hyvinvointi

Taiteella ja taiteellisella toiminnalla on todettu olevan moninaisia positiivisia vaikutuksia fyysiseen ja koettuun terveyteen, subjektiiviseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja yleiseen elämäntyytyväisyyteen sekä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin. Kansalaisopistojen opetushenkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän pedagogisia taitoja, jotka lähtevät asiakkaan tarpeista sekä kiinnostuksesta.

Olemme Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun ja HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteistyönä toteuttamassa keväällä 2022 täydennyskoulutusta kansalaisopistojen työntekijöille taidelähtöisistä menetelmistä. Opetushallituksen rahoittama Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä -koulutus on osallistujille maksutonta. On ollut hienoa tehdä koulutuksen suunnittelutyötä yhteistyössä kansalaisopistojen opetushenkilöstön kanssa. Lisäksi on ollut myös ilo todeta, miten luovia pedagogisia ratkaisuja kansalaisopistoissa on jo kehitetty ja kehitetään jatkuvasti.

Olisitko sinä kiinnostunut vahvistamaan pedagogisia taidelähtöisiä valmiuksiasi monenlaisten oppijoiden ohjaamiseen yhdessä muiden kanssa pohtien ja ideoiden?  Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä –koulutuksen ilmoittautuminen on nyt käynnissä eli ehdit hyvin mukaan porukkaan!

Luovat taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia vahvistamassa

Luovasti osallisiksi – taidelähtöiset menetelmät hyvinvointia edistämässä -koulutuksen tavoitteena on vahvistaa pedagogista luovuutta taidelähtöisin menetelmin. Yhdessä tekeminen tuo merkityksellisyyttä elämään ja oppimiseen. Osallistuminen ja osallisuus auttavat myös vahvistamaan identiteettiä elämän eri vaiheissa. Taidekulttuurin kokeminen ja tekeminen vaikuttavat yksilön ohella positiivisesti myös yhteisön hyvinvointiin ja elämänlaatuun.

Koulutuksessa pääset kehittämään luovien ja taidelähtöisten menetelmien soveltamista monenlaisten opiskelijoiden ohjaukseen ja opetukseen. Samalla opit myös ymmärtämään yhteisöllisen työskentelyn rakentumista erilaisissa oppimistilanteissa ja saat vinkkejä taidelähtöisiin luoviin menetelmiin. Näin kehität työtäsi sekä rakennat innostavia opintokokonaisuuksia yhdessä työyhteisösi kanssa.

Koulutus koostuu oman työn kehittämisestä, yhteisistä webinaareista ja erilaisista verkkoalustan lähdemateriaaleista. Webinaarit nauhoitetaan eli voit perehtyä niihin sinulle sopivana ajankohtana.

Koulutusmoduulit luovat mahdollisuuden oman pedagogisen taidelähtöisen ohjausosaamisen rikastamiselle. Tavoitteena on kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstönosaamista ja valmiuksia ohjata ja tukea ennaltaehkäisevästi opiskelijan hyvinvointia ja minäkuvan positiivista rakentumista. Koulutuksen sisällöt, menetelmät ja materiaalit edistävät sosiaalista osallisuutta, vuorovaikutusta, ehkäisevät syrjäytymistä sekä vähentävät eriarvoisuutta. Oppiminen on myös oikeutta kuulua samaan joukkoon tai yhteisöön oikeutta kokea oppimisen ja luovuuden iloa tästä hetkestä ja tästä elämästä.

Jokaisella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa juuri omista lähtökodistaan.

***

Lue lisää koulutusesitteestä

Ilmoittaudu mukaan täällä

Lisätietoja:

lehtori Satu Aarnio
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
satu.aarnio@hamk.fi

lehtori Leena Nuutila
Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu
leena.nuutila@haaga-helia.fi

The New York Times kirjoitti jouluaaton lehdessään 24.12.2018 onnellisuuden metsästyksestä sekä siitä, mistä onnellisuutta voi löytää. Lopputulos oli: kansalaisopistosta, tietenkin.

Tästedes minua voi sitten kutsua maailman onnellisimman paikan rehtoriksi. Se, miten The New York Timesin Englannin parhaaksi ulkomaantoimittajaksi valittu Patrick Kingsley päätyi Kauniaisten kansalaisopistoon, on kuitenkin pitempi tarina.

Kaikki alkoi siitä, kun toimittaja kiinnostui selvittämään, mistä Kauniaisten asukkaiden onnellisuus pursuaa. Suomi valittiin YK:n 14.3.2018 julkaistussa tutkimuksessa maailman onnellisimmaksi maaksi. EPSI Rating oli taas raportissaan maaliskuussa 2017 todennut, että Kauniaisissa ja Pirkkalassa asuvat Suomen tyytyväisimmät kuntalaiset. Tästä johtuen Patrick tuli yhdessä saksalaisen kuvaajan Lena Muchan kanssa Berliinistä Suomeen etsimään kaupungin onnellisuuden lähdettä.

Ennen vierailua Patrick oli yhteydessä kaupunginjohtajaamme Christoffer Masariin, joka oli yhteydessä puolestaan kansalaisopistoon. Tiesin, että mikäli saisin Patrickin käymään opistossa, olisi toimittajalle ilmiselvää opisto olevan kunnan onnellisuuden lähde. Englanninopettajana englannin kieli ei tuottanut minulle ongelmia, joten kirjoitin hänelle runollisen kauniin sähköpostin, jossa kerroin kansalaisopiston tuottamista terveys-, osaamis- ja muista hyödyistä. Patrick innostui heti ja sovimme tapaamisen.

Ajattelin, että luvassa on varmaankin tyypillinen toimittajan visiitti eli noin puolen tunnin keikka. Tapaaminen oli sovittu alkamaan kello 18, mutta Patrick tulikin jo 17.30…ja viipyi koko illan. Ennen tätä hän oli käynyt tapaamassa kuntalaisia paikallisessa päiväkodissa, koulussa, uimahallissa, senioreiden palvelutalossa, jne. Pöh, eihän mikään niistä tuota yhtä paljon iloa ja onnea kuin kansalaisopisto. Niin, ja sitten hän oli käynyt kaupungintalolla virkamiehiä tapaamassa. Sieltä ei taida kuntalaisia löytyä, korkeintaan jonkin edesmenneen paikallispoliitikon haamu leijumassa…

Opistolla kävimme eri luokissa tutustumassa opiskelijoihin: keramiikkaluokassa oli vauhtia, kudonnan luokkaan oli tunnin päätyttyä jäänyt kutojia tekemään ylitöitä, ykköskerroksessa oli kuoron harjoitukset, toisessa kerroksessa oli pari taidekurssia menossa, ja kolmannessa kerroksessa oli asanoihin asetettuja joogeja. Erityisen otettu Patrick oli öljyvärimaalauskurssin innokkaista opiskelijoista. Hän sai myös kuulla tarinan kurssilaisen tapaamisesta Venäjän presidentti Putinin kanssa ennen kuin hänestä tuli presidentti, mutta valitettavasti en voi toistaa sitä tässä.

Illan loppuessa Patrick oli hyvin otettu siitä, miten paljon monipuolista toimintaa mahtui saman katon alle. Hän ei ollut koskaan nähnyt tämäntyyppistä aktiviteettia tässä mittakaavassa. Samaan aikaan torstai-iltaisin meillä oli lisäksi menossa kielikursseja Svenska skolcentrumissa, aikuisten uintinopetusta uimahallissa sekä Zumbaa ja miesten jumppaa Mäntymäen koululla, mutta ne jäivät häneltä näkemättä. Niistä kolmesta kuvasta, jotka päätyivät New York Timesin painoversioon, kaksi kolmesta oli kuoro- ja joogakursseiltamme. Viimeinen kuva oli rautatieasemasta, jonka VR omistaa.

Artikkeli herätti paljon ihmetystä USA:ssa. Useimmat kommentit olivat positiivisia ja negatiiviset olivat usein suoraan rasistisia tai piilorasistisia. Esim. Trumpin vaalikampanjan strategian takana ollut Steve Sailer kommentoi, että totta kai ihmiset ovat onnellisia Kauniaisissa, koska siellä ei ole diversiteettiä, eli muun näköisiä kuin valkoihoisia. Artikkeli julkaistiin myös maailman suurimmassa englanninkielisessä päivälehdessä The Times of Indiassa, Irlannin ykköslehdessä The Irish Timesissa ja Australian The Sydney Morning Heraldissa. Espanjaksi se käännettiin Argentiinan ykköslehteen La Nacióniin.

Lähtiessään opistolta Patrick oli suuntaamassa paikalliseen ravintolaan syömään ja haastattelemaan kuntalaisia. Hän kysyi minulta: ”Is the restaurant like the heart of Kauniainen?” Tähän vastasin: “No, I don’t think so, I think this building (opistotalomme Petra) is the heart of Kauniainen.” Tämä näkökulma  siirtyi suoraan artikkeliin.

P.S. Tarina jatkuu, sillä toukokuussa englantilainen valokuvaaja Barry Falk MAP6 -kollektiivista kävi kuvaamassa onnea opiston joogakurssilla. Tavoitteena on näyttely Helsinkiin, jossa myös nähtäisiin muita heidän Suomessa ottamiaan kuvia.

Roger Renman
Kauniaisten kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kansalaisopisto tuottaa opiskelijoilleen osaamisen lisäksi myös hyvinvointia. Kuva: Pasi Massinen / Linnalan opisto

Kansalaisopistotoiminta tuottaa hyvinvointia ja osaamista opiskelijoilleen sekä säästöä kunnalle, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teetättämästä tutkimuksesta Hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa – kansalaisopiston hyödyt osallistujille, kaupungille ja alueelle. Itä-Suomen yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa seurattiin lukuvuoden 2017–2018 ajan satojen Joensuun seudun kansalaisopistossa opiskelevien aikuisten elämäntilanteen muuttumista sekä arvioitiin opiskelun tuottamia hyötyjä ja mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus syventää Kansalaisopistojen liiton vuonna 2018 julkaisemaa tutkimusta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle.

Avovastauksissa ja haastatteluissa puolet vastaajista mainitsee tärkeimpinä hyötyinä opiskelun aikaansaamat hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sekä kurssien tarjoamat sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Kurssit tuottavat myös 18 erilaista osaamisaluetta, joista eniten vahvistuvat kieli-, tietotekniikka- ja kädentaidot.

Valtaosa syksyisin kansalaisopistoon hakeutuvista aikuisista on vakioasiakkaita eli he ovat osallistuneet toimintaan myös aikaisempina vuosina. Tutkimuksen mukaan suurin myös osa kansalaisopiston aikuisopiskelijoista on muuhun väestöön verrattuna hieman koulutetumpia ja paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Seuranta-aineiston mukaan osallistujien jo ennestään varsin hyvä elämäntilanne parani vuoden aikana: kansalaisopistossa suoritetut kurssit lisäävät suvaitsevaisuutta ja opiskeluhalukkuutta ja vahvistavat ystäväverkostoja.

– Eniten kursseista hyötyvät aikuiset, jotka ovat hieman hankalammassa elämäntilanteessa kurssien alkaessa, mutta nämä muodostavat hyvin pienen ryhmän kansalaisopiston kursseille osallistuvista, kertoo aikuiskasvatustieteen professori Jyri Manninen. Kansalaisopistojen pitäisikin pystyä tarjoamaan toimintaa jatkossa myös uusille kohderyhmille.

Merkitystä myös kuntatasolla

Yksilötason hyötyjen lisäksi kansalaisopiston merkitys näkyy myös kaupungin ja alueen tasolla. Tätä arvioitiin kurssien vahvistaman identiteettipääoman, osaamispääoman, terveyspääoman ja sosiaalisen pääoman näkökulmasta.

– Arviointia vaikeuttaa se, että kansalaisopistoon hakeutuu enemmän jo ennestään aktiivisia, hyvinvoivia ja osaavia kuntalaisia, mutta jo aikaisempina vuosina suoritetut kurssit näyttäisivät selittävän osan osaamispääomasta ja sosiaalisesta pääomasta, ja molemmat lisääntyvät myös vuoden aikana suoritetuilla kursseilla.

Kansalaisopistoilla on siten selkeä ja tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin, osaamisen ja aktiivisuuden ylläpitäjänä ja kehittäjänä, mikä heijastuu suoraan kuntien ja tulevien alueellisten sote-ratkaisujen tasolle.

– Seurantatutkimuksen mukaan kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät vähemmän sote-palveluita kuin väestö keskimäärin. Tutkimuksessa mukana olleiden joensuulaisten aikuisopiskelijoiden sote-kulut ovat vain 464 € / henkilö, kun ne ovat väestöllä keskimäärin 1 049 € / henkilö. Nämä opiskelijat ovat siis “puolet edullisempia kuntalaisia” näiden sote-palveluiden käytöstä aiheutuvien kulujen suhteen.

Kansalaisopisto näyttäisi tuottavan myös muita taloudellisia vaikutuksia yksilö- ja yhteiskuntatasolla, mutta tarkkoja sosiaalisen tuottavuuden laskelmia on haastavaa tehdä.

Kansalais- ja työväenopistot ovat aikuisille suunnattu sivistyspalvelu. Tampereelle 1899 perustetusta Suomen ensimmäisestä työväenopistosta lähtien niillä on ollut selkeä kunnan tai kaupungin alueellisista sivistystarpeista lähtevä rooli. Tällä hetkellä Suomessa on 181 kansalaisopistoa ja niiden kursseja ja muuta toimintaa on tarjolla kaikissa kunnissa. Kansalaisopistoissa opiskelee vuosittain hieman yli 600 000 henkilöä.

Toukokuussa 2019 julkaistu tutkimusraportti löytyy sähköisenä Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 381 5359 / jyri.manninen@uef.fi

Tiedote. Julkaistu: 20.09.2018, 09:00
Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). ­­­­­­Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9. julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/uusi-tutkimus-osoittaa-kansalaisopisto-opiskelulla-positiivisia-vaikutuksia-seka-yksilolle-etta-yhteiskunnalle.html (lisämateriaalia ja valokuvia)

Kuva: Fotolia / © lukeruk 

Suomalaiset kunnat ovat muutosten edessä. Sote-uudistus tarkoittaa isoja muutoksia kunnille jääviin tehtäviin sekä kuntaidentiteettiin samaan aikaan kun kunnissa valmistaudutaan siirtymään uuteen maakuntahallintoon. Samalla muuttuvat myös kuntien toimintakenttä, toimintatavat ja kumppanuudet.

Tulevaisuuden kunnat vastaavat koulutuksen ja sivistyksen lisäksi paikallisen identiteetin ja demokratian, kuntalaisten hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämisestä. Kansalaisopistolla on tärkeä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä sekä hyvinvoinnin edistämisessä ja siihen kuluvan eriarvoisuuden vähentämisessä. Kaikkien saavutettavissa olevat kansalaisopistopalvelut ovat yksi koulutuksellisen tasa-arvon peruspilareista.

Tässä tilanteessa kunnan kannattaa ottaa kansalaisopiston rooli kuntalaisten osaamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä mahdollisimman monipuoliseen käyttöön.

Kunnan ja kansalaisopiston yhteistyön tukemiseksi KoL on koonnut Kansalaisopisto kunnan voimavarana -lehden. Kyseessä on päättäjille suunnattu idea- ja tietopaketti kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista. Toimivaksi havaittujen yhteistyökäytäntöjen ja yleisen kansalaisopistotietouden lisäksi lehti sisältää kirjoituksia kansalaisopistokentältä sekä mm. presidentti Tarja Halosen ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen haastattelut. Esitellyt ideat ovat hyödynnettävissä kansalaisopiston ylläpitäjärakenteesta riippumatta. Lehdessä on mukana myös ruotsinkielistä materiaalia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut julkaisun toimittamista osana Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.2 -kehittämishanketta.

Julkaisu on luettavissa verkossa ja sitä voi tilata painettuna versiona maksutta ja postikuluitta tilauslomakkeen kautta.

Mikähän ominaisuus tämä ihmisessä on kun henkilökohtaisten akkujen lataamisen ja valoisan kesäkauden jälkeen sormet suorastaan syyhyävät ja silmät hakevat jotakin uutta ja kiinnostavaa tekemistä niin henkisesti kuin fyysisestikin? Huomaan omakohtaisesti esimerkiksi valikoivani lähiseudun liikuntaharrastustarjonnasta lajia, joka saisi kaltaiseni liikuntaan vihkiytymättömän löytämään toiminnan, joka koukuttaisi ja saisi liikuntaharrastuksen jatkumaan alkua pidempään. Siihen tarvitsisi mukaan toisia samanmoisia. Opiston johtokunnassa meillä olikin puhetta liikkumattomien ja liikuntaa osaamattomien omasta ryhmästä. Ryhmästä jonne saisi tulla juuri sellaisena kuin on ja sellaisin vermein varustautuneena kun sattuisi omistamaan.

Niinpä, mikä estää, ei niin mikään!

Suorastaan intoudun tällaisissa tapauksissa puhumaan kansalaisopistotoiminnan vahvuuksista, vahvuuksista, jotka ovat samalla toiminnan ominaispiirteitä. Mikä olisikaan kätevämpää kun taho, joka on joustava, lähestyttävä ja läheinen ja kaiken lisäksi edullinen. Taho, joka järjestää ihmisenkokoisia palveluita ihmiseltä toiselle ihmistä itseään kuullen ja osallistaen. Tätä syksyn satoa on nähtävissä runsaana ja laadullisesti kestävänä kurssitarjontana opistoissa eri puolilla Suomea.

Luin kesälomallani tutkimuksia yksinäisyyden haitallisista vaikutuksista. Luvut pysäyttivät. Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä silloin tällöin. Joka kymmenes ihminen Suomessa on usein  ja joka kahdeskymmenes on jatkuvasti yksin. Yksinäisyys nostaa ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa 45 prosentilla. Huomattava ylipaino nostaa riskiä 20 prosentilla ja alkoholin liikakäyttö 30 prosentilla. Edellä mainitut ei-toivotut ilmiöt kietoutuvat lisäksi toisiinsa. Luvut ovat sellaisia, joihin meillä ei sen enempää inhimillisistä syistä kun kansanterveydellisestikään yksinkertaisesti ole varaa. Olen aivan varma siitä, että omalta osaltaan laadukas, hyvin suunniteltu ja toteutettu kansalaisopiston kurssitarjonta voi pienentää kaikkia noita lukuja ja näin edistää terveyttä, jaksamista ja hyvää oloa.

Kansalais- ja työväenopistot ovat vuodesta 1899, jolloin Tampereelle perustettiin ensimmäinen kansalaisopisto, toimineet sivistyksen, osallisuuden, osaamisen ja tasa-arvoisuuden kasvualustana.

Missio, joka silloin opistotoiminnalle määrittyi, ei ole menettänyt painoarvoaan vähäisessäkään määrin. Näen tulevaisuuden kunnan yhteydessä käydyn keskustelun ja opistokentän tulevaisuuden tehtävän kauniisti kulkevan käsi kädessä. Tulevaisuuden kunnan vaihtoehdoiksi on hahmoteltu mm. elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooleja. Kaikki sellaisia kunnan rooleja, joiden rakennusaineena opistotoiminta luontaisesti voi olla. Tästä on hyvä yhdessä jatkaa.

Marja Lehtonen
Suomenselän kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Kansalaisopistojen liiton hallituksen jäsenet kirjoittavat ajankohtaisista teemoista, opistojen tulevaisuudesta, työn haasteista ja onnistumisen hetkistä. Kirjoittajat edustavat erilaisia opistoja: suuria ja pieniä, maalaisia ja kaupunkilaisia, pohjoisia ja eteläisiä, itäisiä ja läntisiä, keskisiä unohtamatta!

Kunta-alan suurin vuosittainen tapahtuma Kuntamarkkinat järjestettiin Helsingissä 13.−14.9. Kuntien luottamushenkilöille ja työntekijöille suunnattu tilaisuus keräsi Kuntatalolle tänä vuonna ennätyksellisesti yli 8 000 osallistujaa. Kuntamarkkinoilla käytiin kahden päivän aikana vilkasta keskustelua kansalaisopiston merkityksestä kunnalle ja kuntalaisille.

Kansalaisopistojen ständillä selvitettiin kansalaisopiston tärkeintä roolia tulevaisuuden kunnassa. Tiukan äänestyksen perusteella kuntaväki piti tärkeimpänä kansalaisopiston roolia hyvinvoinnin lähteenä sekä ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja terveydenhuollon kumppanina. Työkykyiset, terveet ja tyytyväiset kuntalaiset ovat hyvinvoivan kunnan peruspilareita. Kansalaisopistossa opiskelevat kokevat tutkitusti olevansa tyytyväisempiä elämäänsä, jaksavansa työssään paremmin ja kiinnittävänsä enemmän huomiota terveyteensä. Kansalaisopisto on myös monelle ikäihmiselle ja työttömälle tärkeä henkireikä.

Tulevaisuuden sivistyskunta ylläpitää kaikkien osaamista. Äänestyksessä jäi niukasti toiselle sijalle kansalaisopiston merkitys kunnan osaamisen keskuksena, jossa kaikki voivat kehittää itseään. Kansalaisopiston vahvuus on sen helppo lähestyttävyys ja toiminnan soveltuvuus kaikenikäisille koulutustaustasta riippumatta. Kansalaisopiston tuottamat hyödyt ovat erityisen suuret alhaisen pohjakoulutuksen saaneiden kohdalla.

Ihmiset voivat hyvin, kun heidän elämässään on mielekkäitä sosiaalisia kohtaamisia. Kuntamarkkinoiden äänestyksessä kolmannelle sijalle pääsi kansalaisopiston rooli kuntalaisten yhteisenä olohuoneena. Kunta tarvitsee aktiivisia ja ympäristöstään kiinnostuneita kansalaisia: osallisuus sitouttaa toimimaan lähialueen ja kanssaihmisten hyväksi. Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia ihmisten tapaamiseen niin pitkäaikaisille asukkaille kuin maassa- ja maahanmuuttajillekin.

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hyvinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi. Kuntamarkkinoilla kuultiin myös kaksi Kansalaisopistojen liiton tietoiskua aiheeseen liittyen. Pitkään asiantuntijatehtävissä Kuntaliitossa toiminut HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen kertoi ajatuksiaan kansalaisopiston roolista tulevaisuuden sivistyskunnassa ja Vaasa-opiston rehtori, KoL:n puheenjohtaja Sannasirkku Autio muistutti kuntapäättäjiä kansalaisopiston merkityksestä kunnan elinvoiman edistäjänä.

www.kansalaisopistot.fi / www.kuntamarkkinat.fi

Syksyn tullen uudet kunnanvaltuutetut ovat aloittaneet tehtävissään ja kunnissa valmistaudutaan uuteen strategiakauteen. Myös kuntien tehtävät ja identiteetti ovat muutoksessa ja parhaillaan on käsillä mitä otollisin hetki miettiä uusia avauksia tulevaisuuden kunnan asukkaiden hvyinvoinnin sekä alueellisen elinvoiman edistämiseksi.

Helsingin Kuntatalolla 13.−14.9. kunta-alan suurimmassa vuosittaisessa tapahtumassa Kuntamarkkinoilla kuullaan kansalais- ja työväenopistojen merkityksestä tulevaisuuden sivistyskunnassa. Kansalaisopistojen liiton tietoiskut järjestetään K-kerroksen Tietokimarassa.

Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen
ke 13.9. | 13.30 – 13.50

Kansalaisopistolla on merkittävä rooli sekä tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä että kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sote-uudistuksen kynnyksellä kannattaa ehdottomasti miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi? Dosentti Kaija Majoinen toimi pitkään myös Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajana.

Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Vaasa-opistojen johtava rehtori Sannasirkku Autio
to 14.9. | 10.30 – 10.50

Kansalaisopisto tuottaa kestävää hyvinvointia. Satsaukset kansalaisopiston elinvoimaisuuden ylläpitämiseen heijastuvat kunnan koko toimintaympäristöön. Verkostomainen yhteistyö ja kokeilukulttuurin henki ovat elinvoimaisen kansalaisopiston kiistattomia vahvuuksia. Kunnallisen kansalaisopiston rehtorina pitkään työskennellyt Sannasirkku Autio toimii myös Kansalaisopistojen liiton puheenjohtajana.

Kuntamarkkinapäivien aikana kansalaisopistojen ständillä selvitetään myös kuntaväen näkemystä kansalaisopiston tehtävistä tulevaisuuden kunnassa. Kansalaisopistojen ständi löytyy Kuntatalon 2. kerroksesta osastopaikalta S.01 nimellä Kansalaisopistot.fi.

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 040 573 1620, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kuntamarkkinat.fi / www.kansalaisopistojenliitto.fi / www.kansalaisopistot.fi

Ei syksyä ilman Kuntamarkkinoita, eikä kuntaa ilman kansalaisopistoa!

Tervetuloa syyskuun 13.–14. päivä kunta-alan vuotuiseen suurtapahtumaan Kuntamarkkinoille keskustelemaan kuntasi kansalaisopistoasioista muuttuvassa kuntakentässä.

Sote-uudistuksen myötä koulutus ja sivistys tulevat kuulumaan kunnan tärkeimpiin tehtäviin. Kansalaisopistolla on merkittävä rooli tulevaisuuden sivistyskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntatasolle ennaltaehkäisevä sosiaali- ja terveystoiminta jää kunnille. Kansalaisopistossa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monipuolista ja tehokasta.

Nyt jos koskaan kannattaa miettiä kansalaisopiston roolia ennakkoluulottomasti kuntalaisten parhaaksi. Minkälainen on sinun sivistys- ja hyvinvointikuntasi?

Tule keskustelemaan lisää Kansalaisopistojen liiton ständille S.01 (2. krs). Ohjelmassa on myös kaksi kansalaisopistoaiheista tietoiskua, jotka järjestetään Tietokimarassa:

13.9. klo 13.30-13.50
Kansalaisopiston rooli uudessa kunnassa
HT, Tampereen yliopiston dosentti Kaija Majoinen

14.9. klo 10.30-10.50
Elinvoimainen kansalaisopisto, kestävä kunta
Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja, Vaasa-opiston johtava rehtori Sannasirkku Autio

Kuntamarkkinat järjestetään Helsingin Kuntatalolla. Lisätiedot: www.kuntamarkkinat.fi

Tiedote. Julkaistu: 28.06.2016 klo 09:30
Julkaisija: Kansalaisopistojen liitto KoL

http://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/kansalaisopistojen-hyvinvointivaikutukset-esilla-suomiareenassa-11.-17.7..html