsä ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä kansalaisopisto-opiskelun myötä. Vaikutukset ulottuvat myös työhön ja perhe-elämään. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat jaksavansa työssään paremmin ja tukevansa lastensa opiskelua aiempaa enemmän. Kansalaisopisto on monille ikäihmisille ja työttömille tärkeä henkireikä.

Kunta tarvitsee aktiivisia kansalaisia, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään, osallistuvat sen kehittämiseen ja ovat mukana vaikuttamassa asioihin omilla mielipiteillään ja teoillaan. Niin maahanmuuttajat kuin maassamuuttajatkin löytävät kansalaisopistosta väylän uudelle paikkakunnalle kotiutumiseen. Ihmiset kokevat arvostavansa kansalaisopisto-opiskelun myötä muiden ihmisten näkemyksiä enemmän ja toimivansa aktiivisemmin lähialueensa hyväksi.* Yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Viihtyisässä kunnassa on kehittyvä ja monipuolisia kuntapalveluita tuottava laadukas kansalaisopisto. Opistoon panostettu euro palaa tutkitusti* moninkertaisena takaisin kuntalaisille syntyvien hyvinvointivaikutusten myötä. Vuodesta toiseen kansalaisopisto on yksi arvostetuimmista* kuntapalveluista. Hyvin hoidettu kansalaisopisto asianmukaisine ja turvallisine työtiloineen houkuttelee osaltaan uusia asukkaita ja tuo kuntaan elinvoimaa.

Kunnan palvelurakenteita on ajateltava rohkeasti uusista näkökulmista ja mietittävä, minkälaisia uusia tehtäviä kansalaisopisto voisi ottaa toteutettavakseen. Kuntapalveluita kehitettäessä on hyödyllistä miettiä, miten kansalaisopisto palvelisi parhaiten niin kuntalaisia kuin kuntaakin.

KoL:n kuntavaaliteesit

Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi
Tiedottaja Elina Vesalainen, p. 040 573 1620, elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi

* Lähteet:
BeLL – Benefits of Lifelong Learning (2014)
Manninen, J. (2015). Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys
-esitutkimus.
Pekola-Sjöblom, M. (2012). Kuntalaiset kunnallisten palvelujen arvioitsijoina. Suomen kuntaliitto.

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistojen-liitto-muistuttaa-sivistys-ja-hyvinvointi-elinvoimaisen-kunnan-kulmakivet.html

Kansalaisopistoista on nyt tarjolla tiivis kuvaus kaikilla Suomessa eniten puhutuilla vierailla kielillä. Uusi esittelyteksti on suunnattu ensisijaisesti sellaisille Suomessa asuville maahanmuuttajille, jotka eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää tai vielä ymmärrä suomea tai englantia niin hyvin. Käytännönläheisessä tekstissä kerrotaan, mikä kansalaisopisto on, mitä siellä voi opiskella ja miten kursseille pääsee.

Esittelyteksti on käännätetty albaniaksi, arabiaksi, kiinaksi, kurdiksi, persiaksi, somaliksi, thaiksi, turkiksi, vietnamiksi ja viroksi. Kieliversiot on tehty osana KoL:n KEHO 2.0 -hanketta, jonka yksi tavoitteista on tarjota maahanmuuttajille tietoa kansalaisopisto-opiskelun tarjoamista mahdollisuuksista.

Uudet käännökset on lisätty jo aiemmin olemassa olleiden ruotsin, englannin ja venäjän kielen laajempien infomateriaalien oheen. Kaikki kieliversiot löytyvät osoitteesta www.kansalaisopistot.fi päänavigaation oikeasta reunasta Kielet / languages -valikon takaa. Kieliversioita saa vapaasti hyödyntää ja levittää haluamallaan tavalla, kunhan ilmoittaa lähteeksi Kansalaisopistot.fi.

Samalla kielivalikoimaan on lisätty myös selkosuomella kuvaus kansalaisopistoista. Lisäksi rohkaisemme hyödyntämään aiemmin syksyllä ilmestynyttä Tervetuloa kansalaisopistoon! -videotamme, joka esittelee kansalaisopistoja selkokielellä.

Monille kansalaisopiston kursseille voi osallistua, vaikka oma kielitaito ei olisi vielä kovin vahva. Kaikki ovat tervetulleita kansalaisopistoon!

Lisätiedot ja palaute:

Lisätietoja kieliversioista sekä palautetta ja mahdollisia korjauksia teksteihin voi tarvittaessa toimittaa KoL:n projektikoordinaattori Lauramaija ‘Lauris’ Hurmeelle osoitteeseen lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi.

Outi Koivuniemi opettaa ukulelen soittoa.

Kuten kaikkeen muuhunkin opiskeluun ja koulutukseen Suomessa, myös kansalaisopistoihin pyritään saamaan mukaan digitaalisen ja mobiiliteknologian käyttöä (esim. DigiEssi-hanke). Yksi uusimmista mahdollisuuksista, johon kaikkien kansalaisopistojen on mahdollista päästä mukaan, on kotimainen Rockway-musiikkikoulu, joka toimii internetin kautta ja tarjoaa lyhyitä oppitunteja eri soittimista videomuodossa. Palvelumme on tulossa alkuvuodesta kansalaisopistojen käyttöön niin, että ilmoittautuessaan musiikkikurssille kansalaisopistoon opiskelija voi samalla lisäpalveluna valita ostoskoriinsa myös Rockwayn sähköiset materiaalit. Palvelun hinta opiskelijalle on todella edullinen, ja palvelun hankinta ja käyttöönotto on yksinkertaista.

Rockway on Suomen vanhimpia e-oppimiseen keskittyviä palveluita ja samalla suurin soitonoppimisen verkkopalvelu. Palvelu aukesi lähes kymmenen vuotta sitten, ja tänä päivänä Rockwaylla on yli 75.000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Oppitunteja palvelussa on tällä hetkellä noin 4500 kpl yhteensä yli sadalta opettajalta. Opettajiamme ovat muun muassa Lenni-Kalle Taipale, Anssi Kela, Mikko Kosonen, Lauri Porra, Matias Kupiainen, Erja Lyytinen ja Erkka Korhonen.

Palvelumme on helppo ottaa käyttöön ja se sopii kaikenikäisille musiikinharrastajille. Palvelun käyttö ei edellytä erityistaitoja, eikä kalliiden laitteistojen hankkimista. Oppitunneissa on selkeä johdonmukaisuus, printattavat ja tallennettavat nuotit sekä tabulatuurit itseopiskeluun ja muun opiskelun tueksi. Oppimateriaalia löytyy niin aloittelijoille kuin pidempään soittaneillekin. Oppiaineitamme ovat mm. kitara, basso, rummut, kosketinsoittimet, laulu ja biisinteko.

Rockwayn oma koulusivusto on nimeltään Rockwaykoulut. Se on käytössä jo monissa kouluissa ja opistoissa, opettajainkoulutuslaitoksissa ja Sibelius-Akatemiassa. Opettajat suosittelevat sitä oppilailleen, koska materiaalimme on monipuolista, opetus laadukasta, ja kurssien pedagoginen puoli on tarkkaan mietitty. Rockway on ollut jo muutaman vuoden käytössä muutamissa kansalaisopistoissa, esim. Tampereella Ahjolan kansalaisopistossa (ukulelekurssit), Raision työväenopistossa (kitarakurssit), Kouvolan kansalaisopistossa (laulukurssit) ja Espoon työväenopistossa (vapaan säestyksen kurssit).

Tavalliselle kansalaisopistossa musiikkia harrastavalle opiskelijalle Rockway tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia lisäopiskeluun. Soitonharrastaja voi opiskella Rockwayn oppituntien avulla vaikkapa laulua, kitaristi voi opiskella demon äänittämistä ja pianisti biisintekoa. Tai opiskelija voi opiskella omaa instrumenttiaan, ja edetä Rockwayn avulla nopeammin. Yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa pyrimme siihen, että Rockwayn materiaali tuo opiskelijalle lisäarvoa, mutta sen hankkiminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen, eli materiaalin hankkiminen ei ole pakollista. Emme halua opiskelijoiden joutuvan eriarvoiseen asemaan, tai jättävän kurssille osallistumista väliin liian korkeiden maksujen vuoksi. Nykytilanteessa opistojen on pakko miettiä, miten tällaisen lisäpalvelun hinta vaikuttaa itse kurssimaksuun, koska opistot eivät juurikaan voi laskea kurssien hintoja.

Olemme kiinnostuneita kehittämään myös soitonopetuksen verkkokursseja laajemminkin. Rockwayn sivuilla pyörii tälläkin hetkellä säännöllisesti useana arki-iltana live-lähetykset kitaransoitosta, ukulelesta ja laulusta. Opettaja on studiossa tai jopa kotonaan opettamassa, ja lähetys streamataan netin kautta opiskelijoille. Nämä “klinikat” ovat olleet ilmaisia ja kaikkien saavutettavissa. Opiskelijat voivat lähettää kysymyksiä chat-ruutuun, jolloin vuorovaikutustakin opettajan ja opiskelijoiden välille pääsee syntymään. Samaan tapaan voisi tulevaisuudessa toimia myös kansalaisopiston kurssi, tätä kokeilemme mahdollisesti jo ensi vuoden puolella. Olemme innolla mukana kehittämässä tulevaisuuden soitonopetusta, yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa. Olen tulossa myös KoL:n rehtoripäivään 9.12. kertomaan lisää palvelustamme.

Lisätiedot:
www.rockway.fi
www.rockwaykoulut.fi

Teksti ja kuvat: Outi Koivuniemi

Kirjoittaja on kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja. Hän työskentelee peruskoulussa ja lukiossa musiikin tuntiopettajana, sekä ukuleleopettajana Rockwaylla ja Tampereella Ahjolan kansalaisopistossa.

***

Vieraskynässä julkaistaan kansalaisopistokenttää koskevia ajankohtaisia kirjoituksia erilaisista näkökulmista. Voit tarjota palstalle omaa näkökulmaasi sähköpostitse osoitteeseen tiedottaja@kansalaisopistojenliitto.fi.

Asiantuntijalausunto 8.11.2016

Eduskunta
Sivistysvaliokunta

Asia Asiantuntijalausuntopyyntö 25.10.2016
Viite HE 177/2016 vp eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Kansalaisopistojen liitto KoL toteaa, että kansalaisopistojen toimintaedellytykset vaikeutuvat entisestään vuonna 2017 kansalaisopistojen valtionosuuden n. 5,4 %:n leikkauksen, vapaaseen sivistystyöhön kohdennetun ns. -0,7 %:n negatiivisen indeksin ja ns. kilpailukykysäästön vuoksi. Kansalaisopistojen valtionosuuksia on vähennetty myös vuosina 2012 ja 2015. Koulutuksen arviointineuvosto selvittää parhaillaan aikaisemmin tehtyjen säästöpäätösten vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen Suomessa.

Koulutustarpeiden ja -resurssien ennakointi

Kansalaisopistot ovat matalan kynnyksen oppimispaikkoja, joiden järjestämään koulutukseen myös vähävaraiset ihmiset ovat toistaiseksi voineet osallistua. Maahanmuuttajien ja ikääntyneiden määrän kasvu ovat lisänneet kurssitarjonnan kehittämis- ja laajentamistarvetta. Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa todetaan, että kurssimaksujen on oltava kohtuullisia. Lisäksi perustuslaissa säädetään, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä ennakoimaan tulevien vuosien koulutustarpeet ja -resurssit, jotta voidaan välttää mahdolliset koulutusleikkaukset ja kurssimaksujen kohtuuttomat korotukset.

Tehokkuutta koulutukseen

Kansalaisopistojen liitto KoL pitää hyvänä aikuisten perusopetuksen kokonaisvaltaista uudistamista so. opetussuunnitelman perusteet, tuntijako, rahoitus. Kansalaisopistot tulevat järjestämään perusopetukseen valmistavaa opetusta yhä enenevässä määrin. Kansalaisopistojen liitto KoL korostaa, että on tärkeää purkaa rahoitusjärjestelmän esteet, jotta voidaan vastata nopeasti ja tehokkaasti alueelliseen ja paikalliseen koulutustarpeeseen. Mahdollisimman tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämiseksi ja päällekkäisen koulutuksen välttämiseksi on tärkeää lisätä laajasti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä erilaisiin täydentäviin opintoihin liittyvää laaja-alaista osaamista niin maahanmuuttajien, turvapaikanhakijoiden kuin kantaväestön koulutuksessa.

Hyvien käytänteiden levittäminen

Liitto kannattaa myös nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionavustusrahoitusta koskevan säännöksen jatkamista kahdella vuodella, vuoteen 2018 saakka. Osaamisohjelman avulla on tehty merkittävää työtä nuorten oppimisvalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Ohjelmassa luotuja malleja ja käytänteitä on syytä levittää mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi myös yhteistyössä eri puolilla Suomea sijaitsevien kansalaisopistojen kanssa.

Yhdessä sovittu työnjako

Kuntien, koulutuksen järjestäjien ja viranomaisten toimintaan kohdistuvista vaikutuksista todetaan esityksessä, että ”erilaisiin tiloihin, välineisiin ja henkilöstöön liittyvät yhteistyöjärjestelyt voivat tuoda koulutuksen järjestäjälle tuntuvia säästöjä. Yhteistyötä voidaan tehdä myös eri koulutuksen järjestäjien ja erilaisten koulutusmuotojen välillä”. Kansalaisopistojen liitto kannattaa tällaisen yhteistyön kehittämistä siten, että kunkin oppilaitosmuodon erityispiirteistä pidetään kiinni yhteisesti sovitussa työnjaossa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin ja kuntauudistuksen yhteydessä.

LIISA VORNANEN
Liisa Vornanen
Puheenjohtaja

JAANA NUOTTANEN
Jaana Nuottanen
Toiminnanjohtaja

Minna Prunnila Etelä-Helsingin kansalaisopiston maisemissa.

Mitä kansalaisopiston rehtori varsinaisesti tekee? Johtaa ihmisiä. Vaikka johtosäännössä lukee, että johtaa taloutta ja toimintaa. Mutta, kas, kaiken takana on ihmisiä. Ja missä ihmisiä, siellä vuorovaikutusta. Mitä tai keitä varten rehtori tekee työtään? Sitä varten johtaa, että kaikki halukkaat voisivat opiskella, oppia ja kehittää itseään kansalaisopistossa.

Ihmisten johtaminen on pääasiassa keskustelua, sopimista, neuvottelua, yhteisten pelisääntöjen laatimista. Välillä ihmettelyä, hermoilua tai hämmentävää hiljaisuutta. Usein syvää yhteisyyttä, hienoja oivalluksia, herkkävireistä oppimista toiselta ja toisista. Vuoropuhelu on niin äärettömän helppoa silloin kun se on helppoa, mutta silloin kun se ei luonnistu ihan itsestään, se vaatii paljon yrityksiä ja tuottaa erehdyksiä.  Johtaja ei lakkaa yrittämästä.

Vanhempi kollega sanoi, että opiston laadun tae on nimenomaan ammattitaitoinen ja asiantunteva henkilökunta. Täyttä totta. Minusta ammattitaitoisuus ja asiantuntevuus pitää aina sisällään psyykkisiä ominaisuuksia. Asiantunteva kansalaisopiston rehtori ei voi olla, tai esittää olevansa, vaikeasti lähestyttävä. Ammattitaitoinen kansalaisopiston opettaja ei voi olla innostumaton ja nuiva. Koska jos olisi, on kyllä aika heikoilla vesillä, kun sitten pitäisikin saada kontaktia. Tämä on ehdottomasti kontaktilaji.

Ihminen, joka tekee töitä oppimisen parissa, on yleensä oppimismyönteinen ja kokee myös itsensä oppijaksi. Hän oppii jatkuvasti muilta ja muista. Hän huolehtii  omasta osaamisestaan, päivittää tietojaan ja taitojaan. Uteliaasti ja hanakasti. Sillä niin vain aika ajelee ohi ja rapauttaa ammattitaitoa, vaikka kokemus kuinka karttuisi. Työssä oppiminen ei minusta ole tarpeeksi kokonaisvaltaista ammatillisen kehittymisen kannalta. Se on tärkeä lisä, muttei avarra riittävästi, joskus jopa sulkee tärkeitä kanavia. Me sorrumme usein liian yksisilmäisesti korostamaan konkretiaa ja hyötyä, vaikka varsin hyvin tiedämme, että tarvitaan myös teoriaa, tarvitaan pohdiskelua, aikaa ja paikka miettimiselle. Työn tuiskeessa saattaa käydä niin, että ajatukset alkavat toistaa itseään. Sama, jo eläkkeellä oleva kollega sanoi myös: “Mutta breikkiä kyllä kannattaa harkita, sinulla on vielä pitkä matka näille ihanille vapaille vuosille.” Vuodenvaihteessa alkaa opintovapaa. Täältä tullaan, opiskelijaelämä! Kanavista kalkki lähtee, toivottavasti!

Noin kaksi ja puoli vuotta sitten olin Kansalaisopistojen liiton liittokokouksessa pitämässä vaalipuhetta itseni puolesta. Yhden pointtini muistan, loppu on usvaa. Pointtini oli ehkä vähän itseä ja omaa organisaatiota korostava, mutta eivätkös vaalipuheet ole. Se oli, että äänestäkää minua, koska edustan erilaista kansalaisopistoa: pientä helsinkiläistä, ajatelkaapa sitä, ja vielä yksityistä. Ja koska tiedän, mitä se on, kun on välttämätöntä tehdä yhteistyötä joka käänteessä. Pienimmätkin asiat voi tehdä yhdessä, isot kannattaa tehdä yhdessä. Vähän niin kuin pienen Suomen on pakko mennä kolkuttelemaan ovia ja etsittävä kumppaninsa. Lehdistä on saanut viime päivinä lukea, että Suomi ei ole kovinkaan korkealla USAn asialistalla. Ei varmasti niin, mutta jos ei pieni Suomi yksin, niin sitten muiden kanssa. Kumppaneiden kanssa on aina isompi kuin yksin.

Nyt kun hallitusjäsenyyden loppusuora häämöttää, mietin, kuinka rikastuttava kokemus se on. Lomittuu ja linkittyy kenttätyöhön erinomaisesti. Suosittelen lämpimästi vaikuttamista. Ensi kesän liittokokouksessa asettukaa, kansalaisopistoväki, joukoin ehdolle. Se on aktiivista kansalaisuutta, sitä sietää nauttia enemmän kuin lääkäri määrää.

Minna Prunnila
Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Tervetuloa Kansalaisopistojen liiton vuotuiseen Tammiseminaariin Helsingin työväenopistolle 26.‒27.1.2017! Tilaisuus on suunnattu kansalaisopistojen johdolle ja kaikille kansalaisopistotyön kehittämisestä kiinnostuneille.

Vuonna 2017 vietämme satavuotiaan Suomen juhlaa. Tammiseminaarissa pohdimme, miten edistämme yhteiskunnassa kaikkien aktiivista osallistumista? Miten pidämme yllä sivistys-Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen? Millainen kansalaisopisto tarvitaan ylläpitämään ja rakentamaan yhteistä hyvää?

Tammiseminaarissa on tuttuun tapaan esillä monipuolisia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Käsittelemme muun muassa johtamista ja hyvinvointia, elinikäistä oppimista, tulevaisuuden työtaitoja ja jatkuvan oppimisen merkitystä osana digitalisoituvaa maailmaa. Haemme näkökulmia kaikkien osallistamiseen: miten taataan, että kaikki saavuttavat yhteiskunnassa tarvittavat perustaidot? Entä miten jo saavutetut taidot tunnistetaan ja tunnustetaan?

Luvassa on tervehdyksiä, alustuksia, työpajoja ja keskustelua sekä musiikkia ja taiteellisia elämyksiä. Illalla kokoonnumme iltamiin. Opistolaisyhdistyksille on varattu aikaa omaan kokoontumiseen Tammiseminaarin yhteydessä.

Tule tapaamaan kollegoitasi, virkistämään ajatuksiasi ja kuulemaan, mikä juuri nyt on pinnalla!

OHJELMA

Tammiseminaarin tulostettava ohjelma ja info

Ilmoittautumispiste avataan torstaina klo 10.00.

Ennen varsinaisen seminaarin alkua Helsingin työväenopisto virittelee tunnelmaan omalla pre-ohjelmallaan Opistotalon 2. kerroksen aulassa torstaina klo 10.30–12.00. Tiedossa on opiston hankkeiden esittelyä ja tietoa johtamisuudistuksesta. Taiteellisia tunnelmia herättelee Suomi100-juhlavuoden näyttelyt Metsä meissä ja Kirjojen Suomi. Alla on tarkempaa tietoa esiteltävistä aiheista:

• Opetusresurssin kohdentamisen perusteet / Emilia Valkonen, Eero Julkunen (Lake1)
• Kuntalaisten osallisuus työväenopistossa / Virpi Kallas (Lake2)
• Helsingin johtamisuudistus 2017 / Taina Saarinen
• Suomi 100 – Kirjojen Suomi -kirjanäyttely + oppimateriaalin esittely / Päivi Hytönen
• Suomi 100 – Metsä Meissä -näyttely + blogi / Katariina Kaarlela
• Erasmus+ Kansainvälisyys opiston kehittäjänä / Sirkku Ikonen
• Erasmus+ Refugees Network / Annika Vesanto
• Maunula-talon osallistava toimintamalli / Mari Larkovirta
• Opiston historiaa ja julkaisuja (kirjat)

Lounas tarjoillaan torstaina klo 12.00–13.00 ja varsinainen ohjelma alkaa klo 13.10.

Torstai-iltana klo 19.00 alkaen pidetään iltamat Kalliolan kansalaisopistolla osoitteessa Sturenkatu 11.

Iltamien ohjelma

Perjantaiaamuna on mahdollisuus osallistua Opistotalon esittelykierrokselle klo 8.30

KULKUYHTEYDET
Helsingin suomenkielinen työväenopisto sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Helsingin Kalliossa osoitteessa Helsinginkatu 26. Julkisen liikenteen yhteyksiä voi hakea pääkaupunkiseudun Reittioppaasta. Lentokentältä Helsinkiin pääsee sekä bussilla että junalla. Helsingin päärautatieaseman edestä opiston eteen pääsee raitiovaunuilla 3 ja 9. Lisätietoa kulkuyhteyksistä ja matkalipuista löytyy Tammiseminaarin osallistujainfosta. Tammiseminaarin tärkeät paikat löytyvät myös tältä kartalta.

ILMOITTAUTUMINEN
Tammiseminaariin ilmoittautuminen on päättynyt. Tiedustelut: elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620

MAJOITUS
Tammiseminaarin osallistujille on varattu hotellikiintiö CUMULUS Hakaniemestä ja CUMULUS Kalliosta. Huonehintoihin sisältyy runsas buffet-aamiainen ja sauna. Jokainen osallistuja maksaa ja varaa huoneensa itse suoraan hotellista sähköpostitse my.reservation@restel.fi tai puhelimitse 020 055 055 (0,17 €/ puh + 0,75 €/ min). Mainitsethan varauksen yhteydessä kiintiökoodin “KOL”. Kiintiöhuoneet tulee varata 2.1.2017 mennessä, jonka jälkeen ne vapautuvat yleiseen myyntiin. Tämänkin jälkeen kannattaa tiedustella huoneita kiintiöhintaan.

CUMULUS Hakaniemi
Siltasaarenkatu 14
1-hengen huone 85 € / vrk
2-hengen huone 95 € / vrk
hakaniemi.cumulus@restel.fi
020 048 108
Kiintiökoodi “KOL”

CUMULUS Kallio
Läntinen Brahenkatu 2
1-hengen huone 75 € / vrk
2-hengen huone 85 € / vrk
kallio.cumulus@restel.fi
020 048 109
Kiintiökoodi “KOL”

SEMINAARIN HINTA
KoL:n jäsenyhteisöjen edustajille 170 €
Muille osallistujille 400 €
KoL:n opistolaisyhdistystapaaminen 50 €

LISÄTIEDOT
Tiedottaja Elina Vesalainen
elina.vesalainen@kansalaisopistojenliitto.fi / 040 573 1620